7) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poronhoitajien sijaisavusta
vuonna 2014 ja maatalousyrittäjän eläkelain
114 §:n muuttamisesta
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa herra puhemies! Sijaisapu pohjoisen ankarissa olosuhteissa
työskenteleville poronhoitajille on askel kohti tasa-arvoa.
Samankaltainen järjestely tilapäisavun palkkaamiseen
on jo esimerkiksi turkistarhaajilla. Kaikki eläinten pito
on sitovaa ja kuormittavaa työtä, josta ei voi
noin vain ottaa vapaapäiviä edes sairaana. Toki
Lapin olosuhteet, välimatkat ja poronhoitotyön
luonne huomioon ottaen voi sanoa, että ammatti painii vielä omassa
sarjassaan vaativuutensa vuoksi.
Poronhoitajien sijaisavun järjestäminen tukee ammatissa
toimivien työssäjaksamista ja pidentää työuria
hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Vuosina 2010—2013
sosiaali- ja terveysministeriö toteutti poronhoitajien
sijaisapukokeilun, ja siitä saadut tulokset osoittavat,
että sijaisapujärjestelmä on erittäin
tarpeellinen poronhoitajille.
Katson, että määrärahan
järjestyminen kertoo arvostuksesta poronhoitajien perinteistä ammattia
kohtaan. Poronhoidon tulee säilyä ammattina, jolla
voi hankkia tarvittavan toimeentulon myös tulevaisuudessa.
Pirkko Mattila /ps:
Puhemies! Hyvinvoivan eläimen turva on hyvinvoiva
hoitaja. Tämä lakiesitys on hyvä, vaikkakin
tilapäinen, ja valiokunta on aivan oikein ottanut kantaa
puoltaen avun vakinaistamista, ja tämä olisi tietysti
poroelinkeinon kannalta erityisen suotavaa. Se on merkittävä pohjoisen
elinkeino, niin kuin täällä edustaja Ojala-Niemelä totesi.
Se on saamelaisten merkittävä elinkeino myös
kulttuurin säilymisen kannalta.
Lakiesityksestä käytiin myös kattava
lähetekeskustelu, josta vielä haluan nostaa esille
tämän valitusoikeuteen liittyvän muutoksen,
mikä koskee hallinto-oikeuksien yhdistymistä pohjoisessa
Pohjois-Suomen hallinto-oikeuksiksi. On suunniteltu juuri näin
ja minunkin mielestäni on näin, että tätäkin
kyseistä elinkeinoa ja asiaa koskevien valitusten asiantuntemuksen
tulee nimenomaan säilyä siellä Rovaniemellä jo
näitten pitkien välimatkojenkin vuoksi, ja se
asian osaaminen tulee varmasti myös siellä tämän
elinkeinon hyväksi.
Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä poronhoitajien
sijaisavusta vuonna 2014. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään
ottanut esitykseen myönteisen kannan niin, että lakiehdotukset
hyväksytään muuttumattomina.
Lähetekeskustelussa edustaja Maijala nosti esiin hyvän
ajatuksen siitä, että sijaisapua voitaisiin laajentaa
niihin valitettaviin tapauksiin, joissa poronhoitaja kuolee ja elinkeinon
jatkuvuus ja eläinten hyvinvointi ovat vaarassa. Käsittääkseni
tässä valiokunnan mietinnössä tähän
asiaan ei ole otettu minkäänlaista kantaa, ja
mielelläni kuulisin valiokunnan edustajilta, jos mahdollista,
kuultiinko valiokunnassa asiantuntijalausuntoja siitä,
miten tämän asian kanssa olisi voitu menetellä.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä laki tarjoaa siis
poronhoitajille palkattua sijaisapua silloin, kun sijaisavun tarve
johtuu poronhoitajan sairaudesta tai tapaturmasta. Kokeilun aikana
korvauksen enimmäismääräksi
oli katsottu 17 euroa tunnilta vuoden 2010 tasossa ja sijaisaputuntimäärä oli
rajoitettu ensimmäisenä vuonna 40 tuntiin ja viimeisenä kokeiluvuonna 150
tuntiin. Vuosittain oli varattu 300 000 tähän järjestelyyn,
ja sillä summalla uskotaan pärjättävän
myös jatkossa.
Tästä laista voi yksinkertaisesti todeta,
että se tuo poronhoitajat lähemmäksi
tasa-arvotilannetta suhteessa muihin yhteiskunnan jäseniin,
erityisesti alkutuottajiin, ja tätä on tervehdittävä erityisen
myönteisesti.
Sijaisapujärjestelmän käytännön
toimivuuden kannalta on keskeistä poroisännän
rooli, niin kuin tuossa lakiesityksessä todetaan, lausunnon antajana.
Onkin todettava, että paliskuntien toimivuuden kannalta
muutoinkin on tärkeää, että poroisännän
virkamiesluonne tiedostetaan ja että sitä vastuuta
myös korostetaan. Tämän sijaisapujärjestelmän
yleinen johto on siis sosiaali- ja terveysministeriöllä,
ja maatalousyrittäjän eläkelaitos vastaa
sitten käytännön toimivuudesta.
Kun poronhoitajat seuraavat eduskunnan keskusteluja, niin on
ollut erittäin myönteistä saada se palaute,
mitä lähetekeskustelussa tästä asiasta on
saatu. Tämän lain toteutumista todellakin odotetaan
ja sille annetaan arvoa. Olen itse aikaisemmin perännyt
tämän lain säätämistä kirjallisessa
kysymyksessä, ja henkilökohtaisestikin on todella
miellyttävää todeta, että tämä nyt
astuu sitten lopulta aivan hyvässä muodossa voimaan ensi
vuoden alusta.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Valiokunta on aivan oikein todennut tämän
lakiesityksen järkeväksi. Tämä laki
on niin monella mittarilla todettu tarpeelliseksi, että jo tässä vaiheessa
totta kai olisi ollut järkevää säätää tämä laki
pysyväksi ja vakinaiseksi.
Valiokunta on toki kiinnittänyt huomiota tähän
lain vakinaistamiseen. Onkin nyt toivottavaa, että tämä lainsäädäntötyö toteutetaan
riittävissä ajoin ensi vuoden aikana, että sitten
vuoden 2015 alusta sijaisapuoikeuslaki saadaan pysyvänä voimaan,
ja myös sitten sillä tavalla, että voitaisiin
arvioida riittävässä määrin
se, millä tavalla tämä sijaisapuoikeus
laajennetaan koskemaan myös niitä tilanteita,
jotka ovat rinnastettavissa poronhoitajan sairauteen tai tapaturmaan.
Näitä tapauksia ovat, kuten edustaja Kiuru täällä esille
ottikin, muun muassa nämä poronhoitajien kuolemantapaukset.
Ne on aivan välttämätöntä ottaa
mukaan, koska kysymys on kuitenkin siitä, millä tavalla
porotilan jatkuvuus pystytään näissä tilanteissa
turvaamaan. Jollakin tavalla tietysti on vähän
tai erittäinkin harmillista ja yllättävää,
että nyt tätä laajennusta ei tässä vaiheessa
huomioitu, mutta minä toivon, että tämä vakinaistaminen
lain osalta toteutetaan ja siinä myös arvioidaan
sitten, millä tavalla tätä sijais-apuoikeutta
on syytä laajentaa myös muihin kuin näihin
sairaus- ja tapaturmatapauksiin.
Laila Koskela /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä ehdotuksessa ehdotetaan
säädettäväksi laki poronhoitajien
sijaistusavusta vuonna 2014. Se olisi pääosin
vastaava kuin vuosina 2010—2012 toteutetussa määräaikaisessa
kokeilussa. Vuoden 2014 valtion talousarvioon on varattu määräraha kokeilun
jatkamiseen vuodella. Oikeus sijais-apuun määräytyisi
nyt esitetyssä laissa samoin edellytyksin kuin edellisessä kokeilussa,
mutta sijaisavun saamiseen oikeuttavaan porojen vähimmäismäärään
luettaisiin myös poronhoitajan alaikäisten lasten
nimissä olevat lukuporot, mikäli poronhoitajalla
itsellään on vähintään
yksi lukuporo.
Tämä esitys on tarpeellinen ja edistää poronhoitajien
työssäjaksamista, ja näin koko poronhoitoalueen
toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa. Vuosina 2010—2012
toteutetusta kokeilusta saadut kokemukset puoltavat poronhoitajien
sijaisavun vakinaistamista. Toivottavasti tämä auttaa
osaltaan Lapin porotalouden elinkeinon säilymiseen elinvoimaisena
jatkossakin.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa herra puhemies! Vaikka sijaisaputoimintaa ei ole vielä tämän
nyt varmistuneen määrärahan jälkeen
vakinaistettu, järjestelmä on mielestäni
ottanut yhden tärkeän askeleen eteenpäin.
Uudet kokemukset ja sijaisavun tuleva, toivottavasti korkea käyttöaste
kertovat taas eteenpäin palvelun tarpeellisuudesta. Seuraavalla
kierroksella olisikin minusta perusteltua puhua jo järjestelmän
vakinaistamisesta. Tässä asiassa ovat olleet erittäin aktiivisia
Paliskuntain yhdistys ja SámiSoster, ja kiitän
lämpimästi ministeri Huovista, joka mahdollisti
tämän rahan tähän kyseiseen
käyttötarkoitukseen ja näki tämän
tarpeellisuuden. Yhteistyöllä onnistuimme.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Koskela erinomaisessa puheenvuorossaan
toivoi, että toivottavasti tämä laki edesauttaa,
että Lapin poronhoidon jatkuvuus turvataan. Minä henkilökohtaisesti
toivon, että tämä lakiesitys turvaisi
kaikkien paliskuntien poronhoidon jatkuvuuden, näitä paliskuntia
nimittäin on myös muuallakin kuin Lapissa eli
myös Kainuussa.
Yleiskeskustelu päättyi.