Arvoisa puhemies! Hirvenmetsästys on parhaillaan käynnissä Suomen metsissä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota hirvikannan säätelyjärjestelmään ja todennut, että se ei nykyisellään vastaa asetettuja tavoitteita. Se turvaa kyllä hirvikannan säilymisen mutta voi johtaa liian suureen kantaan, niin kuin nyt on viime vuosina tapahtunut. Meillähän tapahtuu hyvin paljon hirvikolareita, noin kymmenen ihmistä vuosittain kuolee näissä, kolmesataa invalidisoituu. Lisäksi maa- ja metsätaloudelle aiheutuu aikamoisia vahinkoja. Kysyisin:

Aikooko hallitus tehostaa hirvikannan säätelyä ja rajoittaa tätä kantaa?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! On totta, että hirvikannan vaihtelut ovat olleet liian suuria. Meillä on eri puolilla maata 70-luvun lopun jälkeen aina alueittain syntynyt tämmöinen tilanne, että hirvikanta on noussut liian suureksi ja sitä mukaa myöskin vahingot liian suuriksi. Tavoitteeksi on asetettu, että hirven talvikanta on noin kolme yksilöä tuhatta hehtaaria kohti. Viime syksynä, kun näitä tavoitteita asetettiin, ministeriö alensi tätä keskitavoitetta aikaisemmasta.

Olemme siis tavoitteeksi asettaneet paitsi vähän keskimääräistä alhaisemman tason myöskin sitten sen, että pystyisimme pitämään tämän kannan mahdollisimman tasaisena. Tähän kiinnitetään huomiota tehostamalla Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen harjoittaman tutkimuksen ja riistanhoitopiirien yhteistyötä. Sen lisäksi asiaan tullaan puuttumaan sillä tavalla, että tätä vahinkojen korvausjärjestelmää ollaan uudistamassa.

Arvoisa puhemies! Jos lupia lisätään, niin valtio saa tietysti enemmän tuloja. Voitaisiinko sen perusteella omavastuurajoja alentaa näissä aineellisissa vahingoissa?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Aivan muutama päivä sitten jätettiin asettamani riistavahinkotyöryhmän mietintö. Tämä työryhmä esittää, että omavastuusta luovuttaisiin. Työryhmän esitys lähetetään lausunnolle näinä päivinä, ja tarkoitus on, että asiaa koskeva lainsäädäntöesitys tulisi ensi vuoden alussa eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin se aivan ydinkysymys tässä on se, mikä on hirvikannan suuruus milläkin alueella. 60-luvulla ja 70-luvulla tämä edellisen kerran klikkasi perusteellisesti; nyt taas pallo on kyllä aika pahasti kateissa. Me tiedämme sen konstin, mikä tässä auttaa. Se on lentolaskenta, ja se vaatii varallisuutta, ja se varallisuus tulee ottaa riistanhoitomaksuista. Hemilän aikaan tehtiin sellainen operaatio, että tällaisissa tarkoituksissa nostettiin riistanhoitomaksua ja ohjattiin se tämän laatuisiin kehitystöihin, jotka ovat perustavaa laatua.

Onko ministeri valmis tämmöiseen?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tässä on käynyt niin, että tällä hetkellähän hirvikanta on muun muassa lounaisessa Suomessa hyvin kohtuullinen tai jopa alhainen, ja tämä hirvikannan tihentymä on erityisesti nyt ollut pohjoisemmassa Suomessa, Lapin läänissä. Kysymys on siitä, että käsitykseni mukaan tämä kannan kehitystä koskeva arviointi ei ole ollut riittävän hyvällä tasolla. On varmaan tarvetta tehostaa nimenomaan asiaa koskevaa tutkimusta, ja tästä on ollut puhetta kyllä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa, joka ministeriön toimialalla vastaa tästä kannan seuraamisesta. On myönnettävä, että arvioissa on tehty virheitä ja kanta on päässyt aika ajoin eri puolilla maata nousemaan liian korkeaksi.