Arvoisa herra puhemies! Olemme kuulleet, että jätevesilainsäädäntö on hunningolla. Ministeri Risikko sanoi vanhustenhoidosta, yhdestä asiasta, ettei siinä ole mitään tolkkua. Valtiovarainministeri sanoi, että jos meillä on vahva julkinen talous, silloin asiat ovat kunnossa.

Meillä on vahva julkinen talous, jos meillä on vahva yksityinen talous. Ja se tarkoittaa sitä, että yrityksillä pitää olla kilpailukykyä. Olen tänä päivänä tavannut eri alojen yrittäjiä. He ovat kaikki huolestuneita energiaveroesityksestä, joka on eduskunnassa, huom., kaikki ovat huolestuneita siitä. Tässä ei saisi käydä niin kuin jätevesiasiassa, että esitys tuottaa ongelmia. Nimittäin energiaveron vuoksi, jos se toteutuu tuossa muodossa, kilpailukykymme heikkenee, tulee työttömyyttä ja julkinen sektori heikkenee. Kysyn:

Onko rohkeutta tehdä niitä korjauksia, mitä elinkeinoelämä ja yrit ... [Puhemies sulki puhujan mikrofonin, koska puheaika ylittyi.]

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tähän lakiesitykseen ei tehdä muutoksia sen takia, että energiaverot nousevat, koska työllistämisen ja työn tekemisen verotusta on laskettu.

Kun verotuksesta kysytään elinkeinoelämältä, työllistäviltä yrityksiltä, yleensä vastaus on se, että palkkaverotus on kaikkein keskeisin asia. Pienemmillä yrittäjillä osinkoverotus on kaikkein keskeisin asia. Ja sitten suuremmilla teollisuusyrityksillä totta kai tulevat muutkin tekijät, kuten esimerkiksi osaaminen, energian saatavuus, energian hinta. Ja siihenhän tämä hallitus on erityisesti tehnyt eurooppalaisesti ja maailmanlaajuisesti ottaen varsin merkittäviä ratkaisuja: ydinvoimaratkaisu, merkittävä uusiutuvan energian paketti. Ja tämä muodostaa sen kilpailukyvyn.

Kukaan ei varmasti tykkää verojen korotuksista, eikä niitä kukaan kiusallaan tee. Yhteiskunta tarvitsee verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiseksi, ja täytyy valita, mitä verottaa. Tämä hallitus on valinnut, että työllistämistä ja työntekijöitä ei veroteta niin paljon, mutta kulutusta kylläkin.

Arvoisa herra puhemies! On aivan oikein, että pitää verottaa oikeita asioita, ja esimerkiksi makeisvero on ihan hyvä. Ja hyvä, että otitte sen. Mutta nyt te yrititte puhua koulutuksesta ja kaikesta muusta, kun ydinkysymys tällä hetkellä on se, että suomalaisen teollisuuden kilpailukyky häviää ruotsalaiseen kilpailijaan nähden huomattavasti.

Miksi me emme voisi antaa Suomen teollisuudelle niitä etuja, joita Ruotsin valtio antaa Ruotsin teollisuudelle, jotta se pärjäisi? Vastatkaa vain siihen kysymykseen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos katsomme Ruotsin energian hintaa ja sitten katsomme Ruotsin ja Suomen veroja, totta on se, että Suomessa energiaverot ovat suuremmat mutta hinta edelleenkin, kokonaishinta vaikkapa teollisuudelle, on edullisempi. Ja se ero ei ainakaan ole suuri, mutta muistelen, että vielä joku hetki sitten kokonaishinta oli jonkin verran edullisempi. Mutta ero ei ole kovin suuri.

Mutta siitä huolimatta meidän pitää katsoa kilpailukykyä kokonaisuutena. Energiasektori on yksi, mutta se ei ole lähestulkoonkaan koko kilpailukykyä selittävä tekijä. Koko muu verosektori on vähintäänkin yhtä merkittävä, jollei merkittävämpi. Jos te kysytte vaikkapa teollisuudelta, mikä vero on kaikkein tärkein teollisuuden int-resseissä, he yleensä vastaavat, että palkkaverotuksen tulevaisuus on kaikkein tärkein. No, sitten riippuen yrityksen toimialasta, sen koosta, tulevat osinkoverotus ja muut kysymykseen aivan yhtä lailla.

Eihän verotusta, kuten energiaverotusta, kukaan mielellään korota, mutta jostakin pitää rahaa kerätä, ja me olemme todellakin tehneet sen valinnan, että työllistämisen ja työn tekemisen veroa on laskettu ja välillistä veroa nostettu.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä ed. Kalliksen kysymys oli harvinaisen oikeutettu. Nimittäin iso kysymys on, miten tämä meidän avoin sektori — siis teollisuus, joka tuo ne vientitulot — pärjää tässä kilpailussa. Ja nyt tosiasia on, että tämä energiaveroratkaisu, jonka hallitus teki tällaisena hätäratkaisuna korvatakseen tämän Kela-maksun poiston, jonka ministeri Katainen yksipuolisesti päätti eikä edes informoinut tästä muuta hallitusta, on aiheuttamassa tilanteen, joka lyö lisää rasitusta meidän hyvinvoinnillemme tärkeän vientiteollisuuden toimintaedellytyksiin. Ja siinä ero Ruotsiin on erittäin merkittävä, koska Ruotsissa energiansäästösopimuksella voi vapautua tästä energiaverorasituksesta.

Ja nyt täytyykin kysyä, onko hallitus huomannut, mitä tässä on tapahtumassa. Tavallaan tapahtuu tällainen suljetun ja avoimen sektorin välinen tulonsiirto, jossa me rasitamme lisää sitä viennin osaa, joka on välttämätön meidän tuloillemme. Eikö energiaveroratkaisu kannattaisi vielä kerran miettiä uusiksi, jotta meillä on niitä vientituloja?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Me siis poistimme työllistämisveron, joka oli Kela-maksu, ja sen korvaaminen energiaverolla ei ollut mikään hätäratkaisu, vaan se oli tietoinen ratkaisu. Se oli tietoinen elvytystoimen exit-ratkaisu. Markkinoille ja koko ympäröivään yhteiskuntaan välitimme viestin, että me helpotamme syvän laman aikana työllistämistä poistamalla ihmisen työllistämiseen suoraan liittyvän maksun, mutta tulemme kompensoimaan verotulon menetyksen korottamalla sitten muita välillisiä veroja. Ja teimme sen itse asiassa aika elegantilla tavalla eli siten, että vero porrastetaan ympäristöominaisuuksien mukaan. Tämä on uudenlainen innovaatio, siitä ollaan hyvin kiinnostuneita kansainvälisesti tällä hetkellä. Samassa yhteydessä vielä muutimme sitten polttonesteverotuksen eli polttoaineverotuksen ympäristöporrasteiseksi.

Eli tämä tässä oli ajatuksena. Ei se mikään hätäratkaisu ollut vaan tietoinen valinta: työllistämisen veroa alaspäin, jotta työpaikkoja on paljon, ja kuluttamisen veroa sitten vähän ylöspäin.