Täysistunnon pöytäkirja 111/2004 vp

PTK 111/2004 vp

111. TORSTAINA 21. LOKAKUUTA 2004 kello 16.30 (16.37)

Tarkistettu versio 2.0

Kiinteistöveron korottaminen

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjettikirjan mukaan hallitus valmistelee kiinteistöveron ylä- ja alarajojen korottamista. Tämä merkitsee tavallisen suomalaisen perheen — eläkeläisen, opiskelijan ja erityisesti lapsiperheiden — asumiskustannusten nousua. Kysynkin:

Onko hallitus tosiaan sitä mieltä, että asumiskustannukset eivät olisi jo nyt riittävän korkeat, kun niitä täytyy vielä kiinteistöveron korotuksella korottaa? (Ed. Backman: Vanha kokoomuksen vaatimus!) Erityisesti kasvukeskuksissa ja täällä Pääkaupunkiseudulla asuminen on jo niin kallista, että tavallisilla palvelualan ammattilaisilla, keskituloisilla sairaanhoitajilla ja opettajilla, ei ole enää varaa asua täällä. Miksi hallitus haluaa tätä tilannetta vielä entisestään vaikeuttaa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti tämän luokan veroasiat kuuluvat valtiovarainministeri Kalliomäelle, mutta koska kysymys koskee asuntopolitiikkaa, niin voin todeta, että tämän hallituksen toimesta on merkittävästi alennettu asumisen aiheuttamia kustannuksia, muun muassa useita eri kertoja alentamalla aravalainojen korkoja. Sitä kautta olemme myöskin toisaalta mahdollistaneet hiukan keskituloistenkin pääsyn vuokra-asuntoihin nostamalla selkeästi tulorajoja. Jos ajatellaan Pääkaupunkiseudunkin kiinteistöveroja, uskon, että kuntien omista päätöksistä riippuu, nostavatko ne niitä vai eivät. (Ed. Zyskowicz: Ei, jos alarajaa nostetaan!)

Sari  Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Manniselle kyllä totean, että kun hallitus nostaa kiinteistöveron alarajoja, se pakottaa lähes 150 kunnan nostamaan kiinteistöverojaan ja sitä kautta pakottaa ne nostamaan asumiskustannuksiaan. Budjettikirjaan on kirjattu se, että te suunnittelette kiinteistöveron nostamista sen takia, että te voisitte tasapainottaa kuntatalouden. Näyttää todella siltä, että hallitus on täysin kyvytön kuntatalouden tasapainottamiseen ja ainoa keino tässä asiassa edetä on käydä keskituloisten kukkarolla. Kysynkin:

Mikä on saanut teidät muuttamaan mielenne, ministeri Manninen? Vielä muutama vuosi sitten ahkeraan vastustitte tätä kiinteistöveron nostoa. (Ed. Backman: Silloista Niinistön esitystä!) Onko nyt tapahtunut joku muutos, kun te näin aktiivisesti haluatte nostaa tavallisten suomalaisten asumiskustannuksia? Eivätkö ne nyt ole jo riittävän korkeat?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kun alun perin kysymys oli Pääkaupunkiseudusta, (Eduskunnasta: Ei, ei!) niin totean, että riippuu tietysti siitä, onko Pääkaupunkiseudun kunnissa asuntojen kiinteistöverotus alarajalla. Vähän epäilen, ettei ole.

Tietysti kysymys on aina kokonaisuudesta, myöskin verotuksen painopisteistä, ja merkittävä päätösvalta tulevaisuudessakin tulee olemaan paikallisilla kunnilla siinä, kuinka paljon ne perivät.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen laajensi kysymystä kiinteistöverosta myöskin aravatuotantoon. Hallituksen tavoitteena on tuottaa noin 10 000 arava-asuntoa vuodessa. Pari viikkoa sitten vallinneen tilanteen mukaan oli rakenteilla 1 914 aravavuokra-asuntoa tässä maassa.

Vaikka ministeri viittasi niihin muutoksiin, mitä aravalainoituksen ja korkojen osalta on tehty, niin voiko ministeri mitenkään pitää tyydyttävällä tasolla tällaista tuotantomäärää suhteessa sekä hallituksen asuntopoliittisten linjausten että hallitusohjelman tavoitteisiin?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tässäkin on kysymys kokonaisuudesta siinä mielessä, että hallituksen tavoitteena on myöskin 28 000 asuntoa vuositasolla ja viime vuonna maassa on rakennettu jotakin 32 000 asuntoa eli 4 000 enemmän, ja hinnat nousevat ja ylikuumenemistakin tapahtuu. Hallitus on lainaehdot asettanut sille tasolle, että niissä ei ole valittamista. Jos kysyntää ei ole, jos kunnat taikka yleishyödylliset yhteisöt eivät halua hoitaa, niin ei valtio voi lähteä rakentamaan niitä asuntoja.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Minusta tavallaan on hyvä, että kunnat saavat vapaasti valita, kumpaa ne verottavat: työn tekemistä vai omistamista. Tässä suhteessa en pidä sitä ollenkaan huonona asiana, että valinnanvapautta parannetaan tässä. On tietysti sillä tavalla, että jos kiinteistöveroa nostetaan, niin se alentaa asuntojen myyntihintaa, jolloin se on tietysti nuorille ihmisille edullista ja epäedullista niille, jotka jo omistavat asunnon.

Mutta haluaisin kysyä ministeri Manniselta, kun Pääkaupunkiseudun asuntotilanne ei siitä helpotu, että kysyntää subventoidaan vähemmän kuin aikaisemmin: Onko olemassa joitain sellaisia toimenpiteitä, joissa valtiovalta yhdessä kuntien kanssa pyrkisi radikaalisti nopeuttamaan asuntotuotantoa Pääkaupunkiseudulla, koska eihän asuntopolitiikka muuten parane, ellei asuntoja ole niin paljon kuin niitä tarvitaan?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tietysti tonttikysymykset ja ennen kaikkea sellaisten tonttien saaminen, joiden hinnat sisältyvät tähän aravan hintaan, olisi tietysti erinomainen asia, mutta tonttipolitiikka on johtanut Pääkaupunkiseudulla sellaiseen tilanteeseen, että valitettavasti näitä on hyvin vaikea saada. Kyllä useiden Pääkaupunkiseudun kuntien osalta on minulle vakuutettu, että kysymys ei ole myöskään niinkään tonteista vaan siitä, missä määrin ja kuinka nopeasti palveluja pystytään näille alueille rakentamaan. Tämä asia on tietysti vähän laajempi kokonaisuus.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ministeri Manninen totesi, että kysymys on myös verotuksen painopisteestä. Todellakin, Vanhasen hallituksen veropolitiikka on selvästi sellaista, että ansiotuloverotusta kevennetään eli valtionverotuksessa hyvätuloiset saavat euromääräisesti mittavat kevennykset ja kunnallisvero nousee lukuisissa kunnissa nytkin tänä syksynä ensi vuodelle ja paineet ovat tavattoman suuret lisätä sitä. Jos kiinteistöveron alarajaa nostetaan, niin kuin hallitus suunnittelee, siinä ei vaihtoehtoja kunnilla ole vaan lukuisilla kunnilla tulee eteen pakollisena hallituksen aiheuttamana toimenpiteenä kiinteistöveron nostaminen ja asumiskustannukset nousevat.

Onko todella näin, että te haluatte siirtää verotuksen painopistettä tällä tavalla hyvätuloisilta pienituloisille, lapsiperheille ja eläkeläisille ja muille pienituloisille, jotka maksavat pakotettuina tämän kiinteistöveron tuloistaan riippumatta?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Vastaan lähinnä kunnallisverotusta koskevaan osaan, koska sen katson kuuluvan toimialaani.

Vuodesta 92 tähän vuoteen saakka palkansaajien kunnallisverotus pienituloisilla palkansaajilla on alentunut keskimäärin lähes 5 prosenttiyksiköllä Suomessa. (Ed. Zyskowicz: Näin toimi Lipposen hallitus!) Keskituloisillakin se on alentunut noin reilun prosenttiyksikön, ja suurempituloisillakin voi sanoa olleen lievää alennusta. Eli on harha, että kunnallisvero maassa nousee. Veroprosentit nousevat, mutta kun vähennykset nousevat hyvin voimakkaasti, niin kunnallisverorasitus tässä maassa keskimäärin on jatkuvasti laskenut eikä noussut, niin kuin yritetään väittää.

Timo  Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kiinteistöverohan otettiin aikanaan käyttöön, kun sillä korvattiin katumaksut ja eräät muut maksut. Onko tästä kiinteistöverosta nyt tullut ikään kuin verotuskeino? Ennenhän ikään kuin korvattiin katumaksuilla kuluja ja siivouksia ja tämän tapaisia. Onko tämä linja oikein, että omassa kodissa asumista verotetaan?

Kokoomukselle sanoisin sen verran, että Espoossa, jossa teillä oli valta, te itse viime kerralla viime budjetin yhteydessä nostitte kiinteistöveroa, vaikka mitään pakkoa ei ollutkaan.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Vaikka samassa yhteydessä, kun kiinteistöverolaki säädettiin, poistettiin katumaksu ja manttaalimaksu ja asuntotulon verotus, niin nimenomaisesti todettiin, että tämä ei ole vero mitään kustannuksia vastaavasti, vaan lähinnä voisi luonnehtia, että se on tietyllä tavalla omaisuusvero, koska se peritään verotusarvon perusteella aivan riippumatta siitä, hoitaako valtio tai kunta sille kiinteistölle tietä vai hoitaako yksityinen itse. Kysymys ei ole mistään katumaksun korvaamisesta vaan uuden tyyppisestä verosta.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Olin kyllä ottanut jo puheenvuoroni pois, mutta haluaisin kuitenkin vielä tähän kysymykseen (Ed. Zyskowicz: Ei ole pakko kysyä!) — ei ole pakko kysyä, mutta kysyn kuitenkin — liittää ajatuksen aravarakentamisesta siinä suhteessa, kun esimerkiksi Kemijärvellä on jäänyt tyhjilleen kerrostaloja:

Onko hallituksella lääkkeitä näiden kerrostalojen entraamiseen ja korjaamiseen uudistuotannossa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kyllä hallituksella on lääkkeitä, ja Kemijärvellähän on myyty muutama talo muun muassa kakkosasunnoiksi helsinkiläisille tai muille vähän varakkaammille ihmisille. Sen lisäksi on syytä todeta, että myöskin uusia välineitä asuntotuotanto-ohjelman mukaan on tulossa näiden vaikeuksissa olevien vuokratalojen pelastamiseen, niiden kunnostamiseen niin, että ne voidaan saada myöskin asumiskäyttöön.

Puhemies:

Ed. Taipale saa lisäkysymyksen, jos menee paikalleen.

Ilkka Taipale /sd:

Herra puhemies! Ed. Taipale oli ottanut myöskin pois lisäkysymyksensä, mutta kysyy asunnoista siltä osin, että asumiskustannukset nousevat myös väestönsuojien takia, kun joudutaan 600 neliön tiloihin rakentamaan väestönsuojat. Lakia säädettäessä rauhanliike vaati 1 000:ta neliötä rajaksi, mutta nyt myöskin maanpuolustusliike eli ed. Ranta-Muotio etunenässä on ryhtynyt vaatimaan lievennettyjä säädöksiä. Me tiedämme, että väestönsuojat nostavat noin 2 prosenttia rakennuskustannuksia.

Onko hallitus aikonut toteuttaa ed. Ranta-Muotion ajatukset, kun se ei meikäläisten ajatuksia aikanaan ymmärtänyt toteuttaa?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on koko väestönsuojelusuunnittelun teknisten ja muiden kriteerien läpikäynti vuoteen 2007—2008 mennessä tarkoitus tehdä ja tässä yhteydessä myös arvioidaan mahdollisia uusia lähestymistapoja.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus ei hallituskautenaan nosta kiinteistöveron alarajaa vaan nostaa ylärajaa.

Onko nyt hallitus niin neuvoton tässä tilanteessa, kun kunnilta ottaa 412 miljoonaa euroa pakkolainaa, että valtio ei pysty maksamaan lyhyellä aikavälillä tätä ottamaansa pakkolainaa kunnille ja sen takia on pakko kiinteistöveron alarajaa korottaa?

Ministeri Pekkariselle huomautan, että kun te yrittäjyydestä puhutte, niin teollisuushallin lämmityskulut ovat samat tänä päivänä kuin kiinteistövero. Miten te pääsette 100 000 uuden työpaikan tavoitteeseen, jos te tällä tavalla hoidatte valtiontaloutta?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Ei hallitusohjelmassa sanota, ettei alarajaa koroteta. Siellä todetaan, että mahdollistetaan kiinteistöveron korottaminen, ja se on hiukan eri asia.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun pääsee sanomaan lohdutuksen sanoja, niin kernaasti käyttää tilaisuuden hyväksi, ja nyt ed. Kuosmaselle sanon, että viimeiset, aivan uudetkin tilastot osoittavat, että yritysten määrä Suomessa on hyvässä kasvussa. Olemme oikealla tiellä.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.