Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ympäristövaliokunnan mietintö 12 hallituksen esityksestä 173 on siis yksimielinen. Tämä koskee lakia vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta. Tämä on osa sitä laajaa lakipakettia, jonka hallitus on tuonut asuntopoliittisen ohjelman pohjalta pääosin, ja tällä pyritään lisäämään vuokra-asuntojen tuotantoa ikään kuin uudella tavalla.

Tässä ehdotetaan säädettäväksi laki vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta niin, että tässä ei ole Ara-tuotannon kaltaisia rajoituksia asukkaiden valinnan suhteen, vaan asukasvalinta voi olla ehdotuksen mukaan vapaata. Samoin Ara-tuotantoon verrattuna on muutenkin vähäisemmät rajoitukset. Oikeastaan ainoa rajoitus on se, että 20 vuoden ajan pitää käyttää vuokra-asuntotarkoituksessa näitä asuntoja.

Tämä tilanne asuntorakentamisen suhteen ei kylläkään — ja se tuli esille myös tämän hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä — ratkea vain näillä hallituksen esityksillä. Hallitus onkin luvannut lisäesityksiä, niin kuin tästä valiokunnan kannanotostakin käy ilmi. Valtion korkotukilainoituksen piirissä olevaa asuntorakentamistukea pyritään uudistamaan.

Tässä on siis kysymys ikään kuin välimallista täysin vapaan vuokra-asuntotuotannon ja sitten tämän entisen aravan, nykyisen Ara-tuotannon tyyppisen tuotannon välissä.

Kuitenkin valiokunta siis painottaa, että hallituksen tarkoittaman välimallin tarkoituksena ei ole, että järjestelmä kilpailisi yleishyödyllisen Ara-tuotannon kanssa, ja tämä ajatus on sinänsä tärkeä, koska on myös saatava vuokra-asuntotuotantoa, joka kelpaa tai joka on pienituloisten ihmisten käytössä, voi sanoa myöskin sillä tavalla keskituloisten, että esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla niiden, jotka saavat elantonsa esimerkiksi valtion palveluksessa poliisina taikka sitten terveydenhoidon työntekijöinä, sairaanhoitajat, perushoitajat, lähihoitajat, palkkataso on sitä luokkaa, että vuokra-asuntoa ei vapailta markkinoilta hankita, siihen tarvitaan usein tällaista yleishyödyllistä tuotantoa tai muuta erityistä kuten esimerkiksi työsuhdeasunnot.

Puhemies! Haluaisin tässä painottaa sitä seikkaa, että vanha kunnon aravasäädöstö vaatisi ehkä asetuksen tasoista tarkastelua niin, että siitä tulisi jälleen kilpailukykyinen ja pystyttäisiin tuottamaan myös valtion tukemana asuntotuotantona sellaisia asuntoja, että niiden vuokrat ovat siedettäviä, ja tällöin tämä tuotantomalli voisi nimenomaan nyt tässä taloudellisessa tilanteessa ja siinä, joka on tiedossa vielä vaikeampana edessä, auttaa aidosti vuokra-asuntotuotantoa, asuntotuotantoa yleensä ja työllisyyttä. Tässä mielessä haluan tämän arava-asian ottaa esille.

Valiokunta siitä keskusteli, mutta ei yltänyt ihan siihen, että se olisi tullut mietintöön mukaan. Se kuitenkin, kun se ajantasaistetaan, saattaa olla yksi apuneuvos tähän hyvin ongelmalliseen rakennusteollisuuden ja rakentamisen lamaan, joka tällä hetkellä jo Suomessa on.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeää tukea työllisyyttä varsinkin rakennusalalla paitsi pienten aliurakoitsijoiden työllistämisen turvaamiseksi myöskin kasvukeskusten asuntotuotannon parantamiseksi. Lainoitus-, korkotuki- ja takuujärjestelmät yksityiseen rakentamiseen aikarajalliselle vuokra-asumiselle ovat yksi hyvä niistä keinoista, joita asuntoministerin johdolla tällä hetkellä valmistellaan.

Asumisen hinta on kuitenkin varsinkin Pääkaupunkiseudulla ja pienillä palkkatuloilla eläville korkea, kuten ed. Tiusanenkin äsken totesi, oli asumismuoto mikä tahansa. Asuntoyhtiöissä olevat, yhtiölle vuokratuloa tuovat liikehuoneistot ovat hyvä tapa pitää asuminen talossa kohtuuhintaisena ja varautua myöskin talon huoltokorjauksiin. Siksi näissä välimuototaloissa olisi itse asiassa hyvä sallia myös muu kuin asuminen tuomaan vuokratuloja yhtiölle, jotta esimerkiksi haja-asutusalueilla rakennusten liiketiloissa myöskin palvelut voisivat kehittyä palvelemaan ympäristön asukkaita. Näitä palvelutiloja voisivat olla esimerkiksi ravintola-, pesu-, sauna- ja liikuntatilat, kampaamot jne. Samalla vuokrataso saataisiin pidettyä mahdollisimman alhaalla.

Kun tässä oli puhe aravarakentamisesta, niin täytyy myöskin muistaa, että aravalainaa saivat silloin, kun Ara-järjestelmä perustettiin, ainoastaan ne ihmiset, joilla oli varma työpaikka, jotta voitiin tietää, että he pystyivät maksamaan lainan ajallaan takaisin. Jo silloin näitä Ara-lainojen saajia olivat nimenomaan pienipalkkaiset julkisen sektorin työntekijät, kuten esimerkiksi opettajat ja veroviraston työntekijät. Siihen nähden Ara-laina on muuttanut hieman muotoaan siinä suhteessa, että sillä on rakennettu asuntoja nimenomaan niille henkilöille, joilla ei oikeastaan ole ollut lainkaan tuloja asumista varten, elikkä tulorajat vedettiin jo niin alas, että normaali työssä käyvä perhe jäi näiden Ara-lainojen ulkopuolelle. Sikäli on erittäin hyvä, että nyt kehitetään uusia muotoja asumisen järkeistämiseksi.

Se, mikä on myös hyvä asia, niin tässä lakiesityksessä myöskin mahdollistetaan valmiiden ja rakenteilla olevien asuinrakennuskohteiden hyväksyminen valtion korkotukilainoitukseen. Niillä lainoilla toivottavasti saadaan nyt seisahtuneet rakennuskohteet rakennettua valmiiksi ja saadaan myös myymättömät asunnot kenties tällaisen tukijärjestelmän piiriin.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuokra-asuntojen rakennuslainojen valtiontakauksesta. Asia on varsin hyvä ja sopii hyvin tähän suhdannetilanteeseen. Tässä on selkeästi tavoitteena se, että rahoituskustannukset alenisivat ja rahoituksen saatavuus paranisi. Mutta sitten se, missä määrin tätä ruvetaan käyttämään, on jo toinen asia. Itse vähän epäilen, onko tähän hirvittävästi halukkuutta tosiasiassa, kun tässä kuitenkin on tämä 20 vuoden raja, jonka jälkeen tätä kohdetta voi käyttää muunakin kuin vuokra-asuntona.

Tässä esityksessä ei mistään ilmene maksun suuruus, kun täällä puhutaan, että takauksesta peritään takausmaksu. Valiokunnan mietinnössäkään sitä ei ole avattu, minkä suuruinen tämä takausmaksu on. Ainakin se palaute, mikä minulle on tullut, on sen kaltainen, että takausmaksu jossakin määrin laimentaa tätä nyt esityksessä olevaa takuun käyttöä, ja se varmasti ei ole hyvä tilanne.

Hyvää tässä on selkeästi se, että takauslainan saajien piiri olisi laajempi kuin normaalissa Ara-tuotannossa, ja myös se, että asukasvalinta on vapaamuotoisempi eikä näitä sosiaalisia rajoitteita ole samassa määrin. Tämä tietysti on erittäin hyvä asia. Myös se, että valiokunta on todennut, että valmiit tai rakenteilla olevat kohteet voivat myös tulla välimallin piiriin, on erinomaisen hyvä asia.

Mutta täällä on avattu jo keskustelu siitä, että vuokrat ovat korkealla tasolla ja sillä on hyvin paljon kytköksiä rakentamisen hintaan, ja näin tietysti tilanne on. Kuitenkin on tämänkin päivän keskustelussa hieman menty minusta väärille raiteille. On muistettava, että jos puhumme esimerkiksi 2 000 euron neliöhinnan kerrostaloasunnosta, niin valtio tai kunnat saavat erilaisina veroina tai maksuina tästä 2 000 eurosta reilun kolmanneksen itselleen takaisin. Siihen kun vielä lisätään eläkevakuutusmaksut, tonttikustannukset, niin ollaan jo lähes 45 prosentissa.

Kyllähän valtio saa kaikista rakennuskustannuksista merkittävästi verotuloja takaisin, eli kyllä rakentamisen yhteiskunnallinen merkitys on erittäin suuri. Yleensä puhutaan niin, että yksi rakennusammattimies telineillä työllistää kaksi kolme henkilöä muualla, eli isoista asioista on kaiken kaikkiaan kysymys. Kyllä on totta, että tämä on yksi avaus, eikä tällä rakentamisalan työllisyyskehitystä ratkaista, vaan tarvitaan varmasti muita tukielementtejä.

Silloin kun puhumme rakentamisen kustannuksista, niin on pakko nostaa esille myös se, että tulisi olla kohtuuhintaisia tontteja, mutta myös kaavoituksen tulisi olla pitkäjänteistä ja sen kaltaista, että se ainakaan ei nostaisi merkittävästi kokonaishintaa. Varmaan tässä tilanteessa on myös perusteltua se, että neuvoteltuja urakoita, kun yrityksillä on omaa tonttivarantoa, tulisi Ara-tuotannossa hyödyntää ja kehittää entistä enempi. Minusta tässä myös muita kannustimia tulee ottaa vahvasti käyttöön.

Mutta kaiken kaikkiaan näen, että tämä lakiesitys, joka nyt on käsillä, on hyvä avaus. Toivottavasti siihen nyt aktiivisesti myös yrittäjät tarttuvat.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Reijonen tiedusteli tästä takausmaksusta. Se on 8 §:ssä tässä, ja se on 0,5 prosenttia myönnetyn takauslainan pääomasta.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin äsken nimenomaan korjannut tämän saman: 0,5 prosenttia takaussummasta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän valiokunnan mietinnön perustelutekstin viimeisessä kappaleessa käsitellään seuranta-asioita ja kiinnitetään aivan oikein huomiota siihen, että yleishyödyllisen Ara-tuotannon kanssa tämä välimalli ei saisi kilpailla. Tämä on kirjoitettu sillä tavalla, että tämä on ikään kuin ponsilauselman perusteluteksti, mutta se itse ponsi, jolla olisi jotakin merkitystä, on unohdettu tehdä tähän. Elikkä toisin sanoen eduskunta niin kuin ulvahtaa, mutta ei niin kuin kontrolloi. Näinkin voi tehdä, mutta en pidä sitä eduskunnan kannalta hyvänä ratkaisuna.