Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt on toisessa käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamisesta. Lain ensimmäisessä käsittelyssä täällä käytiin varsin vilkas ja monivivahteinen keskustelu. Valiokuntavaiheessa perussuomalaisten kansanedustaja Soini on tehnyt asiaan vastalauseen, jossa hän esittää tämän hallituksen esityksen hylkäämistä.

Arvoisa puhemies! Teen jo tässä yhteydessä ehdotuksen siitä, että tämä hallituksen esitys hylättäisiin.

Itse en valitettavasti ymmärrä tämän suuntaista kriminaalipolitiikkaa, jossa lähdetään pala palalta siihen, että rangaistuksilla ei ole mitään merkitystä. Jos historiallisesti seuraa tätä tilannetta, millä tavoin kehitys on kulkenut 1960-luvulta lähtien, jolloin meille tuli muuntorangaistusjärjestelmä, silloinhan vähimmäisajaksi tuli 10 päivää ja maksimi yhteenlaskettavien muuntorangaistusten osalta oli 180 päivää. Sen jälkeen muuntorangaistussäännöksiin on tehty lukuisia muutoksia lievennysten kautta.

Itse olen nähnyt parhaimpana uudistuksena 1969 tehdyn kokonaisuudistuksen, jossa asetettiin muuntorangaistus myös ehdolliseksi eli se voitiin tuomita lykkäytymään ja se raukesi, mikäli henkilö ei syyllistynyt lykkäysaikana uuteen rikkomukseen. Sen jälkeen muuntorangaistusta on 1978 alennettu 10 päivästä 6 päivään ja 1987 tulivat myös uudet säännökset, joissa muuntorangaistuksen aika väheni jälleen kerran, 6 päivästä 4 päivään. Samalla pudotettiin tämä enimmäisaika 180 päivästä 120 päivään.

Nyt todella jälleen pudotetaan enimmäispituutta 120 päivästä 90 päivään, oli sakkoja kuinka paljon hyvänsä, eli tämä on maksimipituus, joksi ajaksi henkilö tuomitaan. Lisäksi uhkasakkojen osalta yhden päivän vankeus pudotetaan vastaamaan nykyisen 20 euron asemesta 30:tä euroa.

Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä lain kannattajat totesivat, että tällaiset henkilöt eivät kuitenkaan pystyisi työskentelemään niin sanotuissa työsiirtoloissa. Itse otin esimerkkinä sen, että kun ennen tehtiin niin sanottu Seutula-keikka, rakennettiin lentokenttää, niin nyt voisi olla aika rakentaa Marja-rata. Sanottiin, että nämä henkilöt eivät pysty töihin.

Voitaisiin muutenkin muuttaa meidän yhdyskuntapalvelujärjestelmää toisenlaiseksi, jolloin ei se peruste pätisi enää, jota nyt käytetään, että meillä on liikaa vankeja ja sen johdosta pitää lieventää rangaistuksia. Minun mielestäni yhteiskunnan velvollisuus on rakentaa lisää vankilapaikkoja sitten, ja ensimmäisenä kannattaisi ryhtyä siihen, että ulkomaalaiset vangit — virolaiset ja venäläiset vangit — lähetettäisiin kotimaahansa suorittamaan sitä rangaistusta, mihin heidät on tuomittu.

Itse kannattaisin nimenomaan yhdyskuntapalvelun tapaista rangaistusta. Lainsäädännön mukaanhan yhdyskuntapalvelu on sellainen rangaistus, johon voidaan tuomita vankeusrangaistuksen sijasta. Siellä on myöskin säännökset siitä, mistä täällä ensimmäisessä käsittelyssä puhuttiin, eli myöskin käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja Kriminaalihuoltoyhdistyksen hyväksymällä tavalla täyttyisivät myös ne kriteerit, joita täällä eräät arvostelijat ensimmäisessä käsittelyssä esittivät.

Myöskin on otettava huomioon, että tätä asiaa on työryhmässä valmisteltu jo 1999, mutta jostakin syystä ei ole haluttu sisällyttää tätä lainsäädäntöön. Eli mikäli muuntorangaistus voitaisiin suorittaa yhdyskuntapalveluna, se ei rasittaisi meidän vankiloita, koska eräät perusteet ovat olleet nimenomaan siinä ja on arvioitu myöskin sitä, että tämän esityksen perusteella vankien määrä vähenee määrätyn määrän. Tämähän on lain perusteluissa mainittu.

Arvoisa puhemies! Ehdotan vielä, lakiehdotukset hylätään.

Tony Halme /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Vistbackan hylkäysehdotusta.

Tämän kaltaisella lain muuttamisella me emme missään tapauksessa tule pääsemään ennaltaestävyyden kannalta tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Rangaistuksien lieventäminen ei ole keino vankiloiden täyttymisen estämiseksi.