Kaj Turunen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat johtavana vastuullisena oppositiopuolueena auttaa maamme takaisin kasvu-uralle. (Hälinää)

Tarjoamme paremman vaihtoehdon hallituksen politiikalle. Vaihtoehtomme koostuu seuraavista kuudesta paketista: työllisyys- ja yrittäjyyspaketti, energiapaketti, turvallisuus- ja hyvinvointipaketti, investointipaketti, säästöpaketti ja veropaketti. Esittelen nyt niiden pääkohdat.

Aloitetaan työstä ja yrittämisestä. 350 miljoonan työllisyys- ja yrittäjyyspakettimme tavoitteena on nostaa työllisyysasteemme muiden Pohjoismaiden tasolle sekä parantaa pk-yritysten asemaa. Heikko työllisyystilanteemme johtuu ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden huonosta työllisyydestä. Siksi pakettimme kärkenä on työuratakuu. Se on neliosainen työkalu, jonka tarkoituksena on edesauttaa työkykyisten ja -haluisten ikääntyneiden työuran jatkumista eläkeikään saakka. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun Suomessa on sovittu eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen. Ilman uusia toimia yli 55-vuotiaiden työurien pidentämiseksi on olemassa suuri vaara, että eläkeiän alarajan nostolla ei ole haluttua vaikutusta työurien kestoon. Työuratakuumme sisältää mestari—kisälli-mallin, automaattisen palkkatukijärjestelmän yli 55-vuotiaille työttömille alanvaihtajille, työeläkemaksujen ikäporrastuksen sekä työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme uudistamisen kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Haluamme myös muistuttaa, että talouskasvun parantaminen vaatii elinvoimaisen yrityssektorin. Viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityssektorille ja ennen kaikkea pieniin, alle viiden henkilön yrityksiin. Siksi valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pk-yritysten kasvua. Me nostaisimme alv:n alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja toteuttaisimme työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen. Lisäksi nostaisimme kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää 45 prosentista 60 prosenttiin.

Purkaisimme myös turhaa sääntelyä ja tekisimme lupabyrokratiasta sujuvan. Tämä sääntelyn purkaminen on syytä aloittaa haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen purkamisesta. Samoin romukoppaan joutaa kuntaliitosten yhteyteen säädetty erityinen viiden vuoden irtisanomissuoja. Myös Suomen nykyinen pakkoruotsilainsäädäntö on syytä muuttaa, sillä se aiheuttaa huomattavaa hallinnollista taakkaa ja hallinnollisia kustannuksia valtiolle ja kunnille.

Yli puolen miljardin euron energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suunta. Johdonmukainen, kohtuuhintainen ja kotimaiseen energiaan tähtäävä energiapolitiikka tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja ostovoimaa sekä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Niinpä energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.

Kotimaisuuden lisäksi energiapolitiikan tavoitteena on oltava energian kohtuullinen hinta. Suomi sijaitsee kylmässä Pohjolassa, ja teollisuutemme on energiaintensiivistä. Maamme kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää kustannustehokasta energiasektoria, joka kykenee tuottamaan energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Emme voi hyväksyä hallituksen päätöstä korottaa jälleen energiaverotusta, vaan mielestämme energiaverotusta on alennettava noin 450 miljoonalla eurolla. Teollisuuden kuljetuskustannusten alentamiseksi poistaisimme väylämaksut.

Suomeen on perustettava valtion energiaomavaraisuusrahasto, joka edistäisi lainojen ja takauksien muodossa erityisesti julkisen sektorin energiatehokkuusinvestointeja sekä erilaisia energiaomavaraisuutta parantavia cleantech-sektorin demonstraatio- ja pilottihankkeita. Suomella on paljon vientikelpoista osaamista näillä aloilla, mutta valitettavasti esimerkiksi kuntasektori ei syystä tai toisesta uskalla juurikaan investoida edes nopean takaisinmaksun energiatehokkuusinvestointeihin. Energiaomavaraisuusrahaston alkupääoma on osa investointipakettiamme. Katsomme myös, että tulevaisuudessa päästökauppatulot on syytä ohjata tähän rahastoon.

Arvoisa puhemies! Valtion ydintehtäviin kuuluu kansalaisten perusturvallisuuden takaaminen, mikä tarkoittaa niin perustoimeentulon turvaamista kuin myös uskottavaa puolustusta ja tehokasta kriminaalipolitiikkaa. Tämän tehtävän hoitamiseen tarjoamme 800 miljoonan euron turvallisuus- ja hyvinvointipaketin. Esitämme perusturvan korottamista 100 eurolla kuukaudessa. Tiukkoina taloudellisina aikoina niukat varat on syytä ohjata mahdollisimman tehokkaasti niitä eniten tarvitseville. Näin ollen olisimme kustannussyistä valmiita korottamaan vain peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea mutta emme ansiopäivärahan perusosaa. Sen lisäksi, että uudistus pienentäisi tuloeroja ja nostaisi erityisesti pienituloisten tulotasoa, se purkaisi myös sosiaaliturvaamme liittyviä kannustinloukkuja. Perusturvakorotus ja veropakettiimme sisältyvä ehdotus 1 000 euron kuukausitulojen verovapaudesta parantaisivat selvästi työttömän taloudellisia kannusteita ottaa vastaan myös osa-aikaista työtä.

Perussuomalaiset eivät ole hallituksen tavoin valmiita rapauttamaan kuntien taloutta ja peruspalveluja. Hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on vastuun pakoilua pahimmillaan. Hallitus käytännössä siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Me sen sijaan antaisimme kunnille 200 miljoonaa euroa hallitusta enemmän peruspalveluiden järjestämiseen.

Perussuomalaiset ei voi ymmärtää, miksi hallituksen leikkauspolitiikan kylmä kärki osuu juuri lapsiperheisiin ja eläkeläisiin. Heidän hätänsä ei selvästikään kiinnosta hallitusta. Toisin kuin hallitus, me emme ole unohtaneet kaikista heikko-osaisimpia. Siksi emme leikkaisi lapsilisä- emmekä eläkeindeksejä. Katsomme myös koulutukseen suunnattujen resurssien olevan riittämättömällä tasolla, jotta Suomen kansainvälistäkin ihailua saanut koululaitoksen laatutaso voidaan säilyttää. Tasa-arvoinen ja laadukas opetus on maamme menestyksen perusta, joten lisäisimme resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkon ylläpitoon.

Emme myöskään ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla. Peruisimme hallituksen leikkaukset sotilaalliseen maanpuolustukseen. Vaadimme myös lisää resursseja poliisille, Rajavartiolaitokselle, Tullille ja oikeuslaitokselle, jotta ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä muun muassa harmaan talouden torjunnassa.

Lisäksi katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista.

Arvoisa puhemies! 750 miljoonan euron investointipakettimme kantava voima on usko siihen, että Suomeen investoimalla saamme maan nousuun. Maamme kaikki hallitukset ovat vuosia laiminlyöneet tarvittavat investoinnit tie- ja rataliikenteeseen. Stubbin hallitus ei tee tässä poikkeusta. Ellei näitä vuosien mittaan kasaantuneita korjausvelkoja määrätietoisesti pureta, laiminlyönneistä koituu valtiontaloudelle aikanaan huomattavasti nykyistä suurempi korjauslasku. On kansantalouden kannalta hölmöläisten hommaa säästää väärässä paikassa. Siksi Perussuomalaiset vaatii 300 miljoonan euron lisäystä perusväylänpitoon.

Olemme tyytyväisiä, että hallitus on lisännyt panostuksia kohtuuhintaiseen asumiseen ja kasvuyritysten rahoittamiseen. Pidämme kuitenkin ehdotettuja summia täysin riittämättöminä. Katsomme, että erityisesti puutteita on aloittavien kasvuyritysten rahoituksessa. Siihen tulisi panostaa selvästi nykyistä enemmän.

Arvoisa puhemies! 800 miljoonan euron säästöpakettimme leikkaisi julkisia menoja ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin. Selvää on, että pelkillä veronkorotuksilla ei velkaantumista katkaista: joudumme myös leikkaamaan. Mielestämme leikkaukset on aloitettava kohteista, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Tällöin ne kannattaa kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin sekä menoihin, joiden vaikuttavuus on huono tai jopa negatiivinen.

Säästäisimme uudistamalla kehitysavun rahoituksen. Mallissamme ulkoasiainministeriön hallinnonalalle perustetaan kehitysapurahasto, johon veronmaksajien odotetaan vuosittaisessa veroilmoituksessa sijoittavan keskimäärin 200 euroa. Tuon sijoituksen voi vähentää verotuksessa. Tämän 250 miljoonan euron arvoisen veroporkkanan lisäksi valtio osallistuisi kehitysavun rahoitukseen 250 miljoonan euron perusrahoituksella. Malli toisi näin ollen valtiolle yli 500 miljoonan euron vuosittaisen säästön.

Leikattavaa riittää myös tehottomissa yritystuissa, puoluetuessa, maahanmuutossa sekä luonnonsuojelualueiden hankinnassa. Emme myöskään hyväksy Kreikan tukemista suoraan budjetistamme.

Arvoisa puhemies! Veropakettimme uudistaisi verotustamme oikeudenmukaisempaan ja kannustavampaan suuntaan. Perussuomalaisten mielestä l 000 euroa kuussa voisi ansaita ansiotuloverosta vapaasti. Tämä tarkoittaisi sitä, että 12 000 euroa vuodessa ansaitseva ei maksaisi valtion tuloveroa eikä kunnallisveroa. Tämä tekisi työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa. Muutos toteutettaisiin kustannusneutraalisti niin, että 40 000 euroa ja sitä vähemmän vuodessa ansaitsevien verotus kevenisi ja sitä suurempituloisten kiristyisi. Tämä on aika merkittävä tulonsiirto keskituloisille ja pienituloisille. Muutoksen ansiosta 12 000 euroa vuodessa ansaitsevan käteen jäävät tulot nousisivat melkein 400 euroa ja kaikkien suurituloisimpien verotaakka kasvaisi noin 500 euroa. Ehdotus kaventaisi merkittävästi tuloeroja.

Katsomme myös, että Suomen on tiukemmin puututtava yritysten siirtohinnoitteluun, konserniavustuksiin ja konsernin sisäisen lainoituksen avulla tapahtuvaan keinotekoiseen verokeplotteluun. Sen lisäksi, että yhteisöverotuksen porsaanreikien tukkiminen toisi lisää verotuloja, se parantaisi myös suomalaisen pk-yrittäjän mahdollisuuksia kilpailla tasapäisesti kansainvälisten suuryritysten kanssa, jotka voivat nykyään polkea hintoja, koska he kotiuttavat voittonsa veroparatiiseissa.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen tekemän yhteisöveroalen hyöty on kyseenalainen. Kuvaavaa on, että esimerkiksi Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström on todennut, ettei yhteisöveron tasolla ole yhtiölle suurta merkitystä. Palauttaisimme yhteisöveron Ruotsin 22 prosentin tasolle. Uudistaisimme myös osinkoverotusta oikeudenmukaisella ja kasvua tukevalla tavalla verottamalla pieniä osinkoja kevyemmin ja suuria osinkoja ankarammin.

Vaihtoehdossamme verotuksen kokonaistaakka pysyisi lähes muuttumattomana, kun otamme huomioon uuden, kehitysapumalliimme sisältyvän 250 miljoonan euron veroporkkanan.

Arvoisa puhemies! Tällä kokonaisuudella olisimme hallitusta vastuullisempia ja oikeudenmukaisempia. Ottaisimme syömävelkaa noin puoli miljardia hallitusta vähemmän, mutta samalla panostaisimme kertaluonteisesti kasvua tukeviin investointeihin 750 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Erotuksen rahoittaisimme suuntaamalla tähän osan jo päätetyistä valtion omaisuuden myyntituloista.

Varjobudjettimme paketit sisältävät runsaasti keinoja talouden parantamiseksi. Tarjoamme ne isänmaan edun nimissä hallituksen vapaaseen käyttöön.

Kimmo Tiilikainen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on vakava, ja meidän päättäjien ainut tehtävä on ratkaista ongelmia. Tätä myös suomalaiset odottavat. Sitaatti: "Älkää miettikö, miten seuraavissa vaaleissa käy, vaan tehkää tarvittavia päätöksiä, mutta huolehtikaa heikommista." Näin evästi eräs kansalainen minua lauantaina Kokkolassa.

Valitettavasti kokoomuksen ja SDP:n hallituspolitiikka on ollut enemmän kampittamista puolin ja toisin. Keskinäinen riitely ja epäluottamus ovat johtaneet päättämättömyyteen. Suomi vajoaa ja ajelehtii, talous supistuu, työttömyys pahenee, ja velkaantuminen jatkuu. Menetettyjä vuosia Suomi ei saa takaisin, mutta nyt on saatava aikaan käänne. Kohta satavuotias Suomi ansaitsee parempaa.

Arvoisa puhemies! Suomen suunnan muuttamiseen tarvitaan kokonaisnäkemys isoista asioista ja sen mukaisia ratkaisuja. Keskustan vaihtoehto on koko ajan ollut enemmän kuin vain vaihtoehto hallituksen budjettikirjalle. Maa tarvitsee uuden suunnan. Se suunta on työllistävämpi, turvallisempi ja oikeudenmukaisempi Suomi.

Lisääntyvät työpaikat ovat ainoa pysyvä ratkaisu Suomen talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin. Tarvitsemme kymmenen vuoden sisällä 200 000 työpaikkaa lisää. Valtiovallalla voi ja pitää olla oma tehtävänsä talouden kasvun ja työpaikkojen luomisessa. Tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen, jossa laajassa yhteistyössä sovitaan taloutta ja työllisyyttä kohentavista uudistuksista. Yhteiskuntasopimuksen tavoitteeksi on asetettava työttömyyden vähentämisen lisäksi velkaantumisen lopettaminen, palvelujen turvaaminen ja eriarvoistumisen hillitseminen.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan työpaikoista. Työpaikkojen luomisessa kaikkein kiireellisintä on

1) lisätä pienten ja keskisuurten yritysten kannusteita investoida ja työllistää,

2) vähentää yrittämistä ja työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa,

3) parantaa työllistävän kotimaisen energian kilpailukykyä.

Näissä asioissa voidaan tehdä päätöksiä vielä tällä vaalikaudella, mutta viimeistään seuraavan vaalikauden alussa.

Otan esiin joitakin keskustan ratkaisuja.

Esitämme esimerkiksi viiden prosentin yrittäjävähennystä sekä tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Mahdollistaisimme tuotannollisten investointien vapaan poisto-oikeuden ja alentaisimme työvoimavaltaisten alojen arvonlisäverotusta.

Pienet osinkotulot muuttaisimme verottomiksi kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi.

Yksi ratkaisu yritysten rahoitusongelmiin on esittämämme kasvurahasto. Kasvurahastossa valtion omaisuutta muutetaan uusia työpaikkoja luovaan muotoon.

Kaikkinaisen byrokratian vähentämisestä olemme tehneet noin 30 laki- ja toimenpidealoitetta suomalaisilta viime kesänä ja tänä syksynä saamamme palautteen perusteella.

Keskusta esittää esimerkiksi joustavuutta palvelualojen eli kauppa-, parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloihin. Ei ole oikein, että yrittäjän on maksettava siitä, että hän voi pitää liikkeensä auki ja palvella asiakkaitaan.

Puuhakkeen tuki ja turpeen vero on palautettava vuoden 2012 tasolle. Hallitus lupasi kuukausi sitten parantaa kotimaisen energian asemaa, mutta asia jäi puolitiehen. Kivihiiltä keskusta verottaisi erityisellä haittaverolla.

Arvoisa puhemies! Hallituksen saamattomuudesta huolimatta työmarkkinajärjestöt ovat tälläkin vaalikaudella kantaneet vastuuta. Ne ovat sopineet maltillisista palkkaratkaisuista sekä eläkeuudistuksesta. On kiitoksen aika. Myös tulevina vuosina tarvitaan palkka- ja muutakin malttia. Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun kärjistymiseen Suomella ei ole varaa.

Kolmikanta on ollut ja on myös tulevaisuudessa osa suomalaista yhteiskuntaa. Sopimisen tapaa ei tarvitse muuttaa, mutta sisällön on voitava muuttua ajan ja olosuhteiden mukana. Ensinnäkin, valtion tulee ja sen on voitava olla kolmikannassa nykyistä aloitteellisempi osapuoli. Toiseksi, tarvitsemme työllistävän yhdistelmän turvaa ja joustoa.

Neuvotteluissa on oltava enemmän tilaa paikalliselle sopimiselle. Työehtosopimusten mahdollistamaa paikallista sopimista on osattava ja uskallettava käyttää. Kaikkia työmarkkinoiden neuvottelujakin on ohjattava vain yhden asian, työllisyyden parantamisen. Valtiovallan erityisenä tehtävänä on huolehtia myös niistä suomalaisista, joilla ei ole edustajia näissä pöydissä tai muutoin vahvoja edunvalvojia ja rahan valtaa. Siksi vahvistaisimme perusturvaa.

Pienituloisten ja perheiden lisäksi monella viljelijälläkin on toimeentulo-ongelmia, joita pakotteiden kierre ja hatara kannattavuus ovat lisänneet. Emme hyväksy sitä, että viljelijöiden tuet maksetaan vasta hamassa tulevaisuudessa. Hallituksen vastuulla on, että pakotteita koskevissa EU-neuvotteluissa saavutetaan Suomen edun mukainen ratkaisu, ja ratkaisu tarvitaan tänä syksynä. Maatalouden kansallisten tukien leikkauksista on luovuttava. Ilman suomalaisen talonpojan työtä ei ole myöskään puhdasta, kotimaista ruokaa. Vaikka viljelijöitä on enää 50 000, yhdessä muun elintarvikeketjun kanssa maatalous työllistää suoraan tai välillisesti noin 300 000 suomalaista.

Arvoisa puhemies! Metsien kasvua jalostava biotalous, matkailu sekä puhdas teknologia luovat mahdollisuuden kymmeniintuhansiin lisätyöpaikkoihin. Onnistumisen edellytys on pitkäjänteinen tutkimus-, kehitys- ja kaupallistamistyö. 200 000 työpaikan luominen edellyttää, että koko maan voimavarat saadaan käyttöön. Koko Suomessa on voitava myös tulevaisuudessa tehdä työtä, yrittää, kouluttautua ja asua. Myös luonnonvarat ovat maakunnissa. Ne on pystyttävä jalostamaan mahdollisimman pitkälle paikan päällä.

Keskustan vaihtoehdossa tasapainoisen Suomen rakentaminen on keskeinen osa yhteistä selviytymistä. Nyt ihmiset ja työpaikat keskittyvät ennennäkemättömällä tavalla muutamiin suuriin kaupunkeihin. Tätä kehitystä on kärjistetty ja kärjistetään poliittisilla päätöksillä. Työttömyys, turvattomuus, eriarvoisuus ja palvelujen heikkeneminen ovat todellisuutta niin tyhjenevillä kuin kasvavilla seuduilla. Eriarvoistumista ovat lisänneet hallituksen tekemät leikkaukset kuntien valtionosuuksiin. Ne ovat suoraan pois palveluista, joita tarvitsevat eniten lapset, sairaat, vanhukset, vammaiset ja työttömät. Moni kunta on myös joutunut korottamaan rajusti kuntaveroa ja aloittamaan yt-neuvottelut. Kuntaverotuksen kiristäminen haittaa myös talouskasvua.

Arvoisa puhemies! Osana yhteiskuntasopimusta on otettava uudelleen suunta kohti koko Suomen tasapainoista kehittämistä. Käänteen aikaansaamiseen tarvitaan yli vaalikausien ulottuva, laaja sitoutuminen. Muuttoliikettä on hillittävä samalla, kun pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten erityisongelmat, kuten asuntopula, on ratkaistava. Vastakkainasettelu ei tässäkään asiassa hyödytä yhtään ketään. On sovittava siitä, että

1) liikenne- ja muita investointeja tehdään koko Suomeen ja pidetään myös alempiasteiset tiet kunnossa

2) huolehditaan koulutuksen tasa-arvosta

3) turvataan lähipalvelut koko maassa ja vahvistetaan kuntien ja maakuntien kansanvaltaista päätöksentekoa.

Työllistämiselle ja työn tekemiselle syntyy näin edellytykset kaikkialla.

Maakuntien eriarvoistumisen kierre on katkaistava. Muutoin 200 000 työpaikan tavoitteessa ei onnistuta. Tasapainoinen Suomi, se tuo paitsi työtä myös turvallisuutta. Mitä ehyempi Suomi on niin sosiaalisesti kuin alueellisesti, sitä vahvempi se on kohtaamaan erilaiset uhat.

Arvoisa puhemies! Kun yhteiskunnassa on luottamus kohdallaan, myös hankalat päätökset voidaan hyväksyä. Toinen vaatimus on oikeudenmukaisuus. Esittämämme yhteiskuntasopimus on myös perusturvaa vahvistava oikeudenmukaisuussopimus. Keskusta esittää, että lapsilisien leikkaus perutaan, omaishoidon tuki siirretään Kelan hoidettavaksi ja kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen tehdään korotus. Myös kotihoidon tuen pakkojakamisesta on luovuttava. Nämä ovat oikeudenmukaisuutta lisääviä täsmätoimia, jotka eivät vaaranna budjetin tasapainoa. Esimerkiksi lapsilisien leikkauksen peruminen voidaan rahoittaa tupakkaveroa korottamalla. Keskusta alentaisi pieni- ja keskituloisten verotusta ja kiristäisi suurituloisten, yli 60 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta. Korottaisimme työtulovähennystä ja säilyttäisimme työmatkavähennyksen ennallaan. Kokonaisveroaste ei voi nousta, vaan muutokset on tehtävä nykyisen verotuksen sisällä.

Arvoisa puhemies! Maamme edessä olevista päätöksistä kenties hankalimmat liittyvät siihen, miten tulot ja menot saadaan tasapainoon. Velkaantumisen on kerta kaikkiaan loputtava tolkullisessa ajassa. Keskustan vaihtoehdossa velkaantuminen loppuu. Talouden kuntoonsaamiseen tarvitaan 200 000 työpaikkaa lisää kymmenessä vuodessa, tervettä säästäväisyyttä kaikilla hallinnonaloilla ja uudistuksia varsinkin tuottavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistämisessä ja laajemmin yhteiskunnan digitalisoimisessa Suomi on pahasti jälkijunassa. Asioita on muutoinkin pystyttävä tekemään paremmin ja luopumaan samalla turhasta.

Puheenjohtaja Sipilä on yrittänyt käydä keskustelua tuottavuuden parantamisesta. Jälleen Sipilän kannanottoja on tahallisesti väärinymmärretty ja suoranaisesti vääristelty sekä vasemmalta että oikealta. (Jukka Gustafsson: Keskustelu alkoi jo ennen Sipilää kyllä!) Vääristelystä pitää päästä eroon.

Työtön on vapautettava työllistymään, yrittäjä vapautettava yrittämään. Viljelijä on vapautettava viljelemään, hoitaja hoitamaan ja opettaja opettamaan. Tästä on tuottavuuden parantamisessa kyse: antaa ihmisten tehdä töitä. Ratkaisuja siihen, miten asioita tehdään paremmin, voi kuka tahansa lähettää keskustalle, otamme ehdotuksia vastaan. (Ben Zyskowicz: Poliitikot on vapautettava eduskunnasta!)

Arvoisa puhemies! Katainen jätti maalle huonon perinnön, mutta Stubbin hallituksen aikana Suomen ongelmat ovat valitettavasti edelleen pahentuneet. Kohta satavuotias Suomi ansaitsee parempaa. Maa tarvitsee uuden suunnan: se on työllistävämpi, turvallisempi ja oikeudenmukaisempi Suomi. Suunnanmuutos on mahdollinen eduskuntavaalien kautta, kokonaan uuden hallituksen ja pääministerin johdolla sekä tarvittavista uudistuksista laajassa yhteistyössä sopimalla. (Ben Zyskowicz: Olitte kahdeksan vuotta pääministeripuolueena, miksette hoitaneet näitä mitään silloin?)

Kari  Uotila /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka pari päivää sitten saimme myönteisiä viestejä teollisuuden tilauskannan ja vientilukujen elpymisestä, silti Suomen talous on kriisissä. Vienti ei vieläkään kunnolla vedä, kotimarkkinat ovat hyytyneet, ja talouskasvua ei ole.

Työttömyys on kestämättömän korkealla tasolla: Avoin työttömyys 450 000 ihmistä, pitkäaikaistyöttömyys lähestyy 100 000:n rajaa, ja pitkäaikaistyöttömyyden pelkät työttömyysturvamenot ovat ensi vuonna valtiolle ja kunnille 800 miljoonaa euroa eli yli 2 miljoonaa päivässä. Päälle tulevat muun muassa menetetyn työpanoksen hinta, kasautuvat sosiaali- ja terveyskustannukset sekä menetetyt verotulot ja työeläkemaksut. Massatyöttömyyden hinta on suurin uhka kansakuntamme tulevaisuudelle, pahempi uhka kuin velkaantuminen. Pitkäaikaistyöttömyys ja siihen liittyvä syrjäytymisriski uhkaa myös työvoiman tarjontaa pitemmällä aikavälillä. Ministerit toteavat, että Suomi jo elvyttää miljardeilla joka vuosi ottamalla syömävelkaa, kun menot ovat tuloja suuremmat.

Arvoisa puhemies! Ei elvyttämistä ole miljardien laittaminen työttömyyden aiheuttamien kustannusten ja tulojen vähenemisen kattamiseen. Oikeaa elvytystä on työpaikkojen synnyttäminen, työttömyysmenojen alentaminen ja talouden kääntäminen kasvuun. Leikkauslinjan sijaan on nyt huomio laitettava työttömyyden alentamiseen ja talouskasvun käynnistämiseen. Tarvitaan miljardiluokan elvytystä. Elvytystä, johon nyt käytetyt varat tulevat takaisin talouskasvuna. Talouskasvuna, joka kääntää myös velkaantumisasteemme laskevalle uralle. Se on myös ainoa tie selvitä kestävyysvajeestamme pitemmällä aikavälillä. (Ben Zyskowicz: Ikiliikkuja!)

Arvoisa puhemies! Toistan, että järkevä lisävelalla tapahtuva elvytys ei vaaranna tavoitetta valtion velkaantumisen taittamisesta laskuun vaan mahdollistaa sen syntyvän talouskasvun kautta. Tämä on vaihtoehtomme ydin.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei ole yksin tämän vaihtoehdon kannalla. Elvyttävämmän talouspolitiikan tarve koskee koko euroaluetta. Paljon on mahdollista tehdä omin voimin Suomessa, mutta on oltava myös aktiivinen vaikuttamaan koko euroalueen talouspolitiikan kääntämiseen huonoksi havaitusta leikkauslinjasta kasvua ja työllisyyttä parantavaan elvytyslinjaan. Professori Pertti Haaparanta totesi valtiovarainvaliokunnan avoimessa kuulemisessa, että euroalueen lama on kestänyt jo niin kauan, että tilanne on pahempi kuin 30-luvun suuressa lamassa. Hän sanoi, että euroalueen lama alkoi rahamarkkinakriisistä mutta sitä ylläpitää kurjistamispolitiikka. Yksityispuolen holtittomasta velkaantumisesta seurannutta lamaa on mahdotonta lopettaa leikkaamalla. Leikkauspolitiikalla pahennetaan taloustilannetta ja vaarannetaan myös pitkän tähtäimen kasvumahdollisuudet. Ranskan tai Italian painostaminen kurjistamispolitiikkaan olisikin myrkkyä koko maailmantaloudelle.

Viisainta politiikkaa on euroalueen laajuinen elvytys. Tätä suosittaa myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. (Timo Soini: Pankit onkin jo elvytetty!) Se kehottaa tuoreessa raportissaan Euroopan maita elvyttämään vaikka velkarahalla. IMF:n mukaan tämä maksaisi itsensä takaisin lisäämällä työllisyyttä ja talouskasvua. Matalan korkotason vallitessa velkarahan suuntaaminen elvyttäviin toimiin on järkevää: IMF laskee, että mikäli julkisia menoja lisätään yhdellä prosentilla suhteessa bkt:hen, heti ensimmäisenä vuonna saadaan 0,4 prosentin bkt:n kasvu, neljäntenä vuonna ollaan jo 1,5 prosentin kasvussa. Suomessa tämä tarkoittaisi, että vasemmiston elvytysmiljardi tuottaisi oikein kohdennettuna kasvua jo ensi vuonna 0,4 prosenttia ja 1,5 prosenttia vuonna 2018. (Ben Zyskowicz: Eläköön ikiliikkuja!) Elvytysmiljardi ei siis vaarantaisi velkaantumisen vähentämistä vaan auttaisi kääntämään valtionvelan bkt-osuuden laskuun.

Myös komission puheenjohtaja Junckerin kaavailema 300 miljardin investointiohjelma osoittaa, että ymmärrystä elvyttämiselle on. Ehdotus saattoi toki olla komission puheenjohtajan vaaliin liittyvää kosiskelua, ja sen saattaminen lihaksi poliittisen retoriikan luiden ympärille voi olla vielä monen mutkan takana. Kuitenkin aloite osoittaa, että poliittinen paine elvyttämiselle on kasvanut Euroopassa. Vastuukomissaari Kataisella onkin erinomainen tilaisuus valmistella ohjelma, joka työllistää ja tuo kasvua myös Suomeen. Oikeudenmukainen osuutemme tuosta 300 miljardin potista lienee ainakin 5 miljardia. Siinä tavoitetta hallitukselle, kun on tuttu mies koko hankkeesta vastuussa.

Hallituksen on muutoinkin toimittava EU:n päätöksenteossa koko Euroopan taloutta hyydyttävän leikkauslinjan kääntämiseksi. Teettehän parhaanne, ministeri Rinne? Myös Suomeen tarvitaan leikkauslinjan sijaan työllistämis- ja elvytysohjelma. Hallituksen esittämät leikkaukset toimivat päinvastoin. Leikkaukset vähentävät niin yritysten kuin kotitalouksien tuloja ja heikentävät niiden mahdollisuuksia hoitaa velkojaan. Ikävä kyllä hallituksen budjettiesitys on taloutta kiristävä, työttömyyttä lisäävä ja ennen muuta epäoikeudenmukainen.

Työttömyyttä pitää korkealla tasolla kotimarkkinoiden hyytyminen. Kansalaisten ostovoima on auttanut tähän asti, mutta nyt hallitus tekee ostovoimalle karhunpalveluksen. Eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden perusturvasta ottaminen indeksileikkauksella on sekä epäoikeudenmukaista että talouspoliittisesti hölmöä. Samoin on lapsilisien ja työttömyysturvan leikkaaminen. Vasemmistoliitto vaatii, että nämä leikkaukset perutaan.

Haluamme myös verotukseen lisää oikeudenmukaisuutta. Liikkumavaraa joidenkin kaipaamiin suuriin veronkevennyksiin ei ole, mutta kotimaisen ostovoiman kannalta ei myöskään raju verotuksen kiristäminen ole perusteltua. Suurituloisimmat voivat kuitenkin osallistua lamatalkoisiin nykyistä suuremmalla osuudella, ja siksi esitämme niin sanotun solidaarisuusveron kiristämistä. Inflaatiotarkistukset tekisimme vain kahteen alimpaan tuloveroluokkaan. Emme oppositiostakaan käsin tyrmää budjettiin sisältyviä perintö-, ajoneuvo-, jäte-, tupakka- ja energiaverojen korotuksia. Verotuloja tarvitaan hyvinvointipalvelujen turvaamiseen, ja kaikkia ei voi vastustaa. Sen sijaan hölmöjä veroratkaisuja emme voi tukea. Näitä ovat taksiliikenteen verohuojennuksen poistaminen ja Elokuvasäätiön valtionavustuksen verolle laittaminen. Näillä ei juurikaan verotuloja turvata mutta aiheutetaan sekä taksi- että elokuva-alalle suurta vahinkoa. (Timo Soini: Mutta suursäätiöt!)

Vasemmisto ei halua haudata lopullisesti joillekin energiantuottajille päästökauppajärjestelmästä tulevien ansiottomien, niin sanottujen tuulen tuomien voittojen verottamista windfall-verolla, siitäkään huolimatta, että hallituksen esittämällä mallilla on vaikeuksia EU:n valtiontukitarkastelussa. On rakennettava malli, joka kestää EU:n tarkastelun. Tästä on varmaan myöskin kovasti samaa mieltä edustaja Pekkarinen.

Edellisen hallituksen pahin moka oli varallisuusverosta luopuminen, ja se on arvioitava uudelleen. Verotuksen pyhä periaate, että veroja on maksettava veronmaksukyvyn mukaan, on palautettava voimaan myös suurten varallisuuserien verotuksen osalta. Vasemmistoliitto on esittämässä pienyrittäjien asemaan ja työllisyyteen helpotusta nostamalla arvonlisäverollisen myynnin alarajaa ja myöskin soveltamisen huojennuksen ylärajaa. Tämä tuntuu olevan kaikilla nyt esittelyssä olevilla vaihtoehtobudjeteilla linjana.

Arvoisa puhemies! Ensiarvoisen tärkeää on veropohjamme pitävyys ja laajuus ja se, että kaikki verot tulevat oikeudenmukaisesti myös kerättyä. Talousrikollisuus, harmaa talous, veronkierto ja aggressiivinen verosuunnittelu on saatava paremmin kuriin. Vaihtoehtobudjettiimme sisältyy kaksi uutta, merkittävää ehdotusta tältä osin. — Nyt paperit menevät sekaisin. (Jukka Gustafsson: Kyllä sieltä omasta päästäkin tulee, anna tulla vaan!) — Ehdotamme, että säädetään perittäväksi 30 prosentin lähdevero kaikista hallintarekisteröidyistä osakkeista maksettavista osingoista. Ulkomainen omistaja voi vaatia jälkikäteen veronpalautusta kotimaansa verotason tai verosopimuksen ylittävältä osalta. Arvioitu verohyöty olisi vuodessa vähintään 200 miljoonaa euroa. Samoin ehdotamme julkisten hankintojen kilpailutuksiin osallistuvilta yrityksiltä maakohtaista kirjanpitoa. Tälläkin saataisiin turvattua verotuloja vähintään sama 200 miljoonaa.

Molemmat näistä ehdotuksista sisältyivät myös Kataisen hallituksen ohjelmaan mutta ovat niitä tekemättömiä tai keskeneräisiä töitä, jotka hallitukselta ovat harmaan talouden torjunnan osalta jääneet toteuttamatta. Lisätoimenpiteitä todella tarvitaan. Maanantaina Ylen ansiokas MOT-ohjelma kertoi jälleen paljastuksia suomalaistenkin suuryritysten verokikkailusta Luxemburgissa. Pääministeri Stubb, vasemmistoliitolle ei riitä, että valtiosalissa pahoittelette tv-kameroille veronkiertoa ja toivotte kansainvälistä yhteistyötä. Vaadimme jämäkkyyttä veronkierron ja veroparatiisien lopettamiseksi. Sanokaa sille komission puheenjohtaja Junckerille suoraan päin naamaa: "Siehän sälli ja varsinainen veroparatiisin pyörittäjä olet ollut vuosikausia. Korjaa tapasi ja laita komissio pistämään veronkierto ja veroparatiisit kuriin!"

Arvoisa puhemies! Julkisia menoja kauhistellaan ja niiden osuuden bruttokansantuotteesta kerrotaan olevan 58 prosenttia. Totuus kuitenkin on, että tuo luku ei mittaa julkisen sektorin bkt-osuutta vaan julkisen sektorin kautta kulkevien rahavirtojen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Yksityisen sektorin vastaava suhde on Tilastokeskuksen mukaan 239 prosenttia. Sitä paitsi Eurostatin laskentakaava antaa väärän kuvan myös tuosta suhteesta Suomen osalta. Mukana ovat esimerkiksi yli 6 miljardia valtion ja kuntien maksamia eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksuja, vaikka saajina ovat julkisyhteisöt. Tulonsiirrot kirjataan Suomen osalta bruttomääräisinä ottamatta huomioon niistä palautuvia verotuloja kunnille ja valtiolle. Lisäksi jäävät huomioimatta valtion maksamat kiinteistöverot kunnille, samoin jäävät virastojen keskinäiset ostot, ja myös kuntien ostot valtiolta sekä kuntien ostot omilta yhtiöiltä ja liikelaitoksilta jäävät huomioimatta.

Kaikkiaan näitä kahteen kertaan mukaan tulevia tai muutoin perusteettomia julkiselle puolelle tulevia kuluja on noin 12 miljardia. Se on 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Oikein huomioimisen jälkeen julkisen sektorin suhde bruttokansantuotteeseen putoaakin 52 prosenttiin. Mutta, arvoisa puhemies, tosiasiassa tuo 52 prosenttiakin on eräänlaista huijausta. Luku kertoo julkisen sektorin kautta kulkevien rahavirtojen määrästä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vastaava luku yksityisen puolen osalta on neljä kertaa suurempi, elikkä näin laskien julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on noin 20 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton vaatimuksesta saimme kolme ja puoli vuotta sitten hallitusohjelmaan järkevämmän muotoilun valtion tuottavuusohjelmasta, eli pelkän henkilöstönvähentämistavoitteen sijasta haetaan aitoa vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Aikaisempien hallitusten tuottavuusohjelmahan oli ihan älytön ja perustui vain matemaattiseen tavoitteeseen tuhansien ihmisten vähentämisestä, tuottavuusvaikutuksista piittaamatta. Tämä johtikin tilanteisiin, joissa valtion väkeä pistettiin pellolle ja jälkikäteen jouduttiin toteamaan, että ulkoistus oli tullut veronmaksajille paljon kalliimmaksi. Liian pitkälle vietyjen määrärahaleikkausten seurauksena tilanne on kuitenkin nytkin aivan kohtuuton monella alueella, vaikka tuottavuutta ja vaikuttavuutta on pyritty etsimään muualta kuin henkilöstön vähentämisestä.

On muistettava, että valtion henkilöstövuodet ovat vähentyneet lähes 9 000:lla eli 10 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2012. Uudet, satoja työntekijöitä koskevat vähentämissuunnitelmat muun muassa turvallisuusalalla ja aluehallinnossa heijastuvat vakavasti kansalaisten turvallisuuteen, terveyteen ja yhdenvertaisuuteen lain edessä. Vasemmistossa väitämme, että julkisen sektorin suuruutta päivitellään ideologisista syistä; halutaan luoda painetta ja tehdä tilaa yksityiselle toiminnalle ja voiton tavoittelulle julkisten palvelujen kustannuksella — tämä samaan aikaan, kun julkisen puolen työntekijät uupuvat työtaakan alla. Vasemmisto puolustaa julkisen sektorin puurtajia eikä syyllistä heitä, kuten niin monet tässäkin salissa tuntuvat tekevän.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Oppositio on tehnyt pääosin hyvää työtä kehittäessään vaihtoehtoja hallituksen talousarvioesitykselle ensi vuodelle. Huomiota on kiinnitetty kasvuun, työllisyyteen ja oikeudenmukaisuuteenkin. Huolellisuutta ja realismia etenkin tulopuolelle olisin mielelläni nähnyt enemmän. Myös valtiovarainministeriön virkamiehiltä saamani palautteen perusteella voin sanoa, että tulopuolelle oli kehitelty vaihtoehdoissa melko mielivaltaisia lukuja. Käyn nyt läpi nämä vaihtoehdot yleisesti, ja voimme debatissa palata tarkemmin yksityiskohtiin.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset luettelivat pääosin myönteisesti kohdistettuja paketteja. Kaiken kaikkiaan paketit kuitenkin lisäisivät velkaa hallituksen esitykseen nähden vähintään 266 miljoonaa euroa. Tarkkaa summaa on vaikea arvioida, sillä perussuomalaiset ovat kattaneet kuluja budjetissaan aika lailla suoraan sanoen hatusta vedetyllä tyylillä esimerkiksi arvioidessaan harmaan talouden torjunnasta koituvan aika reilusti tuloja. En väheksy millään tavalla harmaan talouden torjuntaa, mutta realistista budjettia ei voida rakentaa sen varaan, että arvaillaan siitä saatavia verotuottoja.

Sinänsä tässä on oikein eroteltu investoinnit ja kulutus. Silti investoinnitkin ovat budjetissa menopuolta, ja ne täytyy kattaa oikealla rahalla. Perussuomalaisten ehdottamat panostukset perusturvaan, palveluihin, työllisyyteen ja ínfrastruktuuriin ovat oikein hyviä asioita. Jos rahaa olisi enemmän käytettävissämme, kukapa ei haluaisi olla panostamatta näihin asioihin.

Säästöt tulisivat lähinnä kehitysyhteistyöstä, josta perussuomalaiset leikkaisivat 500 miljoonaa eli kutakuinkin puolet pois. Vaatiiko siis ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Soini todella tätä? Säästämme kaikkein köyhimmiltä ja välitämme vähät kansainvälisestä asemastamme.

Yritystuista esitetään karsittavaksi 200 miljoonaa euroa, mutta ei kerrota, mitkä yritystuet ovat tehottomia. Tämä siis jää yleisluonteisen toiveen tasolle. Veropuolella yritysten verotusta perussuomalaiset kiristäisivät. Se tarkoittaisi tempoilevaa veropolitiikkaa, jota pitäisi tässä herkässä tilanteessa välttää. Kokonaisuutena perussuomalaisten budjetti on kelpo muistilista asioista, joista osaan voidaan palata, kun valtiolla oikeasti on rahaa. (Ismo Soukola: Eli tämä sama ylimielisyys jatkuu vaan! — Timo Soini: Ylevämielisyys!)

Arvoisa puhemies! Myös keskustan esityksessä monet tavoitteet ovat hyviä. Panostetaan infrastruktuuriin, kotimaiseen energiaan, yritysten toimintaedellytyksiin ja harmaan talouden torjuntaan. Iso linja on hyvin samankaltainen kuin hallituksen esityksessä. Keskusta esittää ainoastaan yksittäisiä muutoksia sinne tänne. Linjaero ei hahmotu. Useissa kohdissa budjetti on laadittu yksinkertaisesti huolimattomasti.

Menopuolella keskusta esittää 330 miljoonan sellaisia menoja, joita ei ole mukana maan hallituksen esityksessä. Tämä on reilut puoli prosenttia koko budjetin loppusummasta. Aika vähäinen painotusero siis on kysymyksessä. Esitys on myös ristiriitainen. Infrapanostuksia halutaan lisää. Toisaalta keskusta peruisi yhden suurimmista infrahankkeista eli koko maata hyödyttävän Pisararata-hankkeen.

Sekä vero- että menopuolella keskustan esitystä vaivaa realismin puute ja huolimattomuus. Esimerkiksi suurimmaksi menosäästöksi keskusta esittää kotihoidon tuen puolituksesta luopumista, jonka suuruudeksi se arvioi noin 100 miljoonaa euroa. Todellisuudessa kotihoidon tuen jakaminen puoliksi isälle ja äidille aiheuttaa määrärahavaikutuksia vasta vuonna 2016, eikä silloinkaan keskustan mainitsemaa 100 miljoonaa. Samoin säästöiksi on mainittu esimerkiksi Valtion infra Oy:n perustamisesta syntyvä 35 miljoonan kustannussäästö. Esityksessä ei kuitenkaan perustella, miten tähän päädytään. Budjetin laadintaa ei voi laskea arvailtujen hyötyjen varaan.

Keskusta säästäisi Pisararadan suunnittelulla 13 miljoonaa. Todellisuudessa vuonna 2015 siihen on budjetoitu 2 miljoonaa eli määräraha on huomattavasti pienempi kuin keskustan esittämä säästövaihtoehto. Tällainen huolimattomuus vähentää kyllä keskustan vaihtoehdon uskottavuutta. Edelleen keskusta säästäisi 75 miljoonaa yliopistojen pääomituksesta. Kestävän kasvun edellytysten luomiseksi tarvitsemme kuitenkin nimenomaan korkeaa osaamista ja sen kehittämistä. Keskustalta jäi myös huomaamatta, että tämä pääomitus on vasta vuoden 2016 budjetissa, ei 2015 budjetissa.

Kuten perussuomalaisilla, verotulojen lisäys perustuu arvailuun harmaan talouden toimenpiteiden vastaisten toimien verotuotoista. Tälle pohjalle ei tuottoarvioita voi tehdä. Esitysten tavoitteet toki ovat hyviä. Hallitus jatkaakin työtään harmaan talouden torjumiseksi. Nyt työlistalla on esimerkiksi selvitys siirtohinnoittelun porsaanreikien korjaamiseksi.

Kaiken kaikkiaan keskustan varjobudjetti merkitsee lisävelkaantumista. Lisäksi painotuserot ovat hyvin pienet suhteessa budjetin kokonaissummaan, joten todelliseksi vaihtoehdoksi tätä ei kyllä voi kutsua. Vähän mietityttää, onko tässä tullut niin kiire vai eikö vain vaihtoehtoon ole keskustassa oikein suhtauduttu tosissaan.

Arvoisa herra puhemies! Vasemmistoliiton osalta sanoisin, että puolue ylittäisi kehykset melko lailla. Tähän kehysmenettelyn murtamiseen tämä hallitus ei ole halunnut mennä. Työllisyyden edistämisen tavoitteet sinänsä ovat oikein hyviä.

Arvoisa puhemies! Kaikkiaan arvostan opposition esityksiä paljon. Olemme tässä salissa puhuneet paljon Suomen talouden vaikeuksista. Pitkällä aikavälillä huoltosuhteemme heikkenee. Siis työntekijöiden osuus väestöstä laskee. Samalla ikäsidonnaiset menot kasvavat. Keskipitkällä aikavälillä elinkeinorakenteemme edellytykset murenevat. Pitkän ja keskipitkän aikavälin ongelmien lisäksi meillä on lyhyellä aikavälillä vaikeuksinamme kahden, jopa kolmen kriisin vaikutukset. Finanssikriisi ja siihen limittyvä eurokriisi ovat romahduttaneet kansainvälisen kysynnän, eikä Ukrainan kriisi helpota tilannetta. Näiden vaikeuksien vuoksi pidän erittäin tervetulleena, että kaikissa varjobudjeteissa oli haettu ratkaisuja kasvun ja työllisyyden edistämiseen, elinkeinorakenteen ja huoltosuhteen vahvistamiseen.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on puhuttu, elvyttääkö vai mitä tehdä, niin kaikki asiantuntijat valtiovarain kuulemisessa olivat sitä mieltä, että tarvitaan ensin rakenneuudistuksia, sen jälkeen voidaan vasta miettiä muita vaihtoehtoja. Vaihtoehtobudjetissa ei ole näitä rakenneuudistuksia. Ja kun katson keskustankin ehdotuksia, niin siellä on oikeastaan maaseudun hankkeita maaseudun yksityisteihin, maaseudun puuhankkeen tuotantotukeen ja maaseudun maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen, semmoisia yksittäisiä pieniä täkyjä, mutta oikeastaan se kokonaislinja puuttuu, ja keskustankin vaihtoehtobudjettiehdotuksessa eroa hallituksen esitykseen on 0,5 prosenttiyksikköä. Eli ei ole linjasta muutoksia, vaan on pieniä määrämuutoksia, joilla pyritään hankkimaan suosiota kaiken kaikkiaan.

Mitä tulee sitten tähän karsintalistaan, siitä täytyy antaa keskustalle tunnustusta. Byrokratiaa halutaan karsia. Mutta lista on aika lyhyt, ja kysyn teiltä vielä, kun täältä puuttuu jätevesiasetus: ettekö halua tehdä siihen mitään muutosta? (Ben Zyskowicz: Se on heidän oma beibi! — Markku Rossi: Se on teidän käsissä!)

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tänä aikana on hyvä, että käydään avointa keskustelua ja toivon mukaan entistä enemmän esimerkiksi eläke- ja sote-uudistuksessa hallitus—oppositio-rajat ylittäen. Kyllä tällä hetkellä tällaista kansallista yhteenkuuluvaisuutta ja ratkaisun hakua pitää korostaa, koska tämä työttömyys, joka meillä muun muassa nyt on, ei syrjäytä pelkästään nuoria vaan työvoimaa pysyvästi myös tulevan talouden perustaa rakentavalla tavalla. Sen takia työllisyys- ja talous- ja kasvupanostukset, joita myös sosialidemokraattien ohella eri puolueet ovat tuoneet esille, on nyt tärkeä kyllä käydä läpi.

Mutta keskustalle täytyy sanoa, että en ymmärrä kyllä, että te haluatte työpaikkasopimista voimakkaasti, rohkeasti viedä eteenpäin. Suomessa on helpoin irtisanoa EU-maissa. Meillä on nollatuntisopimuksia. Meillä on matalimmat alakohtaiset minimipalkat ja matalat sivukulut verrattuna EU- ja Pohjoismaihin. Mitä te haluatte, sanelua ja kovia arvoja työpaikoille?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Päivän tekstiin liittyen tuon terveisiä Jyväskylän kaupungin Säynätsalosta kohdistaen viestini valtiovarainministeri Rinteelle.

Kaupunginosan asukkaat ihmettelevät ministeri Rinteen huolestuneisuutta työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa. Ministeri Rinne toivoo maakuntalehti Keskisuomalaisen haastattelussa, "että Suomessa ryhdyttäisiin keskustelemaan vakavasti työperäisen maahanmuuton lisäämisestä". Saamissani terveisissä kysytään, olisiko oikein ja kohtuullista, että työllistetään ensin Suomen yli 400 000 työtöntä ja vasta sen jälkeen ryhdytään haalimaan työntekijöitä rajojemme takaa. Periaatteessa olen säynätsalolaisten kanssa samaa mieltä tästä asiasta.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka käsittelyn pohjana on asioita ensi vuoden talousarvioon, rehellisyyden nimissä pitää muistuttaa, että kyllä me tarvitsemme uuden suunnan.

Me tarvitsemme sellaisen suunnan, joka johtaa ja mahdollistaa 200 000 uuden työpaikan syntymisen, muuten hyvinvointivaltion pohja pettää. Ja se suunta edellyttää, että meidän pitää saada syntymään sen kaltainen tilanne, jossa syntyy uusia omistajia, syntyy uusia yrittäjiä ja että yrittäjille syntyy se näkymä, että Suomessa kannattaa yrittää. Ja se edellyttää byrokratian purkua. Se edellyttää sellaisten lakialoitteiden toteuttamista, jotka keskusta on jättänyt, ja se edustaa sellaista rahoitusta, jolla yhteiskunta ottaa enemmän riskiä, ja kyllä se edellyttää myöskin sellaisia työmarkkinajoustoja, jotka lisäävät työntekijän turvaa hänen jokapäiväiseen perustoimeentuloonsa.

Me nimenomaan ajattelemme työntekijöitä ja heidän perusturvaansa. Jos nykyisillä rakenteilla jatketaan, ei tämä (Puhemies koputtaa) 200 000 työpaikkaa toteudu.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto jo viime viikolla totesi täällä ja nyt tässä varjobudjetissaan jatkaa samaa linjaa, että Suomella ei ole varaa olla elvyttämättä. Tällä viittaamme siihen, että tämä nykyinen työttömyys ja sen paheneminen on todellista velanottoa ja valtiontalouden rapauttamista. Viime vuonna, 2013, pelkästään yhtenä vuonna pelkät työttömyysturvamenot olivat 4,2 miljardia euroa, eli 4 200 miljoonaa meni työttömyysturvamenoihin. Kun tähän lasketaan vielä päälle se, kuinka paljon olemme menettäneet verotuloja tämän työttömyyden myötä, niin koko valtiontalouden alijäämä ja enemmänkin voitaisiin hoitaa, kun saataisiin työllisyys paremmalle tolalle ja työttömyys kitkettyä tästä maasta.

Sen vuoksi me esitämme miljardiluokan elvytystä, ja meidän mallillamme se tulee maksamaan itsensä takaisin työllisyyden parantumisen myötä, työttömyysturvamenojen (Puhemies koputtaa) laskemisen myötä ja verotulojen kehittymisen myötä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreät oli hallituksessa siinä vaiheessa, kun hallitus käsitteli ensi vuoden budjettia. Osa tavoitteistamme sai hallituksen enemmistön tuen, osa ei. Tästä syystä olemme päätyneet tuomaan omia esityksiämme työllisyyden parantamisesta, yrittäjyyden edistämisestä, osaamisen vahvistamisesta, pikemminkin avauksena kuin varsinaisen vaihtoehtobudjetin muodossa, ja näitä avauksia tässä keskustelun kuluessa varmasti esitellään.

Haluaisin itse kiittää muita oppositiopuolueita siitä, että näissä vaihtoehtobudjeteissa on monia erittäin arvokkaita ideoita ja ehdotuksia, joihin hallituksen varmasti kannattaa suhtautua vakavasti. Voin poimia kotimaisen energian edistämisen puolelta keskustalta ajatuksen pientuotannon verottomuuden ylärajan nostosta ja hiilen haittaverosta, perussuomalaisilta energiaomavaraisuusrahaston ajatuksen, joka on hyvin samankaltainen kuin mitä vihreät on esittänyt, ja vasemmistoliitolta lisärahoituksen puhtaan teknologian kehityshankkeisiin. Näissä kaikissa on hyviä aineksia, (Puhemies koputtaa) joita hallitus varmaankin vakavasti harkitsee.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositiopuolueet ovat esittämässä osittain rakentavia ratkaisuja mutta, voisiko sanoa, myöskin osittain kauniita lupauksia.

Perussuomalaisten varjobudjetin iskulause on sinänsä lupaava ja hieno, mutta itse budjetti sisältää kyllä myös heikkoja kohtia. Perussuomalaiset ovat nimittäin usein moittineet hallitusta poukkoilevasta verotuspolitiikasta. Nyt te olisitte valmiit korottamaan yhteisöveroa, vaikka se on ollut vasta muutaman kuukauden ajan voimassa. Se siitä poukkoilusta ja verotuspolitiikasta.

Vasemmistoliitto haluaa elvyttää osittain nostamalla veroja ja osittain lisäämällä valtionvelkaa.

Keskustan varjobudjetti on näistä kolmesta konkreettisin. Suhtaudun kuitenkin hieman epäilevästi keskustan kasvurahastoon. Mielestäni me emme tarvitse uutta kasvurahastoa uusine hallintohäkkyröineen vaan nykyisten rahastojen tehostamista ja toimivammat likviditeettimarkkinat.

Mats  Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin suomalaiset kuin kansainväliset veroasiantuntijat sanovat, että työn verotus eli tulovero on erittäin hankala työllisyydelle ja taloudelle. On aika merkillistä, että kaikki oppositiopuolueet nyt haluavat nimenomaan kiristää tuloverotusta, rakentaa uusia kannustinloukkuja nimenomaan.

Toiseksi perussuomalaiset todistavat, että he ovat perehtyneet aika huonosti tämän maan taloudelliseen ympäristöön, kun he väittävät, että ruotsin kieli on taloudellisesti vähämerkityksellinen kieli. Missä Suomen vientiyritykset löytävät suurimmat markkinat? Ruotsissa. Mitkä yritykset ovat investoineet merkittävimmät investoinnit Suomessa? Ruotsin yritykset. Ja missä suomalaiset yritykset tekevät investointeja ulkomailla? No, Ruotsi on taas se kärkipää. Eli tämä on erittäin kallis ehdotus.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksessa on tapahtumassa hidasta käännettä valtion omistuksen merkityksen ymmärtämiseen, mutta valitettavan hidasta. Opposition vaihtoehdoissahan täällä ihan selkeästi nousi valtion rooli keskeisesti esille.

Ministeri Vapaavuori, te vielä tasan vuosi sitten tässä salissa maalasitte lohduttoman kuvan Turun telakan iskukyvystä ja kannattavuudesta ja piditte valtion mukaanmenoa omistajakriisissä olevan telakan pelastamiseen näköharhana ja väärinkäsityksenä. Kun saksalainen Meyer Werft -yhtiö astui omistajakuvioihin, kantanne muuttui. Se oli tietysti aivan oikein, ja kiitos siitä, että valtio meni Teollisuussijoituksen kautta omistajaksi. Nyt telakalla on suoraan 10 000 miestyövuoden tilauskanta.

Samanlaista ennakkoluulotonta tarkkanäköisyyttä kuin Meyerin toimitusjohtaja Jan Meyer esitti (Puhemies koputtaa) hiljakkoin Teollisuussijoituksen Kasvu-lehdessä...

...tarvitaan myös perinteisen teollisuuden kehittämisen osalta.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän nuo budjetin viilaukset ovat tavallisesti semmoisia pelkkiä hienosäätöjä, joilla puolueet pyrkivät epätoivoisesti erottumaan toisistaan, mutta mitään radikaaleja ratkaisuja ei uskalla esittää kukaan. No, ehkä kehitysavusta leikkaaminen on jokseenkin hyvä yritys, mutta muuten on ollut aika tylsää kuunneltavaa. Tällaisessa tilanteessa toivoisi kuulevansa paljon rohkeampiakin linjanvetoja. Esimerkiksi eroaminen EU:sta ja eurosta yhtenä vaihtoehtona olisi yksi sellainen.

Muutos 2011 on siitä erilainen puolue, että se uskaltaa ja nimenomaan haluaa kysyä kansan mielipidettä suurista asioista. Kun kansalta tulee suoran demokratian kautta selkeä suunnannäyttö, on paljon helpompi tehdä politiikkaa ja myöskin suunnitella talousarvioita. Haluan antaa nyt meille ihan ilmaisen neuvon: pitää järjestää kansanäänestyksiä.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivoisin, että nyt vanhat puolueet mukaan lukien hallitus eivät sortuisi ylevämielisyyteen. Me olemme täällä neljä vuotta kuunnelleet, että aina perussuomalaiset sitä ja tätä, ja tällaisella isällisellä avokämmenellä ojennetaan. Kritisoikaa niitä asioita, jotka siellä ovat. Onko se väärä asia, että puolustaa lapsiperheitä? Onko se väärä asia, että puolustaa pienyrittäjiä, työttömiä ja työläisiä? Ei se ole väärä asia. Pysytään konkretiassa ja asiassa. Kansa kyllä ei hyväksy sitä... (Jukka Gustafssonin välihuuto) — Tämähän on aivan erinomaista, että puhe on vaikuttavaa, kun edustaja Gustafssonkin reagoi.

Sitten tähän eurooppalaiseen tilanteeseen. Komission puheenjohtajana on Jean-Claude Juncker. Tuliko tämä teille yllätyksenä? Joku, joka Britanniaa vähänkin seuraa, tiesi, että tämä on tulossa. Ja tämä samainen Luxemburg muuten rahalla marinoituna nappasi sen YK:n (Puhemies koputtaa) turvallisuusneuvoston paikan, jota Suomikin havitteli. Mistähän rahat tulivat?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Rinteelle rakentavasta vastauksesta. Me elämme taloudellisesti tiukoissa raameissa. Ei meillä paljon ole liikkumatilaa. Se, mistä keskustan vaihtoehto on hakenut sitä liikkumatilaa, on tämä omaisuuden eli taseen aktiivisempi käyttö. Siellä meillä on vielä resursseja käytettävissä. Lisävelkaantumiseen meillä ei ole varaa.

Tarvitaan siis kolme asiaa, ainakin kolme asiaa. Me tarvitsemme sitä kasvua. Siihen sitä tasetta voidaan käyttää. Siihen ei tarvita mitään uusia instrumentteja, vaan me voimme vahvistaa vanhoja. Me tarvitsemme tuottavuuden parantamista. Myöskin siihen voidaan sitä tasetta käyttää. Ja normien purkaminen, se on ihan meistä itsestämme kiinni.

Me olemme tehneet 30 laki- ja toimenpidealoitetta aluksi. Avataan tämä keskustelu ja peli, ja siihen kaikkien muiden on mahdollisuus tarttua. Ja sitten, tiukkanakin aikana me tarvitsemme oikeudenmukaisuutta. Nämä pieneltä tuntuvat asiat ovat erittäin tärkeitä esimerkiksi takuueläkkeen saajalle tai lapsiperheelle.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Rinne ei kovasti löytänyt kritisoitavaa vasemmiston vaihtoehdoista. Tämä voitaneen tulkita niin, että sosialidemokraatit haluaisivat tehdä aika lailla samansuuntaista politiikkaa, jota vasemmisto nyt esittää.

Meidän linjassamme on oikeastaan kaksi osaa.

Meidän mielestämme on kohtuullista, että suurituloisia verotetaan hiukan enemmän ja nämä varat käytetään indeksileikkausten perumiseen, lapsilisäleikkausten perumiseen. Ja aivan niin kuin ministeri Rinne sanoi, se tarkoittaa kehysmenettelyn muuttamista, mutta te, ministeri Rinne, olette itsekin sanonut täällä, että tämä on ongelmallista, että veroja korottamalla ei voida huolehtia kaikkein pienituloisimpien tulosta.

Toinen osa meillä on se, että nyt tarvitaan todellinen kasvupaketti. Tarvitaan työtä, tarvitaan toimeentuloa, ja siitähän te kehuittekin. Nyt on järkevää kansainvälisten asiantuntijoidenkin mielestä harvinaisen matalalla korolla ottaa vaikka velkaa, tehdä infraan ne investoinnit, jotka pitää tulevaisuudessa joka tapauksessa tehdä, tätä velkaa, (Puhemies koputtaa) joka meillä on infrassa, maksaa pois, luoda työtä. Sitä kautta meidän velkataakkamme tulee kääntymään laskuun.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuoreena oppositiopuolueena vihreät halusi haastaa hallitusta viime viikolla julkaisemalla talouslinjauksia, joilla voidaan nopeasti parantaa työllisyyttä ja helpottaa Suomen talouden uudistamista ja lisätä talouskasvua.

Näiden ehdotusten kolme kärkeä olivat:

Otetaan älymurros haltuun, edistetään digitalisaatiota nopeammin, tehdään panostuksia energiamurroksessa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden edistämiseksi. Eli uudistetaan talouden pohjaa niin, että saadaan uusia kasvualoja, ollaan maailman isoissa megatrendeissä mukana.

Toinen on se, että edistetään yrittäjyyttä ja helpotetaan työelämään pääsyä. Siellä me olemme tehneet ehdotuksia, joissa helpotetaan pk-yrittäjien byrokratiataakkaa, helpotetaan ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamista ja helpotetaan myös pienissä mikroyrityksissä palkkaamista.

Ja kolmanneksi me haluamme modernisoida julkista sektoria niin, että sillä tehdään Suomesta edelläkävijäyhteiskuntaa. Ei haluta leikata julkista sektoria, mutta julkisen sektorin kautta edistää sitä, että Suomella on kasvunäkymiä, ja voidaan tehdä vaikka panostuksia kestäviin investointeihin niin, että yksityisen sektorin kasvu lähtee liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan tuoda esille sen, että rakenteelliset uudistukset pitää toteuttaa, jotta Suomen talous pärjää. Haluan kysyä pääministeriltä: ovatko pääministeri ja hallitus ja myös pääministerin puolue sitoutuneet niistä keskeisimpään, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu niin, että kansalaiset saavat parempia palveluja (Puhemies koputtaa) ja me saamme tehokkaamman julkisen sektorin sillä puolella?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että nämä vaihtoehtobudjetit vuosittain saadaan, ja vaikka niissä tulopuolella on pieniä epätarkkuuksia, kuten valtiovarainministeri sanoi, niin vien kuitenkin keskustelua eteenpäin.

Erityisen iloinen olen siitä, että pk-yritysten asema on näissä noussut esille. Keskustaa kiitän erityisesti siitä, että se on tullut kokoomuksen linjoille paikallisen sopimisen korostamisessa. Se on hieno asia, että olette uskaltaneet palata sille linjalle, jolla jossain vaiheessa myöskin aiemmin olitte olleet.

Mutta sitä en voi ymmärtää, että yliopistojen pääomittamisesta te olette valmiita tinkimään. Korkein osaaminen on kaiken kilpailukyvyn perusta, ja jos siitä lähdetään tinkimään, silloin me olemme kyllä aika syvällä.

Mitä perussuomalaisiin tulee, niin vieläkään en voi olla ihmettelemättä sitä, että jälleen olette kaivaneet tämän Kela-maksun palauttamisen, joka on rankaisu siitä, että joku työllistää Suomessa. Sen sijaan teidän mielestä pitäisi alentaa alvia ja ulkomaisten tuotteiden verotusta.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joka viikko torstaisin kyselytunnilla keskustan edustajat kertovat täällä, että koulutukseen on liian vähän rahaa, ja syyttävät hallitusta määrärahaleikkauksista. Joka torstai keskustan edustajat täällä kertovat, että kunnilla on liian vähän valtionosuuksia, ja syyttävät hallitusta määrärahaleikkauksista.

Nyt on keskustan vastauksen vuoro, ja etsin keskustan vastauksesta, paljonko keskusta esittää lisää kuntien valtionosuuksiin: 0 euroa, siellä tosin on harkinnanvaraisiin 10 miljoonaa. Eli keskusta on sitä mieltä, että kunnilla on ihan riittävästi rahaa. Koulutuksen osalta etsin niitä lisämäärärahoja, mutta yllättäen suomalaiseen koulutukseen keskusta esittää 75 miljoonan euron leikkausta, ei siis yhtään lisää rahaa. Onko keskusta hylännyt koulutuksen ja kunnat, vai ymmärränkö niin, että olette tukemassa hallituksen linjausta?

Edustaja Soini, teidän omia sanoja lainaten: miten te kehtaatte, ja kyllähän te kehtaatte. Suomen ulkopolitiikan yksi keskeinen osa on myös vastuu kehitysyhteistyöstä. Kuinka te kehtaatte esittää, että voisitte edustaa Suomea maailmalla siten, että Suomi luopuu tästä tavoitteesta?

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset on tehnyt rakenteellisen uudistusohjelman kehitysavun suhteen. Me haluamme, että se kansan karttuisa käsi, joka todellisuudessa on olemassa, lähtee tällä liikkeelle.

Maailmalla on paljon esimerkkejä siitä, että kun ihmiset vapaaehtoisesti lähtevät liikkeelle, tulos on parempi. Näin ihmiset voivat myös kohdistaa kehitysapunsa sellaisille valtioille ja organisaatioille, joiden toiminnan he itse hyväksyvät. Nyt, kun se annetaan valtiojohtoisesti, otetaan nyt vaikka meillä näitä kehitysapukohteita, niin ei kaikki ole mennyt kuin Strömsössä. Siitä ei ole kovinkaan monta viikkoa aikaa, kun Harvardissa koulutettu sambialainen naistohtori kertoi, että lopettakaa, hyvät ihmiset, tällainen asia, että tämä ei ole auttanut mitään, se on mennyt korruptioon ja vanhoihin rakenteisiin. Sen sijaan perussuomalaiset haluavat auttaa katastrofiavussa, (Puhemies koputtaa) koulutuksessa, naisten ja tyttöjen asemassa. (Puhemies: Aika!) Tämä on se tarkoitus.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Annan arvon sille, että perussuomalaiset haluaisivat miljardeilla tehdä kehitysyhteistyötä. Näinhän te itse todistatte, mutta valitettavasti tämä teidän mallinne nyt ei kuitenkaan toimi. Emme ole Amerikassa. Amerikassa on totuttu siihen, että kolehtikin viedään numeroidulla kirjekuorella perille ja siitä saa veroilmoitusta varten lapun ja siitä saa verovähennyksen. Täällä me totumme siihen, että annamme euron emmekä itsekään muista, että annoimmeko euron vai kaksi euroa. Suomessa tämä ei toimi tällä tavalla.

Edustaja Soini, kannatan kaikkia esityksiä, joissa haluatte tuoda verovähennyselementin mukaan kehitysyhteistyöhön. Voimme lisätä tehoja sinne. Mutta ei kannata leikata sitä, mikä on olemassa, ennen kuin saadaan tähän kohtaan uutta rahaa tilalle. Tämä teidän leikkauksenne merkitsisi, että jokainen suomalainen antaisi sata euroa vauvasta vaariin — en jaksa siihen uskoa, vaikka olenkin itse aina ollut mukana näissä hankkeissa — tai tehtäisiin 17 lastensairaalaa joka vuosi. Se on aika kova tavoite. Ollaan realisteja, ei mennä latvasta puuhun.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ja puheenjohtaja Soini ovat oikeassa siinä, että kansan karttuisaan käteen voidaan pitkälti luottaa monissa asioissa. Kehitysyhteistyön osalta kansalaisten vapaaehtoisesti lahjoittamat rahat: niihin on monia kanavia olemassa ja kansalaisilla on valtavan hyvät mahdollisuudet osallistua kehitysyhteistyön rahoittamiseen myös vapaaehtoisesti. Se järjestelmä toimii ja on näyttänyt voimansa ja on osa sitä tärkeää verkostoa, jossa julkistakin rahaa käytetään. Mutta se, että leikattaisiin nyt 500 miljoonaa kehitysyhteistyöstä: se ei ole siirto sinne vapaaehtoisen avun piiriin, vaan se olisi suora leikkaus niihin hyviin hankkeisiin, moniin pitkäaikaisiin projekteihin, joita kehitysyhteistyössä toteutetaan. Ei voida siis jättäytyä vain vapaaehtoisen rahoituksen varaan, niin tärkeä osa kuin se onkin tällä hetkellä.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mallissa on 250 miljoonan pohjakassa, siis sitä ei olla kokonaan leikkaamassa.

Mutta te, vanhat puolueet ja muut täällä, te puhutte tästä, että Suomi noudattaa tavoitetta. Ei Suomi noudata. Jos te olisitte tosissanne 0,7:n kanssa, te tekisitte sellaisen budjetin, missä se 0,7 on, ja sitä te ette tee. Ja sitten kun joku tekee rakenteellisen uudistuksen, jota te haluatte — haluatte, että tehkää rakenteellisia uudistuksia ja esityksiä — niin älkää sanoko sitä, että se rakenteellinen uudistus on huono, se, että joku hakee uutta mallia. Se on oikein. Sisällöstä te voitte olla eri mieltä. Mutta tämä 0,7: vaikka vihreät, vaikka vasemmistoliitto, te kaikki olette siellä olleet, niin Suomen osuus ei ole lähelläkään sitä. Kuka tässä hurskastelee?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, että Suomi pyrkii nostamaan kehitysyhteistyörahoja tähän 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, on osa kansainvälisen yhteisön sitoumusta siitä, että julkinen valta, valtiot yhdessä, yrittää toteuttaa oikeudenmukaisempaa maailmanjärjestystä, joka on osa ulkopolitiikkaa, joka auttaa siinä, että maailmalla ei olisi konflikteja, ihmiset eivät joutuisi pakolaisiksi ja autetaan ihmisiä kotonaan kehittämään omaa talouttaan.

Suomen kehitysyhteistyö on yksi läpinäkyvimmistä kehitysyhteistyömuodoista. Sitä on viime vuosina kehitetty siihen suuntaan, että sen tehokkuutta on parannettu. Useimmat asiantuntijat sanovat, että juuri julkisen vallan hankkeilla voidaan systemaattisesti nostaa maita jaloilleen, kun taas hyväntekeväisyysrahoitus keskittyy yksittäisiin, julkisuudessa paljon esillä oleviin ongelmiin, mutta ei maiden pitkäjänteiseen auttamiseen.

Minä olen todella huolissani, jos tällainen hyväntekeväisyysajattelu valtaa alaa Suomessa, että kaikkein köyhimpien tuet jätetään satunnaisen hyväntekeväisyyden varaan. Mitä perussuomalaisten linja merkitsee köyhimmille Suomessa?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta politiikassa kaikkein vastenmielisintä on se, jos laitetaan köyhä köyhää vastaan. Silloin kun puhutaan esimerkiksi kehitysyhteistyön leikkaamisesta, niin silloin monesti puheenvuoroissa laitetaan, ja valitettavasti Perussuomalaiset laittaa nyt suomalaisen köyhän ja vielä köyhemmän, erittäin vaikeissa olosuhteissa olevan ihmisen toisiaan vastaan.

Samaan aikaan kun perussuomalaiset käyttävät monesti puheenvuoroja, joissa sanotaan, että tänne ei pidä tulla pakolaisia tai maahanmuuttajia, autetaan heitä heidän omassa kotimaassaan, niin samaan aikaan perussuomalaiset ovat valmiita leikkaamaan nimenomaan niitä rahoja, joilla pyritään auttamaan, että ihmiset eivät joudu pakenemaan omista kotimaistaan.

Tässä pitäisi, arvoisa puheenjohtaja Timo Soini, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, olla logiikkaa. Haluatteko te auttaa vai ettekö te halua auttaa? Valitettavasti näyttää siltä, että teitä eivät kiinnosta maailman köyhät eivätkä hirveän paljoa myöskään Suomen köyhät.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen ollut ulkoasiainvaliokunnassa nyt seitsemän vuotta, ensimmäiset neljä vuotta valiokunnan puheenjohtajana. Olimme koko ajan onnettomia siitä ja olemme olleet jatkuvasti onnettomia siitä, että emme ole saavuttaneet tätä kansainvälistä velvoitetta 0,7. Se on ymmärtääkseni tämän salin tahto edelleenkin, että Suomi tavoittelee sitä 0,7:ää. Nythän me olemme ainoastaan jossain 0,53:ssa tällä hetkellä. Tietysti se on jollain tavalla ymmärrettävissä, kun meillä on omat suuret taloudelliset vaikeudet, ettemme me ole tätä parempaan päässeet. Mutta sitä, että tätä nyt vielä leikataan, ei voi kyllä hyväksyä. Se ei ole mitenkään hyväksyttävissä. Sitä paitsi tässä on sellainen silmänkääntötemppu, että kyllähän valtio joka tapauksessa maksaa tästä verovähennyksestä oman osuutensa, jos se suoritetaan verovähennyksenä tuloista tai veroista, kumpi se nyt sitten on. Mutta joka tapauksessa valtiohan siitä maksaa myöskin. Eli tämä on kyllä aika onneton asia, sanon suoraan.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomissa oli aivan erinomainen artikkeli, olisiko ollut noin kuukausi sitten, jossa sambialainen Dambisa Moyo, Harvardin käynyt musta nainen kertoi siitä todellisuudesta, minkälaisessa yhteiskunnassa he ovat ja mitkä ovat ne epäkohdat. Ettekö te todella välitä siitä, että näissä maissa rakenteellinen korruptio jyllää? Niihin rakenteisiin annetaan rahaa.

Me perussuomalaiset haluamme antaa katastrofiapua, ja minulla on hyvä omatunto sen mukaan, mitä julkinen valta vie verorahoja, joihin olen osallistunut, ja mitä itse annan hyväntekeväisyyden kautta. Ei hirveästi pidä hurskastella myöskään puheenjohtaja Arhinmäen siitä, mitä tässä kukin tekee henkilökohtaisella tasolla, jos ei tiedä asiasta mitään.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kehitysyhteistyöasia on sillä tavalla hankala, että jos perussuomalaiset ajattelevat kansalaisten karttuisan käden olevan se väline, niin täytyy muistaa, aivan kuten edustaja Kantola totesi, että meillä on monia eri tapoja jo nykyisin kansalaisille osallistua myös humanitaariseen apuun, kansainväliseen kehitysyhteistyöhön, niihin projekteihin.

Voisi kysyä edustaja Soinilta, miten olette itse arvioinut, minkälainen merkitys tässä teidän esityksellänne on siihen, miten esimerkiksi kirkon keräykset, monien kansalaisjärjestöjen keräykset tämän jälkeen tulevat kehittymään. Itse ainakin ajattelisin, että jos te kansalaisilta haluatte suunnata näitä voimavaroja valtiolliseen kehitysyhteistyöhön, niin sitten nuo muut kanavat ehtyisivät.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomihan on solminut sopimukset EU:n piirissä, kasvu- ja vakaussopimuksen ja talousunionisopimuksen, ja siellä on myös näitä bruttokansantuotepohjaisia lukuja. Esimerkiksi talousunionisopimuksen, jonka vasemmistoliitto on hyväksynyt, mukaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin rakenteellinen alijäämä saa olla korkeintaan prosentin. Tämä prosentti on mahdollisesti ensi vuonna ylittymässä, ja siitä on sanktiot ja seuraukset. Samoin myös tämä velan bruttokansantuoteosuus 60 prosentin osalta on ylittymässä.

Kyllä tässä tilanteessa on katsottava niitä leikkauskohteita, tehtävä rakenteellisia uudistuksia, ja tämä kehitysapu on yksi niistä. Kun katsotaan niitä kyselyitä, mistä kansalaiset haluavat leikata, niin kehitysapu on kärjessä, vaikka kyselyissä myös tunnustetaan, että se on tärkeä. Näin ollen on oletusarvo, että myös kansalaiset ovat vapaaehtoisesti halukkaita kehitysapua tukemaan.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillähän on nykyäänkin monia tapoja, joilla valtiovalta ja yksityiset toimijat voivat tehdä yhdessä kehitysyhteistyötä. Tiedän esimerkiksi monia kouluja, joita on rakennettu juuri sillä tavalla, että siellä on ollut valtionosuutta tietty osa ja sitten yksityistä rahaa loput. Minusta tässä rakenteessa ei ole tarvetta muutokseen.

Mutta sen sijaan rakenteellisen muutoksen tarvetta meillä on tässä valtion tilinpitokäytännössä, johon toivoisin, että valtiovarainministeri vastaisi. Mielestäni meidän pitäisi päästä muutamassa vuodessa siihen, että tässä budjettikäsittelyn yhteydessä käsitellään tulos, tase ja kassavirtalaskelma, joka tämä nykyinen talousarvioesitys pääosin on. Sillä tavalla me pääsisimme keskustelemaan kunnolla siitä, miten myös omaisuuserät ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Pääsisimme keskustelemaan myöskin taseen riskeistä. Meillä on monenlaisia esimerkiksi takausriskejä yli 30 miljardilla eurolla, (Puhemies koputtaa) joita näissä käsittelyissä ei käsitellä ollenkaan.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin pettynyt, ettei edustaja Sipilä noussut, enkä ole nähnyt edustaja Puumalankaan nousevan pystyyn. Ettekö te tosiaan ajattele vastata edustaja Backmanin kysymykseen, että teillä ei ole ensi vuoden budjetissa valtionosuuksiin käytännössä mitään? Tosiaan, tunnen itse hyvin opetustoimen säästöt, (Eduskunnasta: Eikö ole mitään?) — Kyllä, nekin, jotka minä jouduin hallituksen jäsenenä tekemään, ja sen jälkeen on jouduttu tekemään valitettavasti lisää säästöjäkin, mutta missä on teidän lisäesityksenne?

En nyt malta olla tästä puheenjohtaja Sipilän kasvurahastosta toteamatta, että minä kyllä näen, että se on vähän niin kuin hiekalle rakennettu kepun vaalimökki, kun sen rahoituksesta ei ole mitään takeita. Viittaatte, että rahoja kerätään eläkeyhtiöiltä, myymällä valtion omaisuutta. Ne ovat pitkän aikavälin juttuja. Nythän me tarvitsemme, niin kuin täällä vasemmistoliiton taholta on todettu, nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä, (Puhemies koputtaa) suurehkoa elvytystä, joka luo työtä ja kasvua. (Puhemies: Aika!) Mutta mitenkäs tämä sivistys?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme nimenomaan niitä rakenteellisia, pitkälle vaikuttavia toimenpiteitä, jotka muuttavat tämän tai jotka ovat vastaus tähän työpaikkojen rakennemuutokseen. Me tarvitsemme ehdottomasti sinne toimia.

Tämä rahoituksen löytyminen on vähän hankala asia selvästi täällä, mutta jos edustaja Gustafsson esimerkiksi omistaisi kaksi pöytää, joiden yhteinen arvo on 400 euroa, ja edustaja Backman omistaisi kahdeksan tuolia, joiden arvo olisi sama 400 euroa, ja te päätyisitte sopimukseen, että edustaja Gustafsson antaisi pöydän Backmanille ja edustaja Backman antaisi neljä tuolia edustaja Gustafssonille, niin tietääkseni tässä ei velkaannuta yhtään, mutta me saamme omaisuuden aktiiviseen käyttöön. Tästä tässä suurin piirtein on kysymys. (Naurua — Hälinää — Puhemies koputtaa)

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En nyt ihan tässä — tunnen kyllä tämän tuolileikin, että pitää vaihtaa paikkaa ja joku juoksee sitten tuolille, mutta siitä ei ollut kysymys. Mutta asia on vakava. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Kunnioitan edustaja Sipilän hyvää tahtoa ja yhdyn valtiovarainministeri Rinteen näkemykseen, että tässä oppositiopuolueetkin ovat pyrkineet tekemään vakavaa työtä.

Mutta meillä on esimerkiksi Teollisuussijoitus Oy, jonka kautta me voimme ohjastaa sitä vahvistamalla meidän teollisen pohjan uudistamista ja olemassa olevan vahvistamista. Että suoraan sanoen tämä kasvurahastoidea ei toimi sillä nopealla aikataululla kuin nyt pitäisi tehdä.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En meinannut silmiäni uskoa, kun luin teidän varjobudjettinne, arvoisa keskustapuolue. Siellä lukee näin: "Perutaan yliopistojen pääomittaminen." Perutaan? Oletteko todellakin sitä mieltä, että yliopistot elävät liian leveästi, niin että niistä voidaan leikata? Eivät todellakaan elä. Yliopistot saavat kyllä kylmää kyytiä teidän käsissänne. Ettekö te tiedä sitä asiaa, että Suomen kilpailukyky paljon riippuu siitä, miten yliopistot voivat, koska yliopistot tuottavat sitä uutta tietoa ja uutta osaamista, joilla sitä vientiä saadaan edistettyä ja saadaan niitä uusia työpaikkoja?

Me kokoomuksessa uskomme välittämiseen, kannustamiseen, sivistykseen, ja me uskomme uuteen osaamiseen ja vahvaan osaamiseen. Uskotteko te, arvoisa keskustapuolue? Missä ovat (Puhemies koputtaa) ne satsaukset koulutukseen? Tukiaisiin kyllä menee...

...mutta missä ovat koulutukseen satsaukset?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, valtiovarainministeri Rinne, kritisoitte ja vähättelitte vaihtoehtoamme ja sen jälkeen yrititte vielä kääntää keskustelun siihen, että eihän siinä nyt ole paljon eroa hallituksen linjaan. Meidän paperissamme on nimenomaan linjaerosta kyse. Siinä, missä te hallituksessa ajatte keskittämistä, me puhumme tasapainoisen Suomen puolesta. Siinä, missä te leikkaatte ja esitätte veronkorotuksia pienituloisille, lapsiperheille, tavallisille ihmisille, me haluamme niukkojenkin varojen puitteissa oikeudenmukaisesti takuueläkettä parantaa, poistaa lapsilisäleikkaukset ja perua kotihoidon tuen pakkokiintiöinnin. Nämä ovat tärkeitä asioita näille ihmisille.

Mutta kun te syytätte meitä, että missä on meidän lisäyksemme, me puolestamme kysymme teiltä: missä ovat ne luvatut miljardin leikkaukset kuntien tehtäviin? Me luotamme, että hallitus lunastaa lupauksensa ja leikkaa tehtäviä. Rahat te olette jo vieneet.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun te olette toistuvasti täällä kertoneet, että kunnille täytyy antaa lisää rahaa, valtionosuuksia, kun te olette toistuvasti kertoneet, että kunnille täytyy antaa lisää rahaa koulutukseen, täytyy antaa ammattikorkeakouluihin, täytyy antaa yliopistoihin, niin missä tuossa teidän esityksessänne määrärahat ovat? Vai onko tarkoitus asia hoitaa, kuten edustaja Sipilä totesi, viemällä niitä tuoleja ja pöytiä luokasta toiseen?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotta pystymme säilyttämään hyvinvoinnin, Suomeen tarvitaan 200 000 lisätyöpaikkaa kymmenen vuoden kuluessa. Ainoastaan työpaikat ja kannattavat yritykset tuovat verotuloja, joita voimme jakaa.

Hallitus on ajanut omalla politiikallaan tähän näivettymisen kierteeseen, mitä tämä budjetti edustaa. En tiedä, miten kehtaatte, mutta kyllähän te kehtaatte. Leikattuanne koulutuksesta puolitoista miljardia joka ainoalta tasolta te esiinnytte täällä koulutuksen puolustajana. Me haluamme Suomen kasvuun, lisää työpaikkoja, jotta meille kertyy verotuloja, jotta voimme puolustaa koulutuksen tasa-arvoa kaikkialla maassa. Onko uutta, edustaja Backman?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt me olemme joutuneet leikkaamaan koulutuksesta aika paljon, mutta te teette ensi vuoden budjettia. Teillä on se vaihtoehtoinen budjetti, ja siellä ei ole esitetty mitään niiden leikkausten palautusta, ei mitään koulutuksen vahvistamista, ei mitään.

Miten lukion käy? Edustaja Puumala on esittänyt täällä, että lukioihin pitää satsata. Missä ne teidän satsauksenne lukioihin ovat? Ja missä ovat ne satsaukset ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin? Minä kysyn: missä ne ovat? Toivon, että te vastaatte todellakin tähän kysymykseen. Koko kansa haluaa tietää, mikä on teidän suhtautumisenne koulutukseen ja koulutuksen tulevaisuuteen ja uuteen osaamiseen.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suhtautumisemme on toisenlainen kuin maan hallituksella. Luulisi, että se tähän mennessä olisi tullut jo selväksi. Te tulette huutamaan meitä apuun nyt tilanteessa, jossa te olette kolme vuotta ajaneet koulutusta alas kaikilla sen asteilla 1,5 miljardilla eurolla. Nyt te kysytte meiltä siihen apua.

Minä annan yhden vinkin, joka on ilmainen. Lopettakaa nyt ainakin tämä toisen asteen rakenteellinen kehittäminen, kuten te itse sitä kutsutte. Se tarkoittaa 260 miljoonan lisäleikkauksia ammattikouluihin ja lukioihin, siis siihen porukkaan, josta meidän pitäisi nyt saada sitä osaavaa työvoimaa ja 200 000 uutta työvoimaa. Tämähän tarkoittaa sitä, että eri puolilla Suomea pakataan porukka Pendolinoon ja lähetetään heidät sieltä matkaan ja valoja sammutellaan. Sitähän se käytännössä tarkoittaa. Me olemme esittäneet vaihtoehtoja tälle koko kokonaisuudelle, että emme ajaisi alas yhtä lukiota joka viikko seuraavat puolitoista vuotta. Sitähän tämä teidän rakennepakettinne käytännössä (Puhemies koputtaa) tarkoittaa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme yrittäneet kysyä, koska teidän vaihtoehtobudjetissanne todetaan, että yliopistojen pääomittaminen perutaan: Onko tämä sitä tasa-arvoa teidän mielestänne? Onko tämä sellainen asia, jolla Suomi nostetaan nousuun? Eikö se kaikkein korkein osaaminen tule meidän parhaista yliopistoista, niiden yhteydessä toimivista yrityksistä, niiden yhteydessä toimivista tutkimuskeskuksista? Juuri sen takia on pyritty sekä tämän hallituksen toimesta että edellisen, missä te olitte mukana, vahvistamaan tätä korkeinta osaamista ja kilpailukykyä, koska se on ainoa keino, jolla Suomi voi kansainvälisessä työnjaossa tulevaisuudessa pärjätä ja saada tänne maahan hyviä työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Emme voi kuin ihmetellä teidän arvovalintaanne tässä asiassa.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen, kaikki me olemme samaa mieltä siitä, että tarvitsemme lisää työpaikkoja. Kun hallitus esittää uusia panostuksia, niin te vastustatte niitä, koska ne teidän mielestänne suuntautuvat liikaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulle, vaikka niistä on hyötyä. Eli te vaaditte konkreettisia esityksiä, mutta ette itse esitä mitään konkretiaa, jolla näitä työpaikkoja saataisiin.

Mutta vielä, mitä tulee näihin kuntarahoihin, niin aina kun Suomen kunnissa tällä kaudella on koulu lakkautettu, keskustalaiset ovat huutaneet, että se on hallituksen vika, kun valtionosuuksia leikataan. Kun on lyhennetty aukioloaikoja, te olette sanoneet, että hallituksen vika, kun valtionosuuksia leikataan. Kun on vähennetty henkilöstöresursseja, kun on tehty mitä tahansa, aina te olette sanoneet, että hallituksen vika, koska valtionosuuksia vähennetään, ja luoneet kuvan, että kun keskusta tulee, niin te korjaatte tämän.

Nyt on teidän vaihtoehto, ja teidän vaihtoehdossanne on 0 euroa lisää kunnille valtionosuuksina. Pieni summa harkinnanvaraisena, mutta 0 euroa. Ovatko nämä puheet, mitä te olette kolmen vuoden aikana täällä puhuneet, (Puhemies koputtaa) olleet vain pelkkää parranpärinää?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! (Eduskunnasta: Eiköhän vaihdeta jo vastaajaa!) Jos edustajakollegat katsovat tämän istunnon päiväjärjestystä, sieltä löytyy noin 50 lakialoitetta ja toimenpidealoitetta, jotka keskusta on tehnyt. Suuri joukko näistä on konkreettisia esityksiä työpaikkojen luomiseksi.

Meillä on hallituksen kanssa se ero, että te hallituksessa puhutte, me myös teemme. Teillä pitäisi olla valmisteluresurssit ministeriöissä ja valtavaksi paisuneessa avustajakunnassa, mutta mitä tuli, mitä jäi käteen, kun suurella tohulla ja kohulla haitte nyt konkreettisia esityksiä työpaikkojen saamiseksi? Muutama hassu esitys. Toteuttaisitte meidän esityksiämme, jos ette omia keksi. Tai keksikää omia niin kauan kuin teillä on siihen mahdollisuus.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Siitä olen tyytyväinen, että sekä perussuomalaiset että keskusta ovat varjobudjeteissaan tukeneet yrittämisen ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja tätä kautta tukeneet kokoomuksen linjauksia. Kaiken taloudellisen hyvinvoinnin perusta on työnteko ja yrittäjyys. Sitä pitää tukea, siihen pitää panostaa. Tämä maa nousee työnteolla, ei verottamalla eikä valittamalla.

Itse olen sitä mieltä, että itse asiassa terveille ja työkykyisille ihmisille ei pitäisi maksaa sosiaaliturvaa kotiin, vaan aina pitäisi tarjota ja edellyttää jotain merkityksellistä tekemistä, jota kutsutaan tänä päivänä kai kuntouttavaksi työtoiminnaksi. Ministeri Risikko on tästä vastikkeellisesta sosiaaliturvasta paljon puhunut ja asettanut työryhmän sitä miettimään. Kysyn oppositiopuolueilta: oletteko tämän vastikkeellisen sosiaaliturvan kannalla?

Mitä tulee tähän koulutuskeskusteluun, niin eihän siitä nyt päästä mihinkään, että te olette arvostelleet täällä jatkuvasti näitä säästöjä ja leikkauksia, ja kun te teette oman varjobudjetin, niin sieltä ne korjaukset kuitenkin puuttuvat.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vastaan heti edustaja Zyskowiczille, että työnteon pitää olla joutenoloa kannattavampaa, se on aivan oikea linja. Mutta näille ylevämielisille puolueille oikealla ja vasemmalla haluan nyt sanoa:

Te, edustaja Backman, aivan oikein kritisoitte keskustaa, että siellä näitä lukuja ei ole ammatilliseen koulutukseen, kattavan kouluverkoston tukemiseen, kuntien valtionosuuksiin ja peruspalveluiden turvaamiseksi. Meillä nämä on.

Ja, edustaja Satonen, en minä löytänyt täältä Kela-maksun palauttamista. Löysin kyllä yhteisöverokannan korottamisen. Lukekaa nyt tämä meidän paperi, ennen kuin sitä rupeatte haukkumaan. Tämä ylevämielisyys alkaa neljäntenä vuotena peräkkäin hieman harmittamaan. Tämä on hyvä paperi. Sitten voidaan keskustella, ollaanko samaa vai eri mieltä, mutta pitäisi tuntea tämän sisältö.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puheenjohtaja Soini korjasikin jo tuon edustaja Satosen väärinkäsityksen. Emme me esitä Kela-maksun palautusta tässä vaihtoehtobudjetissa.

Sitten hieman selvennystä.

Valtiovarainministeri Rinne, sanoitte, että me otamme sen 266 miljoonaa euroa lisää velkaa. Selvennetään tätä hieman. Me ottaisimme syömävelkaa noin puoli miljardia vähemmän kuin hallitus ja me rahoittaisimme sen valtion omaisuuden myynnistä saaduilla rahoilla ja käyttäisimme sen meidän investointipakettiimme, joka on 750 miljoonan euron suuruinen ja joka on nimenomaan elvyttävä ja jota nimenomaan edustaja Gustafsson täällä peräänkuulutti. Eli te olette aivan samaa mieltä siitä linjasta, että elvyttää kannattaa, ja sen takia me olemme tällaisen esityksen tehneet.

Mitä tulee sitten näihin laskelmiin ja harmaan talouden torjunnasta saataviin tuloihin, niin me olemme laittaneet nämä meidän kaikki esityksemme varovaisuusperiaatteella. Me olemme aliarvioineet ne, jotta ei kukaan pääsisi meitä arvostelemaan siitä, että me olemme ylimitoittaneet nämä. Tämä selvennyksenä.

Harmaan talouden torjunnasta vielä lyhyesti. Veroneuvos Markku Hirvonen (Puhemies: Aika!) on esittänyt 600—700 miljoonan euron verotulojen saamista harmaan talouden kautta.

Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Rinne puheenvuorossaan kantoi huolta siitä, että realistista budjettia ei voida rakentaa sen varaan, että hatusta vedetään lukuja harmaan talouden vastaisen työn tuotto-odotuksista. No, hallituksen budjettivalmistelussa harmaan talouden vastaisen työn tuottoarvio on 300—400 miljoonaa euroa. Minä kysyin valtiovarainministeriöstä, mihin laskelmiin tämä tuottoarvio perustuu. Arvatkaapa, mitä minä sain vastaukseksi? Tuli vastaus, että "emme me ihan tarkkaan tiedä, mistä tämä luku on tänne tullut". Seuraavana päivänä tuli tarkennus: joku täällä valtiovarainministeriössä arvelee, että se ehkä tuli hallitusneuvotteluissa jostain demarien taustapapereista.

Jos meidän valtion budjettia rakennetaan tällaisten lukujen varaan, niin kyllä minä voin aika vahvasti kuitenkin sanoa, että vasemmistoliitossa on lähdetty siitä, että meidän harmaan talouden laskelmamme (Puhemies: Aika!) kaikkine puutteineen ovat kuitenkin vankemmalla pohjalla.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla oli kunnia toimia hallitusohjelmaneuvotteluissa harmaan talouden työryhmän puheenjohtajana. Totean taustaksi sen, että tässä nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on 31 toimenpide-esitystä harmaan talouden torjumiseksi. Edellisen hallituksen hallitusohjelmassa oli yksi pieni kappale. Eli siihen on käyty nyt tosissaan kiinni.

Tämä luku, 300—400 miljoonaa, tuli niistä arvioista, joita silloin VM:n ja muut työryhmät, myöskin arvostetun virkamies Hirvosen johdolla, olivat tehneet, joissa arvioitiin, että tämä karkea summa, josta se on otettavissa, on noin 5—6 miljardia euroa. Silloin tehtiin myöskin ihan varovaisuusarvion pohjalta tämä luku. Se ei ollut mikään demarien paperi, niin mielelläni kuin sen sinällään toteaisinkin. Se oli ihan hallituspuolueitten neuvottelijoitten yhteinen arvio, joka perustui vastuullisten virkamiesten esityksiin.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on todellakin paljon hyviä uudistuksia yrittäjyyden kannustamiseen ja eteenpäinviemiseen. Perussuomalaisten ajattelumallissa oli myöskin Viron veromallikuvio, eli siirryttäisiin yksinkertaiseen, kannustavaan verotukseen. Enää ei puhuttaisi verovapaista osingoista, kun niitä ei olisi olemassa. Mutta nyt keskustan puolella ei olla enää puhuttu — siitä puhuttiin vielä 2012, mutta ei enää 2014 — siitä mallista, että todellakin siirryttäisiin selkeämpään, yksinkertaisempaan, kannustavaan yritysverotukseen vähän Viron veromallin kautta. Miksi te olette nyt siitä luopuneet, vaikka te puhutte yrittäjyydestä, kasvusta ja kannustavuudesta?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni meillä on ollut täällä värikäs ja hyvä keskustelu varjobudjeteista, ja tekisipä melkein mieli sanoa, että meidän pitäisi siirtyä brittiläiseen järjestelmään, jossa oppositiolla on myös varjoministerit, jotka ovat vastuullisia, koska sitä kautta me pääsisimme vieläkin parempaan keskusteluun. Tässä on ollut hyvää kielenkäyttöä puolin ja toisin, jopa mielenkiintoisia esimerkkejä tuolileikeistä ja pöydistä. Minulle se nyt ei ihan välttämättä vielä tässä vaiheessa auennut, mutta olen hidas, ja otan siitä mielelläni edustaja Sipilältä oppitunnin.

Tämän kokonaisuuden, jota nyt käsittelemme, kokonaissummahan pyörii 53,7 miljardissa eurossa, ja se on ehkä osoittanut myös, miten vaikeata budjetin kokonaisrakentaminen on, koska kun puheenvuoroja kuulee, niin ihan ymmärrettävästi me olemme kaikki hyvän puolesta pahaa vastaan ja sitten pyrimme valitsemaan sen hyvän ja pahan siinä matkan varrella.

Ehkä muutama nosto tuolta eri oppositiopuolueiden varjobudjeteista, ensin perussuomalaiset:

Kyllä minun mielestäni teillä oli hyviä ehdotuksia esimerkiksi pienituloisten asemasta ja työn kannustamisesta. Puhutte siitä, että meillä olisi verovapaus alle 1 000 euron tuloista. Minusta teillä oli myös hyviä ajatuksia kasvuyritysten verojen keventämisestä, siis tavoitepuolella, keinosta en ole ihan välttämättä samaa mieltä. Tehän olette tuossa omassa ehdotuksessanne korottamassa yhteisöverotusta, jos en ihan väärin ymmärtänyt, 22 prosenttiin ja sitten lisäämässä jotain kautta huojennuksia yrityksille. Sinänsä siis hyvä ajatus, mutta minun mielestäni se tekisi tästä meidän jo vaikeasta ja monisäikeisestä verotusjärjestelmästä vielä monimutkaisemman.

Sitten yksi puoli, mistä en ehkä tuossa teidän budjettiesityksessänne oikein pitänyt — ja tässä olen aika pitkälti samoilla linjoilla edustaja Arhinmäen kanssa — on ihan tietty kansainvälisyyden vastustaminen, siis varsinkin kehitysyhteistyön. Veikkaanpa, että se kirjailija, johonka viittasitte, on Dambisa Moyo, joka on kirjoittanut kirjan nimeltä Dead Aid. Hänhän on Goldman Sachsin entinen pankkiiri ja kirjoittanut muutaman hyvän teoksen ja taisi olla Nordic Business Forumissa myös puhumassa. Kyllä meidän pitää varmasti kehitysyhteistyötä katsoa, mutta kyllä meidän pitää pitää kiinni meidän kansainvälisistä velvollisuuksista, ja tässä mielessä olin teidän kanssanne eri linjoilla.

Keskustan puolella oli myös paljon minun mielestäni hyviä ja luovia esityksiä. Oli oppisopimuksien kehittämistä koulutussopimuksiksi, oli pienten osinkotulojen muuttamista verovapaiksi, vaikka se on ehkä hallinnollisesti aika vaikeata. Oli myös normien purkua, mikä on käynnissä myös ympäristöministerin johdolla tällä hetkellä.

Ehkä ongelma, jonka edelleen näen keskustan tulokulmassa, on eräänlainen valtiovetoisuus, oikeastaan erittäin keskeinen valtiokapitalismi, jossa ajatellaan, että valtio voi jollain tavalla valita ne voittajat, olipa kyse sitten Infra Oy:stä tai kasvurahastoista, ja se on sellainen kokonaisuus, johonka minun on vaikea päästä kiinni. Minun mielestäni valtio ei valitse yrittäjiä, vaan valtio luo puitteet sille, että yrittäminen Suomessa kannattaa.

Oppimispuolella yhdyn kaikkiin niihin puheenvuoroihin, joissa todettiin, että ei kannata leikata lisää yliopistoilta eli ei kannata leikata yliopistojen pääomittamista.

Vasemmistoliitolla oli paljon ajatuksia. Ehkä se, mikä huolestuttaa eniten, on teidän tulokulmanne elvyttämiseen, koska ainakin laskennallisesti, kun tuossa pikaisesti katsottiin: 700—800 miljoonaa euroa lisävelkaa. Valitettavasti me olemme — niin kuin te hyvin tiedätte hallituksessa olleina — sellaisessa tilanteessa, jossa olemme tuplanneet velkamme kuuden vuoden aikana, olemme myös elvyttäneet ehkä enemmän kuin yksikään eurooppalainen valtio, ja se ei ole valitettavasti johtanut lisäkasvuun. Periaatteessa teidän panostuksianne osaamiseen ja koulutukseen minun mielestäni kannattaa kannattaa.

Ehkä kahtena viimeisenä huomiona:

Edustaja Tiilikainen puhui siitä, että pitää olla sekä sanoja että tekoja. Nyt jos me katsomme tämän hallituksen kulkua viimeiset neljä ja puoli kuukautta: Meillä on siinä mielessä erilainen tilanne, että normaalisti hallitukset tekevät kolmen vuoden aikana ja sitten odottavat vaaleja. Nyt ollaan päästy yhteisymmärrykseen kolmen vuoden aikana, ja nyt tehdään, ja tämä on johtanut siihen, että me olemme tehneet hallitusohjelman, telakkapäätökset, budjetin, ydinvoimapäätökset sekä soten, ja tavoitteena ovat eläkeuudistus, kunta, Talvivaara ja sääntely. Meillä on tällä hetkellä noin 250—260 lakia, jotka ovat tulossa eduskuntaan vielä syksyn aikana. Niistä 114 on juoksutettu valtioneuvoston kautta ja vielä 148 on tulematta. Eli kyllä tässä pyritään toimintaan.

Viimeisenä, jos, puhemies, saan ruotsiksi todeta:

Ledamot Tuupainen, avslutsningsvis vill jag säga några ord på svenska. När den svenska riksdagsgruppen lyfte fram svenska språket som en investering så hörde jag att ni skrek emellan att vi klarar oss nog på engelska. Visst stämmer det, men jag skulle våga påstå att en investering i ett språk, vare sig svenska eller engelska, alltid lönar sig.

Eli investointi kieleen kuin kieleen kannattaa aina, olipa kyseessä ruotsin kieli tai englannin kieli.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaisin harmaasta taloudesta saatuihin varoihin, joita me olemme budjetissa määritelleet, että se olisi noin 200 000 euroa. Ei tämä kaukana ole siitä, tai itse asiassa se on ihan samaa luokkaa kuin se, mitä sosialidemokraatit esittivät viime kaudella ollessaan oppositiossa omassa vaihtoehtobudjetissaan. Eli kokoluokka on aivan sama, se ei ole ylimitoitettu.

Mutta mitä tulee sitten siihen, olemmeko me liian optimistisesti ajatelleet näitä, niin me emme ole ollenkaan ottaneet huomioon positiivisia dynaamisia vaikutuksia. Minä väitän, että esimerkiksi meidän energiapaketti, jos se toteutetaan, tuo kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Näitä dynaamisia vaikutuksia, jotka ovat hyvin merkittäviä, me emme ole tässä budjettipaperissa ottaneet ollenkaan huomioon.

Ja mitä tulee näihin tehottomiin yritystukiin, niin kyllä se lähtee siitä, että työ- ja elinkeinoministeriö on itse tehnyt nämä laskelmat, tämmöisen tutkimuksen. Päinvastoin me leikkaamme nämä tehottomat pois, mutta laitetaan sitten 150 miljoonaa euroa kasvuyrityksiin rahaa plus tämä Viron-mallin verotus ja sen lisäksi vielä tämä alvittoman toiminnan alarajan nosto 20 000:een ja huojennusalueen nosto 40 000:een. Näillä on nimenomaan työllistävä vaikutus, näillä on niitä positiivisia dynaamisia vaikutuksia, joita ei numeraalisesti ole millään tavalla otettu tässä paperissa huomioon.

Mitä tulee tähän loppusummaan: Kun ministeri sanoi, että se on miinuksella sen 226 miljoonaa, niin tänään tuli tieto siitä, että eduskunnan laskentapalvelu on pikkusen laskenut meille väärin, eli tästä voidaan vähentää vielä 49 miljoonaa pois niin, että se pienenee vielä 217 miljoonaan, se osuus, joka rahoitetaan sitten valtion omaisuuden myynnillä. Eli tosiasiassa (Puhemies koputtaa) meillä on todella hyvä paperi, ja minä toivoisinkin, että nyt ihan vilpittömästi myöskin hallitus voisi katsoa sen...

...saadaanko siitä jotain... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri suhtautui arvostuksella keskustan tekemään vaihtoehtoesitykseen politiikan linjasta, ja hyvä näin. Hän antoi tunnustuksen tekemillemme esityksille byrokratian purkamiseksi ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi.

Pääministeri ei ole enää täällä, mutta hän kysyi valtion roolista ja merkityksestä, ja tähän on hyvä pysähtyä. Me olemme täällä eduskuntasalissa käyttämässä Suomen korkeinta poliittista päätösvaltaa. Uskommeko me, että me pystymme poliittisilla päätöksillä saamaan Suomen kasvu- ja työllisyysuralle? Jos me uskomme, meidän on tehtävä toimenpiteitä. Jos me emme usko, että poliittisilla päätöksillä voidaan maan suuntaa kääntää, miksi me olemme täällä? On päivänselvää, että meidän kaikkien tehtävä on etsiä niitä ratkaisuja, millä vauhditamme kasvua ja työpaikkojen syntymistä.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen paremmin kuntien valtionosuuksiin, sen paremmin koulutukseen, sen paremmin kuin mihinkään muihinkaan välttämättömiin menoihin ei synny jaettavaa, ellemme saa työttömyyttä alennettua ja talouskasvua liikkeelle, ja siitä on kysymys tässä suuressa linjassa.

Valtiovarainministeri totesi — vaikeneminen on myöntymisen merkki — vasemmistoliiton ryhmäpuheen olleen hyvä. Mutta minä kritisoin sitä, kun siellähän meidän lähtökohtahan on se, että pysyvät menot katetaan lisätuloilla, veronkiristyksillä ja niin edelleen, että tähän elvytyspanokseen on otettava vähän lisää velkaa. Minkä takia sen paremmin pääministeri kuin valtiovarainministerikään ei ota mitään kantaa siihen keskusteluun, jota Euroopassa käydään, siihen keskusteluun, jota OECD:n pääsihteeri jo toukokuussa toi mukaan, että pitää nyt ottaa ripeämpi ote Euroopassa, työllistävämpi, elvyttävämpi ote, siihen mitä IMF suositteli vain 3—4 viikkoa sitten, siihen, mitä suomalaiset talousoppineet ovat todenneet?

Ne rajoitteet ovat olemassa, on se inhottava kehysmenettely, ovat ne rajoitteet, alijäämärajoitteet ja muut, mitä on Eurooppa-tasolla tehty. Mutta jos nämä unohdetaan, niin uskon, että valtiovarainministeri on vasemmistoliiton kanssa samaa mieltä, että nyt pitää laittaa pyörät pyörimään. Tarvitsee talouspolitiikan suunta (Puhemies koputtaa) sekä meillä että Euroopassa muuttaa.

Outi  Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Panin ikäväkseni merkille, että pääministeri Stubb poistui paikalta vastaamatta vihreiden suoraan esittämään kysymykseen siitä, onko hallitus ja erityisesti pääministeripuolue kokoomus sitoutunut sote-uudistukseen. Nythän me olemme kuulleet toistuvasti, että kokoomuslaiset ovat siihen sitoutuneita, mutta toisaalta he myös joka viikko asettavat uusia ehtoja sille, miten kokoomus olisi sitoutunut. Tämä on hyvin harmillista, sillä sote-uudistus on rakenteellinen uudistus, joka nimenomaan auttaisi kaikkein heikoimpia, sairaimpia, köyhimpiä suomalaisia ja samalla auttaisi meitä selviämään näistä rakenteellisista ongelmista, jotka meillä ovat edessämme.

Olen harmissani myös siitä, että kokoomukselta hirveän vähän tulee ehdotuksia siitä, miten saadaan oikeita työpaikkoja. Ben Zyskowicz täällä esittää, että kaikki suomalaiset työttömät pitäisi laittaa kuntouttavaan työtoimintaan. Voin kertoa teille, että se ei lisää työllisyysastetta eikä myöskään tuo meille uusia työpaikkoja.

Sen sijaan meidän pitäisi (Puhemies koputtaa) madaltaa yrittämisen kynnystä. Pitäisi poistaa työn tekemisen esteitä, pitäisi esimerkiksi...

...ottaa käyttöön perustulo. Mitä mieltä te olette?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin pitää antaa tunnustusta, kun on sen paikka. Myönnän tunnustuksen perussuomalaisille siitä, että on hyvä, että te olette nyt tulleet itsekin siihen tulokseen, että Kela-maksua ei pidä palauttaa. Se on hyvä, että te olette vuoden aikana tulleet siitä toiseen tulokseen, (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) ja kun te vielä vuoden mietitte, niin te tulette siihen tulokseen, että yhteisöveroakin kannattaa alentaa samalla tavalla kuin hallitus on alentanut.

Mutta tähän työpaikkojen luomiseen, siihen mitä täällä Uotila sanoi, mitä sanoi Alanko-Kahiluoto, haluaisin sanoa kyllä sen, että vain ja ainoastaan suomalaisen työn kansainvälistä kilpailukykyä parantamalla tämä asiaa ratkeaa, ei sillä, että velkaantuneelle sanotaan, että ota lisää velkaa. Ei sillä kenenkään henkilökohtainen talous parane, ei parane myöskään sillä, että eniten elvyttänyt valtio lähtee edelleen elvyttämään, vaan pitää saada omia tuotteita kaupaksi ja oma työ kilpailukykyiseksi.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että edustaja Satonen korjasi tämän virheellisen väittämän. Mutta olisi sen voinut ihan sanoa, että korjaan tämän virheellisen väittämän, ja piste. Se olisi ollut tyylikästä.

Mutta kun täällä sanotaan sitten, että vaihtoehdot, niin täällä vasemmistolla ja keskustalla on yhteensä 15 sivua, perussuomalaisilla on 29 sivua. Haluan siitä antaa edustaja Backmanille kyllä tunnustuksen, että hän oli lukenut keskustan varjobudjetin ja huomasi sieltä puuttuvat satsaukset ammatilliseen koulutukseen kuntien valtionosuuteen. Mutta meillä nämä ovat. (Paavo Arhinmäki: Ja vasemmistolla!) (Ben Zyskowicz: On se hyvä, että täällä on myös vastuullisia oppositiopuolueita!) — Se on nimenomaan oikein hyvä.

Tässä lopuksi haluan sanoa pienyrittäjyydestä: Jos meillä on 100 000 pienyrittäjää ja jos siellä jokainen heistä pystyisi yhden työllistämään, niin sillä olisi iso merkitys. Ja pienyrittäjät eivät vie veroparatiisiin voittoja. Raha pyörii täällä.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Soinille: perussuomalaiset tarjoavat paketteja tässä omassa vaihtoehdossaan, mutta kyllä näissä paketeissa on vielä aika tuhdit paperit päällä. En nimittäin saa aivan selvää siitä, kun näillä paketeilla tulee alijäämää satoja miljoonia euroja. Te sanotte, että niiden katteeksi myydään valtion omaisuutta. Mitä omaisuutta te perussuomalaiset olette valmiita myymään? Mitä yhtiöitä? Mistä Suomen valtion omaisuudesta Perussuomalaiset on valmis luopumaan alijäämän katteeksi?

Te puhutte myös työllisyys- ja yrittäjyyspaketista. Oikein hyvä, mutta kyllä minä senkin vielä kysyisin, kun te toteatte, että 200 miljoonaa pitäisi ottaa pois tehottomista yritystuista: Mitkä ovat perussuomalaisille tehottomia yritystukia? Mitkä yrittäjät voivat odottaa, että perussuomalaiset vievät heiltä 200 miljoonaa euroa pois?

Ja vielä siunatuksi lopuksi: Kun Suomen pitäisi parantaa omaa kilpailukykyänsä, parantaa vientiyritysten vetoa, niin te olisitte korottamassa yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Lisää laskua Suomen viennille juuri nyt, kun meidän pitäisi ponnistaa entistä väkevämmin kansainvälisille markkinoille. Kyllä tässä paketissa on vielä aika tuhdit paperit päällä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä olivat oikein hyviä kysymyksiä. Kiitos näistä kysymyksistä.

Nimenomaan tämä alijäämä meidän budjetissamme on 217 miljoonaa tarkasti ottaen, joka sitten rahoitetaan jo hallituksen päättämillä päätöksillä myydä omaisuutta eli käytännöllisesti katsoen TeliaSoneraa. Hallitus on jo tehnyt nämä päätökset, eli me käyttäisimme näitä varoja toisella tavalla.

Mitä tulee tehottomiin yritystukiin, niin tämä pohjautuu työ- ja elinkeinoministeriön — eli teidän, hallituksen — tutkimukseen, jossa TEM on tullut siihen tulokseen, että näitä tehottomia yritystukia on 200—250 miljoonaa euroa. Me leikkaisimme nämä tehottomat yritystuet ja tukisimme samalla summalla, vähän ylikin, kasvuyrityksiä. Eli kasvuyrityksille me esitämme 150 miljoonaa. Plus sen lisäksi ei ole ihan ilmainen myöskään tämä Viron-mallinen yritysveroratkaisu. Sen me toisimme työllistäville pk-yrityksille. Kun arvonlisäverottoman toiminnan alarajaa nostetaan, siitä tulee myös kustannuksia, jotka me olemme kattaneet tässä budjetissa.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana näistä tehottomista yritystuista.

Minusta on vähän edesvastuutonta perussuomalaisilta olla kertomatta, mitkä ovat ne tuet, jotka ovat niitä tehottomia, surkeita, pois heitettäviä. Tulee vain tässä mieleen ensimmäisenä, että Turun telakka on nyt saatu kuosiin. Se lähtee toimintaan. Siellä on uudet omistajat. Eihän vain innovaatiotuista, joilla myöskin laivanrakennusta tuetaan — sieltä syntyy joka kerta, kun uusi risteilijä tehdään, todella paljon alihankintaketjussa uusia innovaatioita — eihän innovaatiotuista olla nipistämässä? Sanokaa, mistä otatte!

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on hoitanut kyllä tosi hyvin ne innovaatiotukien leikkaukset. Niitä ei voi enää leikata.

Me emme mitään innovaatiotukien leikkausta esitä missään vaiheessa, vaan tämä perustuu työ- ja elinkeinoministeriön tutkimukseen tehottomista yritystuista, jotka kohdistuvat samoille yrityksille vuodesta toiseen ja suuremmille yrityksille. Koska työ- ja elinkeinoministeriö on tämmöiseen tulokseen tullut, me olemme katsoneet, että nämä tehottomat yritystuet voidaan kohdistaa paremmin, ja me kohdistamme ne nimenomaan kasvuyrityksille, niille yrityksille, jotka tekevät näitä innovatiivisia toimintoja, ja lähtökohtaisesti toimimme juurikin näin. Kysymys on tietenkin tehottomien yritystukien leikkauksesta, mutta käytännössä se tarkoittaa, että me panostamme sitten sille puolelle, missä saadaan paras hyöty näistä yhteiskunnallisista tuista. Tästä on kysymys.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri sanoi, että keskustan vaihtoehto on tämmöinen jotenkin, niin kuin hän sanoo, yritysvetoinen. Ja (Välihuutoja) sitten täällä on... — Anteeksi, nimenomaan valtiovetoinen. — Täällä on monta puheenvuoroa, jotka ovat vähän niin kuin samassa hengessä, myöskin perussuomalaisten vaihtoehto, että on jotenkin väärin käyttää voimavaroja suomalaisten yritysten pääsemiseksi paremmin tuotantoon, kilpailukykyiseen tuotantoon ja paremmin markkinoille.

Minä kerron yhden ainoan esimerkin siitä, mikä on tilanne maailmalla. USA:ta pidetään maana, joka on puhtain markkinatalousmaa. USA:ssakin on tajuttu se, että siellä, missä syntyy markkinapuutteita, siellä pitää olla valtion vahvasti mukana. Yhdysvaltain valtion panostus yritysten julkisiin tutkimus- ja kehittämispanostuksiin on nelinkertainen Suomen vastaaviin panostuksiin verrattuna — kuulitte oikein, nelinkertainen Suomen vastaaviin panostuksiin verrattuna — ja juuri siihen filosofiaan nojautuen, että siellä, missä markkinat eivät toimi, niin kuin ne totisesti eivät Suomessa tällä hetkellä toimi, osaaminen ei muutu kaupallisiksi markkinoille pääseviksi tuotteiksi, ja siihen tarvittaisiin rahaa. Ja hallitus on siitä leikannut valtavat määrät. Se on täsmälleen toiseen suuntaan, mistä valtiovarainministeri puhuu ja mistä pääministeri puhuu käytännössä. (Ben Zyskowicz: Onko ne rahat palautettu teidän varjobudjetissa?)

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Pekkariselle. Edustaja Pekkarinen tietää hyvin USA:n budjetin puolella ne asiat, mutta sehän on hyvin voimakkaasti puolustussektori ja siihen liittyvä, ja sieltä tulee niitä innovaatioita, että se liittyy kuitenkin merkittävästi siihen.

Mutta palaisin vielä tähän perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin. On mielenkiintoista, kun oikein tarkasti lukee, että te esitätte yhteisöveron todellakin korottamista 22 prosenttiin ja toisessa kappaleessa te esitätte Viron veromallia työllistäville pk-yrityksille eli yhteisöveron poistamista. Kumpaa te nyt oikein esitätte, ja missä se menee, ja missä on innovatiivinen yritys, ja missä on työllistävä ja ei-työllistävä yritys? Mitä te oikein esitätte?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan nyt Jaskarille tästä, että kysymys on pk-yrityksistä ja työllistävistä pk-yrityksistä. Me edellytämme, että se ei ole tämä Viron veromalli, eli jolla kuvataan sitä, että ei yritystä veroteta kahteen kertaan, vaan verotetaan sitten, kun varoja nostetaan yrityksestä pois. Se koskee pk-yrityksiä. Yhteisöverohan koskee sitten suuryrityksiä, tällä hetkellä kaikkia osakeyhtiöitä, mutta me voimme tehdä niin, että siihen tulee mukaan myös työllistämisedellytys, eli tätä kautta voidaan sitten lisätä työllisyyttäkin. Eli niitä varoja, joita yritys käyttää omiin investointeihin tai työllistämiseen tai investointeihin jotka työllistävät, niin niitä ei veroteta vaan käytetään näihin kuluihin, ja vasta sitten verotetaan, kun niitä tulee yrityksestä pois.

Rajan vetäminen on sitten semmoinen, että edustaja Jaskarin kanssa voidaan — jos ollaan semmoisessa pöydässä jossain vaiheessa — tätä miettiä, että mihin se raja sitten vedettäisiin. Ei ole kovin helppo määritellä sitä, keitä kaikkia tai missä on se pk-yrityksen ja suuren yrityksen raja, (Puhemies koputtaa) mutta minä uskon, että se on sitten lähinnä tekniikkaa.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä juuri on kysymys. Nyt teidän täytyisi esittää se raja, missä mennään, että onko se 250 henkilöä työllistävä, 500 työllistävä. (Timo Soini: Aina vaihtuu perustelu, on se hassua!) On aika mielenkiintoista, että te teette tällaisia kasvun rajoja siinä. Eiköhän nyt meidän pitäisi lisätä työllisyyttä ja kasvua? Sanokaa ihan suoraan, vähän niin kuin kokoomus, että tällainen yksinkertainen, selkeä verotus, kannustavaan kasvuun liittyvä verotus on parempi, eli lähellä Viron-mallia oleva juttu, mutta te esitätte nyt ristiriitaisia näkemyksiä. Mikä yritys enää toivoo näin tietyllä tavalla lyhytjänteistä ajattelua siitä? Esittäkää joku malli.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministerin loppukevennykseen — kun hän lopetti tähän kielipolitiikkaan, että mikä tahansa kieli kelpaa, suunnilleen — hyvänä muistutuksena, että hän antoi, ennen kuin tuli Suomeen politiikkaan, lausunnon, että hän oli menossa RKP:hen mutta tajusi, että kokoomuksessa saa sitä valtaa, jolla voi hyödyntää sitten asioita paremmin.

Nytten tämä puppu, joka tähän loppuun tuli taas, muistutti edellistä pääministeriä, nykyistä komissaari Kataista siitä, että tavallaan vääristeltiin koko asia vanhan kunnon vasemmiston stalinistisella tyylillä, koska eivät perussuomalaiset ole ikinä sanoneet mitään sen tapaistakaan vaan kunnioittavat kielten oppimista ja globaalisuutta ja kaikkea muuta.

Ennen kaikkea paikan ainoana psykologina toteaisin, että jos joku kieli on pakko, niin ennen kaikkea kielten oppimisessa on todistettu kaikilla psykologisilla tutkimuksilla jo monia kymmeniä vuosia, että muutkin kielet kärsivät siitä, jos niitä opetetaan pakolla. Suggestiohalulla oppiminen (Puhemies koputtaa) on kaikista tärkein asia, ja tässä mielessä säälittää vähän tämä...

...pääministerin loppukevennys tai -raskautus. — Kiitoksia, puhemies.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri omassa puheenvuorossaan totesi, että on vain pieniä painotuseroja. Haluan kyllä sen tuoda esille, että kyllähän niin on, että vaalikauden viimeisellä budjetilla ei Suomen suunta muutu, että se tarvitsee laajemman näköalan. Kuten jo meidän puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan totesi, niin kymmenen vuoden periodi varmasti on se, jolla voidaan se 200 000 uutta työpaikkaa saada aikaiseksi.

Ehkä myös yhteisiä tavoitteitamme on se, että myös biotaloudesta pystyttäisiin saamaan 100 000 uutta työpaikkaa. Sen vuoksi, kun katsotte keskustan esityksiä, emme kyllä pidä järkevänä sitä, minkälaisia liikennepanostuksia nyt on tehty. Ei se biotalous kehity välttämättä täällä pääkaupunkiseudulla ja Pisara-radalla, vaan tarvittaisiin alempiasteiseen tiestöön ja yksityisteihin lisää ehdottomasti rahaa.

Lopuksi totean niistä panostuksista, mitä esitämme perusturvaan, että haluan kyllä kovasti sanoa sen, että aina, kun on heikot ajat, niin silloin valtion (Puhemies koputtaa) on oltava aina heikomman puolella.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt tarvitaan niitä nopeita keinoja työttömyyden katkaisemiseksi, ja huomaan, että hallituksen sisällä on erilaisia painotuksia. Nimittäin ministeri Rinne totesi puheenvuorossaan vasemmistoliiton vaihtoehdosta, että työllisyyden edistämisen tavoitteet sinänsä ovat oikein hyviä. Samaan aikaan pääministeri Stubb sanoi, ettei voida tällä tavalla velkarahalla tehdä. Hän on itse asiassa epälooginen itsensä kanssa, koska viikko sitten, kun hän luki vastauksen välikysymykseen, hän kehui nimenomaan elvytyspanostuksia ja niillä luotavia työpaikkoja.

Kun edustaja Satonen sanoi, että valtiontalous on samanlainen kuin henkilökohtainen talous, hän on täysin väärässä. Nyt pitäisi lopettaa puheet siitä, että valtiontalous ja kotitalous ovat sama asia. Me tarvitsemme nyt voimakkaan elvytyspaketin, nopeasti työpaikkoja, joilla saadaan työttömyyden kustannuksia laskemaan. Samaan aikaan voidaan tehdä muita toimia. Vasemmisto esittää esimerkiksi alv:n alarajan nostamista ja huojennuksen ylärajan nostamista, jolla pienet yrittäjät (Puhemies koputtaa) pystyvät työllistämään itsensä ja ehkä kumppaninkin mukaan.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreät aikaisemmassa puheenvuorossa kyselivät kokoomuksen suuntaan, mistä syntyy niitä oikeita työpaikkoja. Siis hallitushan on juuri tehnyt merkittävän biotalouteen liittyvän päätöksen, kun ollaan alentamassa turpeen verotusta ja nostamassa puuhakkeen tukea. Mutta ilmeisesti nämä tuhannet ja tuhannet työpaikat, jotka tätä kautta ovat maakuntaan syntymässä, eivät jostain syystä vihreille kelpaa. Mehän jouduimme tätä päätöstäkin odottamaan sen verran pitkään, että saatiin hallituksessa neliveto päälle, ennen kuin tämä saatiin sitten valmiiksi. Siltä osin työpaikkoja on kyllä syntymässä.

Toisena asiana vielä toteaisin, kun tässä tämmöistä ideariihtä pidetään, että tänään aika arvovaltaisilta tahoilta tuotiin esille tämä digilehtien arvonlisäveron lasku. Me olemme edustaja Wallinheimon kanssa tästä tehneet eduskunta-aloitteen, (Puhemies koputtaa) ja nyt tämä varmasti saa myös vauhtia. Tulee uutta työtä.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sankelolle voisi vain sanoa, että todella kuvaa hallituksen näköalattomuutta, jos se näkee, että suuri energiamurros on sitä, että edistetään eniten saastuttavan ja ilmastopäästöjä aiheuttavan energiantuotantomuodon käyttöä Suomessa eli turpeen, joka aiheuttaa myös merkittäviä vesistöhaittoja. Vihreille puhtaat vedet, ympäristöteknologia ja kotimaiset uusiutuvat, puuhakkeen käytön edistäminen, ovat tärkeitä tavoitteita. Niistä tulee pysyviä työpaikkoja ja vientinäkymiä. Hallitus näyttää olevan sitä mieltä, että vesistöjen pilaaminen on tärkeämpi tavoite.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut pari aatteellista, jännää asiaa esille, erityisesti pääministeripuolue kokoomuksen ehkä jonkinlaisesta linjanmuutoksesta. Pääministeri pohti sitä, voiko valtio luoda talouskasvua. Totta kai valtion toimilla luodaan talouskasvua. Koko hyvinvointiyhteiskunta on luonut meidän kasvumallimme siitä, että meillä koulutetaan tasa-arvoisesti ja laajasti peruskouluissa nuoria, tarjotaan hyvä toinen aste, tarjotaan korkeatasoinen korkeakoulutus, tarjotaan tuotekehitys, tutkimuspanostusta julkisilla panostuksilla ja luodaan edellytyksiä julkisen sektorin edelläkävijyydellä, modernisoinnilla ja digitalisaatiolla yksityisen sektorin kasvulle. Mutta se vastakkainasettelu, mitä te luotte yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välille, on Suomelle haitallista. Eli vihreät haluavat, että julkinen sektori vauhdittaisi kasvua, ja silloin panostukset koulutukseen ovat erityisen tärkeitä.

Haluaisinkin loppuun, puhemies, (Puhemies koputtaa) kysyä valtiovarainministeriltä: Koulutussäästöt näyttävät nyt tosi pahoilta ja kunnissa ollaan vaikeassa tilanteessa. Voidaanko vielä ensi vuoden budjettiin lisätä rahoitusta koulutukseen teidän mielestänne eduskuntakäsittelyssä?

Kimmo  Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Stubb on sanonut, että valtio luo kasvua luomalla yritystoiminnalle hyvät edellytykset, mutta hän on sanonut, että valtio ei ole yrittäjä. Me emme perusta yrityksiä ja emme luo tuotteita, joita myydään. Tässä on oleellinen ero.

Soten osalta täytyy todeta, että kokoomuksen mielestä on välttämätöntä, että sote-uudistus tehdään, mutta sille on asetettava edellytykseksi se, että se todellakin turvaa paremmin palvelut kaikille, ja sen lisäksi, että se on nykyistä tehokkaampi järjestelmä. Tietysti on täysin selvää, että sen täytyy myöskin täyttää perustuslain edellytykset.

Elvytyksen osalta: Me olemme elvyttäneet 40 miljardilla kuuden vuoden aikana. Elvytys on tarkoitettu äkillisiin suhdannemuutostilanteisiin. Nyt meillä on huikea elvytys ollut koko ajan päällä kuusi vuotta, ja näin tietysti ei voida pysyvästi jatkaa.

Sitten haluan vielä sanoa oppositiolle, keskustalle ja perussuomalaisille: Te olette olleet huolissanne siitä, että ei tehdä päätöksiä valtiontalouden tasapainottamisesta. Teidän vaihtoehdoissanne ei tosiasiassa tasapainoteta valtiontaloutta lainkaan, eli se suuri linja puuttuu teidän vaihtoehdoistanne. Kepu on sitä mieltä, että tukia erilaisiin kivoihin hankkeisiin ja sillä ostetaan suosiota, ja perussuomalaisilla 1,4 miljardin veropaketti, joka on aivan huikea veron lisäys.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuka täällä on väittänyt, että valtio rupeaisi yrittäjäksi? Kuka on väittänyt, että valtio valitsisi voittajat? Me olemme esittäneet Tesin toimintamallia, jossa Tesin osakkuusyrityksissä on muistaakseni noin 50 000 työpaikkaa. Tesi on pystynyt kasvattamaan koko ajan pääomiaan ja tehnyt hyvää tulosta. Siinä mennään yksityinen raha edellä ja se valtion raha seuraa. Tämä on se periaate tässä, kun tasetta käytetään tehokkaammin. Normeja puretaan sen takia, että vapautetaan opettajat opettamaan ja viljelijät viljelemään.

Me olemme esittäneet myöskin yrittäjävähennystä, koska nyt, kun osakeyhtiöiden verotusta on laskettu ja pääomaverotusta kiristetty, niin henkilöyrittäjien, nimenomaan yksittäisten yrittäjien tai yksin yrittävien, verotus on kiristynyt. Sinne tarvitaan yrittäjävähennystä. Sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu. Sukupolvenvaihdokset ovat kallistuneet merkittävästi tämän hallituksen aikana.

Kun, ministeri Rinne, vastaatte, (Puhemies koputtaa) niin vastatkaa tähän kysymykseeni tilinpitokäytännön muuttamisesta. Siellä näkyisi myöskin se korjausvelka...

...joka on yli 2 miljardia meidän tiestöämme koskien.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sinänsä ihan hyviä sääntelyn purkuun ja tehtävien karsintaan liittyviä avauksia keskusta on tehnyt, (Ben Zyskowicz: Tukee meitä!) mutta tosiasia kuitenkin on se, että julkisen talouden kestävyysvajetta ei pelkästään näillä pureta. Se nimittäin puretaan myöskin rakenteita muuttamalla.

Keskustan ollessa hallituksessa Paras-hanke tähtäsi esimerkiksi kuntien määrän vähentämiseen. Keskusta oli merkittävästi mukana siinä operaatiossa. Heti kun keskusta joutui oppositioon, niin nämä puheet loppuivat kuin kanan lento. Päin vastoin haulikolla on ammuttu hallitusta kaikessa kuntauudistukseen liittyvässä keskustelussa. Eli kuntien määrän vähentäminen, rakenteiden muuttaminen on aivan toista tällä hetkellä kuin keskustan ollessa hallituksessa.

Toinen: Valtion ylimmän johdon uudelleenorganisointi, yhtenäinen valtioneuvosto, ministeriöuudistukset, kaiken ovat keskustalaiset ampuneet alas. Tänä vuonna on käyty keskustelua aiheesta, mutta teidän edustajienne taholta ei kannatusta ole tullut ministeriöuudistuksen tekemiseen.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi keskeistä talouspoliittista ja taloustieteellistä väärinkäsitystä, joita kokoomus nostaa koko ajan esille: ensimmäinen on se, että valtiontalous on kuin kotitalous, ja toinen väärinkäsitys, jonka edustaja Sasi nosti täällä esille, on se, että alijäämä olisi yhtä kuin elvyttäminen. Tällä logiikalla koko Euroopan suurin elvyttäjä taitaisi olla Kreikka. Itse asiassa ensi vuoden budjetti: pääministeri Stubb on moneen kertaan kehunut, että se on pienempi kuin tämän vuoden budjetti. Eli sehän on vähentävä, ei elvyttävä, kun valtion budjetti pienenee. Ja nyt on oleellista nähdä, mitä esimerkiksi Ruotsi on tehnyt. Se on panostanut infrainvestointeihin. Niillä luodaan työtä, niillä luodaan kasvua ja niillä huolehditaan siitä, että tulevaisuudessa meillä yritykset pystyvät toimimaan. Nämä kaksi väärää käsitystä, kotitalous on sama kuin valtiontalous ja alijäämä on sama kuin elvytys, korjatkaa nyt. Kyllä te, edustaja Sasi, tiedätte, että nämä eivät pidä paikkaansa vaan ovat pelkkää demagogiikkaa. (Mauri Pekkarinen: Edustaja Arhinmäki, te olette oikeassa!)

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies, kiitän siitä ja totean vielä, että näin se on: tämän vaalikauden aikaan kuntakentässä kuntarakenteitten osalta ei ole tapahtunut yhtään mitään. Te ajoitte täysin seinään sellaisilla, sanoisinko, hullunkurisilla esityksillä, niin mahtipontisilla, että eihän niillä ollut minkäänlaisia edellytyksiä mennä eteenpäin. Useimmissa vaalipiireissä yksikään järjellinenkään yhteistyöhanke ei ole mennyt eteenpäin. Kertokaa joku hanke, joka näitten neljän vuoden aikaan on mennyt eteenpäin. Keskustajohtoisten hallitusten aikaan tehtiin 106 kuntaliitosta. Ne perustuivat hyviin neuvotteluihin, tasapuolisiin ja vapaaehtoisiin kuntien omiin päätöksiin, joissa ei valtio paljon painanut päälle.

Edustaja Arhinmäki, todellakin, te olette oikeassa. Näin se on noilta osin. Ei se alijäämä kerro aina sitä elvytystä. Jos tällä tavalla mitataan elvytystä, niin Saksa oli 2000-luvun ensimmäisten vuosien aikaan Euroopan ylivoimaisesti ylivoimaisin, suurin elvyttäjä, ja sitähän se käytännössä ei kuitenkaan nyt ihan ollut.

Kimmo  Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti tähän elvyttämiseen. Budjetin alijäämä on elvyttämistä. Sillä pidetään yllä kulutuskysyntää. Valtio ottaa lainarahaa, jonka se antaa kansalaisille kulutukseen, ja sillä edistetään kansantalouden kasvua. Mutta pitää muistaa se, että kun velka kasvaa, niin valtion tietysti pitää jossakin vaiheessa maksaa se myös pois, jolloin siinä tilanteessa joudutaan kiristämään valtion budjettia ja vähentämään elvytystä tai menemään jopa käänteiseen suuntaan. Joten tässä suhteessa on täysin selvää se, että velanotto on elvytystä.

Mutta kokoomus on sitä mieltä, että kun katsotaan valtion menoja, niin ne menot pitäisi kohdentaa ei kasvua edistämättömiin menoihin vaan sellaisiin menoihin, joilla luodaan kasvua. Niitä on muun muassa edustaja Sipilän mainitsema pienten yritysten rahoittaminen, sen turvaaminen, että ne saavat rahoitusta, jotta toiminta voi jatkua. Joissakin tapauksissa voidaan ajaa joitakin tukia, ja myöskin valtion omat hankkeet, kuten liikennehankkeet, ovat tiettyä selkeätä elvyttämistä, jota huonona aikana (Puhemies koputtaa) on syytä edistää.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tämä, mitä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ja myös valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmät ovat korostaneet, ja me olemme ottaneet virallisestikin kantaa muun muassa edustaja Sipilän mainitsemaan pääomabudjetointiin: Nyt on tulevaisuuspanostukset käsiteltävä eri tavalla muun muassa näitten merkittävien, kasvua ja teollisuuden toimintaedellytyksiä tukevien infrahankkeiden osalta. Se on tehtävä nyt tässä tilanteessa.

Sitten edustaja Sasille: Kuten valtiovarainvaliokunnan kuulemisessakin professori Haaparanta ja Kiander sanoivat, kyllä tässä pitää olla huolta siitä, että meidän yksityiset kotitaloudet, ihmiset, ovat kolminkertaisesti velkaantuneet julkiseen sektoriin nähden. Jottei meille tule deflaatiota, jottei liian raju dieettipolitiikka johda täydelliseen romahdukseen, joka tulee olemaan käsittämätön massatyöttömyyden mutta ennen kaikkea myös inhimillisen laskun ja seurausten osalta, meidän on huolehdittava kysynnästä ja myös siitä, että tuotanto ja valtion panostukset tukevat selviytymistä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun yksi hyvä puoli on ollut se, että puheet alkavat tulla hillitymmiksi, katteettomia lupauksia annetaan entistä vähempi, ja syykin on selvä: vastuu alkaa painamaan tässä salissa. Sen takia, että meidän taloudellisen kasvun näköalat ovat kuitenkin aika vaisut lähivuosina, jotta me siinä pärjäämme, meidän pitää saada ehdottomasti vienti laajemmalle pohjalle, vienti vetämään, investointia Suomeen ja työllisyysastetta nostettua, mikä luo edellytyksiä myös sille, että me voimme tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan ylläpitää. Nämä ovat ne isot perusasiat, ja tässä mielessä työttömyyden kustannukset ovat todella kalliita. Se on totta, että pelkästään pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset ensi vuonna, jos on 90 000 pitkäaikaistyötöntä, ovat 800 miljoonaa euroa. (Kari Uotila: Työttömyysturvan kustannukset!) — Siis työttömyysturvan kustannukset pelkästään.

Sitten kahteen konkreettiseen asiaan:

Yritystuet. Mehän teimme viime keväänä työtä, ja sitten budjettiriiheen mennessä yritystukia karsittiin 250 miljoonan euron edestä, ja se oli aika vaikea talkoo. Keskeisimmät yritystuet ovat innovaatiotuki, energiatuki, palkkatuki. Menemmekö me nyt niitäkin vielä lisää leikkaamaan? Minä yritän jossain määrin osaa näistä yritystuistakin puolustaa, en kaikkia. Siinä pitää päästä eteenpäin, että ne eivät saa olla pysyviä ja niiden pitää kohdistua ennen kaikkea pk-sektorin yritystoiminnan tukemiseen. Sieltä me saamme sitä työtä ja kasvua.

Mitä tulee harmaan talouden torjuntaan, tämä hallituskausi on ollut poikkeuksellisen tehokasta harmaan talouden torjuntaa aikaisempiin vuosiin nähden. Muistatte hyvin ne panostukset, joita on tehty, ja nämä tulokset, 300—400 miljoonaa euroa, eivät ole mistään tuulesta temmattuja. En tiedä, mistä tämmöinen käsitys tulee. Niitä on arvioitu, ja eivät ne ole pelkästään verotukseen liittyviä asioita, vaan siellä on muutettu tilaajavastuulakia, siellä on veroparatiiseihin liittyviä kysymyksiä, siellä on veronumeroa. Kaikkihan ne vaikuttavat siihen, että harmaata taloutta kitketään, ja se vaikuttaa myös ennakolta ehkäisevästi, kun on pelisääntöjä, joita pitää noudattaa, ja sitten vilunkipeli loppuu monella tapaa.

Kyllä tässä on paljon tehty, mutta työmaata riittää. Siinä mielessä perussuomalaiset ovat oikeassa, että ei tämä valmis ole. Mutta nyt täytyy kuitenkin arvioida, että tämä hallitus on tehnyt poikkeuksellisen paljon harmaan talouden kitkemiseksi Suomessa.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tähän eurooppalaiseen keskusteluun ja edustaja Arhinmäen puheenvuoroon liittyen haluan todeta sen, että sen keskustelun lähtökohta on "talouskasvua ja työtä" ja sen keskustelun sisältönä on tällä hetkellä, että uutta, tarpeellista infraa pitää rakentaa, uusia investointeja pitää saada syntymään, jotta syntyy työpaikkoja ja uutta talouskasvua. Siellä on myöskin selkeästi esillä se, että rakenteellisia uudistuksia pitää pystyä tekemään. Tämän kaiken ikään kuin liimaa yhteen se, että taloutta halutaan pitää tasapainossa.

Tähän 300 miljardin euron pakettiin liittyen ollaan nyt koottu aineistoa, mitä siihen esitettäisiin Suomen osalta mukaan, ja se on tämän mittainen paperiläjä tällä hetkellä, ja siellä on merkittävästi Suomen kannalta tärkeitä infrainvestointeja mutta myöskin tulevaisuusinvestointeja oppimiseen ja ict:n hyväksikäyttöön ja vastaaviin asioihin. Minusta tässä keskustelussa ei voi rajoittua pelkästään puhumaan elvyttämisestä, (Mauri Pekkarinen: Keisarilla on uudet vaatteet!) vaan tämä edellyttää kaikkea sitä kokonaisuutta.

Sitten edustaja Sipilän kysymykseen tai avaukseen, liittyen tähän budjettirakenteeseen: Minä olen samaa mieltä, on järkevää kyllä hakea tuloslaskelma ja tase ulos tuosta budjetista, ja minun mielestäni ei riitä edes se, vaan meidän täytyy hakea myöskin kokonaisuuksia, jotka menevät horisontaalisesti läpi koko tuon budjetin. Minä olen käynnistänyt työryhmätyöskentelyn, jossa avataan budjetin vaikutuksia tästä taaksepäin 10 vuoden aikana lapsiperheisiin ja tästä taaksepäin 10 vuoden aikana yksin asuviin ihmisiin. Meidän täytyy löytää budjetin osalta huomattavasti tehokkaampia keinoja arvioida sen vaikuttavuutta ja sen tehoja: mihin me käytämme rahaa, että se vaikuttaa sillä tavalla kuin haluamme sen vaikuttavan? Tästä syystä mielestäni budjetin rakenteeseen on tehtävä muutoksia. Ne ovat erittäin tärkeitä välineitä arvioitaessa sitä, miten rahan käyttö vaikuttaa.

Haluaisin lopuksi todeta tässä, että minun mielestäni tämä keskustelu on ollut todella vilkasta ja monipolvista ja tuottanut uusia ideoita myöskin minulle päin.— Kiitoksia.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Minä kyllä hiukan hämmästelen tätä vasemmistoliiton esitystä, jossa otetaan velkaa velan päälle. Vasemmistoliiton tie on jatkuvan velanoton sekä ylensyönnin tie, velkaa tullaan ottamaan 800—900 miljoonaa lisää. Ja sitten taas keskusta ei tee niitä panostuksia, mitä on täällä kauden aikana lupaillut, on unohtanut kokonaan valtionosuuslisäykset. Sitä vastoin keskusta on leikkaamassa yliopistoilta 75 miljoonaa. Me taas uskomme koulutukseen ja haluamme, että yliopistot saavat sen, mikä heille kuuluu. Meillä on säästöpaketti olemassa, 800 miljoonan säästöpaketti, jossa leikataan semmoisista kohteista, mitkä luovat kaikista vähiten talouskasvua, ja me puolestaan investoimme semmoisiin kohteisiin, missä talouskasvua syntyy kaikista eniten, 750 miljoonaa. Meillä on hyvinvointipaketti, jossa kuntapuolelle annetaan omaishoitoon, lapsilisiin sekä eläkkeisiin 240 miljoonaa, (Puhemies koputtaa) valtionosuuksiin 200 miljoonaa sekä 125 miljoonaa koulutukseen.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustajien kuuluukin puhua puhemiehen kautta, joten puhun, arvoisa herra puhemies, teidän kauttanne nyt hallitukselle, joka on poissa täältä kokonaan. Kun pääministeri tuolla aiemmin arvioi, että keskusta puhuu kasvurahastosta ja Infra Oy:stä ikään kuin ne olisivat valtiovetoisia, voin sanoa tuolta infrapuolelta liikenteestä, esimerkiksi Pohjois-Savosta Karttulan, Kuopion alueelta, että siellä on siirrytty traktorivetoiseen liikennejärjestelmään, jossa maantiellä vedetään autoja traktoreilla, jotta ne voisivat kulkea edes läpi. Tämä vähän niin kuin vastalahjana siihen, että mihinkä me haluamme panostaa.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä suunnanmuutos on välttämätön. Yksityiskohdista on aina helpompi löytää ehkä roska joskus toisenkin silmästä kuin malka sieltä omasta, mutta kyllä me tarvitsemme suunnanmuutoksen. Ja siinä keskusta haluaa panostaa juuri kasvuun, infraan, oikeudenmukaisuuteen, siihen, että Suomi saadaan vahvalle tielle kokonaisuudessaan. Me panostamme myös näihin byrokratian poistamisasioihin. Esimerkiksi se, että parturi-kampaamoille pitää hakea lupa (Puhemies koputtaa) vaikka itsenäisyyspäivänä liikkeen ylläpitämiseen, on täysin järjetön juttu.

Näihin me haluamme myös panostaa, jotta ne poistetaan.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuonna voimaan astuvat alkoholimainonnan uudet rajoitukset ovat puhuttaneet ja vihastuttaneet ympäri Suomea paljon, eivätkä suotta. Kyseisiä rajoituksia ei käyttöön pitäisi ottaakaan. Mitä keskusta ja perussuomalaiset ovat tehneet koko tämän kuohunnan ajan? Olleet aika lailla hiirenhiljaa. Ja miksi? Siksi, että jos te olisitte saaneet päättää ja teidän esityksenne tuossa kyseisessä äänestyksessä täällä salissa olisi voittanut, astuisivat ensi vuonna voimaan vieläkin tiukemmat alkoholimainonnan rajoitukset — rajoitukset, joilla ajettaisiin entistä ahtaammalle suomalaisia yrityksiä ja yrityksiä, jotka nyt jo kamppailevat olemassaolonsa puolesta. Tälläkö te tuette sitä kotimaista yrittäjyyttä, ja onko tämä sitä keskustan paljon puhumaa normien ja byrokratian purkua? Onko?

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistutan tosiaan, että edustaja Pelkonen on hallituspuolueessa ja ollut näiden päätöksien takana. Totean myös sen, että vastuullinen poliitikko korjaa virheensä silloin, kun hän huomaa tehneensä semmoisen. Eli virheet pitää korjata. Koska te puratte esimerkiksi tämän epäonnistuneen jätevesiasetuksen ja muut tämmöiset, mitkä ovat vuosien saatossa tulleet tehdyiksi? Koska te korjaatte virheet?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuottavuuden kasvu on avain siihen, että pystytään niukkojenkin verotulojen aikana huolehtimaan lakisääteisistä tehtävistä, ja tuottavuuden kasvun lisäksi tarvitsemme juuri lisää työpaikkoja, jotta verotuloja kertyy.

Olen ilahtunut siitä, että tämä keskustan esittämä ajatus siitä, että byrokratiaa purkamalla paitsi yksityisellä puolella myös julkisella puolella pystytään tuottavuutta parantamaan, on ilmeisesti mennyt nyt läpi. Eli se ajatus siitä, että opettaja opettakoon, hoitaja hoitakoon ja karsitaan niitä turhia raportointeja, mitä olemme vuosien varrelle luoneet, avaa mahdollisuuden parantaa tuottavuutta, jolloin niukkoinakin aikoina pystytään tekemään enemmän ja parempaa, kun keskitytään oikeisiin asioihin. Hienoa, että tämä asia on viimein tullut tässä salissa ymmärrettyä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Omaishoidon työpanoksella on myös erittäin suuri merkitys kansantaloudellemme. Me emme selviä ilman omaishoitajia.

Tästä syystä on hienoa, että keskusta on nostanut omassa varjobudjetissaan omaishoidon esille. Olette esittämässä 30 miljoonan euron omaishoidon palkkion siirtämistä Kelan maksettavaksi. Tosiasia on kuitenkin, että omaishoitajat haluavat ennen kaikkea tukea päivittäiseen arkeen ja palveluihin sekä luottamusta siihen, että heitä ei jätetä yksin ja he saavat tarvittavasti tukea ja apua, kun he sitä tarvitsevat. Syynä tähän tarpeeseen on se, että nykyinen lainsäädäntö ei anna viime kädessä mitään tukea omaishoitajille, kun kunta voi omilla kriteereillään irtisanoa omaishoitosopimuksen sekä heikentää palveluja. Näin kunta voi jättää omaishoitajat yksin.

Kysynkin, arvoisa puheenjohtaja, keskustalta: onko teidän painopisteenne omaishoidon kehittämisessä maksujärjestelmän kehittäminen tai rakentaminen eikä omaishoitajien palveluiden ja jaksamisen vahvistaminen ja parantaminen?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen, tietenkin keskusta haluaa, että omaishoitoa kehitetään kokonaisvaltaisesti, myös niitä palveluja ja tukia, mitä siellä pystytään antamaan vaikka sijaisavun muodossa, että omaishoitajat pääsevät myös lomalle.

Mutta kyllähän se niin on, että omaishoitajien keskinäisen tasa-arvoisuuden pitää perustua muuhun kuin siihen, mikä on kotipaikkakunta. Nythän on sillä tavalla, että osassa kuntia voi saada omaishoidon tukipalkkiota ja osassa ei voi saada. Keskusta haluaa, että omaishoitajat tulevat keskenään tasavertaiseen asemaan, ja se vaatii sitä, että laaditaan valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit, joiden mukaan omaishoidon tukipalkkiota voidaan maksaa. Keskustan kanta on kyllä ollut pitkään ja on edelleenkin, että vihdoin pitäisi tehdä muutos, että se laitettaisiin Kelan vastattavaksi. Tämä on ollut aiemmin sosialidemokraattienkin kanta, mutta se on nyt tällä vaalikaudella horjunut, ja sitä kyllä suuresti ihmettelen.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omaishoitajien asema on ollut varmasti meille kaikille erittäin tärkeä ja on sitä jatkossakin, koska vanhusväestön määrä kasvaa.

Hallituksella olisi ollut mahdollisuus halutessaan korjata omaishoitajien asemaa enemmän kuin se on tähän asti tehnyt, mikä on ollut erittäin pientä. Perussuomalaiset haluaisivat omaishoitajien tukemiseen 25 miljoonan korotuksen. Tuo summa, kun täällä pyydetään aina niitä ratkaisuja, löytyisi ensi vuoden budjetista valtiovarainministeriön hallinnon alta: "Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle", joiden arvo on 27 miljoonaa. Enemmän toimenpiteitä olisi tämän hallituskauden aikana omaishoitajien eteen voitu tehdä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ettei tule väärää ymmärrystä siitä, että hallitus ei olisi tehnyt mitään:

Hallitukselle on tänä vuonna luovutettu omaishoidon kansallinen ohjelma, joka sisältää useita kymmeniä erilaisia vaihtoehtoja ja parannusehdotuksia, jotka vahvistavat ja parantavat omaishoitajien oikeusturvaa sekä heidän palveluittensa saatavuutta. Siinä on muun muassa määritelty yhteiset kriteerit, vahvistettu kuntoutusjärjestelmiä ja terveydenhuoltoa sekä tuotu vastuutyöntekijää, tukitiimiä sekä omaishoidon palkkion korottamisia. Siellä on myös kaksi erilaista vaihtoehtoa, joissa omaishoidon tukipalkkion maksatus mahdollisesti voidaan siirtää joko Kelalle tai vahvennettuna järjestetään kuntatoimenpiteenä. Nämä päätökset tehdään tämän uuden lainsäädännön yhteydessä.

Kyse on suuresta kansallisesta, merkittävästä uudistuksesta, minkä takia näen, että tämä lainsäädäntö pitää saada kokonaisuudessaan eduskunnan käsittelyyn eikä pilkottuna ainoastaan yhden Kela-maksatusjärjestelmän kautta. Kyse on huomattavasti suuremmasta kysymyksestä kuin (Puhemies koputtaa) maksatusjärjestelmästä.

Juha  Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omaishoitajien ja omaishoitojärjestelmän tulevaisuus on yksi Suomen selviytymistarinan osa. On aivan välttämätöntä päästä eteenpäin esimerkiksi siinä, että omaishoitajien yhdenvertaisuus toteutuu tässä maassa.

Mutta arvoisa edustaja Kiljunen, joudun olemaan teidän kanssanne jyrkästi eri mieltä tuon teidän listaamanne asialuettelon kanssa siitä, mitä tällä vaalikaudella on tehty ja mitä jätetty tekemättä. En ole löytänyt yhtään lisäeuroa ensi vuoden budjetista. En ole löytänyt yhtään lisäeuroa kehyksistä, jolla voitaisiin kaikki tuo hyvä, jonka te kerroitte täällä, laittaa täytäntöön. On ollut ohjelma, on ollut selvitystyöryhmä, joka on tehnyt ehdotuksia, mutta vain yksi asia puuttuu, ja se on toimeenpano ja täytäntöönpano ja se, että päästäisiin aidosti eteenpäin. Ottakaapa, edustaja, hieman selvää, missä todellisuudessa mennään.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtajana ja tämän työryhmän jäsenenä olen tarkkaan tietoinen siitä, mitä omaishoidon kentällä tällä hetkellä tapahtuu.

On totta se, että me emme selviä ilman omaishoitajien työpanosta. Kyse ei ole vain maksatuksesta, vaan hyvin laajasta kysymyksestä. Meillä on tällä hetkellä muun muassa 700 000 suomalaista, jotka hoitavat työn ohella läheistään, omaistaan. Kyse on työmarkkinoiden, työelämän uusimisesta. Meidän kuntapalveluitten toimivuus ei tue riittävän paljon omaishoitajien päivittäistä arkea. Ainoastaan 47 prosenttia omaishoitajista pystyy pitämään tällä hetkellä heille lain säätämät vapaapäivät. Elikkä kyse on erittäin suuresta asiasta, ja nyt on hyvä, että hallitus on tehnyt kokonaisvaltaisen, ison uudistuksen, joka vaatii uuden, kokonaisvaltaisen lainsäädäntöuudistuksen. Tavoitteena on tietenkin myös henkilökohtaisesti se, että tämä lainsäädäntö saadaan siihen muottiin, että seuraava hallitus pääsee välittömästi tämän lainsäädäntöpohjan perusteella tekemään parempaa lainsäädäntöä omaishoitajille.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vasemmiston vaihtoehtobudjetissa kaikki pysyvät menolisäykset — eläkkeiden korotukset, opintotuen korotukset, lapsilisien leikkausten poistaminen ja myös valtionosuudet kunnille ja koulutuksen parantaminen — kaikki nämä rahoitetaan veron lisäyksillä hyvätuloisten veroja korottamalla eikä suinkaan lainarahalla, niin kuin täällä on väitetty. Jotta kaikkeen tähän, mitä luettelin, olisi varaa, tarvitaan nyt heti työllisyyden lisäämistä, ja siihen me esitämme nimenomaan lisää lainaa, jotta saadaan niitä työpaikkoja ja jotta saadaan tämä yhteiskunta elpymään. Siihen sitä lisälainaa tarvitaan, eikä suinkaan niin kuin tässä on väitetty.

Ministeri Ihalainen kehui tässä harmaan talouden torjuntaa. Valitettavasti kaikkea ei ole vieläkään tehty, ja osittain se on johtunut hallituksen sisällä muun muassa kokoomuksen vastustuksesta. Eli paljon olisi vielä tehtävänä sen harmaan talouden torjumiseksi, ja siitäkin saataisiin pysyviä lisätuloja.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Katsoin syksyllä Yleisradion ohjelman Arto Merisalosta, joka osti vaikutusvaltaa ennen vaaleja. Hän joutui sittemmin konkurssirikoksista vankilaan, ja todellakin, kun hänestä tämä dokumentti tehtiin, hän kertoi hyvin auliisti siitä, kuinka oli päässyt vaikuttamaan keskeisiin päätöksentekijöihin täällä eduskunnassa.

Olen pohtinut usein sitä, että kun täällä eduskunnassa jaetaan satoja miljoonia euroja yritystukia, kyseenalaisiin hankkeisiin usein, niin onko näin, että vaalirahoittajat ovat myös niitä, jotka saavat näitä yritystukia, että ikään kuin he antavat muutaman tonnin vaalirahaa poliitikolle, joka sitten palkitsee yritystuilla, turhillakin sellaisilla, vastavuoroisesti tämän yrittäjän. Olisin kiinnostunut kuulemaan niiltä, jotka asiasta tarkemmin tietävät. Ministerithän eivät enää ole paikalla. (Eduskunnasta: Lindtman tietää! Lindtman kertoo!)

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! — En todella näistä tiedä. Ehkä perussuomalaiset kertovat nyt vielä, tarkentavat, mihin he nämä yritystukileikkaukset suuntaavat.

Mutta täytyy sanoa, että erityisen taitava on tämä perussuomalaisten esitys suursäätiöiden verottamisesta. Nimittäin he kyllä verottaisivat säätiöitä, mutta ovat tässä esityksessä rajanneet perussuomalaisten oman säätiön tämän verotuksen ulkopuolelle, että sitten kun vaalirahoitusta pitää Pirkko Ruohonen-Lernerille sieltä hommata, niin se tapahtuu verovapaasti.

Mutta, arvoisa puhemies, tähän keskustan linjaan. Sipilä on markkinoinut, että keskusta ei ainoastaan kritisoi vaan esittää vaihtoehdon. No, kritisoida olette osanneet. Tiilikainen täällä viime vuoden budjetin hyväksymisen yhteydessä syytti hallitusta siitä, että valtionosuusleikkauksista kärsivät eniten vanhukset, sairaat ja lapset. Keskustan johtava kunta-asiantuntija sanoi, että nyt rahoitusperiaate horjuu vakavasti, ja syytti hallitusta 4 miljardin valtio-osuuksien leikkauksista. Suurella mielenkiinnolla luin keskustan vaihtoehtobudjetin ja huomasin, että ei siellä mitään ole. Onko sittenkin niin, että keskusta on se vanha sama puolue, joka lupaa paljon mutta tekee vähän?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miksi tarvitaan muutos? Tämä hallitus ei ole kyennyt tämän vaalikauden aikana luomaan suomalaiselle elinkeinoelämälle sellaisia edellytyksiä, että se tässä vaimean talouskasvun aikana olisi kyennyt löytämään uusia toimintaedellytyksiä. Eli hallitus on toiminut niin, että suomalaiselle elinkeinoelämälle on tullut sakkokierroksia suhteessa muihin. Sen tähden tarvitaan muutos. Sen tähden tarvitaan innovaatiotukea, sen tähden tarvitaan yritysten pääomittamista ja sen tähden tarvitaan monta, monta muuta asiaa. Näin ei voida jatkaa. Tarvitaan muutos, ja sen muutoksen pitää olla sellainen, joka ottaa huomioon tämän heikon talouskehityksen ja antaa edellytyksiä sille uudelle potkulle, joka tämän uuden suunnan hahmottaa.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalli piti hyvän puheenvuoron. Tarvitsemme muutosta, se on aivan selvää. Yhteen asiaan kiinnitin huomiota: hän puhui yrityksen pääomittamisesta. Keskusta on esittänyt idean uudesta kasvurahastosta ja tuottavuuden parantamisesta ja normien purkamisesta. Nämä ovat ihan tarpeellisia toimenpiteitä, mutta esimerkiksi haluaisin tietää, onko keskustassa pohdittu Basel III -säännösten tiukkenemisesta johtuvia ongelmia, millä tavalla me voisimme puuttua siihen, koska tämä on aito ja akuutti ongelma tällä hetkellä, että yritykset eivät saa lainaa, eivät saa käyttöpääomaa. Tämä hidastaa investointeja, ja minusta kaikkein tärkein asia tässä vaiheessa olisi saada yrityksille käyttöpääomaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Alanko-Kahiluoto kysyi, uskonko, että uudet työpaikat syntyvät kuntouttavan työtoiminnan myötä. En tietystikään. Uudet työpaikat syntyvät, kun parannamme yrittämisen edellytyksiä ja suomalaisen yrittäjyyden kilpailukykyä. Mutta en pidä oikeana sitä, että työkykyisille ja työikäisille ihmisille maksetaan sosiaaliturvaa kotiin, vaan heiltä pitää edellyttää mutta heille myös tarjota merkityksellistä tekemistä, jota löytyy esimerkiksi vanhustenhoidon parista. Perussuomalaiset ilmoittivat ymmärtääkseni olevansa samaa mieltä, mutta keskustalta en saanut ainakaan vielä vastausta. Oletteko te tästä vastikkeellisesta sosiaaliturvasta samaa mieltä vai oletteko eri mieltä?

No, ei keskustalta ole kyllä saatu vastausta paljon suurempiinkaan kysymyksiin. Te olette vastustaneet hallituksen — niin kuin te itsekin sanotte — miljardiluokan leikkauksia kuntien valtionosuuksiin ja koulutukseen. Te olette vastustaneet niitä julmasti ja todella selkeästi. Nyt kun teillä on oma lisäbudjetti, niin senttiäkään — senttiäkään — te ette ole niistä leikkauksista palauttamassa. Mitä tästä pitäisi päätellä?

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Siitä on välttämätöntä päätellä se, että koulutuksen leikkaukset on viety niin pitkälle, että niitä on käytännössä mahdotonta yhden vuoden budjetissa korjata. Te varmasti ymmärrätte sen itsekin, edustaja Zyskowicz. Jos puolitoista miljardia leikataan kolmen vuoden aikana, on täysin mahdotonta palauttaa sitä pohjaa ja perustaa yhdessä vuodessa. Sen takia koko keskustan vaihtoehto on erittäin tärkeä ymmärtää enempänä kuin yhden vuoden budjettivaihtoehtona. Sehän on kokonainen ajattelutavan muutos siinä, miten me toimimme asiassa.

Olemme esittäneet vaihtoehtojamme siitä, miten yhteistyötä pitää tehdä rajojen yli esimerkiksi toisella asteella, ottaa digitalisaatio aitona mahdollisuutena, kehittää etä- ja virtuaaliopetusympäristöjä. Olemme esittäneet erittäin monia malleja siitä, minkälaisia rohkeita kokeiluja voitaisiin ottaa käyttöön koulutuksen puolella. Sieltä me etsimme ratkaisuja, emme noista megaluokan leikkauksista, joita te edelleenkin olette tekemässä esimerkiksi lukio- ja ammattikoulutuspuolelle. (Puhemies koputtaa). Ne ovat erittäin vahingollisia.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Puumalan puheenvuoro oli kyllä hyvä selityksen yritys, mutta ei tietysti kelpaa selitykseksi lainkaan. Koko tämä varjobudjetti-idea täällä eduskunnassa on se, että oppositiolle tarjotaan mahdollisuus kertoa, että jos he täysin yksin, oman puolueensa piirissä, pääsisivät tekemään budjettia, niin minkälaiseksi he sen tekisivät. No, nyt kun täällä on jouduttu tekemään ikäviä miljardiluokan säästöjä kuntien valtionosuuksiin, opetukseen ja muualle, niin keskusta on täällä huutanut kurkku suorana niitä vastaan, äänestänyt vastaan, sanonut, että ne ovat väärin, ne vievät pienituloisilta palveluja, ne vievät lapsilta kouluja ja niin edelleen.

No, nyt teillä on sitten ollut tekeillä tämä teidän oma vaihtoehtobudjettinne. Te olette täysin vapaasti saaneet sinne laittaa ne määrärahat, jotka teidän mielestänne ovat tarpeen. Montako senttiä te olette laittaneet lisää kuntien valtionosuuksiin? Ette ensimmäistäkään. Montako senttiä te olette laittaneet lisää koulutukseen? Ette ensimmäistäkään. Sen sijaan 75 miljoonaa otatte pois yliopistoilta. Siinä sitä ollaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun nykyinen hallitus on näivettänyt Suomen talouden ja verotulot ovat kutistuneet vuosi vuoden jälkeen, työpaikat vähentyneet, ei meillä ole verotuloja tänä vuonna eikä ensi vuonna sen takia, että meiltä puuttuu talouden kasvu. Silloin on tehtävä kuntien kannalta tässä tilanteessa järkeviä esityksiä. Valtionosuusuudistus on eriarvoistanut kuntia jakamalla niitä voittajiin ja häviäjiin. Siihen on tehtävä muutos, jotta yhdenvertaisuus kuntien kesken paranee. Tarvitsemme elinvoimaa lisääviä ja verotuloja lisääviä esityksiä. Niitä olemme tehneet. Kuntien tehtäviä on karsittava, jotta kunnat selviävät nykyisellä tulopohjalla palvelutehtävistään. Tietojärjestelmiä on uudistettava, jotta kunnat pystyvät toimimaan nykyistä taloudellisemmin. Tuottavuutta on kasvatettava, jotta kunnat selviytyvät lakisääteisistä (Puhemies koputtaa) velvoitteistaan nykyisten niukkojen rahojen puitteissa.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos joku viesti tästä salista tänä iltana lähtee, niin olkoon se sitten se, että keskusta hyväksyy kuntien valtionosuusleikkaukset hallituksen rinnalla. (Eduskunnasta: Miksette ole tehneet mitään?) Te ette esitä, te ette esitä penniäkään, ette euroa, ette kruunua, ette minkään maan valuuttaa. Te hyväksytte tasan sen, mitä hallitus on tehnyt, nämä leikkaukset. Tästä on kysymys. Meillä on esitys täällä varjobudjetissa, 200 miljoonaa euroa kunnille enemmän kuin hallitus. Te ette esitä mitään. Siis nolla. Nyt tarkoitan sitä, että teillä ei ole sitä esitystä ollenkaan, ja kuka on nolla tai mikä on nolla, siitä voi jokainen vetää omat johtopäätöksensä.

Mutta ihan tähän lopuksi kollega Lindtmanille sanon sen, että emme verottaisi Kalevi Sorsa -säätiötäkään, jos sillä ei ole pääomatuloja enempää kuin 100 000 euroa.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Niin, arvoisa puhemies! On muuten hyvä, että nyt perussuomalaiset tunnustivat sen, että he todella ovat rajanneet oman säätiönsä pois tästä esityksestä niin, että kun sieltä vaalirahoitusta otetaan, se tapahtuu verovapaasti, vaikka sitten muilta, esimerkiksi hyvää työtä tekeviltä säätiöiltä, perussuomalaiset rahaa ottaisivat.

Mutta palataan näihin valtionosuuksiin. Täytyy muuten perussuomalaisten esityksestä todeta, että se parantaisi, nostaisi valtion rahoitusosuutta 0,6 prosenttiyksikköä. 0,6 prosenttiyksikköä kuntataloutta parantaisitte, ja se on se hyttysen ininä, jonka te nostaisitte.

Mutta käydään vielä tähän keskustan vaihtoehtoon. Te olette vaatineet tänä syksynä jopa sitä, että kuntien valtionrahoitusperiaatteesta on tehtävä perustuslaillinen selvitys, koska kuntien valtionosuuksia on leikattu liikaa. Vielä tänä syksynä Timo Laaninen on ilmoittanut, että näitä valtionosuuksia leikataan likaa. Te olette luoneet valtavat odotukset kuntakenttään, että nyt keskusta antaa sinne valtavat määrät rahaa, ja mitä se on? Nolla. Mistä tämä johtuu? Lupaatteko enemmän kuin teette? Onko tämä teidän linjanne myös, (Puhemies: Jaha, aika!) mitä olette tehneet edellisessä hallituksessa?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri se toisten asioitten ja esitysten ja puheitten vääristely, mitä te, edustaja Lindtman, teette, on kohtuullisen ihmisiä politiikasta karkottavaa.

Me olemme kritisoineet valtionosuusleikkauksia joka ikinen vuosi. Kunnat ovat joutuneet sopeutumaan niihin, ovat joutuneet nostamaan kuntaveroa tänäkin vuonna. Erittäin monta kymmentä Suomen kuntaa nostaa kuntaverotusta selvitäkseen teidän tekemistä leikkauksista. Me emme esitä yhtään lisää leikkauksia. Me esitämme, että valtionosuusuudistusta tehtäisiin oikeudenmukaisemmin kuin te olette sen tehneet. Me esitämme, että teidän lupaamanne miljardin säästöt kuntien tehtävistä — uskomme, että te vielä tuotte ne esitykset tänne. Se oli keskeinen osa teidän rakennepakettia. Tulevatko ne esitykset? Jos noita säästöesityksiä ei tule, kunnat ovat todella liemessä. (Puhemies koputtaa) Lupaatteko te, edustaja Lindtman, (Puhemies: Aika täynnä!) että hallitus tuo tehtävien karsinnan... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on ilmoittanut sen paketin, jolla kuntien taloutta parannetaan. Mutta joka vuosi täällä keskusta on esittänyt aina euroja lisää ja aina on ilmoittanut peruvansa nämä leikkaukset, tai ainakin ovat kritisoineet näitä leikkauksia. Se, että teidän rivistä on vaadittu rahoitusperiaatteen arviointia perustuslakivaliokunnassa, teidän johtavat kunta-asiantuntijat, ei se ole mitään vääristelyä, se on täysin faktaa, ja tämä on totuus. Olette kritisoineet leikkauksia, olette maiskutelleet sanoen, että vanhukset, sairaat, lapset kärsivät. Mutta nyt, kun on mahdollisuus esittää oma vaihtoehto, teidän esitys on nolla euroa, ja kunnissa on tällä hetkellä valtava pettymys tästä johtuen.

Mutta, arvoisa puhemies, ettei jotain huonoa niin jotain hyvääkin keskustan vaihtoehdosta löytyy. Olen tyytyväinen siihen, että keskusta on tullut sosialidemokraattien linjoille, mitä tulee verotukseen. Vielä keväällä puheenjohtaja Sipilä sanoi, että edes suurituloisten verotusta ei saa kiristää. Nyt annatte tuen selkeästi sille periaatteelle, että verotus on asetettava maksukyvyn mukaan, eli suurituloisten verotusta voidaan kiristää ja pienituloisten keventää. Kiitos tästä tuesta.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Täällä ollaan yhtä mieltä talouden vakavasta tilanteesta ja erittäin sumuisasta näköalasta, mutta siitä eteenpäin sitten ei olekaan yhtä mieltä.

Opposition puheenvuoroissa on kyllä aika paljon yhteistä säveltä muutoksen suunnasta. Erojakin on, mutta kuitenkin muutoksen välttämättömyydestä on yksimielisyys. Hallituksen sisällä puolestaan ollaan tyytymättömiä keskenään. Kaksi pääpuoluetta ovat erittäin tyytymättömiä keskenänsä mutta ovat käytännössä valmiita kuitenkin jatkamaan valitulla tiellä eteenpäin mitään muuttamatta. Tästä joutuu kysymään, kun me olemme kuitenkin suurtyöttömyyden keskellä, 400 000 työtöntä maassamme ja ylikin: Missä on se loppuvaalikauden ohjelma, jolla tätä työttömyyttä sulatetaan, saadaan työttömyysprosentti alas ja työllisyysaste ylös? Missä se oikein on? Tässä tulee väistämättä semmoinen kuva, että tämä kaikkein tärkein tehtävä talousyhteistyössä tulee jäämään seuraavalle hallitukselle. Onko se hyvä vai huono, mutta näin tässä tulee käymään.

Osmo  Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tärkeintä nyt tässä tilanteessa niin kuin perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on se, että meidän on saatava kasvua ja työllisyyttä aikaiseksi.

Meillä täällä on muun muassa energiaverojen alentamista, joka vaikuttaa vientiteollisuuden kilpailukykyyn positiivisesti. Tätä me olemme valmiit alentamaan, samalla kun sitten energiantuotantoon kotimaisten osalta, nimenomaan turvetta ja puuta, lisätään. Sitä kautta synnytetään uusia työpaikkoja, ja ne syntyvät nimenomaan haja-asutusalueille.

Samoin meillä on tietysti tämä arvonlisäveron myynnin 20 000 euron rajan nostaminen. Tämä ennen kaikkea edesauttaa työvoimavaltaisia pieniä, juuri parturityyppisiä yrittäjiä, koska siellä ei ole niitä vähennettäviä poistoja. Tämä on edesauttamassa sitä, että siellä olevat työpaikat jo säilyvät ja kenties tulee uusiakin työpaikkoja. Näiden seurauksena tietysti meidän työttömyydenhoitomenot (Puhemies koputtaa) laskevat siitä ja noin poispäin.

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Rinne esimerkiksi sanoi tehottomista yritystuista, että niitä ei ole yksilöity. Mutta minä annan esimerkin.

Metsähakevoimalat saavat myös nykyisten lakien perusteella sähköntuotantotukea käyttäessään venäläistä puuhaketta, ja suomalainen veronmaksaja tukee venäläistä puuhaketta. Nyt kun ruplan kurssi on tippunut euroon nähden 30 prosenttia, niin veli venäläinen tekee melkoisen tilin tuolla. Samaan aikaan minä kuulin, että meni viime viikolla yksi saha nurin. Sahat eivät saa minkäänlaista tukea näille sivutuotteille, purulle, kuorelle, hakkeelle. Miksi sitä annetaan sinne Venäjälle mutta ei tänne kotimaan tuotantoon, joka työllistää meitä? Siinä on yksi esimerkki teille.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Keskusta haluaa työtä ja toimintaa ja Suomen talouskasvua. Meistä muutama oli iltapäivällä Finnveran hallintoneuvoston kokouksessa, ja siellä asiantuntija esitteli yritysten rahoitustilanteita. Selkeä viesti oli, että pienyrityksiltä puuttuu omaa pääomaa, eli tarvitaan omapääomaehtoista rahoitusta, jotta saataisiin aikaan investointeja ja kasvua. Eli tämä Finnveran arvio vastaa täysin keskustan arviota, ja on sillä tavalla harmillista, että kun tämä kasvurahastoidea on tullut puheenjohtaja Sipilältä ja keskustalta, niin siihen on periaatteellisesti sitten hallitus suhtautunut varauksellisesti ja osin kielteisestikin. Nyt pitäisi ottaa kaikki hyvät ideat ja esimerkit käyttöön. Pitää vain voida aikaansaada, ja hallituksen pitäisi kuulla asiantuntijoita.

Kuntien tehtävistä sanon sen, että tosiasia on, että kunnat eivät selviä tästä taloustilanteesta ilman, että niitten tehtäviä karsitaan. Tämä on kylmä tosiasia. Mutta tämäkin jää seuraavalle hallitukselle, niin kuin monet muutkin asiat valitettavasti tältä nykyiseltä hallitukselta.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on ihan hyvää keskustelua näistä tehottomista yritystuista. Niitähän TEMin mukaan ovat kuljetustuki, joka minun mielestäni on erittäin tarpeellinen Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, sitten on työllisyysperusteinen investointituki, joka on erittäin järkevä tukimuoto, ja sitten on vielä telakoiden innovaatiotuki, jonka nyt voidaan Suomessa katsoa olevan aika järkevä. Nämä jos halutaan poistaa, niin itse en ole aivan varma, onko se järkevää politiikkaa.

Sitten tästä elvytyksestä ja veronkorotuksesta olisin valtiovarainministeriltä kysynyt, mutta hän ei ole enää läsnä. Minun oma talouslogiikkani, se miten oma ajatukseni pelaa, on se, että jos joka päivä joutuu syömiseen ottamaan velkarahaa, niin jonkunmoista elvytystä on sekin. Sehän pitää tiettyjä rakenteita yllä, ja ne rakenteet eivät ole terveitä. Silloin pitäisi lähteä valitsemaan kahdesta: joko pitää kulurakenne panna kuriin tai saada jostain lisää rahaa. Olisinkin kysynyt Euroopan keskuspankin roolia tässä elvytyspolitiikassa, mutta valtiovarainministeri lähti pois.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On tosiasia, että Suomeen tarvitaan parempi työllisyys, ja sen tulee olla meidän kaikkien yhteinen päämäärä. Olen lämpimästi kiitollinen siitä, että tässä yli puoluerajojen, eduskuntaryhmien, on tähän asiaan kiinnitetty huomiota. Sen tulee olla myöskin meidän kaikkien yhteinen päämäärä.

Valtiovarainministeri viittasi keskustan esitykseen muun muassa Pisara-radasta. Tosiasia kuitenkin on, että Helsingin ratapihaan liittyvät ongelmat voidaan ratkaista Pisara-rataa kustannustehokkaammalla tavalla. Tällöin säästettäisiin helsinkiläisten ja kaikkien suomalaisten veroeuroja huomattavasti. Toivoisin vilpittömästi, että tätä vaihtoehtoa myöskin tutkittaisiin.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on keskustelun kuluessa saanut kuulla vähän sellaista, että on tullut semmoinen olo kuin perussuomalaiset olisivat hallitusvastuussa. Edustaja Sasi vaati perussuomalaisilta rakennemuutoksia, vaikkei hallituskaan ole niitä saanut aikaan. Monenlaista yritystä on ollut, ja varmaan kuntien ja valtion virkamiehiä on hyvin työllistetty, mutta turhaan, kun kaikki esitykset ovat vähän niin kuin kaatuneet tässä hallituskauden mukana. Jotenkin olen jäänyt ihmettelemään, ettei sitä työllisyyttä ole saatu nostettua, mutta tietysti se johtuu edellisten hallitusten ja tämän hallituksen työstä Euroopassa ja mukautumisesta Euroopan unionin lainsäädäntöön, jolloin on tavallaan menetetty työkalut työllistää kotimaan ihmisiä. Samalla suuryritykset, joita on kovasti tuettu valtion varoin, ovat rakennemuutoksen myötä menneet alas, ja sieltä on tullut suurtyöttömyyttä, voidaan sanoa. Suomessa ei ole pienyrityksiin ja pienyritysten aloittamisrahoitukseen ja kansainvälistymisrahoitukseen panostettu riittävästi aikaisemmin. Nyt on pieniä aloituksia, Finnveran ja muitten (Puhemies koputtaa) rahoittajien suunnassa on muutoksia, mutta kovin on kauan kestänyt.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nythän on jo asiantuntijoidenkin suulla todettu, että tämä hallitus on rapauttanut ei enempää eikä vähempää kuin suomalaisten perusoikeuksia. Alkuviikosta Tampereen yliopiston tutkija nosti huolensa siitä, että erityisesti hallituksen kuntiin kohdistuneet päätökset eriarvoistavat kansalaisia selkeästi. Hän oli myös pistänyt merkille, että ennen muuta valtion budjetin käsittely ja sen yksipuolisuus on syventänyt tätä eriarvoistumiskehitystä. Budjettia ei saisi laatia vain talouspoliittisin perustein, sillä perusoikeuksienhan pitäisi olla voimassa myös tällaisina taloudellisesti vaikeina aikoina. Kaikkien suomalaisten perusoikeuksista pitää tietysti olla huolissaan, mutta kyllähän tämä hallitus on ennen kaikkea näyttänyt kylmät kasvonsa suomalaisille lapsille ja lapsiperheille, ei pelkästään lapsilisien leikkauksien muodossa tai kotihoidon tuen pakkokiintiöittämisen muodossa, vaan myöskin muilla päätöksillä. Esimerkiksi energiaveron korotukset monien muitten vaikutusten joukossa vaikeuttavat lapsiperheitten elämää.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt olemme keskittyneet hallituksen budjetin arviointiin ja oman vaihtoehdon esittämiseen sitä vastaan. Mutta kun ystäväni edustaja Vähämäki ihmetteli vasemmistoliiton linjausta, nimenomaan sitä elvyttävää osuutta, niin on pakko myöskin kääntää ihmetystä sinne perussuomalaisten suuntaan. Te esitätte myöskin elvyttäviä toimenpiteitä. Rahoittaisitte ne valtion omaisuuden myyntituloilla. Olisitte myymässä tuottavaa omaisuutta, kun vaihtoehtona on noin 1,5 prosentin korolla saatava valtionvelka. Haluatte lopettaa yritystuet.

Ja kun ajatellaan sitten jatkoa, kun 3,5 vuotta sitten teillä ei ollut minkäänlaista halua ottaa vastuuta, ja nyt ainakin puheenjohtaja Soinilla tuntuu olevan suoranaista hallituskipeyttä, niin oletteko te ihan oikeasti sitä mieltä, että pääsette, mahdollisesti jopa pääministeripuolueena, hallitukseen, joka puolittaa meidän kehitysavun, jättää haja-asutusalueen jätevedet putsaamatta ja niin edelleen? Tämä ei ole kyllä realismia. Minäkin ihmettelen vähän, edustaja Vähämäki.

Vesa-Matti  Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vasemmistoliitto on ollut mukana hallituksessa, joka solmi Suomen puolesta EU:n talousunionisopimuksen, jota kutsutaan myös talouskurisopimukseksi. Siinä sopimuksessa on määritelty, että keskipitkän aikavälin rakenteellinen alijäämä julkisen sektorin osalta saa olla enintään 1 prosentin, ja ensi vuonna se prosentti on tulossa täyteen. Täytyy sanoa, että on tietenkin hyvä panostaa elvytykseen, jos sillä tulee niitä työpaikkoja, mutta niin kuin tässä on nyt käynyt ihan hyvin ilmi, miljardikaupalla on jo panostettu eikä ole tullut. Tietysti tässä on se vaarana, että meidän luottoluokituksemme laskee entisestään tällä tiellä, ja sitten se velkaraha on aika kallista elvytysrahaa. En minä nyt oikein paljon lisäisi kyllä sitä tästä nykytasosta. Samoin sitten EU:n kasvu- ja vakaussopimustakin rikotaan jo ensi vuonna. Mielestäni vasemmistoliiton ehdotus ei ole ollut tämän vaihtoehdon osalta kyllä tästä maailmasta. Siinä ei oteta tätä huomioon, tai sitten siinä on se periaate, että sopimukset on tehty rikottaviksi.

Jukka  Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten varjobudjetin esittelypuheenvuorossa tuli esille se, että he haluavat kuntaliitosten yhteydessä viiden vuoden suoja-ajan pois. Keskustalta on lakialoite loma-ajan karenssin lisäämisestä kuuteen päivään, kun se nyt on käytännössä nolla. Keskusta vaatii myöskin hallituksen puuttuvan ärhäkämmin työmarkkinoiden toimintaan, paikallista sopimista pitää edistää nykyistä enemmän. Se on ihan hyvä ja kannatettava asia sinällään, mutta minä toivon vain todella paljon sitä, että tämä paikallisen sopimisen edistäminen ei tarkoita sitä, että yritetään alittaa työehtosopimusten minimejä. Nämä palkansaajien elinehtojen heikentämisesitykset leviävät vähän nopeammin kuin Ebola-virus, johon lääkettä ei ole vielä keksitty, mutta näihin heikennysesityksiin lääke kyllä on keksitty semmoinen reilu sata vuotta sitten, ja se on suomalainen ammattiyhdistysliike.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, Suomi tarvitsee nyt muutosta. Istuvalla hallituksella on enää alle puoli vuotta aikaa näyttää kyntensä, mihin se pystyy. Suomi velkaantuu ennätysvauhtia, talous on syöksykierteessä ja työttömyys kasvaa. Tarvitaan tiukka suunnanmuutos koko Suomen talouden ja työllisyyden hoidossa. Siksi keskusta on esittänyt paremman työllisyys- ja oikeudenmukaisuuspaketin, johon on syytä tarttua. Meillä on selvät esitykset esimerkiksi kasvurahastosta, joka täältä on sekä vasemmalta että oikealta torpattu. Meillä ei ole varaa ylläpitää tätä kasvavaa työttömyyttä, ja siksi koko valtion tase pitää saada parempaan käyttöön. Me tarvitsemme koko Suomen voimavarat käyttöön, jossa biotalous, energiantuotanto, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on yksi työllistävimpiä elementtejä. Olemme esittäneet monilla aloitteilla, miten yrittäjyyttä parannetaan. Tiukan talouden aikana juuri tämä sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeä omaishoitajien, lapsiperheiden ja esimerkiksi eläkeläisten puolella.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä kuulee, kiitos puheenvuorosta ensinnäkin.

Täällä keskusta kovasti toi esille sen, miten tällä hallituskaudella kuntien määrää ei ole pystytty vähentämään. No, se pitää paikkansa kyllä, että ehkä se ensimmäinen iso rysäys on tehty Paras-hankkeen ykkös- ja kakkosvaiheen aikana. Yhdessä sitä olimme tekemässä. Mutta niin kuin sanoin, niin tällä hallituskaudella, kuluvalla hallituskaudella, keskusta on kaiken voimansa käyttänyt siihen, että niitä yhdistymisiä myöskään ei toteutuisi. Täysillä, niin kuin on sanottu, haulikolla on ammuttu kohti hallitusta joka ikisessä kuntauudistukseen liittyvässä avauksessa.

Kuten sanoin, tämä yhteiskunta tarvitsee nimenomaan kestävyysvajeen poistamiseen muitakin tekijöitä kuin vain sääntelyn purkua tai tehtävien purkua. Se vaatii rakenteellisia uudistuksia, siihen liittyy myöskin sote. Mutta yhä edelleen meillä on hurja määrä kuntia, ja teidän varjobudjettinne ei tuo euroakaan siihen kannustavuuteen kuntien yhdistymisen näkökulmasta eikä yhtään riviä tekstiä liittyen tähän rakenteelliseen muutokseen.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. — Haluaisin muutaman vastauksen.

Edustaja Nylund, ei kai ulkomaankauppa loppuisi Ruotsin kanssa sen johdosta, jos epätasa-arvoisesta pakkoruotsista luovuttaisiin? Pakkoruotsi tuo yhteiskunnalle kohtuuttomia kustannuksia, ja nyt jos koskaan siitä on aika keskustella.

Edustajat Östman ja Jääskeläinen, ei ole kovin vakuuttavaa alkaa neuvoa perussuomalaisia vaihtoehtojen suhteen, jos puolueenne leikkaa lapsilisistä ja pakottaa isät töistä kotiin lapsia hoitamaan kotihoidon pakkojaon suhteen. Hyvin kaksinaismoralistista politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Se, mikä täällä on keskeisin asia, mistä on puhuttu, on yrittäjyyden parantaminen. En ole kuullut yhtään puheenvuoroa, jossa konkreettia toimia ja esityksiä annetaan pk-yrittäjän toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ei ole tavatonta, että virolainen rakennustyömies, joita on 30 000 Suomessa, vie leivän suomalaisen työmiehen suusta vain sen johdosta, että meillä on niin huonoa politiikkaa, että me emme rajoita esimerkiksi joillain pätevyysvaatimuksilla heidän pääsyään tänne työmarkkinoille. (Puhemies koputtaa) Lisäksi he vievät myös verot täältä maasta pois, (Puhemies: Aika!) he eivät maksa tänne veroja. Ja näistä asioista meidän pitäisi keskustella, miten me saamme lisättyä työpaikkoja suomalaisille rakennusmiehille.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen ollut oppositiopuolueessa siihen aikaan, kun teimme sosiaalisin korostuksin näitä vaihtoehtobudjetteja. Ne olivat vähän helpompia. Nyt on paljon vaikeammasta harjoituksesta kysymys, ja täytyy sanoa, että olen hieman pettynyt. Eihän täällä nyt oikein vaihtoehtoja ole löytynyt oikeasti. Mutta meitä kaikkia yhdistää se, että sillä uralla, jolla maailmantalous meitä vie, lunta sataa uralle, sillä on vaikea kulkea, ja vapaa on vain umpihanki, niin kuin vanha sanonta tietää.

Me etsimme, meidän pitäisi nyt yhdessä etsiä, näitä markkinointikeinoja ja kaupankäyntikeinoja, markkinaorientoituneisuutta ja työtä maailmalla. Ja jos näitä puheita kuuntelee, niin kyllä meillä ainakin olisi energiaa myydä vaikka talvitakkeja päiväntasaajalle. Intoa meillä on, mutta tämä pitää saada yhteiseksi harjoitukseksi koko maassa.

Edustaja Niikolle vastaisin ystävällisesti: Lapsilisäleikkauksissa huolehdimme siitä, että tästä lapsivähennyksestä tuli hyvin lapsikohtainen. Alkuperäinen muoto oli paljon huonompi, ja huomautan, että yhtäkään isää ei ole vielä pakotettu kotihoidon tuella kotiin.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti edustaja Kärnän äsken pitämään puheenvuoroon. Se oli hyvä puheenvuoro, ja hän kysyi siinä linjaustamme paikalliseen sopimiseen. Voin toistaa saman, minkä kerroin jo puheessani. Kerroin, että kolmikantajärjestelmä on ollut ja on myös tulevaisuudessa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja vaikka tuota sopimisen tapaa ei tarvitse muuttaa, niin sen sisällön pitää muuttua ajan ja olosuhteiden mukana. Valtiovalta voi olla aloitteellisempi kolmikannan osapuoli, ja tätä paikallista sopimista, minkä jo voimassa olevat työehtosopimukset mahdollistavat, haluamme rohkaista ja kannustaa, että yritykset uskaltavat yhdessä työntekijöittensä kanssa nykyisen järjestelmän puitteissa entistä paremmin käyttää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Sitä tarvitaan.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Suosittelisin, että siirrytään puhujalistaan, kolme tuntia ja vartti.

Nyt sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo ei ole paikalla, mutta hän oli huolissaan suomalaisten opetuksesta, ja niin minäkin olen valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenenä, ja myöskin perussuomalaiset ovat huolissaan.

Tässä meidän vaihtoehtobudjettimme sivulla 16 on otsikko "Tasa-arvoista opetusta koko maahan", ja otan tästä johdannosta yhden lauseen: "Valitettavasti hallitus on rapauttanut omilla toimillaan kansainvälisestikin kunniaa niittänyttä koulutusjärjestelmäämme." Me toteamme, että haluamme lisää resursseja kattavan kouluverkon ylläpitoon. Esitämme resurssien lisäystä ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen, ja meillä on täällä jopa summatkin: lisäyksenä 50 miljoonaa euroa kattavan kouluverkoston ylläpitoon, lisäyksenä 25 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen ja lisäyksenä 50 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen ja oppimisen tukemiseen. Näin tekee, arvoisa puheenjohtaja, johtava oppositiopuolue koulutusasioissa.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa on 190 000 työntekijää, jotka työskentelevät alle viiden henkilön yrityksissä, ja useimmat näistä yrityksistä ovat nimenomaan joko toiminimiä tai henkilöyhtiöitä. Sen takia tämä keskustan yrittäjävähennys on erittäin tärkeä, koska näissä yrityksissä verotus on tosi asiassa kiristynyt, ja suhteessa osakeyhtiöihin varsinkin se on kiristynyt niin, että monessa tapauksessa siitäkin rahasta, joka käytetään investointeihin tai lainanmaksuun siellä yrityksessä, joudutaan maksamaan veroa erittäin korkealla ansiotuloveroprosentilla, ja se on osittain jarruttamassa tätä kasvua.

Täällä edustaja Mäkinen, joka näköjään ehti jo lähteä, otti esille sen, että tarvitaan rakenneuudistuksia, ja siitä olen kyllä täysin samaa mieltä. Mutta haluaisin kuulla täällä, kun täällä on vielä joitakin — vai onko täällä — hallituspuolueiden edustajia, että onko tämä hallitus saanut itse asiassa kautensa aikana eteenpäin yhtään rakenneuudistusta, jota se on aikonut tehdä. Näyttää siltä, että ei ole saanut.

Sitten haluan vielä lopussa todeta perussuomalaisten tehottomia yritystukia koskeviin puheisiin, että haluaisin kuulla todella itsekin, että mitä ne tehottomat yritystuet todella ovat. Se viittaus TEMin selvitykseen on erittäin vaarallinen, koska siellä on muun muassa mainittu yhtenä hyvin tehottomana tukena kuljetustuki, josta olen kyllä itse erittäin paljon toista mieltä. Tämmöinen ylimalkainen heitto, että tehottomat yritystuet poistetaan, on kyllä vaarallista. Ja haluankin kysyä suoraan: kannatatteko te todella alueellisen kuljetustuen poistamista?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin mielelläni vastata edustaja Niikon kysymyksiin tai haasteisiin. Hän puhui muun muassa myöskin tästä pakkoruotsista, ja olisi tärkeää, että se lopetettaisiin. Pyytäisin kuitenkin, edustaja Niikko, pohtimaan tästä näkökulmasta, että muun muassa Barentsinmerellä tapahtuu tällä hetkellä suurinta talouskasvua Pohjoismaissa, siis Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Ja tietysti yksi tapa tehdä tuota kauppaa on käydä englannin kielellä sitä kommunikaatiota, mutta kuitenkin väitän näin — tiedän, että edustaja Niikollakin on pitkä tausta yrittäjänä ja myynnin edustustehtävissä, niin kuin minullakin on — että aina on parasta ja varminta saada kauppaa aikaiseksi, jos pystyy kommunikoimaan asiakkaan kielellä. Tätä ovat todistaneet myöskin monet tutkijat, jotka ovat nyt perehtyneet näihin kasvaviin markkinoihin Barentsinmeren alueella.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin yritystukiin. Teidän kannattaisi tutustua TEMin tutkimuksiin, TEM sanoi kaksi vuotta taaksepäin näin: 15 prosenttia yritystuista on tehottomia, se on 184 miljoonaa euroa. Tätä tehottomuutta tulee muun muassa siitä, että tukivälineitä ja tietojärjestelmiä ei yhdistetä, vaikka niitä voitaisiin yhdistää. Sen lisäksi yrityspalveluiden tekemiseen käytetään vuosittain tuommoinen 350 miljoonaa, ja niistä kunnat maksavat 250 miljoonaa. Jos esimerkiksi tehottomat tuet, joista TEM sanoo, että kaksi kolmasosaa hankkeista olisi toteutunut, vaikka ei olisi tukia saanut, poistettaisiin, säästettäisiin 200—250 miljoonaa euroa. Tämä tästä.

Toinen asia sitten, tästä ruotsin kielestä. Miksi te ruotsinkieliset ette usko siihen pakkoruotsiinne? Miksi te ette usko, että ruotsin kieltä koulussa opiskelleet lääkärit osaisivat hoitaa ruotsin kielellä potilaita esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa? Miksi vaasalaisten pitää mennä puolet pitemmälle matkalle Turkuun, (Puhemies koputtaa) koska siellä muka puhutaan parempaa ruotsia kuin Tampereella?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika hämmentävä tässä keskustelussa olivat nämä keskustan vaihtoehtobudjetista puuttuvat valtionosuudet kunnille ja satsaukset koulutukseen. Mutta uskon, että se niin paljon harmittaa keskustalaisiakin, että en viitsi sillä ruveta enää riekkumaan, vaan kerron, mitä näiltä osin vasemmiston varjobudjetti esittää.

Eli me vasemmiston varjobudjetissa esitämme yhteensä 260 miljoonan euron satsauksia kuntien valtionosuuksiin ja koulutukseen. Eli 260 miljoonaa euroa vuosittain esitetään sinne. Ja kaikkiin näihin, koska nämä ovat pysyväluonteisia menoja, on haettu myös pysyväluonteiset tulot, elikkä emme rahoita näitä pysyväluonteisia menoja velkarahalla, niin kuin täällä on väitetty, vaan kaikkiin näihin pysyväluonteisiin menoihin, kuten nämä valtionosuudet ja koulutus, on myöskin etsitty pysyvät tulolähteet. Ja se on tämä sisältö tältä osin meidän varjobudjetissamme.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Östman, otitte esille tämän pakkoruotsiasian työllisyyden näkökulmasta. Toki olemme yhtä mieltä perussuomalaisissa siitä, että työllisyyteen pitää panostaa ja tehdä työpaikkojen eteen kaikkensa Ruotsinkin suuntaan, mutta ei se ole mikään tekosyy ylläpitää näin kallista, pakollista ruotsin kielen opiskelua Suomessa kuin nyt. Meidän täytyy kuitenkin muistaa, että Ruotsiin tehtävän ulkomaankaupan arvo on kuitenkin reilu 10 prosenttia ja valtaosa myös kaupasta tehdään englannin kielellä. Siinä mielessä meidän olisi ehdottomasti tässä maassa keskusteltava siitä, onko mitenkään nykyaikaista enää ylläpitää tällaista järjestelmää, jossa kaikkien on pakko opiskella virkamiesruotsi saadakseen työpaikan Suomesta.

Siinä mielessä, edustaja Östman, olen samaa mieltä, että Barentsinmeren alueella pitää tehdä kaikkensa, jotta työpaikkoja myös suomalaiset sieltä saavat, mutta kyllä se on hallituksen yrityspolitiikasta kiinni, kuinka te tuette ennen kaikkea pk-yrityksiä, miten niitä työpaikkoja syntyy. Ei ruotsia puhumalla sitä työtä löydy.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vastata edustaja Kalliorinteelle: kun tehdään kokonaistasetta tämän hallituksen toimista ja verrataan keskustan ja vasemmistoliiton toimia kuntien valtio-osuusrahoituksesta, niin uskallan joka tilanteessa katsoa kansalaisia silmiin. Me olemme puolustaneet, te olette leikanneet. Ja jos te olette olleet mukana luomassa Suomelle tälle nelivuotiskaudelle sellaista strategiaa, joka ei pysty luomaan edellytyksiä suomalaiselle yritystoiminnalle, joka ei tuota veroja, niin ei kannata syyllistää silloin niitä, jotka ovat esittäneet toimenpiteitä. Kaikessa pitää olla kuitenkin rehellisyys.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on varmaan kaikki viisaus sanottu, mutta on yleensä todettava tästä vaihtoehtobudjetista, että tämä on tehty yhdeksi vuodeksi, ja tämä on todella pieni aika korjata näitä puutteita, mitä täällä hallitus on tehnyt, eli vaikuttaa suuriin linjauksiin, kääntää maa kasvuun ja tehdä hallinnollista purkua. Me olemme kaikki sitä mieltä, että työtä pitäisi saada ja viennin vetää, mutta kukaan ei ole antanut tähän viisautta, ei myöskään hallitus.

Mutta koska asun tuolla maaseudulla, niin yksi asia on biotalous, turismi — sen ei tarvitse olla mitään suurelta osin — ja se, että otettaisiin tämä lähiruoka, suoramyynti ja otettaisiin sen byrokratian esteet pois, niin että siellä monet tuottajat, monet kunnat pääsisivät kasvuun. Ja jos lähdettäisiin nyt sen kotimaisen energian puolesta, että se otettaisiin myös esille. Ja sitten omaishoidon pitäisi olla todellinen vaihtoehto. Nyt valtio säästää omaishoidon kustannuksella laskentatavasta riippuen 1,5 miljardista...

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä on todella keskusteltu näistä tehottomista yritystuista, ja edelläänkään valitettavasti en saanut vastausta siihen, kannattavatko perussuomalaiset todella alueellisen kuljetustuen poistamista kokonaan, kun he antavat puheissaan sellaisen kuvan tässä.

Toinen juttu, jota on täällä sivuttu monesti, on tämä arvonlisäveroalarajahuojennuksen nostaminen, ja mielestäni ei kyllä alarajaa välttämättä kannata nostaa kovin ylös, mutta sen sijaan sitä alarajahuojennusta, joka on semmoinen joustava elementti, on järkevää kyllä nostaa. Se näitä pieniä palvelualan yrityksiä kyllä kannustaisi ja yrittäjyyttä kannustaisi, että se arvonlisäverokustannus tavallaan joustavasti tulisi siihen mukaan liikevaihdon kasvaessa, mutta ei tulisi mitään kynnystä, niin ettei kannattaisi tienata enempää tai tehdä enempää töitä.

Yksi juttu, joka liittyy tähän varjobudjettiin, on se, että keskustahan ei olisi tekemässä lapsilisäleikkauksia eikä lapsilisävähennystä, joka on täysin tolkuton ja täysin hullu ajatuskin, että tehdään lapsiperheitä näin epäoikeudenmukaisesti kohteleva lapsivähennys. Tässähän (Puhemies koputtaa) todellisuudessa käy niin, että pienituloiset (Puhemies koputtaa) lapsiperheet eivät saa hyödynnettyä vähennystä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on koko meneillään olevan hallituskauden elänyt vekselivetoista elämää. Tarkoitan tällä sitä, että hallitus on ottanut vuosittain uutta lainaa selvitäkseen edellisen vuoden velanhoidosta. Näinhän tapahtuu myös ensi vuonna, ottaahan valtio uutta lainaa, mukaan lukien mahdolliset emissiotappiot, 16,7 miljardia euroa. Tästä summasta käytetään 12,3 miljardia vanhojen lainojen lyhennyksiin, kuoletuksiin sekä mahdollisiin pääomatappioihin, eli nettolainanotto on 4,4 miljardia euroa.

Perussuomalaisten varjobudjetti kiteytyy kolmeen sanaan: työ, yrittäminen ja välittäminen. Meidän tulee minimoida yli 400 000 henkilön työttömyys, meidän tulee tukea entistä voimakkaammin pk-yritysten toimintaa ja meidän tulee välittää entistä enemmän muun muassa kanssaihmisistämme.

Työttömien asema on pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan heikentynyt merkittävästi. Tutkimus kertoi, että 15 vuoden aikana työttömien peruspäiväraha oli jäänyt jälkeen noin 25 prosenttia ja toimeentulotuki 30 prosenttia yleisestä ansiotason kehityksestä. Mielestäni rehellinen työ ja yrittäminen ovat talouden ja yhteiskunnan tukipilareita. Meidän 350 miljoonan euron työllisyys- ja yrittäjyyspakettimme tavoitteena onkin nostaa työllisyysasteemme muiden Pohjoismaiden tasolle sekä parantaa pk-yritysten asemaa, tuottaahan 1 prosenttiyksikön työttömyyden lasku noin 900 000 euroa, sitaateissa, hyvää maallemme.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä verotuksen on tuettava aloittavia ja kasvavia pk-yrityksiä nykyistä paremmin. Esitämme varjobudjetissamme alv-alarajan nostamista nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon. Esitämme myös, että alvin niin sanottu huojennusalueen katto nostetaan nykyisestä 22 500 eurosta 40 000 euroon.

Haluan tässä yhteydessä nostaa esille 30 vuotta sitten tekemäni aloitteen erään nykyisen hallituspuolueen 33. puoluekokouksessa Lahdessa. Esitin, että tulovero poistettaisiin yrityksiltä eräin ehdoin. Esitykseni punainen lanka oli tuolloin, että annetaan yritysten tuottaa voittoa ja sitä verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun omistajat ottavat rahaa yrityksestä omaan käyttöönsä. Nykyinen niin sanottu Viron-malli on suora kopio omasta ehdotuksestani. Me perussuomalaiset haluamme ottaa kyseisen mallin käyttöön Suomessa.

Arvoisa puhemies! Mitä välittämiseen tulee, niin esimerkiksi omaishoitajien taloudellisesta toimeentulosta on huolehdittava nykyistä paremmin. Omaishoitajat tekevät tärkeätä työtä, joka mahdollistaa lukuisten suomalaisten kotona asumisen laitostumisen sijaan. Esitämmekin budjetissamme 25 miljoonaa euroa lisää omaishoitajien toimintakyvyn tukemiseen ja omaishoidon tasoon tehtävään korjaukseen.

Perussuomalaisten mielestä myös eläkeläisten köyhdyttäminen on lopetettava. Eläkeläisille on palautettava niin sanottu puoliväli-indeksi, mikä otettiin käyttöön jo vuonna 1977. Myös hallituksen viimeisin temppu kurittaa eläkeläisiä on syytä nostaa esille, pitihän eläkeläisten eläkkeeseen kohdistuvaa indeksiä tarkistaa 1,1 prosenttia, mutta eläkeläiset joutuivat tyytymään 0,4 prosentin indeksitarkistukseen. Valtio ei hyödy tästä leikkauksesta sentin senttiä, koska eläkkeet maksetaan pääasiassa kuuden yksityisen eläkeyhtiön kautta. Yksityiset eläkeyhtiöt sen sijaan hyötyvät ratkaisusta ensi vuonna 170 miljoonaa euroa. Muistutan hallituspuolueen edustajia, että valtiovarainministeriö on kertonut, että inflaatio etenee ensi vuonna 1,5 prosentin vauhdilla.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean sen, minkä jo päivällä debatissa pääsin lausumaan. Sain terveiset tämän istunnon aikana Jyväskylän kaupungin Säynätsalosta kohdistuen valtiovarainministeri Rinteelle. Kaupunginosan asukkaat ihmettelivät ministeri Rinteen huolestuneisuutta työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa. Ministeri Rinne toivoo maakuntalehti Keskisuomalaisen haastattelussa, että Suomessa ryhdyttäisiin keskustelemaan vakavasti työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Saamissani terveisissä kysytään, olisiko kuitenkin oikein ja kohtuullista työllistää ensin Suomen yli 400 000 työtöntä ja vasta sen jälkeen ryhtyä haalimaan työntekijöitä rajojemme takaa? Olen säynätsalolaisten kanssa samaa mieltä.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat laajentaa veropohjaa oikeudenmukaisella tavalla ottamalla verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot, kuten osingot, vuokratulot ja myyntivoitot. Hyvä ajatus, mutta miksi rajoittua suuriin säätiöihin, tokihan myös poliittisten puolueiden tukisäätiöiden pääomatulot on pistettävä verolle. Poliittisten puolueiden tukemisesta voitaisiin muutenkin helposti säästää. Puoluetuen poistaminen säästäisi 34 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Poistamalla poliittisten nuorisojärjestöjen tuet valtio voisi helposti säästää 2,5 miljoonaa euroa.

Kehitysavusta väännetään täällä kovasti, ja perussuomalaisia, jotka haluavat hiukan nipistää kehitysapurahoista, moititaan ankarasti, milloin itsekkyydestä, milloin rasismista. Itse haluan kokonaan kiistää Suomen velvollisuuden maksaa kehitysapua maan ääriin. Suomi elää tällä hetkellä velaksi ja on jo pitkään elänyt velaksi, ja meillä on vastuu pitää huolta omista kansalaisistamme. Lopettamalla kehitysavun kokonaan saataisiin yli miljardin euron säästöt. Myös ajan mittaan aivan äärimmäisen kalliiksi käyvälle haittamaahanmuutolle pitää saada täysstoppi. Suomen ei pidä toimia koko maailman sosiaalivirastona.

Politiikassa on kyse asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. Itse asetan aina etusijalle oman maan ja oman kansan. Koko maailmaa emme kerta kaikkiaan voi pelastaa. Siksi tulee panostaa ennen kaikkea omien kansalaistemme hyvinvointiin ja on voitava rohkeasti leikata sellaisesta, joka ei tue tätä tavoitetta.

Arvoisa puhemies! Molemmat pääoppositiopuolueet tuntuvat olevan hyvinkin yksimielisiä siitä, että hallintobyrokratiaa on vähennettävä. Kannattaisi kuitenkin etenkin keskustapuolueen muistaa, että byrokratiaa on syntynyt osaltaan siksi, että poliittisten puolueiden silmäätekeville on pitkin matkaa luotu hyväpalkkaisia suojatyöpaikkoja ja palkkiovirkoja. Jos täysin turhat ja röyhkeää valtaakin käyttävät kaikenmoisten valtuutettujen virat ja toimistot lopetettaisiin, valtio säästäisi 5 miljoonaa eikä mitään tarpeellista jäisi tekemättä. Myös vuonna 1997 perustettu ja poliittisesti orientoitunut Valtakunnansyyttäjänvirasto tuntuu olevan turha laitos, jonka pitää keksiä itselleen tekemistä ja joka käyttää aikaa ja rahaa esimerkiksi kansalaisten suun tukkimiseen. Siitä säästöä toiset 5 miljoonaa.

Nämä ovat pikkurahoja, mutta, arvoisa puhemies, on kuitenkin yksi asia, jolla voitaisiin saavuttaa todella merkittäviäkin talousvaikutuksia mutta jota kumpikaan pääoppositiopuolue ei uskalla edes mainita: eroaminen EU:sta ja eurosta. Suomi maksaa EU:lle vuosittain erilaisina maksuina pari miljardia euroa, joista vajaa miljardi palautuu takaisin. Eroaminen EU:sta toisi heti miljardiluokan säästön, ja se toinen EU:n kautta kierrätetty miljardikin voitaisiin käyttää fiksummin. Eroaminen eurovaluutasta ja oman, vapaasti kelluvan valuutan käyttöönotto toisi Suomen teollisuudelle merkittävän kilpailuedun sekä viennissä että kotimarkkinoilla. Oman valuutan laskeminen vapaasti kellumaan olisi paljon oikeudenmukaisempi tapa kuin tällä hetkellä toteutettava kivulias sisäinen devalvaatio.

Arvoisa puhemies! On oireellista, että kumpikaan pääoppositiopuolueista ei uskalla edes mainita EU- tai euroeron mahdollisuutta. Ainoana eduskuntapuolueena Muutos 2011 haluaa näistä kansanäänestykset. Suomi tarvitsee muutosta, kuten täällä on hyvinkin monen edustajan suulla tänään kuulutettu.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on ajautunut negatiiviseen kierteeseen, jossa verovaroin ei kyetä enää ilman massiivista lainanottoa ylläpitämään julkista sektoria nykyisessä mittakaavassaan. Talouspolitiikan kiristämiselle olisi siis tarvetta, mutta se taas lyhyellä aikavälillä heikentäisi talouskasvua vähentämällä kotimaista kulutuskysyntää. Toisaalta julkisen sektorin velan ja alijäämän määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on paisumassa jo ensi vuonna tasolle, joka voi vaarantaa luottoluokituksemme ainakin lähimpien vuosien aikana, jolloin velkarahan hinta nousisi.

Käytännössä onkin niin, että sikäli kuin Suomi jatkaa vientiteollisuudellemme myrkyllisen rahaliiton jäsenenä joutuen kärsimään vahvasta euron arvosta, joudumme viimeistään 2016 sopeuttamaan julkisia menoja lisää. Tähän johtavat myös EU:n kasvu- ja vakaussopimus ja toisaalta muun muassa vasemmistoliiton tällä vaalikaudella ajama ja hyväksymä EU:n talouskurisopimus. Niiden mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen saa olla enintään 60 prosenttia ja julkisen sektorin keskipitkän aikavälin rakenteellinen alijäämä vain enintään 1 prosentin. Saatamme joutua unionin ohjaukseen, ellemme itse tee toimenpiteitä.

Arvoisa herra puhemies! Sosialistinen ja vapaamielinen politiikka vie meidät konkurssiin. Vain konservatiivisuutta ja omaa vastuuta sekä aktiivisuutta korostavalla politiikalla voidaan pitemmän päälle kammeta Suomi-juna takaisin oikeille raiteille. Muuten törmäämme velkavuoreen. Konservatiivisella politiikalla Suomi on aikoinaan noussut siihen tilanteeseen, että alkoi olla mistä jakaa, ja niin se nousee nytkin, jos on noustakseen.

Tässä mielessä perussuomalaiset eturyhmistä riippumattomana ja ajastaan jälkeenjääneisiin oppeihin takertumattomana poliittisena voimana onkin mitä keskeisimmän vaikuttajan roolissa Suomen tulevaisuuden kannalta. Toisin kuin muut eduskuntapuolueet, me emme kanna historian syntisäkkiä harteillamme ja joudu siten miettimään, miten toimisimme nyt niin, että aiempi toimintamme ei näyttäisi virheelliseltä. Tämä näkyy myös varjobudjetissamme, jossa emme ole sitoutuneet vanhoihin byrokraattisiin valtarakenteisiin ja korporaatioita korostaviin lehmänkauppoihin.

Ulkomaille suuntautuvat rahavirrat valtion kassasta me minimoisimme, koska taloussuosta käsin emme voi pitemmän päälle auttaa ketään. Tämän ovat kansalaisetkin huomanneet, sillä erilaisissa kyselytutkimuksissa kehitysapu on ollut leikkaustoiveissa kärkipäässä. Toisaalta kehitysapu nähdään kyselytutkimuksissa myös kannatettavana ja tärkeänä, joten perussuomalaisten mielestä Nenäpäivää voitaisiin viettää vaikka joka päivä, jos kansalaiset niin haluavat. Valtio voisi tukea sitä veroporkkanoin. Nenäpäivän keräyksen tuotto oli tänä vuonna 3,35 miljoonaa euroa, eli vuositasolla kertymä voisi olla potentiaalisesti yli 1,2 miljardia, kun tuotto kerrotaan 365:llä ja sikäli kuin kannatusta asialle löytyy. Vaihtoehdossamme julkinen sektori sponsoroisi Nenävuotta yhä 250—500 miljoonalla eurolla, mutta ei yli miljardilla, kuten nyt.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni keskeisin ratkaisu Suomen kroonistuvaan taloustaantumaan on kuitenkin se, että Suomi jättää talous- ja rahaliiton, ellei kasvu lähde käyntiin seuraavien kahden kolmen vuoden aikana. On tiedostettava se, että mikäli näin ei tehdä, julkinen sektori joutuu ennennäkemättömän leikkauspolitiikan kohteeksi. Sekä peruspalvelut että tulonsiirrot nykymuodossaan joutuvat uhatuiksi. Ensimakua tarjoilee jo hallitus omassa budjetissaan suunnitelmavuosien osalta.

On kuitenkin selvää, että leikkaamalla julkista sektoria ilman talouskasvua emme saa aikaan käännettä parempaan heti, vaan joudumme menemään pohjan kautta. Siten onkin selvää, että lyhyellä aikavälillä talouskasvua hidastavien leikkausten tielle kannattaa lähteä vain, mikäli on näkymä sellaisista uudistuksista ja niiden toimeenpanosta, joilla vastaavasti syntyy kasvua. Aikaa niiden tekemiseen ei ole enää vuotta kahta kauempaa.

Arvoisa herra puhemies! Joudumme vielä ensi vuodelle tekemään näin alijäämäisen budjetin, koska tämä uudistuksiin kykenemätön hallitus jatkanee huhtikuuhun. Mutta jos ensi vuonna rohkeutta ei riitä, tietää se sitä, että seuraava nousu tulee vasta pohjakosketuksen jälkeen.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! On täysin selvää, että pelkillä veronkorotuksilla ei velkaantumista tässä maassa katkaista. Me joudumme joka tapauksessa leikkaamaan, mutta perussuomalaisten mielestä leikkaukset on aloitettava kohteista, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvoinnille, työllisyydelle ja kilpailukyvylle. Tällöin leikkaukset kannattaa mielestämme kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin sekä menoihin, joiden vaikuttavuus on huono tai jopa negatiivinen. Säästöpakettimme vähentäisikin julkisia menoja vähintään 800 miljoonalla eurolla ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin.

Yksi asia on arvonlisäveron alarajan nostaminen vähintään 20 000:een 8 500:sta eurosta. Tämä koskisi lähinnä suutareita, räätäleitä, kampaajia, osaa hierojista, kosmetologeja, ompelijoita ja muita kädentaitajia eli sellaista ryhmää, jolla ei ole alv-vähennyksiä olemassa. He joutuvat lisäämään alvin kuluttajahintoihin, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttajat eivät enää käytä palveluita, koska suurtyöttömyyden aikana ei yksinkertaisesti ole varaa, vaan asiakaskato uhkaa ja hyvin moni kädentaitaja joutuu laittamaan lapun luukulle. Se on taas yksi työtön lisää.

Arvoisa puheenjohtaja! (Puhemies: Puhemies!) Tässä maassa on jo 450 000 työtöntä työnhakijaa, ja hallitus haluaa tällä hetkellä pienentää työllisyysmäärärahoja. Tämä on aivan käsittämätöntä, ja tässä ajassa se on suorastaan edesvastuutonta. Tämä hallitus todellakin kehtaa polkaista vauhtia eteenpäin ja ihmistä alaspäin, jos tältä viedään työpaikka alta. Tälläkin hetkellä moni erittäin ammattitaitoinen ihminen on työttömänä ilman omaa syytään. Suomessa säästetään työttömiltä ja säästetään työttömien rahoista, mutta ne rahat on hyvin pian syöty loppuun. Työmarkkinatuki on erittäin pieni, ja myöskin päivärahat ovat varsin pieniä. Kyllä meidän pitää pystyä auttamaan ihmisiä silloin, kun heillä on vaikeaa. Silloin on nostettava ylöspäin eikä polkaistava alas silloin, jos alamäki näyttää olevan edessä.

Siispä jos ihminen tipahtaa työttömäksi ja hänen tulotasonsa tipahtaa niin alas, että se on alle 12 000 euroa vuodessa, niin silloin ehdottomasti ensimmäisen tuhannen euron kuukaudessa pitäisi olla verotonta tuloa. Siitä ylöspäin voitaisiin verottaa, ja pikkuhiljaa tämä tuki voisi liukua alta pois siten, että 40 000 euron vuositulolla veroaste pysyisi jo ennallaan. Tämä toisi tuottavuutta, tämä lisäisi kulutusta, ja silloin kun on ostovoimaa, silloin tarvitaan tavaroita. Se lisäisi tätä kautta myöskin yrittäjyyttä ja työtä tähän maahan.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan lapsilisien reaaliarvio vuonna 2015 ensimmäisen lapsen osalta on lähes 30 prosenttia pienempi ja toisen lapsen osalta jo lähes 40 prosenttia pienempi kuin vuonna 1994. Silti tämä hallitus kehtaa esittää, että lapsilisiä leikataan vielä. Tämä hallitus kehtaa esittää, että indeksejä ei noudateta. Kyllä nyt on niin, että lapsilisät olisi syytä pitää siinä tasossa, mitä ne tällä hetkellä ovat, ja sikäli mikäli niitä joudutaan leikkaamaan, niin silloin niille ihmisille, jotka ovat niin pienituloisia, että tienaavat vuodessa vähemmän kuin 16 100 euroa, kompensaatio on saatava jostakin muualta kuin valtion verotuksesta, koska he eivät tulotasonsa takia maksa valtion veroa. Mutta he maksavat kyllä kunnallisveroa, ja heitä tämä asia rokottaa.

Samaten vanhusten asia on meillä täysin retuperällä. Suomi on maa, jossa ihmiset pelkäävät vanhenemista. Näin ei pitäisi olla. Meillä köyhdytetään eläkeläisiä. Indeksi on laskettu 1,1:stä 0,4:ään, vaikka yhtään sellaista kauppaa ei löydy, missä saisi näin pienellä indeksillä korotettua maitoa juodaksensa tai kahvia juodaksensa. On muistettava, että silloin kun indeksejä ei koroteta, niin se tulee koskemaan myöskin kansaneläkeläisiä, se tulee koskemaan opiskelijoita, se koskee lapsiperheitä, lapsilisiä, se koskee kaikkia. Tämä hallitus haluaa viedä koko ajan kaikkein vähävaraisimmilta, kun meillä olisi tämän sijaan olemassa mahdollisuus leikata sellaisista asioista, jotka nostaisivat tätä maata ylös, antaisivat tämän maan omille kansalaisille mahdollisuuden selvitä jopa tästä kriisistä, mikä meillä tällä hetkellä on olemassa.

Nyt me tarvitsemme yhteistä tahtotilaa. Meidän jokaisen on tehtävä jotain hyvää tämän asian eteen, jokaisen on kannettava kortensa kekoon, myös niiden, jotka tienaavat yli 40 000 euroa, ja myös myös niiden, jotka tienaavat 77 000 euroa, ja myös myös myös niiden, jotka tienaavat yli 100 000 euroa vuodessa.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä taloudellisessa tilanteessa on tartuttava järeisiin keinoihin.

Jos hallituksen rohkeus riittäisi uuden kokeilemiseen, se ottaisi Viron yritysmallin käyttöön äkillisen rakennemuutoksen alueilla, kuten Viitasaarella. Viitasaarella meni Fenestran ovitehdas konkurssiin. 160 työntekijää jäi työttömäksi ja perheet melkein torpasta pihalle. Syyskuussa Viitasaaren työttömyysprosentti oli noin 15,5 prosenttia ja työllisyysaste — siitä ei ole saatavilla kunnollista tietoa kuukausittain, koska otanta on liian pieni. Viimeisin virallinen tilastotieto on saatavilla vuodelta 2012. Silloin työllisyysaste oli 63. Korkea työttömyysaste ei lähiaikana ole taittumassa, vaikka Viitasaari on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Mitään nopeaa hokkuspokkustemppua ei ole tiedossa. Kaupunki yrittää panostaa vahvasti elinkeinoelämän kehittämiseen muun muassa toimimalla aktiivisesti yrityskentässä ja kaupungin kehittämisessä. Käytettävissä olevat rahat vain hupenevat vuosi vuodelta valtionosuusleikkauksien myötä.

Arvoisa puhemies! Tähän Viron veromallista esimerkki. Virossa yritys maksaa veroa vasta, kun yhtiöstä maksetaan esimerkiksi osinkoa. Siellä voitollinen yritys voi verovapaasti jättää voiton yhtiöön ja käyttää rahat vaikkapa investointeihin. Verkkouutiset julkaisi toukokuussa artikkelin, jossa kerrottiin muun muassa seuraavaa: "Teknologiateollisuuden mukaan Viron yritysveromallin käyttöönotto ja sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaveron poistaminen houkuttelisivat Suomeen enemmän investointeja. - - Virossa osakeyhtiöt maksavat yhteisöveroa 21 prosentin verokannalla vain jakamastaan osingosta ja muusta voitonjaosta." Yhtiöön jätettyjä voittoja ei veroteta tässä mallissa, yrityksen tulosta verotetaan ainoastaan kertaalleen. Yrityksillä ja omistajilla ei ole todellista verotuksellista kannustinta investoida Suomeen pitkäjänteisesti. Esimerkiksi teknologiateollisuuden investoinnit ovat tällä hetkellä 2 miljardia euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008.

Arvoisa puhemies! Miksi nyt ei voida tehdä näillä äkillisen rakennemuutoksen alueilla — niitä on muitakin kuin Viitasaari, muun muassa Pihtipudas, Äänekosken, Oulun, Kemiönsaaren, Salon, Rauman seutukunnat — kokeilua, toimiiko Viron verotusmalli siellä? Jos ei toimi, nostetaan kädet pystyyn, mutta minä olen melko varma, että investointeja alkaa tulla ja sitä kautta työpaikkoja ja työllisyyttä sinne, eikä tarvitse jotain valtion varoja sinne siirtää, vaan se alkaa itsestään tuottamaan.

Sitten vielä antaisin pienen esimerkin jatkeeksi siihen, mitä debatissa käytiin. Suomessa on voimassa tukijärjestelmä, puuhakevoimalan syöttötariffi, suluissa, jonka tavoitteena on aikaansaada investointeja, jotka mahdollistaisivat hajautettua lämmön- ja sähköntuotantoa esimerkiksi sahoilla. Tukijärjestelmä ei toimi. Yhtäkään chp-laitosta ei ole tehty — tai yksi on tehty, mutta se on menossa konkurssiin. Jos tämä halutaan toimivaksi, ja kun on puhuttu, että perussuomalaiset haluavat toimimattomista yritystuista eroon, niin tässä on yksi esimerkki. Se ei yksinkertaisesti toimi, kun se on liian pieni. Puuhakevoimalaitoksen syöttötariffitukia on nostettava nykyisestä 750 000 euron tasosta 1 500 euroon vuodessa. Näin puupolttoainevoimalaitosten investoinnit käynnistyvät ja ei tarvita sitä märkää, nimittäin purussa ja hakkeessa on melkein puolet vettä ja sitä ajetaan sata kilometriä paikasta toiseen. Se energia, mikä paikallisesti voidaan tuottaa, voidaan siinä paikallisesti käyttää, ja osa voidaan tuottaa ja syöttää verkkoon. Näin säästyisi kustannuksia ihan tuolla tavalla ja tulee varmasti työpaikkoja. Olen aivan vakuuttunut tästä asiasta, koska minä tunnen tämän alan.

Arvoisa puhemies! Kiitos.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti euroalueen talous ei ole vielä kääntynyt selvään nousuun, eivätkä lähitulevaisuuden näkymät vaikuta turhan kirkkailta. Hallitus ei ole toimillaan saanut Suomen vientiä vetämään toivotulla tavalla, ja rikkidirektiivit ja muut yritystoimintaa kömpelöittävät säädökset aiheuttavat päänvaivaa useille merkittäville suomalaisille vientiyrityksille. Hallituksen torsoksi jääneet yritykset talouden elvyttämiseksi eivät ole purreet, ja se on päättänyt paikata omaa pitkään jatkunutta epäonnistumisten sarjaa iskemällä hampaansa kansalaisten hyvinvointiin verotuksen ja julkisten palvelujen kautta.

On selvää, että vallitseva taloudellinen tilanne luo paineita säästötoimenpiteille ja lisäksi taloutta elvyttäville muutoksille. Kuitenkin julkisen talouden leikkauksia kohdistettaessa tulisi pitää mielessä, ettei lyhytnäköisen ja harkitsemattoman päätöksenteon tuloksena kannata romuttaa pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä, kuten esimerkiksi koulutusta. Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkaukset tekevät hallaa suomalaiselle koulutukselle, joka on yksi keskeisimpiä menestystekijöitämme talouskasvua ajatellen.

Yleiset elinkustannukset ovat Suomessa jo nyt todella korkeat ja välttämättömien hyödykkeiden kuten ruuan ja lääkkeiden hinnat ovat hallituksen kuluvan vaalikauden aikana suorittamien toimien tuloksena nousseet. Kuntien kehno taloustilanne vaikuttaa kuntalaisten palveluiden laatuun ja saavutettavuuteen. Peruspalvelujen, kuten esimerkiksi kaikille välttämättömän terveydenhuollon, tuottaminenkin aiheuttaa vaikeuksia monin puolin Suomea. Hallitus on jättänyt kunnat ja kuntalaiset taka-alalle sysätessään suomalaisten rahoja EU:n kriisimaille tai kehitysapuun. Hallituksen talouspolitiikka ei luo kasvua, ja tarvitaan uusia tuoreita ideoita pöytään.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti sisältää lukuisia hyviä ehdotuksia, kuinka maamme voisi ottaa käänteen parempaan suuntaan yhteiskunnan eri osa-alueilla. Me perussuomalaiset koemme, että kasvua syntyy, kun investoidaan oikeisiin kohteisiin, ja näin ollen ehdotamme esimerkiksi kasvua tukeviin investointeihin 750 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus. Haluamme kääntää maamme taas nousu-urille. Yrittäjyyttä, järkevää energiapolitiikkaa, turvallisuutta ja hyvinvointia, kasvua, julkisten menojen kulujen rajoittamista ja oikeudenmukaista sekä kannustavaa verotusta edistävät ehdotuksemme ovat hyvin perusteltuja, ja ennen kaikkea ne ottavat huomioon tavallisten kansalaisten tarpeet ja Suomen edun.

Pienille ja keskisuurille yrityksille on luotava parempi kasvualusta. Tämä toteutuisi käytännössä verotuksen avulla. Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nosto on asia, jota perussuomalaiset ovat moneen, moneen otteeseen näiden viime vuosien aikana nostaneet ja vaatineetkin hallituksen toimeksi. Elikkä alvin alarajan nosto on todella tärkeä ja se vaikuttaa suoraan näihin pikkuyrityksiin. Emmehän me halua, että nämä pikkuyritysten pitäjät ja niissä olevat työntekijät ovat joukon jatkona yli 400 000 työttömälle. Tämän alarajan noston lisäksi Viron mallin mukaiset verokannustimet ja kotitalousvähennyksen korottaminen ovat konkreettisia keinoja auttaa yrityssektoriamme kehittymään.

Myös työllisyyden näkökulmasta erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen on tärkeää, mutta myös työurien toimivuutta tulee edistää. Tähän perussuomalaiset vastaavat työuratakuulla, jolla parannetaan erityisesti yli 55-vuotiaiden asemaa työmarkkinoilla. Myös työllisyysmäärärahoja on korotettava eikä leikattava. Nuorten työllistymisen näkökulmasta oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on puolestaan toimiva ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Turhalla sääntelyllä ja byrokratialla emme voita. Näiden karsimiseksi on ryhdyttävä toimeen toden teolla. Verotuksen tulee olla oikeudenmukainen ja kannustava. Rikkaita on varaa verottaa, mutta esimerkiksi pienyrittäjien haaveita ei saa tyrmätä verotuksella. Myöskään työttömät, tällä hetkellä olevat työttömät, eivät ole syypäitä tähän tilanteeseen ja työttömyyteensä. Kyllä se syy löytyy tämän eduskunnan seinien sisäpuolelta.

Kunnat ovat avainasemassa yleisen hyvinvoinnin kannalta. Näin ollen ehdotamme kuntien peruspalveluiden määrärahaan korotusta. Myös perhepolitiikka ja omaishoito, eläkeläiset sekä perusturva ovat kohteita, joihin tulisi panostaa hallituksen ehdottamaa enemmän.

Arvoisa puhemies! Vielä tähän loppuun. Edellä mainitut investoinnit ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kannalta. Isänmaa tarvitsee uskottavaa maanpuolustusta ja maaseutuelvytystä. Myös näihin panostaisimme mieluummin kuin esimerkiksi puoluetoiminnan tukemiseen, kehitysyhteistyöhön tai toisten EU-maiden tukemiseen. Hallituksen tulisi tehdä päätöksiä Suomen etu mielessä. Nykyinen talouspoliittinen linja kaipaa mahdollisimman pikaista muutosta.

Anna  Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Suomen nykyisen taloustilanteen ratkaiseminen lähtee siitä ymmärryksestä, että kyseessä on tulokriisi, ei menokriisi. Näin ollen myöskin sen ratkaisussa on syytä kiinnittää huomio tuloihin, ei menoihin.

Puhun nyt yhdestä valtion verotuottoihin liittyvästä yksityiskohdasta. Nimittäin vuonna 1993 Suomessa toteutettiin historiallinen verouudistus, kun pääomatulojen verotus erotettiin muusta ansiotuloverotuksesta ja säädettiin tasavero, kun sen sijaan muu ansiotuloverotus pysyi edelleen progressiivisena.

Tämä muutos on tärkein selittäjä kansainvälisestikin katsoen nopeasti kasvaneiden tuloerojen takana, väittää tutkija Matti Tuomaala. Toisaalta se johti merkittäviin muutoksiin funktionaalisessa tulonjaossa. Tässä keskeisiä taustaselittäjiä on tulomuuntelu, joka tällä hetkellä on verraten yleistä suomalaisessa yrityskentässä. Eli silloinkin kun olisi järkevää muuten nostaa tulot palkkatulona, yrityksissä maksetaan mieluummin pääomatuloja siitä saatavan verohyödyn vuoksi. Lähes puolet listaamattomien osakeyhtiöiden omistajista optimoivat tulomuuntelun vuoksi palkka- ja osinkotuloja, väittävät tutkijat Jarkko Harju ja Tuomas Matikka.

Kun tehdään huonoja ratkaisuja, silloin pitäisi olla rohkeutta ottaa askel takaisinpäin ja perua sellaiset ratkaisut, joilla näyttää olevan enemmän huonoja kuin hyviä vaikutuksia. Mikäli pääomatulojen verotus harmonisoitaisiin takaisin muuhun ansiotuloverotukseen samoilla ehdoilla kuin tällä hetkellä verotetaan normaalisti esimerkiksi palkkatyötuloja, tulomuuntelu kävisi kannattamattomaksi, mikä merkittävästi tasaisi samansuuruisia tuloja nostavien ihmisten välistä verohaitaria.

Valtio saisi verotuottoja varovastikin arvioiden noin miljardin. Mekaanisesti laskien uudistuksen verotuotto olisi miljardi seitsemänsataa miljoonaa, mutta koska se merkitsisi jonkin verran yhteisöverotuoton pienenemistä ja sillä todennäköisesti olisi myös joitakin muita dynaamisia vaikutuksia, puhutaan varovaisemmin noin miljardista. Seurauksena olisi myös verotuksen merkittävä selkiytyminen. Se on itsessään arvo, että verojärjestelmämme on sellainen, että se on helposti hahmotettavissa, helposti ennakoitavissa ja helposti verotettavissa.

Se tarkoittaisi merkittäviä korotuksia, mutta ei missään kohtaa tietenkään suurempia korotuksia kuin mikä on tällä hetkellä meidän ansiotuloveroasteikon korkeimmat veroluokat. Sen seurauksena myös verotus pienenisi alimmissa tuloluokissa, eli pieniä pääomaverotuottoja saavat pienituloiset ihmiset hyötyisivät uudistuksesta.

Ehkä tärkein syy, minkä takia tämä pääomatulojen verotuksen harmonisointi muuhun ansiotuloverotukseen olisi toteutettava, on tietysti kysymys oikeudenmukaisuudesta. Tällä hetkellä meillä on joukko ihmisiä, jotka saavat kaikki tulonsa pääomatuloina. He maksavat vaihdellen hyvinkin pientä veroprosenttia valtionverotuksessa ja nauttivat käytännössä kaikista kuntien palveluista maksamatta minkäänlaista veroa, saati sitten maksukykynsä mukaista veroa. Ihmisten on vaikea ymmärtää sitä, miksi toisten pitää maksaa veroja ja niiden, joilla on varaa ostaa kunnollinen kirjanpitäjä, ei sitä tarvitse tehdä.

Katja Hänninen /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmiston elvyttävällä ja realistisella budjettiesityksellä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia kuntien talouteen ja sitä kautta jokapäiväisiin peruspalveluihin. Sen lisäksi, että valtionosuuksia korotetaan, kunnille syntyy välillisesti säästöjä investointien ja työllisyyden kautta. Kun esimerkiksi homekouluja korjataan, se lisää työllisyyttä ja vähentää tulevaisuuden terveydenhoitokustannuksia. Meillä ei ole varaa sairastuttaa lapsiamme eikä odotella parempia aikoja epäterveellisten koulujen ja päiväkotien korjaamiseksi. Jos nyt ei korjata ja remontoida, parempia aikoja ei edes tule.

Työllisyyden parantaminen, johon vaihtoehtobudjetti kokonaisuutena tähtää, tuottaa kunnille paitsi verotuloja, myös säästöjä. Kuntien vastuulle siirtyvän työmarkkinatuen tarve vähenee, eivätkä kunnat joudu maksamaan sanktioita huonosta työllisyyden hoidosta. Työssäkäynti voi myös vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja.

Leikkausten peruminen kulttuurin tuottajilta ja järjestöiltä helpottaa osaltaan painetta kunnilta, jotka myös tukevat paikallisia tekijöitä. Lisäksi koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen varatun määrärahaleikkauksen peruminen parantaa kuntien mahdollisuuksia pitää kiinni koulutuksen laadusta. Kun 10 miljoonan sijoituksella tuotetaan kymmenien miljoonien säästöt ja verotulot, sijoitus on kansantalouden kannalta järkevä. Kun vaikuttavuusarvioinnissa otetaan vielä huomioon inhimilliset hyödyt ja aineettoman pääoman hankkiminen, kannattavuus nousee entisestään.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto kustantaa menolisäykset palveluihin ja inhimilliseen pääomaan verouudistuksilla ja velkaelvytyksellä. Suomessa on veronmaksukykyä, joka viime päivien uutistenkin mukaan makaa toimettomana veroparatiisien pankkiholveissa. Toisaalta on myös kotimaassa majailevaa veronmaksukykyä, jonka täyttä potentiaalia ei vain hyödynnetä, vaikka kansakunnan etu sitä vaatii. Harmaan talouden torjunnalla, suurimpien tulojen oikeudenmukaisella verottamisella sekä varallisuusveron palauttamisella saavutetaan jo merkittävä osa tarvittavista lisätuloista.

Velanoton hetkellinen lisääminen korkotason pysyessä matalana on perusteltua, jotta pitkäaikaista hyötyä tuottavat investoinnit saadaan tehtyä. Yhä uudestaan huomaa kuitenkin, että valtion velkaantuminen sekoitetaan kotitalouksien velkaan, ja tämä erehdys sekoittaa turhaan keskustelua palvelujen, investointien ja hyvinvoinnin rahoittamisesta. Velat on maksettava, mutta maailmantalouden vallitsevissa järjestelmissä uutta otetaan jatkuvasti vanhan tilalle, eikä vertailu valtionvelan ja asuntolainojen välillä ole oikeastaan edes mahdollista.

Vasemmiston vaihtoehto on oikeudenmukainen ja sosiaalinen. Ei ole mitään syytä eikä mitään tarvetta leikata opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten indeksikorotuksia tai muutoin työttömyysturvaa eikä lapsilisiä. Vasemmiston vaihtoehto on elvytys. Yksityisen sektorin romahdusta ei voi eikä saa korjata julkisten palvelujen alasajolla.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Stubb kiteytti oikeastaan aika hyvin tämän vaalikauden neljän vuoden tilanteen, kun hän sanoi, että kolme vuotta on mennyt tässä tilannekuvan päivittämiseksi ja oikeastaan nyt on neljän kuukauden aikana sitten päästy töihin. Se on valitettavasti näin ollutkin, ja tätähän keskusta on kritisoinut, että olisi tarvittu nopeampia ratkaisuja Suomen talouden kasvuun saamiseksi. Sen takia me tässä omassa vaihtoehto-ohjelmassamme esitämmekin konkreettisia toimia, joilla Suomeen saadaan syntymään 200 000 lisätyöpaikkaa seuraavan 10 vuoden aikana.

Täällä on tuttuja ehdotuksia, jotka ovat olleet meillä pitkään jo esillä: muun muassa uuden kasvun kasvurahasto, kasvuyritysten rahoitusvaihtoehtojen muu kehittäminen erityisesti käyttöpääomarahoituksen osalta, biotalouden nostaminen kansalliseksi kärkihankkeeksi ja ensimmäisen työntekijän palkkatuki, joka toisi jo paljon uusia työpaikkoja Suomeen. Myöskin maakunnan kehittämisrahaa haluamme olla korottamassa, ja oppisopimuskoulutuksen haluamme muuttaa koulutussopimukseksi sekä puuttua nuorisotakuun puutteiden korjaamiseen. Erittäin tärkeä kysymys on myöskin eräänlainen byrokratian ja normien purkukokonaisuus, josta olemme tehneet lukuisan määrän erilaisia laki- ja toimenpide-esityksiä.

Keskusta ei hyväksy maatalouden tulojen lisäleikkauksia, jotka sisältyvät ensi vuoden talousarvioon, koska muutoinkin tuottajahinnat ovat tällä hetkellä alhaisella tasolla ja nämä Venäjän vastapakotteet merkitsevät erityisesti maitosektorille isoja menetyksiä.

Haluamme korostaa sitä, että toimiva infra on välttämätön Suomen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Olemme esittäneet Valtion infra Oy:n perustamista sekä panostamista nykyistä enemmän perusväylänpitoon ja erityisesti yksityisteille.

Julkisen sektorin tietojärjestelmien yhteensovittamisella pystyttäisiin aikaansaamaan julkiseen talouteen huomattavia säästöjä ja tehokkuutta, jota me tarvitsemme.

Keskusta on pitkään ajanut myös omaishoidon tuen siirtämistä Kelan hoidettavaksi. Tämä on erityisesti tällainen tasapuolisuuskysymys. Tällöin yksittäisen kunnan taloudellinen tilanne ei ratkaisisi tätä omaishoidon tuen maksatusta sillä tavalla miten tällä hetkellä käy.

Olemme korottamassa myöskin itse luomaamme takuueläkejärjestelmää. Sehän oli keskustan erinomaisen hyvä saavutus viime kaudella, jonka onnistuimme saamaan läpi.

Me emme myöskään hyväksy lapsilisien leikkausta, vaan olemme vaihtoehtoisesti valmiita korottamaan hivenen tupakkaveroa. Haluamme myös perua kotihoidon tuen pakkokiintiöittämishankkeen, joka lisää kuntien kustannuksia noin 100 miljoonaa euroa.

Haluamme panostaa erityisesti yrittäjyyttä tukeviin toimiin. Kuten täällä iltapäivällä esille nousi, yrittäjätulovähennys toisi tasapuolisuutta nimenomaan henkilöyritysten verotukseen. Haluamme alentaa työvoimavaltaisten alojen arvonlisäveroa. Haluamme polttoaineverotuksen palautusjärjestelmän raskaalle liikenteelle, joka lisäisi merkittävästi kilpailukykyä. Haluamme estää sukupolvenvaihdoksia vaikeuttavan perintö- ja lahjaverotuksen kiristämisen ja säilyttää taksien autoverovähennyksen.

Turpeen verotuksen ja metsähakkeen tuen osalta haluamme palata vuoden 2012 tasolle hetimmiten, toisin kuin hallitus, joka esittää tällaista puolitettua ratkaisua, joka ei nopealla aikataululla tuo muutosta kotimaisen energian käyttöön ja sen lisäämiseen.

Me haluamme myöskin veropoliittisia ratkaisuja tehdä, joissa kevennetään alle 60 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotusta työtulovähennyksen korottamisella. Haluamme säilyttää myös työmatkavähennyksen, koska se on tärkeä erityisesti harvan asutuksen alueella.

Haluamme myös tukea kansan kapitalismia niin sanotusti säätämällä pienet osinkotulot verovapaiksi. Haluamme lisätä tällä tavalla tavallisten kotitalouksien piensijoittamista. Mutta olemme valmiita korottamaan parhaiten ansaitsevien verotusta vastaavalla tavalla ja haluamme säätää myöskin kivihiilelle haittaveron.

Herra puhemies! Kaikkea meidän hyvää esityskokonaisuutta tässä ei millään ehdi viidessä minuutissa kertoa, mutta täällä ovat kollegat varanneet puheenvuoroja, joten uskon, että tästä muodostuu vakuuttava, rautainen kokonaisuus, joka osoittaa sen, että Suomen Keskustalla on konkreettisia ehdotuksia tämän isänmaan pelastamiseksi, talouden kasvuun saamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan tärkeän perustan turvaamiseksi.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Talous näyttäisi pikkuhiljaa lähtevän nousuun. Ainakin Suomen vienti kasvoi syyskuussa hiukan ja kauppatasekin kääntyi positiiviseksi. Teollisuuden tilaukset ovat alkuvuonna nousseet, ja tämä on hyvä signaali. Nyt tosin vaan tämä hallituksen tekemä budjettiesitys uhkaa tätä alkanutta talouskasvua, joten me olemme tehneet oman vaihtoehtobudjettimme.

Pääasiassa kolmea kohtaa täytyisi nykytaloustilanteessa ylläpitää.

Eli kansalaisten ostovoimaa pitää ylläpitää. Tämä toteutetaan siten, että hyvinvointipaketillamme lisäämme 850 miljoonaa kansalaisten kokonaishyvinvointia. Lisäksi meillä on työllisyyspaketti, 350 miljoonaa, ja täytyy vielä mainita se, että tämä meidän vaihtoehtomme on tulojakoja tasaava. Gini-indeksi tippuu huomattavasti.

Kotimaista kysyntää pitää ylläpitää. Sen me teemme investoimalla oikein tehokkaasti Suomeen 750 miljoonan investointipaketillamme. Säästöpaketti on puolestaan 800 miljoonaa. Idea ja ajatus tässä on se, että leikataan niistä kohteista, mitkä vaikuttavat kaikista vähiten kansantalouden kokonaiskasvuun, ja investoidaan sinne, mitkä tuottavat sitä kasvua kaikista eniten. Näitten meidän tekemiemme painotusmuutosten jälkeen dynaamiset vaikutukset ovat noin 300—400 miljoonaa kansantaloutta kohentavia.

Viennin kilpailukykyä on nostettava. Sen me teemme siten, että poistamme väylämaksut sekä teemme näitten tehottomien tukien uudelleenkohdennuksia.

Näin yhteensä tällä paketillamme saamme hyvinkin Suomen talouden kasvuun. Ennen kaikkea painottaisin sitä, että tällaisessa tilanteessa täytyisi uskaltaa tehdä poliittisia kokeiluita. Vaikka joku ajatus tuntuukin ikävältä toteuttaa, niin sitä täytyisi kokeilla ja katsoa, että kuinka meidän kansantalous siitä oikein voisi lähteä kasvuun.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin debatissakin jo totesin, niin nyt on jo asiantuntijoidenkin suulla todettu, että tämä hallitus on rapauttanut suomalaisten perusoikeuksia. Se on mielestäni vakava viesti, johon hallituksenkin tulisi vakavuudella suhtautua.

Alkuviikosta näet Tampereen yliopiston tutkija nosti huolensa erityisesti hallituksen kuntiin kohdistuneiden päätösten eriarvoistavasta vaikutuksesta. Hän oli myös pistänyt merkille, että ennen muuta valtion budjetin käsittelyn yksipuolisuus on syventänyt eriarvoistumiskehitystä. Budjettia ei hänen mukaansa saisi laatia vain talouspoliittisin perustein, sillä perusoikeuksien täytyy olla voimassa myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Budjettiratkaisulle pitäisi olla aina jonkunmoinen arvopohja.

Talouspolitiikan toteuttaminen vahvoihin arvoihin nojaten on mahdollista, sen todistaa tämä keskustankin vaihtoehtobudjetti. Toisaalta hallitukselta tunnetusti puuttuu yhteinen arvopohja, mikä on käytännössä uhannut suomalaista yhteiskuntarauhaa.

Puhemies! Suomalaiset kohtaavat yhteiskunnan käytännössä kunnissaan ja niiden palveluiden kautta. Siksi yhtenä tärkeänä yksityiskohtana keskustan vaihtoehtobudjetista on nostettava harkinnanvarainen kuntien valtionosuuksien korotus. Kunnat ovat syvässä talouskriisissä, ja näinä viikkoina kunnat tekevät historiallisen suuria kertakorotuksia jo aiemmin vuosi vuodelta ylöspäin hivutettuun kuntaveroon. Kunnilla pitää olla lähtökohtaisesti riittävät resurssit järjestää lakisääteiset palvelut. Harkinnanvaraisten avustuksien pitää olla sellaisella tasolla, että suomalaisten palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Keskusta ei ole leikkaamassa valtionosuuksista. Sen sijaan odotamme yhä hallituksen miljardin vähennyksiä kuntien tehtävistä.

Keskustan vaihtoehdossa yksityistiemäärärahojen lisäys on laitettu valtion menoja lisäävään sarakkeeseen, tietenkin. On kuitenkin selvää, että alempaan tieverkostoon panostamalla saamme kansantalouteen pitkällä tähtäimellä enemmän tuloja kuin menoja. Yksityistiet ja perusväylänpito ovat verisuonisto, jota ilman jätämme luonnonvarojemme moninaiset mahdollisuudet käyttämättä.

Olemme tässä salissa pitkin tätäkin syksyä puhuneet energiapolitiikasta. Hajautettu energiapolitiikka, joka nojaa kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin, sitoo yhteen kansainväliset ilmastotavoitteet ja Suomen talouskasvun. Tällaista energiapolitiikkaa ei voida toteuttaa ilman maaseutua. Energia-alan lisäksi maaseutu vastaa lähiruuan kysyntään sekä suomalaisten ja enenevässä määrin myös ulkomaalaisten haluun etätyöskennellä ja matkailla luonnon keskellä. Näiden toteutuminen vaatii panostuksia liikenneyhteyksiin.

Yksittäisenä osana keskustan vaihtoehtobudjettia haluan vielä nostaa esille maakuntien kehittämisrahan, sen tason nostamisen 16 miljoonaan euroon. Maakunnan kehittämisraha on maakunnille ketterä väline reagoida oman alueen kasvumahdollisuuksiin. Kehittämisrahalla on tuettu nimenomaan strategisia painopisteitä, kuten valtakunnan politiikassakin on nimenomaan toivottu, mutta sen käytännön mahdollisuuden maakunnilta ja sitä kautta koko Suomen talouskasvulta nykyinen hallitus on vienyt leikkaamalla maakuntien kehittämisrahan täysin olemattomaksi.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä puheenvuoroni alkuun siitä, kuinka valtion budjetin pitää toteuttaa hyvinvointilupaukset, joita suomalaisille on annettu. Kaikkien suomalaisten perusoikeuksista on syytä olla huolissaan, mutta ennen muuta tämä hallitus on näyttänyt kylmät kasvonsa Suomen lapsille ja suomalaisille lapsiperheille.

Arvopohjaltaan tärkeä osa keskustan vaihtoehtoa ovat meno- ja tulopuolelta toisensa vaikutukset käytännössä tasaavat esitykset eli hallituksen esittämän lapsilisäleikkauksen torjuminen ja kotihoidon tuen pakkokiintiöittämishankkeen peruminen. Kotihoidon pakkojakaminen äitien ja isien kesken tukahduttaa perheiden oman valinnan mahdollisuuden, ja se myös lisää merkittävästi yhteiskunnan kuluja ennen muuta päivähoidon lisääntyvän tarpeen kautta. En myöskään väheksyisi sitä, että kotihoidon tuen pakkokiintiöittäminen uhkaa kasvattaa työttömyysturvakuluja.

Näyttää siltä, että kun lapsiperheillä ei ole vahvaa etujärjestöä, niin tämä arvopohjaltaan niin erilainen hallitus leikkaa ensimmäisenä lapsilta. On huomioitava, että myös esimerkiksi muut tekijät, kuten energiaveron korotukset, kohdistuvat kipeästi lapsiperheisiin ja vaikeuttavat niiden toimeentuloa.

Arvoisa puhemies! Keskustan vaihtoehtobudjetti mahdollistaa talouskasvun ja toteuttaa juuri sitä yhteiskuntaa, jonka olemme suomalaisille luvanneet.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten kaikki Suomessa tietävät, Suomi kyntää taloudellisesti tänä päivänä hyvin syvällä. On aivan selvää, että suunnan on muututtava, mutta selvää on myös se, että suunta ei muutu vain odottamalla, vaan tekemällä selkeästi uusi linjavalinta, jota kautta päästään talouden nousuun, päästään työllistävämpään, oikeudenmukaisempaan ja turvallisempaan Suomeen. Muutos ei saa eikä voi perustua lyhyeen sihtiin, ei poliittisten pikavoittojen tavoitteluun. Muutos kaiken kaikkiaan on tehtävä kauaskantoisesti ja niin kestävällä pohjalla, että siihen on mahdollisuus rakentaa tulevien vuosien lisäksi seuraavan vuosikymmenen pohja. Tähän ajatukseen perustuu keskustan vaihtoehtobudjetti.

Jos todella haluamme nostaa Suomen talousahdingosta, tarvitsemme siihen koko Suomen voimavarat. Tämä maa elää vain koko voimallaan, ja tämä ajatus pätee ennen muuta talouspolitiikan ohjenuorana. Aika moni puolue näyttää jakavan keskustan tavoitteen siitä, että tarvitsemme Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa. Jotta saavutamme nämä talouden suunnanmuutokselle välttämättömät työpaikat, ne löytyvät panostaen koko Suomeen, maan kaikkiin alueisiin, ei vain kasvukeskuksiin, ei vain pääkaupunkiseudulle. Tarvitsemme siis nykyiseen hallitukseen verrattuna huomattavasti järeämpää aluepolitiikkaa, maan kaikkien alueitten hyödyntämistä, hajautettua yhteiskuntaa, ei keskittynyttä yhteiskuntaa. Kuvaavaa alueellisen toiminnan osalta tälle hallituskaudelle ja tälle hallitukselle on ehkä se, että budjettiesitys poistaa kokonaan maakuntien kehittämisrahan, joka on maakuntien elinkeinopolitiikan kehittämistoiminnassa erittäin tärkeä vipuraha.

Aluepolitiikan mahdollisuuksiin vastata koko Suomen talouskasvuun tähtää muun muassa keskustan esitys perusväylänpidon määrärahojen korottamisesta 70 miljoonalla eurolla, mutta pitkässä juoksussa etenkin esitys Infra Oy:n perustamisesta. Infra Oy:n kautta meillä olisi mahdollisuus toteuttaa pitkäjänteistä tiestön korjausvelan pienentämistä systemaattisesti pidemmällä aikataululla ja ohjelmalla. Nykyinen hallituskausi on romahduttanut perusväylänpidon, mikä näkyy nimenomaan niiden kasvumahdollisuuksien torppaamisena, jotka suomalaiset maakunnat ja suomalainen maaseutu voisivat antaa koko kansantaloudelle.

Biotaloudelta odotetaan paljon, sekin tarvitsee riittävää satsaamista kaikentasoiseen tieverkostoon yksityistiet mukaan lukien. Eihän puu liiku eikä tavara kulje ilman kunnossa olevaa tiestöä. Itse asiassa koko suomalaisen maaseudun ehkä suurimpia riskitekijöitä on se, missä kunnossa tiestömme, myös alempiasteinen tiestömme, on jatkossa.

Kaiken kaikkiaan keskustan vaihtoehto perustuu siihen, ettei biotalous jää pelkästään juhlapuheiden sananparreksi. Biotalouden kokonaisuus saadaan liikkeelle maaseudun mahdollisuudet huomioiden, kotimaiseen ruuan tuotantoon satsaten ja nostamalla kotimainen uusiutuva energia energiapolitiikan kärkeen ja antamalla siinä hajautetulle tuotannolle todellinen mahdollisuus.

Keskusta huomioi vaihtoehdossaan sen, että perusmaatalouden kannattavuus on heikentynyt eikä kestä hallituksen budjettiesityksen kaltaisia kansallisen tuen leikkauksia. Ne onkin peruttava.

Näiden biotalouden ympärille kiteytyvien taloustavoitteitten toteuttamiseksi keskusta tarjoaa kokonaisvaltaista ratkaisupakettia yrittäjyyteen ja myös siihen, että tavallisen suomalaisen on kohenevan ostovoiman kautta mahdollista tehdä valintoja kotimaisten raaka-aineitten ja jalostuksen puolesta, onpa kyse sitten elintarvikkeista tai talon lämmittämisestä.

Tarvitsemme siis asennemuutoksen Suomen yrittäjäpolitiikassa. Suuryritysten Suomi on kehittymässä yritysten Suomeksi, mikä pitää poliittisessa päätöksenteossa tunnustaa. Siksi keskusta esittää toimenpiteitä pk-yrittäjyyden kannustamiseksi ja yrittäjyyden kustannusten karsimiseksi, myös yrittäjien jaksamisen edistämiseksi ja yritysten jatkuvuuden varmistamiseksi. Nämä toimenpiteet pätevät kaikkialla Suomessa, sekä kaupungeissa että maaseudulla.

Koko Suomen huomioiminen ei keskustan esityksessä rajoitu pelkästään yrittäjiin, vaan huomioi myös sen, että työntekijöitten on pystyttävä elämään ja tekemään töitä sieltä käsin, kuinka he itse valitsevat. Tämän vuoksi haluamme säilyttää muun muassa työmatkavähennyksen ennallaan. Hallitushan on tässäkin epälooginen halutessaan heikentää työmatkavähennystä.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi yksityiskohtaisten esitysten sijaan, vaikka ne keskustalla ovatkin mielestäni erinomaisia, tänään minusta on enemmän kyse talouspolitiikan kokonaisuudesta ja siitä, millaisiin arvoihin nojaten kukin puolue kääntäisi Suomen talouden nousuun. Minun periaatteeni tässä on selvä. Suomen nousu lähtee liikkeelle vain, jos koko maa saa lähteä mukaan. Kansantalous rakentuu aluetalouksista. Se on perustotuus, joka viime vuosina on valitettavasti päässyt unohtumaan. Alueiden nousun kautta koko Suomi voi nousta. Alueiden elintason nostamiseksi on hyödynnettävä niiden omia kasvumahdollisuuksia. Alueitten nousu vaatii, että hyvinvointipalvelut ja riittävä infra turvataan koko maassa. Kokonaisuutena näitten tavoitteitten toteutuminen vaatii näitä arvoja tunnustavan hallituksen, ja se ei ole tänään istuva hallitus.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on jo useampi keskustalainen edustaja saanut esitellä keskustan vaihtoehtobudjettia. Yhdyn ehdottomasti kaikkiin edellä esitettyihin asioihin ja yritän omalta osaltani tuoda muutamia asioita lisää aikaisemmin esitettyihin asioihin.

Ykkösasiahan meillä ovat esitykset taloutemme kehittämiseksi. Perusasia on kuitenkin se, että turvataan nykyiset työpaikat. Toiseksi yritämme saada nykyisten työpaikkojen rinnalle kehitettyä lisää uusia työpaikkoja, kunhan nykyiset työpaikat on saatu ensin turvattua. Toiseksi yritetään aikaansaada uusia työpaikkoja kaikkialle Suomeen, ja tämä onnistuu vain sillä tavalla, että otamme koko Suomen luonnonvarat käyttöön. Keskusta on jättänyt tähän asiaan liittyen suuren määrän toimenpide- ja lakialoitteita. Tämän kaiken ydinasiana on turhan byrokratian purkaminen, eli puretaan turhaa tekemistä ja keskitytään tuotannon aikaansaamiseen ja töitten aikaansaamiseen, siihen, että tehdään oikeita perustyötoimintoja eikä pelkkiä paperiasioita, joilla ei todellisuudessa ole kenellekään juuri mitään merkitystä.

Esimerkkinä näistä turhan byrokratian asioista ja työpaikoista tuon esille nämä maatalouspuolen aloitteet, joita on tässä keskustan paketissa matkassa. Kun mennään tähän maatalouspuolen byrokratian purkamiseen, tässä haluan ottaa esille käräjäoikeudesta tuomarin ohjeen: ihminen on syytön, kunnes syylliseksi todetaan. Siis ihminen on syytön, kunnes syylliseksi todetaan, mutta sitten kun mennään maatalouspuolelle, kyllähän tilanne on meillä maanviljelijöillä se, että viljelijä on lähtökohtaisesti syyllinen, ellei häntä vahingossa syyttömäksi todeta. Tuen valvojien tehtävänä tulisi ennen kaikkea olla neuvojia ja auttajia eikä semmoisia pikku poliiseja, jotka etsimällä etsivät vikoja ja virheitä. Eivät viljelijät tahallaan riko mitään säädöksiä. He tarvitsisivat enemmänkin tukea ja neuvoa byrokraateilta, jotka ovat niillä töin liikkeellä. Tarvitseeko kaikkien viljelijöiden olla niin pelkkiä byrokratian ihmisiä? Tämän takia yksi näistä keskustan toimenpidealoitteista on viljelijän oikeusturvan parantaminen tukivalvonnassa.

Sitten toinen maatalouspuolen asia, joka näissä toimenpidealoitteissa on: eläinrekisteribyrokratian karsiminen. Esimerkiksi täällä meillä on sanottu, että Maatilojen kehitysnäkymät 2020 -tutkimuksen perusteella noin 70 prosenttia viljelijöistä kokee maatalouteen liittyvän byrokratian olevan selkeästi suurin työssäjaksamista ja työhyvinvointia romuttava tekijä. Viljelijöille tämä on todella rasite, ja henkilökohtaisesti on pakko tunnustaa, että maanantaina minä huomasin, että yhdeltä minun lampaaltani puuttui merkki. Toinen niistä merkeistä oli revennyt, ja nyt minulla on paniikki päällä, että koska minä kerkeän sen uuden merkin tilata, ettei vain tulisi siitä sanktioita. No, nyt se on sanottu ääneen, minun on pakko mennä heti tilaamaan se merkki. Elikkä Suomessa on tilanne se, että ihmiset saavat olla hukassa, ei niihin panosteta niinkään paljon, mutta anna kun eläin on hukassa, ettei löydy rekisteristä, niin viljelijä joutuu maksamaan siitä aikamoiset sanktiot.

Seuraavaksi keskustan aloitteessa on maatalouden ympäristölupajärjestelmän muuttaminen. Maatalouden ympäristölupajärjestelmä on muuten uskomaton määrä byrokratiaa ja papereita, ja tunnustan, että itse juristina, agrologina, pitkäaikaisena kunnan maataloussihteerinä olen todella vaikeuksissa näitten paperiasioitten kanssa. Haluaisin auttaa ihmisiä, mutta on aivan järjetöntä, mihin tilanteeseen on jouduttu. Ehdottomasti pitäisi antaa maanviljelijöitten tuottaa ruokaa, keskittyä kunnollisen, laadullisen, hyvän ruoan tuottamiseen eikä joittenkin papereitten tekemiseen. Tänä päivänä on tärkeämpää, että viljelijä tuottaa hyviä papereita kuin hyvää ruokaa. Onko tämä ihan oikein?

Arvoisa puhemies! Sitten vielä lopuksi näistä muista keskustan aloitteista: Meillä on suuri määrä tällä hetkellä jo esitetty aloitteita, ja vielä suurempi määrä on työn alla. Jo pelkästään maaseutupuolelle olevia aloitteita on esimerkiksi laki maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n muuttamisesta, jossa olisi niin, että rakennetulle asunto- ja mökkitontille voitaisiin rakentaa korkeintaan 25 neliömetrin lisärakennus ilmoitusmenettelyä käyttäen. Ruotsissa tämä on saatu liikkeelle, ja tämä olisi myöskin Suomessa hyvin saatavissa liikkeelle. Näillä ja monilla monilla muilla asioilla meillä on mahdollisuus viedä tätä Suomen asiaa eteenpäin, kunhan vain maaseudulla annettaisiin ihmisten elää, tuottaa ja saada uusia työpaikkoja aikaiseksi, että saisimme koko Suomen luonnonvarat käyttöön.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! EU-komission ennusteessa Suomen tämän vuoden kasvu on edelleen miinuksen puolella ja ensi vuonna hädin tuskin plussalla. Olemme kaikista euromaista talouden kasvulla mitattuna häntäpäässä. Nyt on aika tarjota hallitukselle ehdotuksia oman varjobudjettimme muodossa. Vielä on aikaa ottaa näitä toimenpiteitä mukaan ensi vuoden budjettiin ja tehdä Suomessa käänne parempaan.

Perussuomalaisten vaihtoehto panostaa työllisyyteen, talouskasvuun ja välittämiseen. Meille tärkein asiakas on suomalainen. Jos talous ei kasva, työllisyys ei kohene eikä ostovoima lisäänny, työttömyyden kasvu lisää köyhyyttä ja syrjäytyneisyyttä. Heikko yksityinen kulutus heikentää taantumasta nousua.

Kannamme huolta erityisesti alle 30- ja yli 55-vuotiaiden sekä osatyökykyisten työllistymisestä. 350 miljoonan euron työllisyys- ja yrittäjyyspakettimme tavoitteena on parantaa pk-yritysten asemaa. Esimerkiksi työeläkemaksujen ikäporrastus voisi kannustaa työnantajia palkkaamaan nykyistä enemmän alhaisen työllisyysasteen yli 55- ja alle 30-vuotiaita, joiden eläkemaksuja laskettaisiin selvästi. Tämä kompensoitaisiin korottamalla paremman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Uudistus ei näin vaikuttaisi eläkejärjestelmämme kestävyyteen.

Arvoisa puhemies! EU:n komissio haaveilee luovasti 300 miljardin euron kasvu- ja investointipaketista seuraaville kolmelle vuodelle. On kuitenkin epäselvää, mistä tuo raha kasattaisiin ja mitä se pitäisi sisällään. Komission suulla luvataan kasata se pääosin yksityiseltä sektorilta. Tämä EU:n uusi visio tulee varmaan jäämään Suomen kohdalla jälleen vain suuriksi lupauksiksi. Siksi meidän on itse ryhdyttävä toimiin pk-sektorin tukemiseksi omin toimin eikä jäädä odottelemaan jälleen kerran EU:n tyhjien lupausten haihtumista ilmaan.

Me tekisimme leikkauksia ensisijaisesti rahavirtoihin, jotka johtavat Suomesta pois. Uudistaisimme muun muassa kehitysyhteistyöjärjestelmän. Esityksemme kehitysapujärjestelmän uudistamisesta perustuu kansalaisten, yritysten ja yhdistysten vapaaehtoisuuteen. Esitykseen sisältyy veroporkkana, jonka on todettu lisäävän maksuhalukkuutta. Tämä veroporkkanamahdollisuus on tullut toiveena myös yritysten taholta ehdotuksena.

Suomi osallistuu myös EU:n kautta kehitysyhteistyöhön. Viimeisimpänä esimerkkinä EU:n komissio päätti suunnata noin 455 miljoonaa muun muassa Ebolan vastaisiin toimiin sekä muuhun kehitysyhteistyöhön, joten kyllä Suomi myös tätä kautta osallistuu kehitysyhteistyöhön jo nyt.

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyöstä säästettävästä potista suuntaisimme kuntien valtionosuuksien korottamiseen, sillä peruspalvelut on kaikkialla turvattava. Kuntien peruspalveluja käyttävät juuri kaikkein pienituloisimmat, kuten eläkeläiset ja lapsiperheet. Hallitus on läpi vaalikauden kurjistanut heidän asemaansa, köyhät ovat köyhtyneet vain lisää. Sote-uudistuksen toteuttamiseen menee vielä kauan. Meillä ei ole varaa odottaa, että terveyspalvelut olisivat kunnossa vasta sitten, vaan niiden ja muidenkin tehtävien hoitamiseen on kunnille annettava tarvittavat määrärahat jo nyt.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajien asema on edelleen täysin ala-arvoinen, vaikka on tutkittua tietoa siitä, että omaishoito säästää kuntien menoja miljoonilla euroilla. Perussuomalaiset siirtäisivät omaishoidon maksatuksen Kelan vastuulle ja tekisivät ensi vuodelle tasokorotuksen omaishoitajien palkkioon, sillä valtion on nyt näytettävä omaishoitajia kohtaan tuntema arvostus myös käytännössä. Juhlapuheet eivät enää riitä. Esitämme korotukseen varattavaksi 25 miljoonaa euroa. Tuo 25 miljoonaa euroa löytyy helposti vaikkapa valtiovarainministeriön hallinnonalalta momentilta 28.01.69 eli Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle, joka on 27 miljoonaa euroa. Kolmen vuoden aikana Kreikkaan onkin maksettu tältä momentilta jo noin 100 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Minun hämäläinen sydämeni sykkii suomalaisille. Suomalaisten edun on oltava ensisijainen myös suomalaisen hallituksen toimissa, siksi olemme tämän vastuullisen varjobudjetin laatineet.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näistä varjobudjeteista, vai miksi näitä nyt sanotaan, kaikkein perusteellisimman työn on tehnyt vasemmistoliitto, joka tietysti näistä keinoista on eri mieltä kuin minä, mutta siellä on hyvin perusteltu asioita, jos se tie valitaan. Toiseksi parhaaksi arvioisin perussuomalaisten esittämän varjobudjetin, mutta siinä on muutama asia, mikä pitäisi selvittää.

Ensiksi se, että nyt kun siellä esitetään tehottomien yritystukien poistamista, olisin kysynyt siitä tuossa debatissa, kun sen selvityksen mukaan tehottomia yritystukia ovat seuraavat: kansainvälistymisavustus, investointituki, telakoiden investointituki, Finpron vientituki, mikroyritystuki, kuljetustuki ja sitten kauppa-alusten tuki ja työllisyysperusteiset investoinnit. Jos kaikki nämä otetaan pois, niin meillä ainakin tällainen alueellinen työ, mitä tällä hetkellä tehdään, vähenisi aika reippaasti, ja Suomeen tulisi kyllä työttömiä sillä perusteella. Elikkä jos esitetään asioita, niin pitäisi sitten sanoa ihan reilusti, mihin se perustuu ja mitä tuloksia siitä syntyy.

Toisena asiana on se, että perussuomalaiset ovat muuttaneet kantaansa siinä, että he eivät enää esitä tätä Kela-rahoitusta yrityksille vaan esittävät yhteisöveron korotusta 22 prosenttiin ja sillä 350 miljoonan euron lisätuloja. He esittivät, että työllistäville pienille ja keskisuurille yrityksille ei kuitenkaan tätä tulisi, vaan se tulisi vain suurille yrityksille. Olisin halunnut nähdä sen laskentakaavan, miten toteutetaan tämä verojen kasvu sitten sillä tavalla. Nimittäin kaikista työllistävimmät kasvavat yritykset Suomessa ovat niitä yrityksiä, joita omistavat yli 25 prosentilla suuret yritykset, ja kun Suomen lain ja EU-lain mukaan ne ovat suuryrityksen statuksella, silloin tällaiset yritykset, jotka eivät muutenkaan kovin paljon tuota eivätkä kasva, jäisivät vain sinne, Viron malliin, ja kaikki muut nousisivat yhteisöverossa tähän 22 prosenttiin. Se ei kyllä ole niille yrityksille, jotka työllistävät, oikea paikka, jos halutaan nimenomaan palkita niitä, jotka työllistävät. Ne jäävät kuitenkin sen ulkopuolelle tämän yhteisöveron kanssa.

Toinen asia sitten: minulla oli keskustan paperi, joka oikeasti hämmensi minut. Luin sen tarkkaan, koska arvostan keskustan otetta muuten näihin asioihin yritysten puoltamisessa ja niin poispäin. Tässä paperissa minun mielestäni on varsin kevyesti lueteltu asioita, joista pitäisi enempi sitten kysyä. Esimerkiksi budjettimenoja lisäävät keskustan esitykset ovat kaikki sellaisia, jotka jatkuvat määräämättömästi elikkä ovat joka vuosi edessä aina tuohon lapsilisäleikkausten torjumiseen, joka on kaikista suurin, ja sitten ne, jotka ovat siellä säästöpuolella, ovat sellaisia, jotka ovat vain kerran voimassa. Minä kysyisin, että sitten ensimmäisen vuoden, vuoden 2016 jälkeen — jos tämä nyt on sitten keskustan esitys vuodelle 2016, kun tässä on niitä, jotka siellä ovat vasta voimassa — kun perutaan yliopistojen pääomittaminen, niin tehdäänkö se sitten siitä eteenpäin joka vuosi. Sitähän ei voi tehdä kuin kerran, sitten pitää saada joku uusi taas tilalle siihen.

Sitten nämä Valtion infra Oy:n tuomat kustannussäästöt: jos Valtion infra on yritys, niin millä tavalla se pystyy parempaan kustannussäästöön kuin ihan tavallinen yritys? Olisin kysynyt keskustalta, joka kannattaa yrityksiä, tätä: miten se oikein on perusteltavissa, että sieltä syntyy konkreettisia tuloksia?

Sitten Solidiumin myynnistä, realisoinnista, lihoiksi panemisesta ja sijoittamisesta yrityksiin: oikeasti minä olen sitä mieltä, että kun on yritys, jolla on kriisi kustannuksissa — elikkä suomalainen työ on liian kallista, eikä mitään saada kaupaksi — niin millä ihmeellä ne yritykset pelkästään pääomia lisäämällä sitten tulisivat kannattaviksi. En usko siihen kehitykseen, että yritysten pääomia lisätään, koska se vaatii entistä suurempia tuottoja.

Arvoisa puhemies! Tämä 200 000 työpaikan tavoite on erittäin hyvä tavoite. Se on arvokas tavoite, ja jos se toteutetaan, se tavoite pelastaa Suomen. Se on hyvää näissä kaikissa esityksissä.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Opposition vaihtoehtobudjeteista on nyt keskusteltu noin viisi tuntia. Tässä salissa on useamman kerran tämän vaalikauden aikana puhuttu Suomen talouden vaikeuksista ja haasteista. Vaihtoehtobudjeteista keskusteltaessa varmasti myös jalostamme toinen toistemme mielipiteitä näistä aiheista: miten tehdä, millä tavoin tehdä ja missä vaiheessa.

Kun luin keskustan varjobudjettia, jäin miettimään, mihin oli jäänyt keskustan tahtotila omaishoidon tuen muuttamisesta verottomaksi. Varjobudjetista tätä ei löytynyt, mutta sitä on useamman kerran heidän puheissaan vaadittu puheenjohtaja Sipilää myöten.

Keskusta on myös vaatinut panostuksia työllisyyteen ja talouskasvuun. Pisara-rata on kuitenkin ollut heidän hampaissaan alusta saakka. Nyt he vaativat jopa koko radan jäädyttämistä. Minulle ainakin kelpaavat rakennushankkeet työllisyyttä parantamaan myös pääkaupunkiseudulle niin kuin koko muuhunkin valtakuntaan.

Keskusta vaati myös vielä viime syksynä 10 miljoonan euron lisäystä lapsiperheiden kunnalliseen kotiapuun. Nyt tällaisesta ei löydy merkintää heidän vaihtoehtobudjetissaan. Onnekseni voin todeta, että hallituksen työstämä sosiaalihuoltolaki tuo muutoksen tähän tärkeään puutteeseen. Lapsiperheille on mahdollistettava kotipalvelua myös tilanteissa, joissa perhe ei ole lastensuojelun asiakas.

Keskustalta on tullut vaateita myös velkaantumisen lopettamisesta, mutta samalla he ovat vastustaneet veronkorotuksia ja leikkauksia. Olisikohan tuossa ajatuksenjuoksussa hivenen jopa populismin siementä mukana? Johdonmukaisuutta, hyvät ystävät, kaipaan — ja toivon, että kaipaavat myös kansalaiset.

Keskustan mielestä maa- ja metsätalous sekä uusiutuva energiantuotanto ovat tulevaisuuden kasvualoja maassamme. Tällä vihreällä kasvulla voidaan synnyttää laajasti kotimaisiin voimavaroihin perustuvia, uusia työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksia. Olen tässä teidän kanssanne täysin samaa mieltä. Haluan muistuttaa, että hallitus on tehnyt periaatepäätöksen 8.5.2014 vauhdittaa Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla, cleantechissä ja biotaloudessa. Tavoitteeksi on asetettu kasvattaa cleantech-yritysten liikevaihto 50 miljardiin euroon ja luoda vähintään 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Biotalouden tuotos on tarkoitus kasvattaa 100 miljardiin euroon ja luoda jopa 100 000 uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Rahoitusta tähän biotalouden edistämiseen osoitetaan useilta talousarvion momenteilta. Tässä meillä on siis yhteinen haaste, ja nämä eivät synny ilman työtä.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten varjobudjettia lukiessani oli helppo havaita hurja alijäämä, jota ei hoideta heidän esityksellään säästää kehitysmäärärahoja 500 miljoonalla. He olisivat myös valmiita poistamaan 200 miljoonaa pois tehottomista yritystuista. Tämän päivän aikana — olen kuunnellut koko viisi tuntia tätä keskustelua — ei ole ainakaan vielä itselleni selvinnyt, ketkä yrittäjät kuuluvat tähän listaan ja mistä tämä säästö tehdään.

Tämän päivän debatissa kiinnitin huomiota, että paitsi kehitysmäärärahoista käytettiin useampi puheenvuoro myös siitä, että työelämään kaivattiin joidenkin mielestä lisää paikallista sopimista. Itse ajattelen, että olemassa olevassa tilanteessa työmarkkinoiden ja työelämän eheyttämiseksi tarvitsemme yhteistä tekemistä, kolmikantaa ja arvostusta laajemmalle sopimiselle.

Kaiken kaikkiaan päivän keskustelusta puuttui pitkälti yhteisen tekemisen tahtotila. Toivoa sopii, että se oli politiikkaa ja meillä kaikilla on tahtotila tehdä yhteisiä päätöksiä kansakuntamme eteen. Mielestäni sitä meiltä nyt odotetaan ja, etten sanoisi, jopa edellytetään.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Avainsanan minusta tämän päivän keskustelussa olisi tullut olla työ: kuinka saamme Suomeen lisää työtä, työpaikkoja. Suomen talouskasvu lähtee liikkeelle vain sillä, että teemme enempi työtä ja meillä on entistä vähempi työttömiä. Se on aivan selkeä lähtökohta minun mielestäni.

Keskusta on esittänyt monia erilaisia vaihtoehtoja. Voin edelliselle puhujalle, edustaja Taimelalle, sanoa, että entiset puheet ovat voimassa keskustan osaltakin. Kaikkea ei aina kannata toistaa, vaan kannattaa myös hakea uusia malleja, joilla talouskasvua ja työllisyyttä voidaan parantaa. Suomen kilpailukyky on tällä hetkellä erittäin heikossa hapessa, ja sillekin jotakin pitäisi oikeasti tehdä. Kun keskustelee yrittäjien kanssa, niin yrittäjät ovat tällä hetkellä erittäin huolissaan tästä kilpailukyvystä byrokratian karsimisen suhteen. Keskusta on esittänyt monia asioita, parannusehdotuksia byrokratian karsimiseksi, luvitusjärjestelmän nopeuttamiseksi ja niin edelleen, mutta minusta keskeisin ja selkein viesti on työelämän uudistaminen. Siellä meidän pitäisi päästä ihan oikeasti eteenpäin.

Aika on muuttunut siitä, mitä se on ollut 70—80-luvulla. Tänä päivänä tarvittaisiin hieman erilainen ote. Paikallisen sopimisen kehittäminen on minun mielestäni erittäin tärkeää, mutta yrittäjiltä tullut viesti on myös sen kaltainen, että he ovat valmiita korottamaan palkkaa vastineeksi siitä, että luovutaan tähän aikaan kuulumattomista vastikkeettomista eristä, joita ovat esimerkiksi lomaltapaluuraha ja pekkasvapaat. Tässä työntekijät eivät häviäisi yhtään, koska on valmius olemassa siihen, että yrittäjät maksaisivat enempi, koska me olemme semmoisessa taloustilanteessa, että kyllä varmaan lähtökohta on, että lomaltapaluurahat, pekkasvapaat tulivat aikana, jolloin tilanne oli ihan erilainen Suomessa. Tässä meidän pitäisi oikeasti päästä eteenpäin.

Yrittäjien osalta ainakin reuna-alueilla, kun tämän hallituksen keskittämispolitiikka on sitä, mitä on nähty — kaikki tiehankkeet ovat tänne pääkaupunkiseudulle — on tärkeä edelleenkin tämä tiestön kunto. Elinkeinoelämän näkökulmasta keskeisiä aluepoliittisia toimia ovat koulutus ja infran kunto. Ne ratkaisevat erittäin paljon silloin, kun yrittäjä arvioi, minne sijoittuu ja miten lähtee sitten laajentamaan omaa yritystään. Tässä taannoin oli maakuntalehdessä teksti, että tiestön kunto alkaa olla Pohjois-Karjalassa samalla tasolla kuin Venäjän Karjalassa. Minä väitän, että se on jopa huonompi tällä hetkellä, ja jotakin asian eteen ihan oikeasti tulisi tehdä.

Minun mielestäni, kun puhutaan elvytyksestä, ei sitä pidä heti torjua. Minustahan se on vain uusien työpaikkojen synnyttämistä. Keskusta on esittänyt, kun luodaan työpaikkoja tai elvytetään, oman rahoitusmallin. Se ei syö valtion budjettia. Kun itse olen rakennusalan ihmisiä, niin kyllähän esimerkiksi rakentamisessa on erittäin paljon mahdollisuuksia luoda nopeastikin työpaikkoja täsmäelvytyksen kautta, ja siihen niitä rahoja löytyy muualtakin kuin budjettivaroista. Tässä minusta pitäisi päästä ihan oikeasti eteenpäin, enkä minä torju sitä, että saisimme puhua elvytyksestä.

Paljon erilaisia hyviä esityksiä löytyy meidän lakialoitteista. Muutamia nostan tässä esille. Siellä on kotitalousvähennys, laajennus, tai ei taida olla meidän esityksessä, mutta monet tahot ovat esittäneet, että kotitalousvähennystä tulisi laajentaa myös asunto-osakeyhtiöille. Se olisi hyvä vaihtoehto. Sitten kuljettajayrittäjien työaikakirjanpidosta luopuminen ja vähäiset rakentamisen toimenpiteet, kuten maalämpöputkien asentaminen, aurinkopaneeleitten asentaminen, niissä ei tarvitsisi sitä lupamenettelyä, joka on tänä päivänä. Eli erittäin paljon on mahdollisuuksia saada asioita eteenpäin pienillä korjauksilla siten, että kansalaiset ihan oikeasti kokisivat, että he eivät ole kärrinpyörässä, jossa luvitukset ja virkamiesten määräykset sanelevat oikeastaan kaikki elinehdot.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Minä jatkan siitä, mihin minä eilen jäin, kehitysavusta, kun siitä on arvosteltu perussuomalaisia, että he leikkaisivat. Minulla on kokemusta sieltä Nicaraguasta aikanaan, kun sinne laitettiin sahoja pystyyn. Muistaakseni kuusi kappaletta minä asensin niitä sinne. Mutta niin kuin sanoin, ne kehitysavut, tuet olivat jäänne jostakin Neuvostoliiton ajoilta, suomettumisen ajoilta, ja siellä oli tehty vain niin sanottuja sirppitalkoita. Ne sahat laitettiin sinne, mutta ne sahat ovat täysin huoltamatta. Jos lähdetään katsomaan, niin ne ovat siellä ruostuneina, niin ovat aggregaatit ja kaikki. Niillä ei varmaan tee yhtään mitään. Elikkä se koulutus siellä päässä puuttuu.

Jos oikein tämä kehitysapu kohdennetaan ja koulutetaan se porukka, se on myös bisnesmahdollisuus suomalaiselle konepajateollisuudelle. Esimerkiksi sirkkeleitä valmistavat Laimet ja Kallion Konepaja, ja onko niitä nyt muita. Nimittäin siellä on pieniä yksiköitä, siellä ei ole suuria, niin kuin on Suomessa. Kuljetukset ovat hankalia ja sillä lailla. Ne ovat pieniä sahoja. Sillä lailla siellä ne paikalliset sahat ovat toimimattomia. Mutta Suomessa on huipputeknologia, ja jos sitä pystytään sinne viemään, siitä on hyötyä heille, mutta heidät pitää kouluttaa siellä. Minä huomasin sen. Se puuttuu.

Nyt on tilanne se, että kunhan kehitysapua vain viedään, ja kun on tehty se homma, kirjoitetaan lappuun ylös, että sen verran on sinnekin jo laitettu, ja sitten ei huolehdita siitä loppupäästä olleenkaan. Jos se asia hoidetaan loppuun asti, niin tästä on kummallekin osapuolelle hyötyä. Mutta tämä järjestelmä ei toimi tällä hetkellä, ja siihen on turha syytää rahaa. Se on hukkaan heitettyä kaikki homma. Jos joku näistä kehitysapuihmisistä tarvitsee neuvoa, niin tulkoot minun juttusille, niin käydään katsomassa sitä paikan päällä.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Muutamiin kysymyksiin tai kommentteihin, mitä tuossa debatin aikana tuli tai mitä täällä nyt tässä keskustelussa on tullut.

Ensinnäkin päivällä debatin yhteydessä kyseltiin keskustan suhtautumista valtionosuuksien leikkaamiseen. On selvä, että tällä vaalikaudella tehdyt erittäin mittavat ja rajut valtionosuuksien leikkaukset ovat eriarvoistaneet kuntakenttää vakavalla tavalla. Sen takia onkin aivan välttämätöntä, että vaikka nykyinen valtionosuusjärjestelmä säädettiin vasta nytten tällä vaalikaudella, niin tulevalla vaalikaudella on syytä arvioida uudemman kerran, millä tavalla tämä uusi valtionosuusjärjestelmä sitten kuntia kohtelee. Oma arvioni on kyllä se, että tätä valtionosuusjärjestelmää on syytä muokata vielä paremmin sopivaksi, kuntakentän toimintaan paremmin sopivaksi. Sen lisäksi on aivan selvä asia, että ensi vuonnakin tarvitaan kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuksia. Eli on selvää, että siihen pitää varata varoja.

Erityisen oleellista on vähentää kuntien tehtäviä. Siinähän tällä vaalikaudella hallitus ei lupauksista huolimatta ole itse asiassa millään tavalla onnistunut. Päinvastoin kuntien tehtävämäärä lisääntyy ensi vuonna historiallisella tavalla myös eurojen valossa.

Kuntien tietojärjestelmät on ehdottomasti pystyttävä yhtenäistämään. Niittenkään osalta tällä vaalikaudella ei ole päästy eteenpäin.

On aivan välttämätöntä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan eteenpäin, mutta on myös selvää, että kyllä kuntasektorilla pitää pystyä tuottavuutta parantamaan oleellisesti nykyisestään.

Kuntakentän osalta erittäin oleellinen asia on se, että kunnille vihdoinkin pystyttäisiin antamaan työrauha ja mitään merkittäviä isoja uudistuksia kuntakenttään ei nyt lähdettäisi tekemään.

Muun muassa suuresti arvostamani edustaja Suutari tässä arvioi näitä keskustan esityksiä. Juuri näin näitä pitää arvioida monestakin näkökulmasta, niin mekin keskustassa arvioimme hallituksen tekemisiä. Kun näitä keskustankin esityksiä on pohdittu ja tehty, koko ajan on muistettava se, missä tilanteessa Suomi tällä hetkellä kaiken kaikkiaan on. Jos Suomessa on tällä hetkellä 450 000 ihmistä työttömänä ja Suomi velkaantuu koko ajan, niin totta kai siitä pitää ymmärtää lukea se, että ei hallituspolitiikka ole tällä vaalikaudella onnistunut. Koko ajan on menty huonompaan ja huonompaan suuntaan. Eli on välttämätöntä pyrkiä hakemaan keinoja, joilla päästään tätä suuntaa muuttamaan.

Edustaja Suutari viittasi muun muassa lapsilisien leikkauksen perumiseen. Keskusta lähtee tästä linjasta sen takia, että tämä on oikeudenmukaisuuskysymys. Me emme voi hyväksyä sitä, että lapsilisiä lähdetään leikkaamaan.

Yliopistojen 150 miljoonan euron pääomittamisen kertaluontoinen lisäys: keskusta on esittänyt sen kertaluontoisuuden perumista lähinnä siitä näkökulmasta, että myös monet yliopistojen edustajat ovat todenneet, että käytännössä se uppoaa hyvin herkästi sinne yliopistojen taseeseen eikä välttämättä tue koulutusta sillä tavalla kuin tässä kenties ajatellaan.

Tämä Infra Oy sitten kaiken kaikkiaan. Infra Oy:n ajatushan on se, että täällä väylähankkeitten puolella pystyttäisiin tekemään pitkäjänteistä taloudellista toimintaa, ei vain vaalikausittain vaihtuvaa ja kenties muuttuvaa toimintaa. Infra Oy on ajateltu suurten liikennehankkeitten rahoituksen koordinoijaksi ja rahoituskonsortion kokoajaksi, joka toisi alempien korko- ja kokonaisrahoituskustannusten ansiosta kustannussäästöjä. Se toisi kenties varmuutta hankkeitten läpiviemiseen sekä lisääntyvää kilpailua. Myös valtion vastuulle jäävien rahoitusosuuksien takaisinmaksun jaksottuminen pystyttäisiin hoitamaan pidemmälle ajanjaksolle, ja sitä kautta se keventäisi vuosittaisiin talousarvioihin kohdistuvaa kustannusvaikutusta.

Minulla itselläni on se ymmärrys, että Infra Oy olisi myös hyvä oppimisalusta erilaisten hankkeitten uudenlaisessa toteuttamisessa. Eli se voisi tuoda mukanaan myös erityyppisiä toteuttamisinnovaatioita isojen liikennehankkeitten toteuttamiseen.

Totta kai on oleellista, että sillä on kevyt organisointi. Sen pitää olla ketterä. Sen kautta kanavoitaisiin valtion lainarahoitusta näille hankkeille. Niin kuin tuossa jo sanoin, niin Infra Oy:n kautta voitaisiin sitten koota entistä nopeammin ja entistä kattavammin pidempiaikaisia rahoituskonsortioita näille liikennehankkeille.

Joka tapauksessa meidän väylien korjausvelka kasvaa koko ajan. Meidän väyläkunnossapitotaso alkaa olla jo monelta osin kestämättömällä tasolla. Ainakin minä ymmärrän sillä tavalla, että on pakko miettiä uudenlaisia, erilaisia ratkaisuja väyläinvestointien toteuttamiseen, ja kenties Infra Oy voisi olla yksi sellainen.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi edustaja Korhoselle. Kiitoksia siitä, että kerroitte, mitä keskusta tarkoittaa Infra Oy:llä. Se on ihan hyvä.

Toiseksi. En missään muotoa halunnut sanoa, että lapsilisien palauttaminen olisi huono asia verrattuna johonkin muuhun asiaan. Se on ihan ok esitys, mutta lapsilisien palauttaminenhan tarkoittaa, että se on siitä eteenpäin joka vuosi voimassa menona. Mutta sitten ei voi vastapainoisesti esittää esimerkiksi yliopistojen pääomittamista yhtenä vuonna, koska pitää siitä eteenpäin saada se säästö, että saadaan tasapaino säilytettyä. Tätä minä tarkoitin.

Edustaja Reijonen, oli oikeastaan aika hyvä puhe, jossa kilpailukyky oli asetettu kärjeksi. Tämä 200 000 työpaikan saavuttaminen ei minun mielestä synny millään muulla tavalla kuin kilpailukykyä parantamalla, ja se tarkoittaa sitä, että meidän pitää yksikkökustannuksia elikkä niitä kustannuksia, mitkä maksetaan palkan lisäksi, pystyä käymään läpi aivan vapaasti. Minä hyväksyn tietysti sen, että jos niistä ei voi tinkiä, niin niistä ei voi tinkiä. Mutta silloin se suomalaisen työn siirtyminen muualle, missä on kilpailukykyä enemmän, vain jatkuu.

Meillä on kuormitettu meidän kilpailukykyä sillä, että on hyvänä aikana annettu hyviä etuja. Yksi niistä on, niin kuin Reijonen sanoo, lomapalkka. Se tarkoittaa sitä, että meillähän ollaan lomalla puolitoistakertaisella palkalla verrattuna työssäoloaikaan. Muualla tällaista ei ole, ja sen takia se on kilpailukykyongelma. Toinen on se työajan lyhennysohjelma, jolla on lyhennetty työtä 8 tunnista, ja muualla sitten tehdään. Meillä on pitemmät lomat, ja loma-aikainen sairastaminenkin on pitemmältä ajalta turvattu, että työnantaja maksaa. Näistä tämmöisistä syntyy sellainen kilpailukyvyttömyys, joka saattaa huonona aikana johtaa siihen, että meiltä rapautuu se työn määrä. Näihin on pystyttävä puuttumaan. Tässä on yksi asia.

Sitten minä olisin tästä tuotannollisten investointien vapaasta poistosta puhunut myös, koska keskusta esittää sitä. Sehän tarkoittaa sitä, että sinä voit investoida hyödykkeen ja kerralla poistaa sen ja sen jälkeen sinun ei tarvitse maksaa yhtään veroja, koska sillä kerralla poistolla saadaan aikaiseksi nollatulos. Mutta tämä suunnitelman mukainen poisto on tehty niin järkeväksi, että jokainen yritys tekee suunnitelman mukaisia poistoja, kun se ostaa investointitavaran, hyödykkeen. Se miettii, että onko tämä monta vuotta kunnossa oleva kampe, ja sitten sinä aikana poistaa, joka vuosi, jolloinka ne tulokset ovat vertailukelpoisia. Silloin on parempi johtaa sitä yritystä, verottaja tietää, miten mennään, ja muuten. Minä ehdottaisin, että tämmöisiä esityksiä mietittäisiin tarkemmin, että haluammeko me vertailukelvottomia tuloslaskelmia ja taseita tähän maahan takaisin, mitkä olivat silloin 80-luvulla ja 90-luvulla, jotka johtivat sitten valtion yrityksissä — sanotaan nyt vaikka Enso-Gutzeit, joka näitten kertapoisto-oikeuksien takia investoi Finnjetiin, siis tuohon älyttömän isoon laivaan, joka ei ollut Enso-Gutzeitin varsinaista omaa työtä, mutta piti verottajalta saada vähemmäksi eurot, tai siihen aikaan markat. No nyt, jos me teemme tällaisen vapaan poisto-oikeuden, jota minä tietysti kannattaisin, jos minä olisin pelkästään yrittäjä, joka ajattelee vain, että minun pitää saada lisää tulosta itselleni, kannattaisin, koska minun ei tarvitsisi maksaa siitä eteenpäin veroja ollenkaan. — Kiitos.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Vaihtoehtobudjettimme on tehty vastineeksi budjettiin. Siinä ei siis ole tarkoituskaan listata kaikkia ajamiamme rakenteellisia uudistuksia, joita varjobudjettimme myös sisältää, esimerkkinä vaikkapa turhan sääntelyn purku tai lupabyrokratian toiminnan selkeyttäminen.

Pelkästään ehdottamamme kaltainen uudistus työkyvyttömyyseläkejärjestelmään pienentäisi Vates-säätiön laskelmien mukaan kestävyysvajetta jopa 800 miljoonaa euroa. Yritysmaailmassa usein puhutaan investointi- ja syömävelasta. Investointivelka on velkaa, joka otetaan kertaluonteisesti kasvun rahoittamiseen, vaikkapa uuden koneen ostoon. Syömävelkaa otetaan, kun myynti on laskenut mutta juoksevat kustannukset eivät ole vähentyneet samanaikaisesti samaan tahtiin. Varjobudjettimme ehdotuksilla me pienentäisimmekin julkisen sektorin juoksevia kustannuksia noin 500 miljoonalla eurolla.

Yritysveron, tuloveron ja osinkoveron korotuksista sekä varallisuusveron palautuksesta ja suursäätiöiden verotuksesta kerättäisiin yhteensä noin 950 miljoonaa euroa. Vastaavasti energiaverojen alennuksista, väylämaksujen poistosta sekä kotitalousvähennyksen ja arvonlisäveron alaisen toiminnan korotuksista tulisi yhteensä noin 700 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Täällä on muutamissa puheenvuoroissa puhuttu myös lomarahoista ja niihin liittyvästä kilpailukyvystä. En malta olla kommentoimatta sitä, että omaishoitaja ei saa työstään palkkaa, joka hänelle kuuluisi, eikä hän saa myöskään lomarahakorvauksia, jos hän ylipäänsä voi lomaa pitää, niitä lakisääteisiä muutamaa päivää kuukaudessa. Ei, omaishoitaja maksaa itse siitä, jos hän aikoo pitää lakisääteisiä vapaapäiviä.

Arvoisa puhemies! Pienistä puroistakin saadaan aikaan ja kasaan euroja, joita voidaan hallituksen niin halutessa ohjata suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Tuossa hetki sitten edustaja Suutari käytti vastuullisen puheenvuoron, ja tässä on ollut muitakin hyviä puheenvuoroja. Muun muassa edustaja Korhonen puhui hyvin ja sitä ennen edustaja Reijonen, ja he kaikki kantoivat huolta suomalaisen työn kilpailukyvystä. Tämä on varmasti se suurin haaste, jonka yhteiskuntamme kohtaa. Tällä hetkellä työn kilpailukyky ei ole riittävä ottamaan meille sitä siivua maailmanmarkkinoista, jonka tarvitsemme, että sitten tällä ulkomaankaupalla saamme riittävät kansantalouden tulot kattamaan sen korkean elintason kustannukset, johon olemme tottuneet.

Suurin kustannuserä meille kansantalouden mittakaavassa on energian tuonti. Tämä rasittaa kauppatasettamme kaikkein eniten, ja siksi on ollut mukava huomata, että kun valtakunnan hallitus on alkanut tekemään vastuullista energiapolitiikkaa, joka korostaa maamme energiaomavaraisuuden lisäämistä, kotimaisten polttoaineiden käyttöä, niin myös oppositio vahvasti tukee tätä hallituksen omaksumaa linjaa. On tietysti todella tärkeää, että tämä politiikka on pitkäjänteistä, koska energiainvestoinnit ovat vuosikymmenien päähän ulottuvia, hyvin pääomavaltaisia ratkaisuja, joten näin ollen on tärkeää, että pääoppositiopuolueiden budjettiesityksissä ja muutenkin heidän ajatuksissaan ja puheissaan nämä ajatukset korostuvat.

Itse uskon, että kun vastuullisella tavalla näitä uusiutuvia luonnonvarojamme hyväksi käytämme kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, niin siellä on melkoinen vaurauden lähde Suomelle tulevien vuosien kannalta. On tärkeää, että tässä salissa vallitsee tästä laaja yhteisymmärrys, jotta sitten alan toimijat ihan koko ketjussa sieltä metsänhoidon, koneyrittäjän tasolta aina voimalaitos- tai tehdastasolle asti uskaltavat luottaa siihen, että päättäjät tekevät vastuullisia ratkaisuja ja Suomi on tässä mielessä hyvä maa näille investoinnin tekijöille tulevaisuudessa.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämän päivän aikana ja jo paljon tätä aikaisemminkin on käynyt selväksi, että niin hallitus kuin oppositio, kaikki tahot etsivät niitä eväitä, joilla Suomi taloudellisesti saataisiin nousuun ja kasvua aikaan, työllisyyttä parannettua. Yksi prosenttiyksikkö työttömyyttä ja työttömyyden lisäystä vastaa miljardin euron menetystä kansantalouteen. Kysymys on valtaisasta asiasta, ja siksi ihmettelen, että tämän päivän aikana hallituksen taholta — lukuun ottamatta pääministeriä, joka kehui laitanaan opposition ehdotukset — kaikki muut puheenvuorot käytännössä olivat sitä, että joko ruodittiin tai pidettiin huonona sitä, mitä oppositio esittää, tai pidettiin huonona sitä, mitä oppositio ei esitä. Elikkä tämä on perin kummallinen tilanne.

Otetaan vaikka tämä energiapolitiikka, mistä edustaja Autto äsken kauniisti puhui. Mitä hallitus on tehnyt tämän asian osalta? Meillä oli kovat odotukset siihen, että hallitus peruisi Kataisen pääministeriaikana tehdyn aivan hullun päätöksen, jolla annettiin narua kivihiilen tuontienergialle ja kivihiilen käytölle Suomessa. Mitä tapahtui? Hallitus teki kyllä periaatepäätöksen asian osalta, mutta tuo periaatepäätös ei puoliväliinkään tule siihen ratkaisuun nähden, minkä Kataisen hallitus silloin vuonna 2012 muutti. Eli keskusta odotti sitä ja edellytti sitä ja edellyttää edelleenkin, että tuo energiaratkaisu mitoitetaan vuoden 2012 tasolle eikä yhtään vähemmälle, koska nyt jos tehdään jotakin muuta, niin se merkitsee sitä, että se on uudelleen notifioitava komissiossa. Kokoomusko kantaa riskin siitä, että sen notifioinnin osalta ei sitä hyväksyntää komissiossa saadakaan, sen sijaan, että meillä on valmiiksi notifioitu 2012 energiaratkaisu, joka on puhtaasti kansallinen päätös? En ymmärrä tällaista logiikkaa lainkaan. Tilanteessa, jossa on meillä samaan aihepiiriin liittyviä notifiointivälineitä, muun muassa kestävän metsätalouden rahoituslaki, jo olemassa komissiossa, tällaista riskiä ei pidä ottaa. Siksi johdonmukaisuutta me tarvitsemme näihin asioihin, jotta me niin energian osalta kuin työllisyyden osalta siihen yhteiseen tavoitteeseen pääsemme.

Teuvo  Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vain minä jatkaisin tuosta, mistä Reijonen ja Suutari puhuivat: työvoiman kustannuksista. Kyllähän se on semmoinen juttu, että euro on semmoinen näkymätön valta, joka sanelee ehtoja, kun nyt ollaan yhteisessä rahaliitossa, ja se työ vain menee sinne, missä se euro parhaiten tuottaa.

Sillä ei ole mitään väliä, mikä se palkka on, mutta jos minä palkkaan vaikka tuosta Lepän töihin ja maksan sille palkkaa, sen pitäisi minulle tuottaa jonkin verran, oli se palkka nyt sitten mitä tahansa, ja se on laskettava tällä perusteella. Jos minä otan vaikka Villen sieltä sitten töihin ja hän ei tuota koko aikana mitään, siis he ovat eritasoisia tuottavuudeltaan, kuitenkin nämä tasapäistetään, ja siihen asiaan ei pystytä puuttumaan. Jokainen yrittäjä on varmasti valmis maksamaan palkkaa niin paljon kuin se pussi kestää, ja aina kun se kaveri tuottaa, niin enempi siihen vain.

Tähän sopimusjärjestelmään on saatava joustavuutta, että sitten kun tulee huono aika, varsinkin nyt, voitaisiin joustaa, kun rahamarkkinat eivät jousta oikein. Ei tahdo huonona aikana saada yritys rahaa, että se pystyisi auttamaan näitä, mutta työmarkkinatkaan eivät jousta. Tämä on yksi ongelma, johon pitää pystyä puuttumaan. Siis päätösvallan on oltava jossakin muualla kuin se nyt tällä hetkellä on.

Heikki  Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Ehkä edustaja Leppä haluaa tietysti tähän keskustelun luonteeseen kuuluen tehdä politiikkaa tällä aiheella, mutta kyllä itse lähden siitä, että hallituksella ja oppositiolla on nyt vahva yhteinen tahtotila edistää kotimaisten polttoaineiden käyttöä, ja tämä hallituksen päätös laskea tätä turpeen veroa, nyt ensin 4,9 eurosta megawattitunnilta 3,4:ään, on askel oikeaan suuntaan. Tämä on ensimmäinen päätös pitkään, pitkään aikaan, jolla tuodaan turve niin sanotusti hyväksyttyjen polttoaineiden joukkoon, eli emme pyri sen käytöstä eroon vaan näemme sen oikein hyödynnettynä ja oikealla, kestävällä tavalla nostettuna mahdollisuutena lisätä Suomen energiaomavaraisuutta, suomalaista työtä ja sitä kautta maamme hyvinvointia. Edelleen sitten turpeen kilpailukyvyn palauttamiseksi vuoden 2016 alusta vero lasketaan tälle Lepän mainitsemalle vuoden 2012 tasolle eli siihen 1,9 euroon megawattitunnilta.

Tässähän nimenomaan etenemisen tahti on asetettu niin, että kun metsäteollisuuden merkitys kansantaloutemme kokonaisuudelle on kohonnut todella arvoon arvaamattomaan elektroniikkateollisuutemme hiipumisen myötä, missään nimessä hallitus ei halua vaarantaa metsäteollisuuden puun saantia. Ymmärrän, että meillä on valtavia alueellisia eroja. Esimerkiksi omassa vaalipiirissäni Lapissa puuta riittää kaikille sitä jalostaville, ja puun energiakäytön lisääminen vain lisää metsäteollisuuden potentiaalia saada myös heille ja heidän jalostukseensa sopivaa puuta. Mutta haluan todella korostaa sitä, että hallitus pyrkii tekemään mahdollisimman vastuullisen ratkaisun, ja sitten tämän puun saannin osalta, jotta puu päätyy siis aina parhaaseen mahdolliseen jalostusasteeseen, sitä ratkaisua nyt sitten tässä yhdessä rakennetaan niin, että se mahdollisimman hyvin kansantalouden kokonaisuutta palvelee.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Kun hallitus ja jos hallitus haluaa tehdä sitä vastuullista politiikkaa, niin se muuttaa tuon linjauksensa. Sen on haluttu tulevan vuoden 2012 tasolle vuonna 2016, jolloinka suunnitellun Äänekosken lisäsellupuun tarve vasta on olemassa. Se ei ennen sitä kasva merkittävästi, mutta silloin kasvaa.

Sen lisäksi tässä 2012 Kataisen hallituksen kumoamassa erittäin hyvässä laissa on seurantamekanismi markkinoille, jotka nimenomaan reagoivat siihen, jos kuitupuuta lähtee menemään väärään osoitteeseen. Se ei ole tähän mennessä lähtenyt menemään, ja kuitupuun hinta on viimeiset 20 vuotta ollut aivan samalla tasolla. Se ei ole liikahtanut mihinkään. Ja sellun maailmanmarkkinahinta on muuttunut radikaalisti, ja sellulla on metsäteollisuus pystynyt myöskin ne tuloksensa tekemään. Hyvä niin.

Puuta riittää, ja jos vastuullisuutta halutaan, niin hallitus muuttaa linjauksensa ja palauttaa 2012 lain voimaan. Se on ainoa järkevä, vastuullinen toimi. Mikään muu toimi ei sitä täytä. Ja sitä vaadimme keskustassa edelleenkin voimakkaasti.

Puhemies! Sitten vielä toinen asia, joka ei maksa yhtään euroa valtiolle, yhteiskunnalle. Ja se on se, että me jouhevoitamme ja kohennamme meidän lupajärjestelmäämme.

Jälleen kerran törmäsin siihen, että meillä on moniportainen ympäristölupajärjestelmä. Kun elystä, paikallisesta elystä oli havaittu, että tämä tarvitsee myöskin avin luvan, avi oli aloittanut tämän ympäristöluvan valmistelun aivan alusta, vaikka ely ja kunta ja yrittäjä olivat tehneet kaikki asiakirjat valmiiksi. Ne eivät aville kelvanneet, vaan avi aloitti alusta kaiken mahdollisen, vaati yrittäjältä joka ainoan paperin toimittamista aville. Ei järjen häivääkään, ei järjen häivääkään. Onneksi, kun asiasta kirjelmöitiin avin kanssa, avi totesi, että he hankkivat virkateitse kaikki mahdolliset asiakirjat, joita he olivat ennen yrittäjältä vaatineet.

Eli tämäntyyppiset asiat pitää saada pois ja nopeasti. Ja tämä tarkoittaa sitä, että siellä ei ole yhtä yksittäistä konstia, jolla me pystymme tätä hallintoa pienentämään, byrokratiaa vähentämään, vaan on käytävä jokainen laki, jokainen asetus, jokainen säädös, jokainen viranomaismääräys erikseen läpi ja jokaisesta vähennettävä, jokaisesta järkevöitettävä. Vasta se tuo sen järjen ja toteuttaa sen tavoitteen, mitä me kaikki täällä haluamme. Tämä pitää saattaa heti tehtäväksi jokaisella hallinnonalalla, jokaisessa ministeriössä, jokaisessa virastossa ja jokaisessa aluehallinnon toimijassa. Muuten tämä ei muuksi muutu, me vain puhumme byrokratian vähentämisestä.

Heikki  Autto /kok:

Arvoisa puhemies! On kyllä mukava kuunnella edustaja Lepän puheenvuoroja ja huomata, että myös tässä byrokratian vähentämisessä olemme täysin samalla kannalla. Mutta vielä tähän puun käyttöön: en usko, että oppositiokaan, keskusta tai oppositio ylipäätään, haluaisi arvokkaiden metsävarojemme — sen vihreän kullan, jonka kasvua aiemmat sukupolvet ovat niin vankasti vaalineet, että tänä päivänä metsämme kasvavat enemmän kuin koskaan aiemmin ja tälle sukupolvelle siitä riittää lähes ehtymätön vaurauden lähde — jalostusastetta erityisesti laskea.

Kun katsomme vientitilastoja vuodelta 2013, Tullihallituksen virallista tilastoa, niin huomaamme, että Suomella on kuusi eri tuoteryhmää, jotka yltävät miljardiluokkaan vientituotteina. Jos dieselpolttoaineet ja ruostumattomat teräslevyt lasketaan pois, niin todella tämä vientikärkemme on päällystetty paperi, sahatavara, selluloosa ja päällystämätön paperi, ja siis metsäteollisuutemme hyvin pitkälle tuottaa sen arvonlisän, jota voimme sitten tällaisen hyvinvointiyhteiskunnan jakamana hyvinvointina kansalaisillemme tarjota, ja siksi on tärkeää myös tämä teollisuuden näkökulma ylläpitää.

Mutta samalla haluan, arvoisa puhemies, korostaa sitä, että totta kai hallitus tutkii sitä, miten myös sitä puun energiakäyttöä lisäämällä voidaan samalla sitten jalostusastetta kohottaa. Otan esimerkiksi vaikkapa Kemijärven uuden sahainvestoinnin, joka käyttää tällaista niin sanottua pikkutukkia. Kun tätä pikkutukkia sitten sahalle puuhankinnan kautta tuotetaan, niin samalla syntyy tätä niin sanottua selluteollisuudelle kelpaavaa ainespuuta huomattavan paljon, itse asiassa enemmän kuutiomääräisesti kuin tätä tukkia, jota sitten korkealla jalostusasteella jalostetaan. Jos tämä menee sitten vaikkapa polttoon esimerkiksi tulevassa Soklin kaivoksessa, kun sitä fosfaattia kuivataan, niin silloin itse asiassa kaikki jalostusasteet nousevat. Kotimaisen energian käyttö lisääntyy, vaikka osa tästä selluksi kelpaavasta puusta menisikin polttoon, koska muuten sitä ei selluksi tällä hetkellä metsäteollisuuden tarvitse käyttää. Sitä puuta Lapissa nimittäin riittää.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Muutama sana näihin puun ja turpeen energiaveroratkaisuihin.

Ensinnäkin tähän puun käyttöön: Ei keskusta todellakaan halua laskea puun jalostusarvoa — päinvastoin, päinvastoin — ja sen takia olemmekin tälläkin vaalikaudella kritisoineet sitä, minkä vuoksi hallitus kohdistaa niin tavattoman vähän resursseja puun tuotekehittelyyn ja niin pois päin.

Mutta on aivan pakko olla täysin samaa mieltä edustaja Lepän kanssa siitä, että tämä hallituksen nyt esittämä turpeen verotaso ja muuttuvahintaisen metsähakkeen tukitaso jäivät kovin vaatimattomalle tasolle. Eli olisi aivan välttämätöntä, että jo heti tässä vaiheessa turpeen veron osalta, metsähakkeen tuen osalta olisi menty siihen vuoden 2012 tasoon. Minusta on täysin koomista, että tässä nyt hallitus sitten suostui metsäteollisuuden perinteiseen uhkailuun siitä, että puun energiakäyttö jollakin tavalla uhkaisi riittävää metsäteollisuuden puun saantia. Sillä ei ole mitään todistuspohjaa, että näin tapahtuisi. Meillä on tällä hetkellä jo kohtuuttoman paljon käytännössä jopa kuitupuun tarjonnan osalta ja hankinnan osalta nollapisteitä. Kuitupuu ei käy kaupaksi, ja kysymys metsäteollisuuden tämäntyyppisessä uhkailussa on pelkästään siitä, että metsäteollisuuden tavoitteena on saada metsänomistajalta puu mahdollisimman alhaisella hinnalla. Tämä on aivan kohtuuton ajatus, että tällä jotenkin vaarannettaisiin metsäteollisuuden puun saanti.

Mauri  Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustajat Leppä ja Korhonen ovat kyllä asian tässä hyvin kertoneet, kuvanneet. Hyvä tietysti on, että hallitus edes jollakin tavalla tunnustaa sen virheeksi, mikä tapahtui vuoden 2013 alusta lukien, ja on korjaamassa sitä, ei riittävästi, ei riittävän nopeasti, siis ei riittävästi riittävän nopeasti.

Mutta huonoa on toki sitten se, että samalla hallitus kaavailee toimia, jotka toimet käytännössä merkitsevät sitä, että vaikkakin puun käyttö näillä äsken sanotuilla vero- ja muuttuvahintaisen tuotantotuen ratkaisuilla paranisi ja lisääntyisi, niin samalla rajataan sen puun määrää, mikä on kelvollinen näitten tukijärjestelmien piiriin. Toisella kädellä vähän annetaan, ja toisella kädellä sitten otetaan reilusti takaisin. Eli se lopputuloshan tässä tulee olemaan se, että tämä hanke kaventaa tukikelpoisen puun määrää. Jos se menee läpi, niin käytännössä puun kannalta on vaikea sanoa, että tässä tapahtuu ainakaan nyt alussa minkäänlaista positiivista.

Jos kysymys olisi siitä, että tässä niin kuin viimeisiä puita meinataan panna polttoon tasavallassa, niin minä yhtyisin ihan siihen, mitä hallitus on pelännyt. Tämä sama pelko oli metsäteollisuudella 2009 ja 2010, kun tätä pakettia tehtiin ja niin poispäin. Nyt kaiken järjen mukaan sitä ei pitäisi olla, koska metsä kasvaa entistä enemmän ja koska puita jää kymmeniä miljoonia kuutioita kestävän hakkuun mahdollisuudesta hyödyntämättä: pelko siitä, että puu ei riittäisi tai että sen hinta, siis ainespuun, siis teollisuuden tarvitseman puun, tämän vuoksi merkittävästi kallistuisi, molemmat pelot ovat äärimmäisen perusteettomia.

Tästä syystä täytyisi toivoa, että ministeri Vapaavuori vetäisi pois tämän hankkeensa, jolla tarkoitus on kaventaa ja vähentää tukikelpoisen puun määrää. Todella toivon sitä kovasti, ja toivon, että edustaja Autto omalta osaltaan Lapin miehenä ja maakuntien ja Suomen asiaa ymmärtävänä tukee tämäntapaista ajatusta.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Arvostan suuresti talousvaliokunnan puheenjohtajaa ja entistä pitkäaikaista ministeriä, edustaja Pekkarista. Edustaja Pekkarisen aikana on tehty, kuten toki muidenkin elinkeinoministerien aikana, sillä tavalla hyvää politiikkaa, että Suomessa puun käyttö on noussut tärkeimmäksi primäärienergian lähteeksi. Kokonaisenergian käytöstämme jo yli neljännes tulee puusta, ja se on tietysti hyvin pitkälle sitten tämän meidän vahvan metsäteollisuutemme ansiota. Mutta toki myös siis laajasti sen ansiota, että Suomessa metsiä on jo pitkästi yli sata vuotta hyvin määrätietoisesti pyritty hoitamaan niin, että ne kasvavat ja sieltä sitä raaka-ainetta meille todella riittää.

Ja asiahan on näin, että metsissämme jää kestävästä hakkuumahdollisuudesta kymmeniä miljoonia kuutioita edelleen hyödyntämättä, ja varsinkin sitten alueellisesti, niin kuin ministeri Pekkarinen viittasi, että vaikkapa tuolta Lapin vaalipiiristä, josta itse tulen, siellä huomattava osa myös tästä kuitupuusta jää hyödyntämättä. Tulevan metsien kasvun ja sitä kautta metsäteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi on parempi, että se tässä vaiheessa menee todella suoraan vaikka energian tuottamiseen eikä jalostukseen, koska sitä jalostusta ei tällä hetkellä sille ole. On parempi että puu liikkuu ja metsiä hoidetaan.

Edelleen kyllä vetoan, kun meillä tämä yhteinen tahtotila siitä on, että tämän uudistuksen jälkeen nyt sekä metsiä enemmän käytetään Suomessa että turve nimenomaan saadaan sitten palautettua polttoainepalettiimme sen kaltaiseksi osaksi, että sen varaan voidaan tulevaisuudessa myös tehdä investointeja — alalla on tutkimusta, tuotekehitystä, sinne hakeutuu uusia ihmisiä, yrittäjiä toimimaan — että nyt yhdessä työskentelisimme sen eteen, että tästä ratkaisusta tulee sillä tavoin hyvä, että emme toisaalta vaaranna vaikkapa Äänekosken uutta miljardi-investointia, jota paitsi Keski-Suomi myös koko kansakunta kaipaa, mutta kuitenkin sitten saamme luonnonvaramme kestävällä tavalla mutta mahdollisimman täysimääräisesti hyödynnettyä.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Muistan oikein hyvin, kun vuonna 2009 tätä pakettia tehtiin, minkälaisia uhkakuvia metsäteollisuus silloin maalaili puun hankinnasta. Ja kun tiedetään se, että kokonaisuutena metsäteollisuuden kuitupuun hankinnasta ensiharvennuksen osuus on 10 prosenttia ja siitä 10 prosentista vain teoriassa pieni osa tulisi näiden tukien piiriin, mitkä olivat siis vuoteen 2012 mennessä näiden tukien piirissä, ja ne eivät silloinkaan aiheuttaneet minkäänlaista markkinahäiriötä mihinkään suuntaan, päinvastoin kivihiilen tuonti väheni ja kotimaista puuta meni kattilaan, niin miten se nyt ykskaks voi sen tehdä, en ymmärrä sitä lainkaan.

Toinen asia on se, että en myöskään ymmärrä, miksi me haluamme vaarantaa Kemeran kestävän metsätalouden rahoituslain notifikaation komissiossa laittamalla sinne toisen samaa aihepiiriä olevan valtion tuen notifioitavaksi yhtä aikaa. Luulenpa, että siinä käy huonosti, ja sitä riskiä meidän ei pidä missään nimessä ottaa.

Ja puun riittävyydestä. 104 miljoonaa kuutiota Suomessa metsät vuosittain kasvavat, ja sitä hakataan 50—60 miljoonan kuution välillä. Jos tässä saataisiin vaikkapa 5 miljoonan kuution lisä näihin hakkuumahdollisuuksiin, lähinnä se on metsien kunnostusta ja joissain kohdin ensiharvennuksia, ryteikköisiä ensiharvennuksia, se ei vielä ole lähelläkään sitä, mitä me voisimme kestävällä tavalla Suomesta hakata ja hyödyntää ja tehdä siitä lisäarvotuotteita. Mutta jos me nyt jo valmiiksi annamme asiassa periksi, me annamme sille tuontienergialle, kivihiilelle, jalansijaa, ja sitä keskusta ei halua.