Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä perusopetuslain 9 §:n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 ja 17 §:n muuttamisesta. Esityksessä on mukana valmistavan opetuksen lisääminen sekä opetusryhmäkokojen pienentäminen. Viime viikolla äänestimme jo lakipykälien sisällöstä ja niihin liittyvistä vastalauseista, ja nyt esitän sivistysvaliokunnan mietintöön liittyvän tekstivastalauseen.

Opetusryhmien koolla on merkitystä oppimistavoitteiden saavuttamisen turvaamiseksi. Monessa kunnassa oppilaita joudutaan opettamaan yli 30 oppilaan ryhmissä, jolloin yhden opettajan aika ei riitä oppilaiden omien oppimisedellytysten mukaisen oppimisen tukemiseen. Lisäksi luokissa on usein liikaa erityistä tukea ja huomiota vaativia oppilaita, joiden oikeampi opiskelupaikka olisi selvästi pienemmissä ryhmissä.

Sosialidemokraatit totesivat talousarvioaloitteessaan vuoden 2009 budjettiin, että hallituksen esittämä määräraha ryhmäkokojen pienentämiseen on täysin riittämätön. Esitimme siihen kohdennetusti 30 miljoonaa euroa hallituksen 16 miljoonan euron sijaan. Kun hallitus ei oletettavasti ole valmis panostamaan enemmän, olisi äärimmäisen tärkeää, että määräraha kohdentuisi juuri ryhmäkokojen pienentämiseen. Taloudellisista syistä kunnat kuitenkin säästävät, eikä ole takuita, että näin tapahtuu.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että sivistysvaliokunnan mietinnön perustelujen Perusopetuksen opetusryhmät -luvun kolmannen kappaleen jälkeen lisätään perusteluteksti seuraavasti:

"Kuntia ja yksityisiä opetuksen järjestäjiä tulisi lakisääteisesti velvoittaa rajaamaan ryhmäkoon maksimiksi alakoulun kahdella ensimmäisellä luokalla 16, alakoulun muilla luokilla 20 ja yläkoulun luokilla 25 oppilasta ryhmää kohti. Kunnat tulisi myös velvoittaa seuraamaan tilannetta kouluissa ja raportoimaan, miten lakia noudatetaan."

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Me olemme keskustelleet täällä päivän ja illan aikana vuoden 2009 talousarvion täydentämisestä. Keskustelun ytimenä on ollut kansainvälinen erittäin vaikea finanssitilanne, joka on vaikuttanut ja heijastunut vahvasti myös Suomen ja kuntien talouteen.

Me olemme voineet kuulla eri puolilta Suomea, kuinka kunnat velkaantuvat ja nostavat veroäyriä. Veroäyrin korotus vaikuttaa yli 800 000 ihmisen arkeen. Siitä huolimatta kuntien velkaantuminen jatkuu edelleen tulevan vuoden aikana. Tilanne ihmisten ja kuntien kannalta näyttää erittäin vaikealta. Luottamus tulevaisuuteen on heikkoa. Yleensä tällaisissa tilanteissa kärsivät eniten ne ihmiset, jotka eivät saa ääntään kuuluviin. Näin on myös lasten laita.

Arvoisa puhemies! Kannamme suurta huolta siitä, että kunnat säästävät opetuksen laadusta. Olemme kuulleet huhuja opettajien lomautuksista esimerkiksi Kuopiossa. Kuinka tässä tulevaisuudessa käy, sen aika näyttää. Selvää on kuitenkin, että kuntien vaikean taloudellisen tilanteen takia on suuri riski, että säästöjä haetaan myös opetuksesta ja opetuksen laadusta ja että luokkakokoja tullaan siten kasvattamaan, ellei sitä ole säädelty riittävän selkeästi laissa.

Lapsiin kohdistetut eurot kasvavat korkoa ja vaikuttavat myönteisesti tulevaisuuteen terveempinä ja tasapainoisempina kansalaisina, tulevina veronmaksajina. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että laadukas ja yksilöllinen opetus ja kasvatus tukevat myös lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimisen edellytyksiä. Tähän oleellisesti liittyy myös opetusryhmien koko.

Arvoisa puhemies! Tästä syystä kannatan ed. Peltosen esitystä mietinnön perustelutekstin lisäyksestä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Sivistysvaliokunnan mietinnön yhteydessä on käsitelty kolme lakialoitetta, jotka kaikki, niin kuin tapa on, esitetään hylättäväksi. Näissä lakialoitteissa ed. Lapintie ja ed. Forsius esittävät 20 oppilaan enimmäisryhmäkokoa ainakin alaluokilla, osittain ehkä koko peruskoulussakin, perusopetuksessa. Ed. Räsäsen lakialoitteessa ehdotetaan, että ryhmäkoosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Nyt sosialidemokraatit esittävät vastalauseessaan, että opetuksen järjestäjä tulisi lakisääteisesti velvoittaa rajaamaan nämä 16, 20, 25 oppilaan kokoiset ryhmät. Eli tavoitteet ovat varmasti kaikilla samat, ne on vähän eri tavalla esitetty.

Se, pitäisikö näistä näin tarkasti säätää laissa, on tietysti mielenkiintoinen kysymys, koska rahoitus pitää kyllä silloin myös järjestää kunnille. Kunnilla on erinomaiset vaikeudet, ja toivoisinkin, että sosialidemokraatit kiinnittäisivät vielä voimakkaammin huomiota siihen, että kuntatalous ei kyllä tässä mallissa eikä tämän hallituksen kuntapolitiikan pohjalta ole sellaisessa valmiudessa, että voisi näistä säätää laissa näin tiukasti, ilman selkeää rahoitusta.

Tietysti voi kysyä, tarkoittaako tämä sosialidemokraattien esitys, kun se on konditionaalissa ja kun sanotaan, että "lakisääteisesti" tulisi velvoittaa, nimenomaan näitten määräämistä laissa vai voisiko tulla kysymykseen tämä meidän eduskuntaryhmämme esittämä malli, että niistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Myönnän, että asetuksella säätäminen ei ole kovin vankka pohja, mutta kuitenkin tulisi oppilaan oikeudet paremmin turvata säädöspohjaa vahvistamalla kuin nyt tapahtuu, koska nyt on tavattoman paljon liian suuria luokkakokoja.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän ed. Kankaanniemen kysymykseen: Toki tämä asetuksella säätäminenkin myös sillä tavalla on jo tie siihen suuntaan, ja siinä mielessä olimme mukana äänestämässä tässä aloitteen mukaisessa lakisisällössä. Mutta meidän mielestämme tässä pitäisi mennä vielä pitemmälle ja sillä tavalla varmistaa tämä riittävä oikea suunta näissä ryhmäkokoasioissa.