Jussi Niinistö /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakisääteisen asevelvollisuuden suorittamisesta ei pidä rangaista eläketurvan menetyksellä. Näin kuitenkin tällä hetkellä tapahtuu. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen työeläkeuudistuksen mukaan eläkettä alkaa kertyä 18 ikävuodesta alkaen ja kaikki työuran aikaiset työjaksot ja palkkakertymät lasketaan mukaan. Työeläkeuudistuksessa uusina jaksoina eläkeoikeuden piiriin tulivat alle 3-vuotiaan lapsen hoitaminen ja opiskeluaika, mutta varusmies- ja siviilipalvelusaika jäivät ulkopuolelle. Niiden ajalta ei nykyisen lainsäädännön nojalla kartu eläkettä, jollei palveluksen aikana ole työeläkevakuutettavia työansioita.

On epäoikeudenmukaista, että kansalaisvelvollisuuksien suorittaminen jättää tällä tavoin aivan konkreettisen aukon eläkekertymään. Varusmiehellehän kertyisi eläkettä, jos hän palveluksen sijaan joko opiskelisi tai olisi työelämässä. Käytännössä palvelusaika jättää eläkkeen karttumatta keskimäärin 8,5 kuukauden ajalta.

Eduskunta kiinnitti jo vuonna 2007 huomiota varusmiesten eläketurvan puuttumiseen. Tuolloin eduskunta edellytti hallitusta ryhtymään toimiin varusmiespalvelusajan ottamiseksi huomioon eläkkeen määräytymisessä. Myös Risto Siilasmaan johtaman työryhmän vuonna 2010 julkaistussa raportissa, nimeltä Suomalainen asevelvollisuus, kehotettiin harkitsemaan, voisiko varusmiespalveluksen sekä naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ajalta kertyä eläkettä, mikäli palvelus on suoritettu loppuun. Asiaa ei kuitenkaan ole edistetty.

Nyt käsittelyssä olevassa lakialoitteessani esitän, että varusmies- ja siviilipalvelusta suorittavat otettaisiin eläkejärjestelmän piiriin, jotta heille karttuisi eläkettä, kuten alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta karttuu. Tasavertaisuuden vuoksi eläkettä tulisi kertyä myös naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ajalta.

Eläkkeen karttuminen varusmies- ja siviilipalveluksen ajalta aiheuttaisi arviolta ehkä noin 1,5 miljoonan euron vuotuisen kustannuksen, joka on esimerkiksi opiskeluajan eläkekustannuksiin verrattuna huomattavasti vähemmän. Tämä selittyy varusmiesajan lyhyemmällä kestolla ja kohdentumisella vain noin puoleen ikäluokasta. Lisäksi, koska eläkekarttuma kohdistuu nuorille henkilöille, menovaikutus alkaa toden teolla realisoitua vasta arviolta 2060-luvulta alkaen.

Arvoisa puhemies! Yleistä asevelvollisuutta kannattaa vaalia. Se on puolustuspolitiikkamme perusfundamentti siinä missä alueellinen puolustusjärjestelmä ja sotilaallinen liittoutumattomuus. Yleisellä asevelvollisuudella on suuri merkitys paitsi koko Suomen uskottavan ja kustannustehokkaan puolustamisen myös kansallisen yhtenäisyyden, kansakokonaisuuden, kansalaiskunnon ja kansanterveyden kannalta. Armeijasta nuoret saavat sekä fyysisiä että henkisiä valmiuksia pahimman varalle, mutta myös arkielämään. Palvelus auttaa varusmiehiä itsenäistymään ja totuttaa heidät arjessa ja työelämässä tärkeisiin taitoihin, kuten aikaisiin herätyksiin, ohjattuihin aikatauluihin ja esimiehen kanssa toimimiseen. Näiden taitojen ja sotilaspassin lisäksi palveluksen suorittaneet saavat ylpeyden kansalaisvelvollisuuden suorittamisesta, armeija-ajan muistoja ja ystäviä sekä sellaista korvaamatonta moraalista ryhtiä, joka osaltaan auttaa heitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa.

Varusmiesten ottaminen eläkejärjestelmän piiriin olisi kansalaisvelvollisuutensa kunnialla suorittavia kohtaan oikeudenmukaista, ja se vahvistaisi yleistä asevelvollisuutta. Siksi toivon lakialoitteelleni kannatusta.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimissa on viime aikoina käyty kovaa vääntöä siitä, että asevelvollisten ja palveluskuntoisten määrä vuosi vuodelta ikäluokkaa kohti häviää, pienenee, ja yksi syy on taloudelliset ongelmat. Vaikka tämä edustaja Niinistön lakialoite ei suoraan toisi parannusta varusmiesaikaiseen eikä välittömästi sen jälkeiseen elämään taloudellisesti, olisi tämä kuitenkin symbolinen kädenojennus kansalaisvelvollisuuttaan suorittaville nuorille miehille ja heidän perheilleen. Kuten tässä on tuotu esille, nämä kustannukset eivät kyllä nykymaailman mittaluokassa ole sellaisia perusteita, joilla tämä lakialoite voitaisiin hylätä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Vaikka itse en ole ollut läsnä tässä, kun nimiä kerättiin tähän lakialoitteeseen, niin kuitenkin tässä täytyy tunnustaa se, että edustaja Niinistön lakialoite on hyvä huomio nimenomaan tämmöiseen lapsukseen, mitä lainsäädännössä on tullut. Eihän varmasti silloin tiedetty sitä, että tällainen joukko jää ulkopuolelle tässä lain uudistamisen yhteydessä, mikä tehtiin työeläkeuudistuksen myötä 2005. Toivonkin, että tämmöinen kustannuksiltaan lähes neutraali asia tasa-arvon nimissä otettaisiin huomioon valmistelussa.