Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin keskeisen periaatteen eli ihmisten vapaan liikkuvuuden toteutuminen on muuttanut jäsenvaltioiden tilannetta lainvalvonnan näkökulmasta enemmän kuin olemme aavistaneet. Järjestäytynyt rikollisuus ja muu vakava rikollisuus kykenee tehokkaasti hyödyntämään vapaan liikkuvuuden avaamia mahdollisuuksia. Toisaalta on todettava, että rikosten toteuttaminen ei ole enää riippuvaista maantieteellisistä rajoista tai etäisyyksistä ja heikon sääntelyn ja viranomaistoiminnan valtioita voidaan käyttää rikollisessa toiminnassa hyväksi muidenkin valtioiden alueilta käsin. Viranomaisillamme ei ole ollut käytössään riittäviä työkaluja tehokkaaseen EU:n lainvalvontaviranomaisyhteistyöhön, tai jos on, niitä ei välttämättä osata käyttää tehokkaasti.

Vastapainoksi sanotuille rikollisen toiminnan ilmiöille EU:n laajetessa on noussut entistä enemmän esille lainvalvontaviranomaisten kansainvälistä yhteistyötä koskeva lisäys- ja tehostamisvaatimus. Tähän tavoitteeseen tähtää myös Prümin sopimus. Laajentuneen unionin kansalaisten sisäistä turvallisuutta koskevan päätöksenteon yksimielisyysvaatimus erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja laittoman maahantulon osalta on jarruttanut välttämättömiä turvallisuuden edellyttämiä ratkaisuja, pitkittänyt asioiden käsittelyaikoja ja lopulta vesittänyt päätökset suosituksiksi ja kirjaviksi jäsenmaiden täytäntöönpanoiksi. Siitä, miten Euroopan unioni kykenee torjumaan järjestäytyneen rikollisuuden — huumausainerikollisuuden, ihmiskaupan ja terrorismin — vaikutuksia ja luomaan kansalaisten arjen turvallisuuden perustaa, määräytyy lopulta EU:n hyväksyttävyys myös kansalaisten näkökulmasta.

Sisäministereiden neuvoston työssä on useamman vuoden ajan selvästi kaivattu parempaa päätöksentekoa turvallisuuden varmistamisen osalta ja yhäti laajentuneen unionin päätöksenteon on todettu olevan tasolla, joka ei ota riittävästi huomioon toimintaympäristön ja järjestäytyneen rikollisuuden luomia torjunnan vaatimuksia. Tässä tilanteessa laajentuvan Euroopan unionin turvallisuuden lisäarvoa on haettu Saksan johdolla niin sanotun Prümin sopimuksen kautta. Vaikka tämä sopimus on muodollisesti tehty EU:n rakenteiden ulkopuolella, se liittyy keskeisesti Euroopan unionissa jo Haagin ohjelman mukaisesti tehtävään tai sovittuun yhteistyöhön. Kyseessä on siis selkeä unionin paremman päätöksentekokyvyn ja turvallisuutta vahvistavan toimintamallin vauhdittaminen EU:n oikeusjärjestelmän tehostamisella.

Prümin sopimus tehostaa sopimuspuolten dna-, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietojen käyttöä lainvalvontaviranomaisten rikostorjuntatyössä. Kysymys on uudenlaisesta ajattelutavasta kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä. Tietoja ei enää pyydetä, vaan ne haetaan toisen sopimuspuolen tietojärjestelmästä tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset huomioiden. Sopimuspuolten välisellä maantieteellisellä etäisyydellä ei ole tällöin merkitystä. Uudenlainen yhteistyöjärjestelmä varmistaa, että sopimuksen tarkoittamat rekisteritiedot hyödyttävät täysimääräisesti kaikkien sopimuspuolten rikostorjuntatyötä.

Rikollisten kohdalla uusi järjestelmä tarkoittaa kiinnijäämisriskin kasvamista. Euroopassa on esimerkkejä muun muassa pedofiilien osalta tilanteesta, jossa nopeampi tiedon saatavuus olisi estänyt järkyttäviä rikoksia. Tämä asia oli meillä sisäministereiden keskustelussa muun muassa Belgian tapausten johdosta Belgian kollegan esittäminä havaintoesimerkkeinä.

Kyse on arkisten vakavien rikosten, mutta ylipäänsä esimerkiksi rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaammasta torjuntakyvystä laajentuneessa Euroopan unionissa. Prümin sopimuksen mukaan viranomaiset saavat tarvitsemansa tiedon joko hakemalla itse tiedon toisen jäsenvaltion tietojärjestelmästä tai saatuaan ensin viitetiedon siitä, että jollakin jäsenvaltiolla on jokin tieto hallussaan, tekemällä erillisen, varsinaisia henkilötietoja koskevan pyynnön kyseiselle valtiolle. Nykyisin pyynnöt lähetetään toiseen valtioon ja odotetaan vastausta, ja se vastausten saaminen on vienyt useasti paljon aikaa, eikä aina osata lähettää pyyntöä edes oikeaan valtioon. Prümin sopimuksen myötä tiedot joko saadaan tai viitetietojärjestelmän avulla pyyntö kyetään kohdistamaan heti oikeaan valtioon. Prüm-järjestelmää voidaan käyttää myös laitonta maahantuloa koskevien rikosten estämiseen ja tutkintaan.

Erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjunta tulee vaatimaan kansallisten viranomaisten, mutta erityisesti Euroopan unionin lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen saatavuuden olennaista parantamiskykyä. Olen tänään jo aikaisemmin sanonut, että ihmiskauppaa ei torjuta julkilausumilla ja hyvillä puheilla vaan käytännön teoilla. Prümin sopimuksen myötä rajat ylittävän operationaalisen yhteistyön kenttä laajenee nykyisestä, koska sopimus kattaa rikosten paljastamisen ja estämisen sekä yleisen järjestyksen turvaamisen.

Nykyisin kansainväliset sitoumuksemme koskevat pääosin jo tapahtuneen rikoksen selvittämistä. Käytännössä Prümin sopimuksen voimaantulo tarkoittaa myös oikeustilan selventymistä, kun uudet yhteistyömuodot saadaan sääntelyn piiriin. Jo nykyisin Suomen lainvalvontaviranomaiset törmäävät kansainvälisessä yhteistyössä tilanteisiin, joissa heitä pyydetään ryhtymään toimenpiteisiin, joista ei ole kansallista sääntelyä tai joissa se on puutteellista.

Enemmän kuin keskustella liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta Suomen hallituksella on nyt tahto sisäasiainministeriön valmistelun pohjalta olla EU:n sisäisen turvallisuuden ytimessä ja muodostaa EU:n puheenjohtajana perustaa kansalaisten arjen paremmalle turvallisuudelle laajentuvassa EU:ssa. Suomen jälkeen Saksan ja muiden tulevien puheenjohtajien myötä tämä prosessi vauhdittaa koko EU:n toimintakykyä saaden nämä turvallisuutta palvelevat järjestelyt nopeammin osaksi EU:n oikeusjärjestelmää. Prümin sopimus toimii tienavaajana syvemmälle yhteistyölle ja sisäisen turvallisuuden takaajana Euroopan unionissa.

Hallituksen esitys, joka koskee Prümin sopimuksen voimaansaattamista ja sisältää tähän liittyvät tarpeelliset lainmuutokset, on sisäasiainministeriön johdolla valmisteltu, niin kuin totesin, mutta valmistelu on toteutettu kuluvan vuoden syksynä usean eri ministeriön yhteistyönä. Erityisen tärkeä on ollut oikeusministeriön panos, ja tältä osin on pyydetty jo vuoden 2005 lopulta lähtien eri ministeriöiltä ja keskusviranomaisilta lausuntoja. Silloinhan Prümin sopimusta koskeva E-kirjelmä annettiin eduskunnalle.

Tämän jälkeen ovat myöskin valiokuntien eduskuntakäsittelyn aikana edellyttämät lausunnot olleet perusteellisen jatkotyön kohteena. Näitä seikkojahan olivat muun muassa tietosuoja-asiat, rajat ylittävä operationaalinen yhteistyö, tietojenvaihto sekä toimenpiteet terrorismin ehkäisemiseksi. Hallituksen esityksessä on otettu yksityiskohtaisesti kantaa näihin valiokuntien esille tuomiin kysymyksiin. Muun muassa oikeusministeriön maaliskuussa antama lausunto on ollut erittäin tärkeä tässä valmistelussa, hallituksen yksimielisen esityksen valmistelussa.

Tärkeätä on siis — kuten sanoin, paljon tärkeämpää kuin keskustelu liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta — suomalaisten kansalaisten arjen turvallisuuden ja Suomen sisäisen turvallisuuden vahvistamisen kannalta Suomen olla EU:n sisäisen turvallisuuden ytimessä, ja tässä asiassa on vielä tärkeätä tämän eduskunnan päättää asia.

Astrid Thors /r:

Värderade talman! Värderade ministrar! Det är ingen hemlighet att jag i stora utskottet hörde till dem som tyckte att vi kunde vänta med detta lagförslag, eftersom inget av våra grannländer inom EU nu verkar att enligt det här förslaget gå med i konventionen och när vi vet att den organiserade brottsligheten som vi har skäl att vara oroliga för främst kommer från våra andra grannländer, till exempel Ryssland och Estland.

Kun viitattiin siihen, miksi meidän tulee liittyä tähän ja kun tiedämme myöskin, että valmistelussa aikaisemmin tänä vuonna oltiin sitä mieltä, että nyt liittyminen tällaiseen sopimukseen, joka on EU:n ulkopuolella tehty, se on linjanmuutos, mikä koskee meidän tavanomaisia kantojamme, miten tulee edetä EU:ssa. Mieluummin yhteistyö EU:n piirissä niin sanotun vahvennetun yhteistyön muodossa kuin se, että tehdään erillinen sopimus.

Se, mikä myöskin huolestuttaa, on se, miten päästään demokraattisesti kontrolloimaan, miten sopimus toimii. Koska tämä yhteistoiminta nyt tapahtuu EU:n ulkopuolella ja käytäntö sitten toteutuu erillisissä komiteoissa, niin meidän on huomattavasti vaikeampaa seurata, mitä tapahtuu kuin jos tämä olisi normaalia EU-työtä. Mielestäni se, miksi halusin enemmän aikaa miettiä tätä, on se, että meillä on erittäin raskas EU:n puheenjohtajuus meneillään, joka nimenomaan on syystä painottunut meidän ministeriemme toimialueelle.

Dessutom har det sagts att — jag har lite fått andra uppgifter också om hur Tyskland, det kommande ordförandelandet, egentligen ser på det här samarbetet. Jag tror faktiskt att Tyskland försöker främja alla de motsvarande förslag som finns inom EU. Vi skall veta att kommissionen har framlagt ganska liknande förslag som skapar ett dubbelarbete när man skall försöka gå framåt med dem. Jag tror att Tyskland nu verkar satsa på ett samarbete inom EU.

Sitten on puhuttu tässä, että meidän nyt pitäisi pyrkiä kaikkiin EU-ytimiin. Vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta verrattuna siihen puheeseen, minkä pääministeri Vanhanen piti Kouvolassa alkuviikosta, jossa hän sanoi, että pyrkiminen näihin ytimiin on menneen talven lumia tai että se koski lähinnä kylmän sodan päättymisen jälkeistä aikaa. En ymmärrä yhtikäs mitään.

Mutta se, mikä mielestäni on yhteinen huolemme, on se kun sanotaan, että liittymällä tähän sopimukseen päästään päätöksenteon ytimeen. Valitettavasti en usko sitä. Me, jotka seuraamme EUobserveria, olemme voineet todeta, että lokakuun lopulla EU:n kuusi suurinta jäsenvaltiota keskustelivat tästä oikeus- ja sisäasioiden asialistasta ja tässä on julkisesti ja monessa yhteydessä todettu, että se on se foorumi, jossa päätetään, mikä menee eteenpäin ja mikä ei.

Olisin toivonut, että me olisimme yrittäneet muuttaa sitä käytäntöä, että nämä EU:n six päättävät yhteisesti, miten torjutaan terrorismia ja miten torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja nimenomaan ihmiskauppaa. Eikö nyt ole niin, että me vähän kaunistelemme asiaa, kun sanotaan, että Prümin piirissä tapahtuu, kun nämä EU:n kuusi keskustelevat näistä asioista. Sitäkin yhteistyötä leimaa todellakin julkisuuden puute eivätkä esimerkiksi niitten maitten kansalaiset pääse katsomaan, mitä on asialistoilla. Tämä on yhteinen huolemme.

Jos sitten siirryn katsomaan muutamia asioita tässä itse hallituksen esityksessä, niin hyvä on, että se lähetetään perustuslakivaliokuntaan, koska kun olemme nyt tottuneet siihen, että perusoikeuksia hyvin seikkaperäisesti tarkastellaan meidän hallituksemme esityksissä, niin tässäpä niitä ei hirveän paljon ole, vain käsittelyjärjestys, muutama kappale tässä. Se on hyvin, hyvin ohutta, eikä ollenkaan selvitystä esimerkiksi perusoikeuksista.

Vad gäller kostnaderna så tycker jag att regeringen är ganska modig. Om vi vet hur det är med register och databehandling inom den offentliga sektorn och hur kostnader har en tendens att rymma ur våra händer, så är det faktiskt intressant när man konstaterar att kostnaderna för dna- och fingeravtrycksuppgifterna och eventuella vidareförmedlingar av fordonsregisteruppgifter kanske kostar 200 000—300 000, men de kan stiga betydligt beroende på om man tillämpar olika tekniska lösningar mellan de olika fördragsslutande parterna.

Elikkä koska toteutetaan erillisiä teknisiä järjestelyjä eri osapuolten välillä, kustannukset voivat nousta huomattavasti. Miin kuin tiedämme, yhteinen huolemme on ollut esimerkiksi sis-järjestelmässä, että se vihdoin ja viimein saataisiin teknisesti toimimaan. Pelkään, että tässä voivat karata sekä tekniikka että kustannukset.

Hallitus on myöskin rohkea, kun se sanoo, ettei tule huomattavan paljon tämmöistä päällekkäisyyttä, mitä tulee EU-yhteistyössä. Tähän on, me tiedämme, niin kuin ministeri totesi, niin kuin itsekin totesin aiemmin, että meillä on huomattava määrä vastaavia ehdotuksia EU-ministereiden pöydällä.

Myöskään en voi välttää välittämästä niitä terveisiä, jotka entinen kolleganne ja meidän meppimme Henrik Lax on todennut tästä bis-tietojärjestelmästä, että ilman sen kummempia tarkastuksia ja kustannusten arviointeja lisätään biometrisiä tietoja tähän järjestelmään, joka voi sisältää miljoonien, kymmenien miljoonien ihmisten henkilötietoja. Se on aika suuri lisäys ja sitä olisi tullut harkita jonkin verran paremmin.

Tietysti, kun puhutaan yleisellä tasolla tässä esityksessä, niin tässä on sellaista, ja minä haluan painottaa, että sellaista yhteistyötä, joka on normaalia, eikä mitenkään dramaattista ja joka on ihan välttämätöntä. Mutta asia, mikä meidän on pidettävä kirkkaana mielessä, on se, että kun päähuomio, ainakin minulla, on kiinnittynyt tietojen vaihtoon ja niin sanottuun saatavuusperiaatteeseen, niin se, missä tässä nyt on tehty ero, ja toivon, että se säilyy sellaisena erona mitä tulee ajoneuvorekisteriin, että siinä on suora saatavuus. Mutta kun me menemme arkaluontoisemmille alueille, kuten dna ja sormenjäljet, niin silloin puhutaan referenssijärjestelmistä. Saadaan tietää, onko jossain vastaavaa tai sellaista, joka matchaa, ja silloin lähetetään erityinen pyyntö. Minun mielestäni tämä on tärkeää molemmin puolin, kun keskustelemme tästä sopimuksesta.

Men hur är då dataskyddet? Det är ett bekymmer som vi har haft i flera, flera år. Nu har vi många instrument för det rättsliga samarbetet, för polissamarbetet och för justitiesamarbetet. Men ändå finns det ingen gemensam EU-regel för detta samarbete i den så kallade tredje pelaren. Därför lade kommissionen ifjol fram ett rambeslut om datasekretess inom det här området. Här finns också uppgifter om att det här beslutet inte går framåt, offentliggjorda uppgifter om att det inte är dataskyddsmyndigheterna som kommer åt att bearbeta det här, utan en gemensam arbetsgrupp för bekämpande av organiserad brottslighet.

Vidare har det läckt ut att den europeiska dataombudsmannens invändningar, det gäller Europaparlamentets invändningar, på ingendera punkten har påverkat den fortsatta arbetsgruppen. Jag frågar om det vore skäl att regeringen på nytt informerade riksdagen om hur landet ligger också med rambeslutet.

Todellakin, tietojemme mukaan tämä puitepäätös tietosuojasta kolmannen pilarin osalta on jumissa, ilmeisesti esitystä on sen verran muutettu, että olisi syytä myöskin informoida eduskuntaa. Tätä suuri valiokunta on muutamaan otteeseen pyytänyt myöskin virallisesti.

Och när vi kommer till den riktiga kärnan, det som jag uppfattar är den egentliga kärnan inom dataskyddet i det här fördraget, är artikel 40. Nationell lagstiftning skall tillämpas vid utbyte av information. Dataombudsmannen eller datamyndigheterna har vid en utvärdering av hur det gällande, formellt inte inom den här sektorn men gällande i alla fall, direktivet från 1995, hur det tillämpas, så har det visat sig att det tillämpas väldigt dåligt i många medlemsländer. Det att vi har en god dataskyddsmyndighet kan inte i det här fallet, när vi börjar prata om överföring av data, anses vara en tillräcklig garanti för att det ger medborgarna det skydd som behövs.

Jag vill inte vara fördomsfull men jag vill ändå konstatera att vi har tio och snart tolv nya medlemsländer, vilkas dataskydd har utvärderats rätt nyligen eller utvärdering pågår som bäst. Jag tror att det skulle vara värdefullt att vi i riksdagens behöriga organ skulle få veta vilka bedömningar man har gjort i rådet av de här dataskydden. Jag ber faktiskt att vi skulle få dem tillgängliga, vi vet att också finländska tjänstemän har varit med i den här bedömningen.

Elikkä artikla 40 on se keskeinen yksityisen henkilön tietosuojan kannalta. Siinä todetaan, että kansallista lainsäädäntöä noudatetaan eri maissa. Anteeksi, jos minä vaikutan ennakkoluuloiselta, mutta me tiedämme, että vastikään on toteutettu tarkasteluja, joissa myöskin suomalaisia on ollut mukana, jotta tiedettäisiin, mikä on tietosuojan todellinen taso esimerkiksi uusissa jäsenmaissa, 10:ssä ja kohta 12 uudessa jäsenmaassa. Toivoisin, että me saisimme ainakin asianomaisissa valiokunnissa tietoa näistä asioista ja näistä arvioinneista.

Värderade kolleger! Jag medger att på många punkter måste man ändra sig när man får större erfarenhet, och när jag tidigare tyckte att det var lite löjligt att vi behövde fatta EU-beslut för att man skulle ha samarbete mellan olika parter inom det här området, har det visat sig vara det mest effektiva för att verkligen kunna bekämpa organiserad brottslighet. Och jag tror att vi skall säga att till exempel Eurojust just är en sådan instans, därför tror jag att just det att man lär känna eller lita på varandra är ett viktigt instrument. Det är kanske lika viktigt eller till och med viktigare än en del av de åtgärder som föreslås i den här konventionen.

Jag vill också betona att jag på allt sätt stöder det arbete som ni ministrar har utfört för att under Finlands ordförandeskap försöka effektivera beslutsfattandet inom det här området. Det tror jag är särskilt viktigt och jag tror också att det nya fördragets bestämmelser om samarbete inom rätts- och polisväsendet hör till de viktigaste nyheterna i det fördrag som vi behandlar här i riksdagen som bäst.

Värderade talman! Jag hoppas därför att utskotten, fastän det är en så sen fas av det här lagstiftningsarbetet, ändå har en möjlighet att i grunden bedöma detta förslag.

Arvoisa puhemies! Minä haluan vielä lopuksi toivottaa meidän puheenjohtajallemme kaikkea onnea ja menestystä sille työlle, jota te EU:n piirissä teette tällä alueella, koska te yritätte todellakin tehostaa päätöksentekoa EU:n sisällä, ja se on kaikin puolin tuettavaa. Kaikki ne toimet, joilla itse yhteistyöviranomaiset ja viranomaiset eri maissa oppivat tuntemaan toisensa, ovat myöskin erittäin arvokkaita, koska meillä on esimerkkejä, että nykyään esimerkiksi lomaosakkeisiin liittyy organisoitua, järjestäytynyttä, rikollisuutta, pedofiliaa ja muuta vastaavaa ja nykyistenkin järjestelmien mukaan silloin, kun ihmiset luottavat toisiinsa, olemme saavuttaneet uusia tuloksia kansalaisten hyväksi.

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama sana lähinnä niistä kohdista, jotka kohdistuvat oikeusministeriön toimialaan ja joita on käsitelty tärkeimpinä oikeusministeriön lausunnossa.

Voin todeta, että suuri osa oikeusministeriön kannanotoista koskee lähinnä lainsäädäntöteknisiä kysymyksiä ja myös vaikutuksia kotimaiseen lainsäädäntöön. Voin todeta, kun on julkisuudessa käyty keskustelua oikeusministeriön kannoista, että kun oikeusministeriö on lausunnossaan ja kaikessa toiminnassaan tukenut ja hyväksynyt hallituksen esityksen, toki tietysti olemme roolimme ja tehtävämme mukaisesti kiinnittäneet eräisiin kohtiin huomiota, jotka on sitten hallituksen esityksessä otettu huomioon.

Tässä voi sanoa näin, että oikeusministeriön lausunnossa ei todellakaan nouse esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella meidän tulisi millään tavalla vastustaa tai vaikeuttaa tähän sopimukseen liittymistä. Totean sen, että nyt valiokuntakäsittelyssä on sitten eduskunnassa mahdollisuus saada kaikki lisäselvitykset, mikäli edustajat pitävät niitä tarpeellisina.

Muutama sana tästä Prümin sopimuksen suhteesta vielä Suomen EU-politiikan yleisiin tavoitteisiin. Tästähän totesimme lausunnossamme sen, että Prümin sopimusta ei todellakaan ole valmisteltu EU:n perustamissopimusten tiiviimpää yhteistyötä koskevien määräysten mukaisesti vaan hallitustenvälisesti, ja tässä tietysti tämä valmistelu poikkeaa Suomen EU-politiikan yleisistä tavoitteista. Tästä johtuen muun muassa EU-ministerivaliokunta on keskustellut ja käsitellyt tätä asiaa useaan kertaan, mutta se on katsonut niin, että sopimukseen liittymisestä saatava hyöty lainvalvontaviranomaisten kansainvälisen yhteistyön edistämiselle on suurempi kuin mahdollinen Suomen omaksuman EU-politiikan periaatteen vastaisesta toiminnasta aiheutuva haitta. Tämä on suoraan lausunnoista. Myös suuri valiokunta on lausunnossaan todennut voivansa periaatteessa hyväksyä ja on hyväksynyt Suomen liittymisen Prümin sopimukseen viitaten kuitenkin siihen, että tämä yksittäistapaus ei merkitse yleistä suunnanmuutosta EU-politiikassamme. Tämä kaikki valmistelutyö on siis näin tehty.

Ymmärrän hyvin, että tämä asia on herättänyt paljon keskustelua ja laajan, pitkäaikaisen käsittelyn, koska tämän sopimuksen erityispiirteenähän on se, että kyse ei ole EU:n puitteissa valmisteilla olevasta ja kaikkia jäsenvaltioita koskevasta lainsäädännöstä. Valtiosääntöoikeudellisestihan tämä on valtiosopimus, ja se on siis tästä syystä valmisteltu EU:n perussopimusrakenteiden ulkopuolella. Tämähän astuu siis voimaan vain siihen liittyneiden maiden osalta.

Ihan vastaavanlainen ennakkotapaus oli Schengen-sopimus, joka ensin sovittiin unionin rakenteiden ulkopuolelle ja sisällytettiin myöhemmin EU:n perussopimusrakenteisiin. Myös tämän Prümin sopimuksen voi myöhemmässä vaiheessa sisällyttää EU:n perussopimusrakenteisiin, mikä sitten puolestaan edistäisi unionin yhtenäisyyden turvaamista.

Ed. Thors viittasi, ja tietysti myös ministeri Rajamäki esittelypuheenvuorossaan, näihin keskeisiin kohtiin tässä sopimuksessa. Minä voisin todeta sen, että sopimuksen keskeinen osa on todella jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon tehostaminen, ja erityisesti tämä nyt sitten koskee poliisin ylläpitämien henkilörekistereiden kohtaa. Tietysti tämä koskettaa nyt sitä aihepiiriä, josta EU:n piirissä valmistellaan lainsäädäntöä, kuten esimerkiksi mielestäni tähän lainsäädäntöön nyt käy neuvoston puitepäätös tietojen saatavuusperiaatteen toteuttamisesta, eli tämähän on jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa edistävä aloite, myös kolmannen pilarin tietosuojaa koskeva puitepäätösehdotus, ja tämähän on nyt sitten tietosuoja-, poliisi- ja rikosoikeudellisesta yhteistyöstä, ja myös sitten terrorismin ehkäisemistä koskeva yleissopimus. Eli tämä on mielestäni nyt hyvin keskeinen kohta tässä asiassa ja liittyy hyvin laajasti tähän neuvoston puitepäätökseen, joka on siis valmisteilla.

Tämän sopimuksen periaatteena on se, että rekistereiden sisällöistä ja tallennusperiaatteista säädetään kunkin sopimuspuolen kansallisessa lainsäädännössä eikä sillä siis pyritä harmonisoimaan näitä periaatteita. Tämähän on saman suuntainen kuin vuoden 2004 Haagin ohjelmassa sovittu niin sanottu saatavuusperiaate, niin että nämä periaatteet, kuinka edetään ja asiaa viedään eteenpäin, on siis huomioitu.

Tässä ihan yleisesti vaan totean sen, että Prümin sopimus sisältää siis määräyksiä, joiden tavoitteena on estää ristiriitojen syntyminen EU:n puitteissa valmistellun lainsäädännön kanssa. Sopimushan toteaa, että EU-oikeudella on etusija sopimukseen nähden. Näin ollen kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on siis mahdollisuus liittyä tähän sopimukseen. Tämä on siis tilanne.

Totean vielä, että kun ed. Thors käsitteli tietojenvaihtoa koskevaa osuutta tarkasti ja perusteellisesti, tämä on mielestäni hyvin keskeinen kohta. Voin todeta tietysti, että nyt sitten valiokunta ja lausunnonantajavaliokunnat varmasti käsittelevät näitä asioita huolella ja käyvät vielä näitä lausuntoja läpi omassa käsittelyvaiheessaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut hyvän ja oikean esityksen, jota paikalla olevat ministerit Rajamäki ja Luhtanen ovat erinomaisen hyvin täällä meille selvittäneet. Tarvitaan kaikkia niitä toimia, joilla kansainvälistä rikollisuutta voidaan estää, ja Suomen on oltava tässä työssä kärjessä. Hallituksen esitys on hyvä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä on tilanne tällä hetkellä eduskunnan istuntosalissa, että meitä kansanedustajia on kohtuullisen vähän, kun ottaa huomioon, että paikalla on kaksi ministeriä. Yleensä me olemme täällä moittineet valtioneuvostoa, ettei ministereitä ole paikalla; nyt on vähän toisinpäin. Tämä Prümin sopimus on kyllä niin paljon tärkeä asia, että tämä ansaitsisi kyllä laajemman huomion, keskustelun. Siihen liittyy myös ed. Thorsin esiin tuomia kysymyksiä, ja näin ollen olisi varmasti parempi, että paikalla olisi enemmän edustajia.

Tämän Prümin sopimuksen allekirjoittaneet Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Luxemburg, Alankomaat ja Itävalta on aika mielenkiintoinen joukko noin ihan historiallisesti. Ne ovat kaikki Habsburgien perintömaita, paitsi sitten Ranska, mutta osittain sekin oli, siellä on alueita Ranskan sisällä. Suomi on nyt tällainen liitännäisjäsen, vähän maantieteellisesti kaukana. Tämähän onkin lähtenyt Itävallasta, että näin se historia tavallaan kummallisellakin tavalla uudelleen toteutuu. Mutta tämän Prümin sopimuksen päämäärät ovat toki ihan paikallaan, laiton muuttoliike ja yleensäkin rikollisuuden torjuminen. Mutta niin kun sanottu, olisi parempi ehkä, että tämäkin hallituksen esitys olisi voitu käsitellä toiseen kellonaikaan, kuin mitä nyt on kello.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Kysymys järjestäytyneestä ja muusta vakavasta rikollisuudesta on entistä tärkeämpi koko unionin alueella. Tämän rikollisuuden torjumiseksi, estämiseksi ja paljastamiseksi on tietysti lisättävä keinoja. Mielestäni tähän hyvän välineen tarjoaa tämä Prümin sopimus. Tässä on nyt hallitus esityksessään valmistellut asian huolella niiden kysymysten selvittämisen pohjalta, jotka jo valiokuntakäsittelyssä nousivat esille. Eduskuntahan on jo tätä asiaa käsitellyt niin, että sekä hallintovaliokunta että lakivaliokunta ovat antaneet suurelle valiokunnalle lausunnot, ja suuri valiokunta on näiden lausuntojen pohjalta periaatteessa katsonut voivansa hyväksyä Prümin sopimukseen liittymisen, kuten täällä ministerit ovat todenneet. Nyt tietysti tämä lähtee uudelleen valiokuntakäsittelyyn, ja on tietysti tarpeen kuulla asiantuntijoita laajasti ja perehtyä asiaan huolella. Mutta lähtökohta on se, että tämä antaa meille lisää välineitä tehostaa rikollisuuden torjuntaa ja tällä tavoin täyttää sitä aukkoa, joka tässä vapaan liikkumisen maailmassa Euroopan unionissa on osaltaan tullut.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan arvoisa puheenjohtaja kiteytti tämän koko toiminnan ytimen. Turvallisuus ja järjestäytyneen rikollisuuden vastustaminen ei ole enää pitkään aikaan ollut uskon eikä puheiden varassa, vaan käytännön työn ja tarkemman ja vahvemman turvallisuustyön asia. Tältä osin valtioneuvosto on kyllä jälleen tehnyt tietoisesti harkiten yksimielisen päätöksen, että laajenevan Euroopan unionin ja Suomen kansallinen etu turvallisuuteen liittyen, kansalaisten arjenkin turvallisuuden kannalta, on näitten vakavien rikosten torjunta, paremman Euroopan unionin torjuntakyvyn hakeminen.

Tämä sopimus on ollut koko ajan sisäministereiden neuvostossa avoimesti keskustelun kohteena, ja nimenomaan laajentuneen Euroopan unionin ja EU:n yksimielisyyttä korostavan päätöksentekokyvyn ongelmien johdosta on noussut selkeästi eräiden maiden taholta tarve omankin turvallisuutensa takia vauhdittaa prosessia. Tämän sopimuksen allekirjoituksen jälkeen se on ollut esillä myönteisenä esikuvana Euroopan unionin sisäisessä keskustelussa esimerkiksi sen toimialaa käsittelevissä komission ja neuvoston asiakirjoissa, ja EU:n komissio on hyvin tiiviisti mukana sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvissä valmisteluissa.

Se, että Suomi reagoi näin nopeasti, on nostanut meidät aivan sisäisen turvallisuuden ytimen ja kärkimaiden joukkoon. Voin tässä vaiheessa jo kertoa, että Saksan kollegan Wolfgang Schäublen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ja eduskunnan linjauksen perusteella Suomi on nyt tiiviisti valmistelemassa sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä toimia yhteistyössä myöskin Saksan alkavan puheenjohtajakauden kanssa.

Meillä EU-politiikan yleisenä tavoitteena on ollut, että Suomi pyrkii unionin jäsenenä aktiivisti ja rakentavalla tavalla vaikuttamaan politiikan sisältöön. Tietysti se, että Suomi on tässä kiinnostunut, on perusteltua oman kansallisen turvallisuudenkin ja kansallisen edun lähtökohdista, mutta tämä osoittaa myös Suomen aidon kiinnostuksen oikeus- ja sisäasiain konkreettisen käytännön yhteistyön kehittämiseen.

On muistettava, että nämä seitsemän EU:n jäsenvaltiota ovat tietysti keskeisiä jäsenvaltioita, ja on muistettava, että Suomea edeltävä puheenjohtaja Itävalta sekä nyt seuraava puheenjohtajavaltio Saksa molemmat ovat Prümin sopimuksen alkuperäisiä allekirjoittajavaltioita.

Vapaan liikkuvuuden Schengen-alue, johon Suomi on kuulunut vuodesta 2001 lähtien, kehittyi, kuten oikeusministerikin totesi, juuri samanlaisista lähtökohdista käsin kuin Prümin sopimus. Schengen-järjestelmä on nykyään osa Euroopan unionin järjestelmää ja lainsäädäntöä.

On myöskin huomioitava, että vireillä olevien, Prümin kanssa vastaavan sisältöisten ehdotusten käsittely on unionissa ollut hyvin hidasta oikeus- ja sisäasioiden käsittelyyn liittyvän yksimielisyysvaatimuksen johdosta, kuten äsken totesin. Tämä sopimus on tärkeä juuri siinä, että se mahdollistaa dna-, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietojen nopean saatavuuden. Prümin piirissä kehitettävät tietojenvaihtojärjestelmät tulevat todennäköisesti olemaan vahvana mallina unionin jatkokehittelyssä, esimerkiksi Haagin ohjelmaan perustuvaa tietojen saatavuusperiaatetta toteutettaessa.

Rajat ylittävä operationaalinen yhteistyö on jo nykyisin mahdollista monien eri oikeudellisten instrumenttien perusteella. Vastaavia järjestelyjä ovat ainakin unionin rikosoikeussopimus, Schengenin yleissopimus, Napolin toinen yleissopimus sekä yhteisiä tutkintaryhmiä koskeva säännöstö. Prümin myötä yhteistyön ala laajenee, kun rajat ylittävät toimenpiteet saadaan koskemaan myös rikoksia ennalta ehkäiseviä tilanteita. Tämä on hyvin tärkeä näkökulma. Nyt on hyvä myös muistaa, että komissio on lisäksi ajamassa rajaturvallisuuden alalla vastaavaa asetusehdotusta. Kaikissa näissä annetaan muun valtion viranomaiselle toimivaltaa turvallisuuteen liittyen tietyssä määrin toisen jäsenvaltion alueella.

Prümin sopimuksen keskeinen periaate on EU-säätelyn etusija, ja tässä suhteessa EU:n piirissä ei tulla luomaan Prümin sopimuksen kanssa päällekkäisiä tietojärjestelmiä.

Herra puhemies! Haluan lopuksi todeta, että turvallisuutemme sekä oman kansallisen etumme vuoksi Suomen on tärkeätä olla mukana syvenevässä EU:n sisäistä turvallisuutta koskevassa yhteistyössä. Prümin sopimuksen kaltainen konkreettinen viranomaisyhteistyö lisää kansalaisten turvallisuutta ja kykyä vastata niihin rikoksiin ja niihin uhkiin, joista täällä puhutaan, myös käytännössä.

Astrid Thors /r:

Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Vielä muutama kommentti. Haluaisin kysyä, kun ministeri Rajamäki mainitsi, että on keskusteltu tästä Prümin sopimuksesta teidän työryhmissänne ja neuvostokokoonpanossanne, onko tullut esiin, milloin esimerkiksi lähinaapurimme aikovat liittyä tähän, ja onko keskusteltu siitä huolesta, mikä tuli esiin tässä hallituksen esityksessä, että on hyvin erilaisia teknisiä ratkaisuja eri rekistereiden välillä ja jos halutaan todellakin luoda referenssitietokantaa, se tulee olemaan vaativaa. Voiko esimerkiksi ministeri Rajamäki ennustaa, milloin itse sopimus on voimassa ja milloin meillä on sellaiset referenssitietokannat, että nämä voivat olla esillä? Onko ministeri Rajamäki keskustellut EUn 6:n kokouksen tuloksista tai onko päässyt vaikuttamaan niihin, kun sanottiin, että me olemme niin sanotussa ytimessä tässä turvallisuusyhteistyössä?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiinnostus: Kuten sanoin, komissio tukee tätä prosessia nimenomaan EU:n paremman turvallisuustoimintakyvyn ja rikostentorjunnan näkökulmasta. Kiinnostus on kasvanut huomattavasti. En nyt luettele tässä maita, mutta tiedän, että erittäin useat maat ovat tähän tulossa. Tällä Suomen aktiivisuudella on omat kansalliseen turvallisuuteemme liittyvät tavoitteet, mutta me edistämme tässä myös tätä prosessia, vauhditamme nimenomaan EU:n parempaa päätöksentekokykyä ja toimintakykyä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

Arvoisa puhemies! Tässä asiassa ei pidä olla hitain ja etsiä hitaimmista mallia, vaan olla vauhdittamassa EU:n yhteistä turvallisuutta. Tässä ed. Thorsin ja hallituksen kannat poikkeavat.

Astrid Thors /r:

Arvoisa puhemies! Minulla on vielä ministerille kysymys, oletteko keskustelleet näistä kuuden maan kannoista ja oletteko päässeet niihin vaikuttamaan.