Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on eräs Sata-komitean aikaansaannoksia. On väitetty, ettei Sata-komitea ole saanut mitään aikaan, mutta kyllä Sata-komitean ehdotuksia on toteutettu jo ainakin 900 miljoonan edestä, ja tämä on yksi niistä.

Tässä siis sidotaan perusturvaa kansaneläkeindeksiin. Siis vähimmäismääräinen kuntoutusraha, vähimmäismääräinen sairaus-, äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain-, erityishoitoraha sidotaan kansaneläkeindeksiin. Lisäksi kansaneläkeindeksiin sidotaan lapsilisät, lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Kansaneläkeindeksiin sitominen siis seuraa hintatason nousua ja kumoaa siten inflaation vaikutuksen. Tulevaisuudessa tietenkin näihin vähimmäisetuisuuksiin täytyy tehdä myös kertakorotuksia, koska eihän tämä kansaneläkeindeksi kokonaan estä sitä, että nämä etuudet pienenevät vuosi vuodelta palkkatasoon verrattuna. Valiokuntamme huomauttaa myöskin siitä, että opintotuki jäi nyt sitomatta indeksiin kokonaan tässä esityksessä ja sen takia se täytyy tulevaisuudessa ottaa huomioon.

Kansaneläkeindeksi nousee ensi vuonna 0,4 prosenttia ja menolisäys on vain 5,6 miljoonaa, josta valtaosa tulee lapsilisien korotuksesta. Kuntasektorille menolisäys on 1,2 miljoonaa, josta puolet korvataan valtionosuuksina. Kustannusvaikutukset kohoavat kyllä vuosittain, joten indeksiin sitomisen vaikutus valtion budjettiin suurenee koko ajan ollen 2014 jo 130 miljoonaa. Hallitus oli indeksiin sitomisesta yksimielinen.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen, että indeksisuojan ulkopuolella olevat vähimmäisetuudet, ne monet äitiys-, isyys-, vanhempainpäivärahat, kuntoutus- ja sairauspäivärahat, lapsilisät, lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki jne., sidotaan nyt vihdoin indeksiin. Tästä on paljon ollut puhetta ja tullut palautetta näidenkin vuosien aikana, mitä itse olen täällä eduskunnassa ollut. Tosiaan, kuten ed. Asko-Seljavaara totesi, Sata-komitean toteutuvia ehdotuksia on tämäkin.

Se, minkä hän otti puheensa loppuosassa esille, opintotuen sitominen indeksiin, opintorahan sitominen indeksiin, on varmasti seuraavaksi hoidettava asia, kun sen aika tulee. Mutta tässä yhteydessä haluan korostaa sitä, että opiskelijoiden osalta on tällä kaudella tosi paljon tehty. Eli opintorahaa on nostettu se 15 prosenttia 1.8.2008 ja opiskelijoitten tulorajoja nostettiin myös 30 prosentilla vuodesta 2008 alkaen. Nämä olivat niitä isoja asioita, joita opiskelijat itse pitivät ensisijaisen tärkeinä, ja nämä hallitus on toteuttanut. Myös puolison tulojen huomioon ottamisesta asumislisää myönnettäessä luovuttiin viime vuonna, ja lisäksi opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovitus selkiytyi tänä syksynä, eli eteenpäin on todella paljon menty noissa opiskelijoihin liittyvissä asioissa. Mutta toki jossain vaiheessa tämä on se seuraava askel tällä saralla.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on oikein hyvä esitys. Olen tyytyväinen opposition edustajana siitä, että hallitus on saanut tämän tehtyä. Edellinen hallitus ei saanut, vaikka syytä olisi ollut jo silloin.

Tähän jää kuitenkin yksi valitettava ongelma näitten vähimmäisetuuksien osalta. Se on se, että kun näitten vähimmäisetuuksien saajille useimmiten — vähimmäisetuudet ovat siis ensisijaista tukea — tämä ensisijainen tuki ei riitä, vaan pitää turvautua viimesijaiseen tukeen eli toimeentulotukeen erityisesti lapsilisien osalta, silloin ensisijaisen tuen saannin yhteydessä myös viimesijaista tukea saavat jäävät käytännössä ilman näitä indeksikorotuksia, koska se leikkaantuu toimeentulotuesta. Tästä syystä nämä ensisijaiset tuet pitäisi tehdä ensisijaiseksi tuloksi toimeentulotukea määrättäessä, koska muuten todellakin käy niin, että esimerkiksi ne lapsilisää saavat yksinhuoltajat, jotka saavat toimeentulotukea, eivät käytännössä saa edes näitä indeksikorotuksia, ja he eivät saa tietenkään myöskään niitä tasotarkistuksia, jotka sinänsä ovat välttämättömiä, kuten valiokunta on todennut.

Todettakoon nyt, kun tässä puhutaan niin huolestuneina valtion menoihin aiheutuvasta vuosittaisesta lisäyksestä, joka siis totta kai kumuloituu tulevina vuosina, että siinä on kuitenkin korvaus vain hintatason noususta. Kyllä myöskin ne valtion tulot nousevat samaa tahtia kuin hintatasokin nousee.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi hallituksen esitystä, jolla sidotaan indeksiin tällä hetkellä indeksisuojan ulkopuolella olevat lapsilisät, kotihoidon tuet sekä vähimmäismääräiset kuntoutus-, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat. Tällä uudistuksella vastataan osittain SDP:n esittämään vaatimukseen parantaa lapsiperheiden taloudellista asemaa.

Tähän saakka indeksisuojan puuttuminen on tarkoittanut sitä, että etuuksien taso on jäänyt jälkeen kustannustason noususta. Toisinaan tehtävät tasokorotukset eivät myöskään ole riittäneet etuuksien tason säilyttämiseen. Erityisen ajankohtaista etuuksien indeksiin sitominen on ollut elokuun 2008 jälkeen, jolloin hallitus sitoi hintaindeksiin päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut sekä monet muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut.

Tämä nyt tehtävä indeksiin sitominen helpottaa osittain tuolloin syntynyttä epäoikeudenmukaisuutta. On syytä kuitenkin muistaa, että tuolloin tehtiin myös melkoiset korotukset asiakasmaksuihin, mikä on osaltaan lisännyt epätasa-arvoa kansalaisten kesken ja vaikeuttanut etenkin perusterveydenhuollossa käytävää taistelua terveyserojen jatkuvaa kasvua vastaan.

Arvoisa puhemies! Maassamme on tällä hetkellä arviolta noin 150 000 lasta, jotka elävät köyhyydessä. Kaikkein heikoimmassa tilanteessa ovat yksinhuoltajaperheet sekä monilapsiset perheet. Vaikka työllisyys onkin paranemassa, tosiasia on myös, että pitkäaikaistyöttömyys ja kohonneet elinkustannukset kuten asumis- ja ruokakulut ohjaavat yhä useampia lapsiperheitä myös toimeentulotuen varaan.

Vaikka hallitus sitoo nyt joitakin perhe-etuuksia indeksiin, ei köyhien lapsiperheiden arki paljon kohene. Etenkin jos perhe ajautuu toimeentulotuen varaan, korotetut etuudet leikkaantuvat pois toimeentulotuessa. Minkään yhden etuuden korotuksella tilanne ei tule juurikaan muuttumaan. Tarvitsisimme laajemman toimenpideohjelman, jolla pyrittäisiin parantamaan etenkin lapsiperheiden työllisyyttä, jotta vanhemmat eivät joudu elämään etuuksien varassa pitkäaikaisesti. Tämä edellyttää toimenpiteitä niin työvoimapolitiikan kuin lastenhoitopalveluiden osalle sekä vanhempainvapaiden kustannusten jakamisessa kaikkien työnantajien kesken.

Arvoisa puhemies! Takaisin indeksisidonnaisuuteen. Yksi suuri epäkohta tässä hallituksen esityksessä on. Se, että opintotuki jätetään indeksisuojan ulkopuolelle, on täysin epäloogista ja epäoikeudenmukaista. Toisin sanoen opiskelijat saavat sinnitellä entisillä tuloillaan, vaikka elinkustannukset nousevat, etenkin energiaveron korotuksen noustessa asumisen, ruuan ja liikkumisen hinta.

Hallitus on yhdessä opiskelijaliikkeen kanssa ensin suunnitellut kokonaispakettia opintojen vauhdittamiseksi, mutta aikoo toteuttaa ainoastaan opintotuen ehtojen tiukennukset ja samalla reaalisesti heikentää opintotuen tasoa. Etenkin hämmästyttää koulutuspuolueena itseään pitävän kokoomuksen ja vihreiden linja, joka näyttää olevan se, että tiukan talouskurin oloissa vain varakkaampien perheiden lapsilla on käytännössä mahdollisuus opiskella ilman, että opintojen ohessa käydään töissä.

Valiokunta tyytyi mietinnössään toteamaan, että on tarpeellista myöhemmin pyrkiä sitomaan opintotuki indeksiin. Meidän sosialidemokraattien mielestä se ei riitä. Tiedän, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei päätä opintotuen indeksiin sitomisesta, mutta haluamme tässä yhteydessä ottaa selkeän kannan, joka on linjassa meidän koulutuspolitiikkamme ja opintotuen esitystemme kanssa.

Esitämmekin lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus tuo pikaisella aikataululla eduskuntaan esityksen indeksisuojan ulkopuolella olevan opintotuen, opintorahan ja asumislisän määrän sitomisesta kuluttajahintojen muutosta vastaavaan kansaneläkeindeksiin. Jätän tämän lausuman ennen toista käsittelyä, ennen perjantaita.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Sata-komitean tuloksia voi tässä käsiteltävässä olevassa asiassa vain kiittää. On hyvä, että nämä kuntoutusetuudet, kuntoutusrahaetuudet, lapsilisät, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sidotaan indeksiin. Tämä on ollut pitkäaikainen tavoite, joka on nyt tämän hallituksen aikana saatu vihdoinkin toteutettua. Tästä on annettava täysi tunnustus. Kun nämä sidotaan kansaneläkeindeksiin, silloin tämä seuraa hintakehitystä. On todella aika, että tähän on nyt päästy, ja tämä on hyvä asia.

Täällä ed. Anneli Kiljunen viittasi opintotukiasiaan. On aivan totta, että tässä on kehittämisen paikka jatkossa eteenpäin. Mutta tosiasia on myös se, että tällä hetkellä opintososiaaliset tuet ovat kuitenkin parempia kuin koskaan tätä ennen, vaikkakin ne ovat osaltaan lainapainotteisia. Ymmärrän hyvin, että opiskelija pelkää lainan ottamista, koska ei ole varmuutta, minkälainen työtilanne on valmistumisen jälkeen. Vanha viisaushan on se, että velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa. Se, että opiskelijat ovat mieluimmin työssä ja vierastavat lainanottoa, osoittaa tervettä harkintaa meidän opiskelijoiltamme tänä aikana, mutta toisaalta myös opintolaina on tehty mahdollisimman edulliseksi ja sitäkin kannattaa myös vastuullisesti harkita.

Mutta täysi tunnustus siitä, että nämä kuntoutusetuudet ja nimenomaan lapsilisä ja lasten kotihoidon tuet on saatu indeksin pariin. Tältä pohjalta on hyvä kehittää lainsäädäntöä edelleen.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin kannatettava, odotettu ja toivottu hallituksen esitys, jossa nämä vähimmäismääräiset sairaus-, äitiys-, isyys-, vanhempainrahat ym. sidotaan lopulta indeksiin. Tätähän on käsitelty Sata-komiteassa, ja nämä etuudet olivat nimenomaan siinä toimeksiannossa mukana. Siinä toimeksiannossa ei ollut mukana opintotukea, joten se on nyt jäänyt tästä käsittelystä ulkopuolelle, mutta on erittäin toivottavaa, että jatkossa — ja varmasti, kun seuraavaa hallitusohjelmaa tehdään — se on myös mukana, että sekin sidotaan jatkossa indeksiin.

Tämä uudistus muun muassa osaltaan vähentää lapsiperheiden köyhyyttä. Ed. Anneli Kiljunen nosti esille tuossa asiakasmaksuja ym., mutta täytyy myös todeta se, että kyllä tämä hallitus on nostanut muun muassa jo lapsilisiä ja nostanut pienempiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja. Eli minun mielestäni tämä esitys myös osaltaan jatkaa sitä, mitä hallitus on tehnyt eli, että hallituksella on sosiaalinen hyvä omatunto.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti opintotuen sitominen indeksiin on jäänyt tästä pois budjettisyistä, mutta se on varmasti agendalla aivan ensi hallituksen ohjelmassa. Mutta kyllähän me olemme opintotukea nostaneet todella paljon, niin kuin ed. Komi kertoi, ja olisin kyllä siinä eri mieltä ed. Anneli Kiljusen kanssa, että vain rikkaat voivat opiskella ja köyhien perheiden lapset eivät. Kyllä nykyaikainen opiskelija käy töissä vapaa-aikanaan. Niin me kävimme aikanamme ja niin kaikki tulevat käymään töissä opiskelun aikana, koska sehän valmentaa silloin työelämään ja siitä sitten saa sitä rahaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Niinhän se juu valmentaa, ed. Asko-Seljavaara, mutta samalla se myöskin pidentää opiskeluaikoja, ja jos minä oikein muistan kuunnelleeni näitä viimeaikaisia puheita erityisesti hallituspuolueitten taholta ja valtiovarainministeriöstä ja mistä milloinkin, siellähän on erityisesti korostettu sitä, että pitää työuria pidentää, pidentää kaikista päistä ja vielä keskeltäkin. Kun tänä iltana sitä on pidennetty sieltä keskeltä eli työterveyshuoltoa parantamalla, niin kyllä sitä nyt tietysti sopisi parantaa myöskin alkupäästä eli opintoaikoja lyhentämällä. Siinä keskeisessä asemassa on tietenkin se, että opiskelijat voivat keskittyä vain opiskeluunsa, eikä tarvitse käydä töissä pidentämässä sitä opintoaikaa.

Kun ed. Sihto totesi, että se nyt johtuu siitä, että tämä ei ollut Sata-komitean toimeksiannossa, niin täällähän tästä asiasta nyt kuitenkin päätetään. Sata-komitea epäonnistui työssään suomalaisen perusturvan selkeyttämisessä ja sen parantamisessa aika lailla totaalisesti. Kyllä todellakin seuraavalle hallitukselle ja seuraavalle eduskunnalle jää paljon tehtävää tässä asiassa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ajattelen hyvin pitkälle samalla lailla kuin ed. Erkki Virtanen äsken omassa puheenvuorossaan. Ensinnäkin minunkin mielestäni on täysin outoa se, että perustellaan opintotuen indeksin jättäminen sillä, ettei se ollut Sata-komitean esityksenä. Kyllä hallitus pystyy tekemään omat esityksensä, jonka pohjalta se tuo ne eduskuntaan, elikkä se ei missään nimessä voi olla peruste.

Sitten toisaalta, kun sanotaan, että lapsiperheitten etuuksia on nostettu, muun muassa lapsilisää, niin lapsilisää on nostettu ainoastaan 20 prosentille perheistä. 80 prosenttia lapsiperheistä ei saanut lapsilisäkorotuksia.

Toisaalta tässä on myös hyvin pitkälle periaatteellinen asia. Kun muut etuudet on sidottu indeksiin, mikä on hyvä asia, jota kannatamme lämpimästi, ei ole millään tavalla perusteltua se, että opiskelijat jätetään ilman indeksikorotusta ja sitomista indeksiin. Se on moraalisesti väärin. Toisaalta myös, kun opiskelijat saavat opintotukea, sen opintotuen tärkein tavoite on nimenomaan se, että opiskelijat voivat suorittaa opinnot tavoiteajassa ja he voivat keskittyä opintoihinsa. Valitettava tosiasia on myös se, että opiskelijoitten mielenterveysongelmien yhtenä syynä ovat myös taloudelliset syyt, kun ei tiedä miten selvitä taloudesta. Sen takia on myös äärettömän tärkeätä se, että opiskelijoitten opintotukitasoa parannetaan, sitä kehitetään, ja vähimmäismäärä, mitä tällä kaudella olisi voitu vielä tehdä, olisi, että se olisi sidottu indeksiin aivan kuten muutkin etuudet.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy kommentoida ed. Anneli Kiljuselle tuosta lapsilisäkorotuksesta. Tutkimusten mukaanhan tuo köyhyysriski on pienlapsiperheillä ja monilapsisilla perheillä etenkin, joten siinä mielessä kohdennusta siinäkin on tehty.

Sata-komitean osalta täytyy sanoa, että Sata-komitean työhän lähti liikkeelle siitä, että mennään kohti vuotta 2017. Eli tässä kyllä seuraava hallitus ja sitä seuraavakin hallitus saa tehdä töitä ihan luvan kanssa. Eli tarkoitus ei ollutkaan, että heti saman tien tällä hallituskaudella kaikkia niitä hyviä asioita, mitä siellä saatiin esiin, toteutettaisiin, joten toivon, että niitä ylläpidetään, kenties vielä parannetaan tarpeen vaatiessa. Kenties sieltä löytyy vielä uuttakin korjattavaa, parannettavaa, tehostettavaa, jota voidaan tehdä sitten joko seuraavalla tai sitä seuraavalla hallituskaudella kohti vuotta 2017 mentäessä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pidän todella merkittävänä, että muun muassa lapsilisät ja kaikki muu, mitä täällä on keskustelussa esille tuotu, on vihdoin saatu sidottua indeksiin. Tämä on merkittävä asia, jonka puolesta on eri vaalikausilla erilaisten hallitusten ollessa hallitusvastuussa paljon puhuttu ja paljon toimittu, ja nyt tähän tulokseen on päästy. Tämä on hieno asia. Mutta tämä on yksi vaihe, josta aina pitää mennä eteenpäin ja mennä kohti parempaa, oikeudenmukaisempaa etuusturvaa, ja näen, että opiskelijoitten kysymys on sitten seuraava, ja näin tämä kehitys jatkuu.