Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Metsäyhtiö Stora Enso on
tänään julkaissut kannattavuuden parannusohjelmansa,
jolla se pyrkii 300 miljoonan euron vuosittaiseen tulosparannukseen
vuoden 2007 puolivälistä lähtien. Yhtiö aikoo
sulkea Varkauden tehtaan paperikone ykkösen, joka on tuottanut
päällystettyä hienopaperia. Myyntilistalle
joutuvat myös taivekartonkia valmistava Pankakosken tehdas
Lieksassa sekä Veitsiluodon saha Kemissä. Kustannussäästöjä yhtiö hakee
yhdistämällä henkilöstö-
ja taloushallintoa Summan, Kotkan ja Anjalan tehtailla sekä Veitsiluodon
ja Kemijärven tehtailla. Yhden paperikoneen sulkeminen
Stora Enson Varkauden tehtaalla merkitsee yli sadan työpaikan menetystä konelinjalla
ja siihen liittyvissä toiminnoissa. Lisäksi tulevat
liitännäiselinkeinoissa, muun muassa puu- ja nestekuljetuksissa,
tapahtuvat menetykset.
Arvoisa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, miten
hallitus on suunnitellut varautuvansa näihin lisääntyviin
työttömyysuhkiin?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! On tietysti tavattoman valitettavaa aina silloin,
kun käy näin kuin Stora Enson kohdalla on käynyt.
Kuitenkin Stora Enso pyrkii näillä toimillaan
parantamaan kannattavuuttaan ja kilpailukykyään.
Stora Enson tervehdyttämisen tai paremman kilpailukyvyn
hankkimisen ohjelma pitää sisällään
yhteensä noin 2 000:ta henkilöä koskevat
toimenpiteet. Meidän suomalaisten onni tässä nyt
kuitenkin on siinä, jos onnea onnettomuudessa ylipäätänsä voidaan
katsoa olevan, että nämä toimet koskettavat
kuitenkin huomattavasti paljon vähemmän Suomea
kuin Stora Enson toimintoja tuolla muualla, Suomen rajojen ulkopuolella.
Mitä nyt tulee niihin toimiin, joilla pyritään tässä sitten
valtiovallan toimesta edesauttamaan tilannetta niillä paikkakunnilla,
joita tämä erityisesti koskee, nämä toimet
ovat vielä aivan alkusuoralla. Itse asiassa yt-neuvotteluthan
eivät ole vielä alkaneet. Ei tiedetä ihan
tarkkaan, ei kovinkaan tarkkaan vielä, mitä tarkkaan
ottaen tulee tapahtumaan. Sitä mukaa kuin tämä prosessi käynnistyy,
siihen myöskin valtiovalta kytkee sitten omat toimensa
sekä kauppa- ja teollisuushallinnon puolelta että myöskin
työvoimahallinnon puolelta.
Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! On totta, että yt-neuvottelut käydään
vasta ensi vuoden puolella asioihin liittyen, mutta kysyn, että kun
alkukesästä paperialalla koettiin ennätysmäinen
jakso työnseisauksia ja lakkoja, (Ed. Huotari: Työsulkuja!)
olisiko hallituksen pitänyt — työsulkuja — olisiko
hallituksen pitänyt puuttua näihin työmarkkinahäiriöihin
silloin.
Mutta, arvoisa ministeri, haluan vielä kysyä, millaisena
näette suuryhtiöiden yhteiskuntavastuun niiden
hakiessa kannattavuutta toimintaansa erityisesti Stora Enson kohdalla,
jossa valtio on merkittävänä omistajana.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Minusta kyllä erityisesti niissä yhtiöissä,
joissa valtiolla on merkittävää puhevaltaa,
niin kuin tässä on yli 10 prosentin verran, valtion
omistajaohjaus käyttäytymisellään
pyrkii korostamaan tätä yhteiskuntavastuuta ja
sen merkitystä. Mitä se yhteiskuntavastuu käytännössä sitten
on? Huolehtiako siitä, että tänään
kyetään työllistämään
tietty määrä ja huomenna radikaalisti
vähemmän, vaiko niin, että huolehditaan
siitä työllistämiskunnosta sekä tänään
että huomenna että vähän pitemmälläkin tähtäyksellä?
Tämä kaiketi nyt on tilanne Stora Enson kohdalla.
Se pyrkii näillä toimillaan varustautumaan ja
valmistautumaan siihen kiristyvään kilpailuun,
joka niissä tuoteryhmissä on todellakin kiristynyt,
joiden kohdalla nyt nämä toimet, esimerkiksi Suomessa
lähinnä sahausala ja tietyt paperilaadut, nämä saneeraustoimet
tapahtuvat. Valtiovalta omalta osaltaan pyrkii kaiken osaamisen,
tietotaidon ja teknologiarahoituksen kautta ennen kaikkea näitä huipputeollisuudenalan
menestysmahdollisuuksia
parantamaan kaiken aikaa Suomessa.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Stora Enson Kemin saha oli sekin voittoa tuottava,
mutta ilmeisesti mikään ei riitä.
Herra kauppa- ja teollisuusministeri, tiesittekö te
etukäteen, että tämmöistä on
tulossa, valtion omistajapuolen ministerinä, ja jos tiesitte, niin
minkälaisia ohjeita te annoitte valtion edustajalle tässä yhtiössä?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Minä olen tiennyt sen taloudellisen
tilanteen kvartaaleittain, mikä Stora Ensolla on ollut
koko sen ajan, kun olen tässä tehtävässä ollut.
Saan raportit niistä. Siitä, mitä näissä henkilöstövähennyksissä tapahtuu meillä ja
maailmalla, kuulin tänä aamuna klo 8.30—8.40,
suurin piirtein sen välisenä aikana.
Ei minulla ollut etukäteen tällaisissa asioissa eikä voi
muuten ollakaan sellaista mahdollisuutta, että yksi ministeri
tai oli se kuka tahansa valtion edustaja, joka käyttää 10
prosentin puhevaltaa, pystyisi määräämään
sellaisiin bisnesratkaisuihin yhtiötä, jotka bisnesratkaisut
saattavat sittenkin olla sen yrityksen kannalta vähänkin
pitempää tähtäintä silmälläpitäen
huonompia kuin sen sortin menettelyt, mihinkä nyt on — sanon: valitettavasti — siis
tuossakin yhtiössä jouduttu.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Tämä Stora Enso on kansallisesti
paitsi tärkeä niin myöskin tunteita herättävä,
koska koko valtava konserni on täältä lähtenyt
aikoinaan liikkeelle. Olisi siis erinomaisen tärkeätä,
että se säilyisi Suomessa ja myöskin
laveasti Suomessa, niin että kaikki ne paikat, joissa sillä toimintaa on,
pysyisivät toimeliaina.
Ministeri viittasi siihen, että jahka yt-neuvottelut
on saatu päätökseen ja niitä viety
eteenpäin, niin sitten kauppa- ja teollisuusministeriö voi ryhtyä mahdollisiin
toimiin. Mitä nämä toimet voisivat olla?
Mitkä ovat kauppa- ja teollisuusministeriön mahdollisuudet
sen jälkeen, kun nyt näköpiirissä oleva
lopputulos on edessämme, joka lopputulos ei kyllä ole
ilmiselvästikään kovin hyvä?
Mitkä ovat ne mahdollisuudet, joilla te voitte operoida?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Sanon toisen kerran, että onni onnettomuudessa.
Kun ed. Kekkonen pohdiskelee sitä, mikä rooli
nimenomaan Suomessa Stora Ensolla on, niin näiden ratkaisujen
jälkeen, mitä nyt Stora Enso aikoo toteuttaa, itse
asiassa Stora Enson toimintojen suhteellinen osuushan meillä kasvaa
verrattuna muuhun maailmaan, kaiken tämän jälkeen,
mitä nyt Stora Enso aikoo tehdä. (Ed. Tennilä:
Aika vähän Kemissä!) Se ei ole kovin
suuri lohtu. — Mitä tulee erityisesti tähän
Veitsiluodon sahaan, sivumennen sanoen, Stora Ensohan pyrkii myymään
sen. Löytyykö ostajaa, sellaista ostajaa, joka
saa tuon sahan kannattavaan toimintaan? (Ed. Tennilä: Se on
kannattavaa!) — Jos ed. Tennilä on sitä mieltä,
että se on ehdottomasti kannattavaa, niin ei muuta kuin
markkinoille tämä viesti. Silloinhan siihen löytyy,
elätellään toiveita, että siihen
löydetään, jatkaja.
Jos valtiovalta voi siinä jotenkin auttaa, että se jatkaja
löytyy esimerkiksi Veitsiluodon sahalle niin kuin Pankakoskellekin — siellä ei
ole sahaa, vaan siellä on paperin tekemistä — niin
totta kai valtiovalta omilla, ei kovin suurilla mutta joillakin
vähäisillä toimenpiteillä pyrkii
olemaan siinä mukana.
Mitä tulee vielä ... (Puhemies: Aika!)
Ed. Reijo Laitinen merkitään
läsnä olevaksi.
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Hallitus on niillä toimilla, joilla
esimerkiksi investointitukia on ohjattu ympäri Suomea, pyrkinyt
työministeriön puolella katsomaan niitä paikkakuntia,
joilla on tapahtunut erityisiä rakennemuutoksia. Uusikaupunki
on yksi esimerkki niistä. Silloin kun siellä autotehtaalla
oli vaikeuksia, etsittiin yhteistyössä sellaisia
hankkeita, joilla voitaisiin synnyttää korvaavia
työpaikkoja. Näin on toimittu monen muunkin paikkakunnan
kohdalla niin kauppa- ja teollisuusministeriön puolella
kuin työministeriönkin puolella. Tämän
lisäksi muutosturva on yksi niistä uusista välineistä,
joilla pyritään helpottamaan ihmisten uudelleentyöllistymistä silloin,
kun he menettävät työpaikkansa. Siinä se
tärkein elementti on oikeastaan se, että ihmiselle
on taloudellisesti kannattavampaa ja mahdollisempaa lähteä opiskelemaan
muutosturvan kautta kuin tähän asti on ollut.
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Tämän tyyppinen tilanne, jossa
nyt ollaan, on tietysti kova isku niille paikkakunnille, missä muutoksia on
pelättävissä Pohjois-Karjalassa erityisesti Pankakoski
Lieksassa on sellainen. Menetys on erittäin suuri, jos
yritykselle ei löydy jatkajaa, ja on tietysti erittäin
tärkeää, että hallitus osaltaan on
mukana tämän niin kuin Veitsiluodon sahankin jatkajan
etsimisessä ja eri tavoin edistämässä tätä toimintaa.
Meillä on Pohjois-Karjalassa niin kuin yleensäkin
koko Itä-Suomen alueella tämä Itä-Suomi-ohjelma
myös ja siihen on valtioneuvoston erityisrahoitusta 10
miljoonaa euroa toivottu ensi vuoden budjettiin. Voisiko olla niin,
että nyt tämä osaltaan olisi uudessa
valossa myös hallituksen piirissä nähtävissä,
että koko Itä-Suomen alueelle kyettäisiin
tätäkin kautta uutta toimintaa ja uusia yrityksiä,
uusia työpaikkoja saamaan ja tälläkin
tavoin kantamaan sitä yhteiskunnan vastuuta?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Lieksan alue ja Pankakosken aluehan kuuluu
itse asiassa Euroopan unionin ykköstavoitealueeseen elikkä Euroopan
parhaimpien rakennetukien piiriin. Varmaan tullaan nyt katsomaan,
onko niissä ohjelmissa, joita toteutetaan siellä Pohjois-Karjalassa,
jotain sellaista liikkuma-alaa, jonka puitteissa voisi jotain korvaavaa
toimintaa saada tuonne paikkakunnalle. Olen ymmärtänyt,
että merkittävä osa niistä henkilövaikutuksista
on kuitenkin sellaisia, että suoraan työttömäksi
todennäköisesti ei kovin monia ihmisiä jää,
jos yritys ei mene kaupaksi. Mutta totta kai sen seudun kannalta
uusien korvaavien työpaikkojen aikaansaaminen on tavattoman
tärkeää. Siinä EU-ohjelmat ovat
tärkeitä.
Tämä hallitus on pariin kertaan lisäbudjettiteitse
lisännyt jonkin verran investointitukiin, kehittämisavustuksiin
rahaa ja vähän Tekes-rahaakin kesken budjettivuoden.
En uskalla luvata, onko tällainen tällä kertaa
mahdollista. Ehkä jonkinlaisena indikaationa on se, mitä äsken
sanoin: Jos jotain todella suurta ja merkittävää tapahtuu, niin
sellaiseksi se otettakoon. Työministerillä on omat
resurssit, joista tietysti työministeri voi vastata.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Mikä on perimmäinen
syy, että hyvin kannattavat yritykset lopettavat liiketoimintansa esimerkiksi
metsäteollisuudessa? Silloin, kun talousvaliokunnassa käsiteltiin
Stora Enson yhteenliittymää, niin Wallenberg sanoi,
että suomalaiset yhtiöt Enson kohdalla ovat niin
laadukkaita ja hyvin toimivia, että niitten kannattavuus
jatkossakin on hyvä ja niitä ei ajeta alas ollenkaan seuraavan
kymmenen vuoden aikana. Kysyn ministeri Pekkariselta:
Onko työn tuottavuus heikko? Onko työn verotus
liian korkea? Onko puun kantohinta liian korkea? Ovatko nämä syitä,
että suomalainen teollisuus hakee kasvunsa Suomen rajojen
ulkopuolelta ja investoinnit karkaavat meiltä pois? Tehkää,
ministeri Pekkarinen, edes jotain tämän asian
hyväksi.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kun toimitusjohtaja Härmälä soitti
minulle tänä aamuna, esitin hänelle juuri
kysymyksen, mitä nämä toimet, mitä Suomessa
nyt tässä tehdään, käytännössä merkitsevät
tuotannon volyymin osalta, väheneekö tuotanto
Suomessa vaiko miten käy, ja hänen vastauksensa
oli, että ei vähene. Tämä vain
kertoo siitä, että kauttaaltaan myös
tällä toimialalla se tuottavuus valitettavasti,
näin työllisyyden kannalta sanottuna, tapahtuu
sillä tavalla, että entistä pienempi
väkimäärä tekee entistä modernimmilla
koneilla entistä enemmän tavaraa. Tämä koskee
myös tätä toimialaa, sekä saha-
että paperiteollisuutta.
Mitä muutoin tulee suuriin volyymeihin, niin valitettavasti
raaka-ainetta Suomesta ei määräänsä enempää saa.
Suomalaisen teollisuuden on pärjätäkseen
myöskin Suomessa mentävä maailmalle,
investoitava myöskin sinne ja sitä kautta haettava
se kokonaismenestys Suomen ja maailmassa menestymisen kannalta.