Eduskunta 21
Matti Ahde /sd:
Herra puhemies! Eduskunnan työskentelyilmapiiri on
todettu jopa tämän välikysymyskeskustelun
aikana hyväksi, jopa sopuisaksi ja yhteistyöhakuiseksi.
Kuitenkin on todettava, että eduskunnan eräistä työskentelytavoista
ja huonosti yhteensopivista kokousajoista meidän tulisi
myös ryhtyä keskustelemaan, ja ehkä tämä eduskunnan
pääluokka on paikka, jossa voi tällaisen
puheenvuoron käyttää.
Tulisi jatkaa eduskuntatyön kehittämistä,
jota mielestäni onkin tehty oikeaan suuntaan jo kahden
viimeisen vuosikymmenen aikana. Olisi syytä selvittää eduskunnan
osin vanhentuneet ja osin nykyaikaan sopimattomat työskentelytapamme. Meiltä puuttuu
jonkinlainen parlamentaarinen rytmi eikä työskentely
ole kaikilta osin eduskunnan arvovallan eikä asioiden perusteellisen
käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.
Herra puhemies! Eräs ongelma eduskunnan käytännön
työssä liittyy tilakysymyksiin valiokuntatyöskentelyssä.
On harmillista ja osittain jopa hankaloittavaa, että jokaisella
valiokunnalla, puhumattakaan valtiovarainvaliokunnan jaostoista,
ei ole omaa työskentelytilaa. Oma valiokuntahuone helpottaisi
valiokunnan, puhumattakaan valtiovarainvaliokunnan jaostoista, työskentelyä.
Tämän asiantilan järjestäminen
ei ole mahdoton tehtävä.
Oman valiokunta- ja jaostohuoneen puuttuminen aiheuttaa monenlaisia
käytännön ongelmia, odottelua käytävillä,
kun sekä edustajat että asiantuntijat odottavat
edellisen kokouksen loppumista ja oman kokouksensa alkamista. Niin
valiokunnan jäsenet, kuultavat asiantuntijat kuin eduskunnan
virkamiehetkin joutuvat kohtaamaan tämän ongelman
harva se päivä, ja tätä ei voi
pitää hyvänä asiantilana. Asiantuntijoiden kuulemiseen
ei myöskään jää tarpeeksi
aikaa, ja kaukaakin tulleen asiantuntijan ajasta menee usein suuri
osa valiokuntaan sisäänpääsyä odottaessa.
Kun hän sitten pääsee lausumaan näkemyksiään,
ajankäyttöongelmista johtuen usein joudutaan toteamaan,
että voisitteko tiivistää sanottavanne.
Arvoisa puhemies! Uusi, ensi kesänä valmistuva
eduskunnan lisärakennus on tärkeä osa
tämän tilaongelman ratkaisua, vaikkakaan se ei
ratkaise tätä koko ongelmaa. Tämä tarkoittaakin
sitä, että tämän vanhan, arvokkaan
varsinaisen eduskuntatalon sisällä täytyy
todennäköisesti tehdä ihan lähiaikoina
uusia tilajärjestelyjä.
Valiokuntien työskentelyyn liittyvä toinen
ongelma on, että hyvin monet edustajat, varsinkin suurimmista
eduskuntaryhmistä, ovat ajankäytön kannalta
katsottuna liian monen ja usein samaan aikaan kokoontuvan valiokunnan
jäseniä, ja siksi ei ole riittävästi
aikaa osallistua valiokuntatyöskentelyyn sen vaatimalla
tavalla. Tämän ongelman ratkaisemiseksi ehkä voitaisiin
harkita jälleen kerran sitä, tulisiko tai voitaisiinko
valiokuntien jäsenmäärää lievästi
supistaa, kuitenkin sillä tavalla, että tässä mahdollisessa
supistustoimessa huomioitaisiin erityisesti pienten eduskuntaryhmien
asema.
Kun täysistuntoasioiden määrä on
viime vuosina selvästi kasvanut, on tämän
johdosta jouduttu käyttämään
ja ottamaan käyttöön joka päivä pidettävät
täysistunnot eduskuntaviikoilla. Täysistunnot
pidetään pääasiassa alkaen iltapäivällä ja
illalla. Tärkeimmät poliittiset keskustelut käydään
monesti illan hämärissä, jolloin ne jäävät usein
julkisuudelta ja näin myös kansalaisilta pimentoon.
Tämä ei ole mielestäni missään
tapauksessa parlamentaarisen arvovallan kannalta hyvä asia.
Onhan eduskunta, tai ainakin sen tulisi olla, suomalaisen poliittisen
keskustelun keskipiste.
Eduskunnan tulisikin vakavasti harkita siirtymistä erillisiin
valiokuntaviikkoihin ja erillisiin täysistuntoviikkoihin,
kuitenkin siten että poikkeustapauksissa voitaisiin kutsua
täysistunto tai valiokunta toistensa viikoilla koolle niin
sanottuihin pikaistuntoihin. Tätä mallia käytetään
osin europarlamentissa, ja käsitykseni mukaan hyvin kokemuksin.
Mikäli yllä mainittu täysistuntoviikko
ja valiokuntaviikko erotettaisiin omiksi viikoikseen, voitaisiin
ottaa päivät, siis normaalit päivät,
eduskunnan työskentelyn normaaleiksi ajankohdiksi. Tällä voitaisiin
selkeyttää myös nykyistä jakoa
aamu- ja iltapäivävaliokuntiin, joka ratkaisisi
osittain sekä ajankäytön että tilankäytön
ongelmia.
Arvoisa puhemies! Tällä mahdollisesti tehtävällä,
tai toivottavasti tehtävällä, ratkaisulla
olisi kansanedustajien ajankäytön suunnitteluun
myös suuri merkitys. Päivällä pystyisi
hoitamaan työnsä eduskunnassa ja illalla voisi
pitää yhteyttä äänestäjiin,
osallistua poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan ja antaa
aikaa perheelleen. Edustajan tehtävän hoitoon
oleellisena osana kuuluu poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen
ja äänestäjiin säännöllisen
yhteyden pitäminen. Tällä tavalla myös,
luulisin, eduskunnan hyvän ja ahkeran virkamieskunnan ajankäytön
suunnittelu tulisi normaaliksi, sellaiseksi kuin muidenkin suomalaisten
työpaikoissa työskentelevien ajankäyttö on.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä pääluokka
käsitellään aivan ensimmäisenä.
Tämän muutoksenhan sai aikaan pitkäaikainen
perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Esko Helle
Hämeestä. Meidän perustuslakimme 2 §:ssähän
sanotaan, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota
edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. 3 §:ssä sanotaan,
että eduskunnalle kuuluu lainsäädäntövalta,
mukaan lukien valtiontalouden hoito, kun taas hallintovalta kuuluu
tasavallan presidentille ja eduskunnan luottamusta nauttivalle valtioneuvostolle.
Tuomiovaltaa käyttävät taas tuomioistuimet.
Olen iloisesti ja perusteellisesti ilahtunut ja hämmästynyt
ed. Ahteen hyvästä esityksestä, että vihdoinkin
tuodaan kunnollinen esitys eduskunnan työjärjestyksen
muutokseksi. Sikäli kuin kuuntelin ed. Ahteen esitystä,
niin mikäli toimisimme sen mukaisesti, saattaisi olla,
että saisimme myös työmme laatua kohotetuksi.
Näin äkkiseltään kuultuna kannatan
kaikkia hänen tekemiään ehdotuksia ja
avauksia työjärjestyksen muuttamiseksi. Iltaistunnot,
jotka alkavat kello 18 olettaen, että ne kestävät
kello 23:een, maksavat 11 000 euroa. On hyvä, että meidän
torstaipäiväiset istuntomme on siirretty alkavaksi
kello 16.30. Uskon, että se joustavoittaa työskentelyämme
ja ehkä saattaa tuoda jopa jonkinlaista säästöäkin talouteemme.
Valiokuntatyöskentelystä ed. Ahde mainitsi aivan
oikein. Kun kouluissa rehtorit pystyvät tekemään
lukujärjestykset monelle sadalle oppilaalle ja opettajalle,
niin luulisi eduskunnan voivan tehdä järjestyksen
niin, että valiokunnat eivät ole päällekkäin
eivätkä myöskään eduskunnan
muut toimet ole samaan aikaan. Meillähän on tämmöisiä toimielimiä,
jotka kuuluvat eduskunnan alaisuuteen, kuten Kelan valtuutetut ja Suomen
Pankin pankkivaltuusto. Kun on Kelan valtuutettujen kokous, se on
aina samaan aikaan kuin meidän täysistuntomme,
ja on aika mahdotonta olla samaan aikaan täysistunnossa
ja Kelan valtuutettujen kokouksessa, ja sitten näytetään tyhjää salia
ja mainitaan se, kuinka laiskoja kansanedustajat ovat, mikä suinkaan
ei ole totuus, vaan se, että kansanedustaja ei voi olla
kahdessa paikassa samaan aikaan.
Toivon, että ed. Ahteella löytyy voimia viedä näitä ajatuksia
eteenpäin. Ainakin näin pikaisesti arvioituna
tulen antamaan kaiken tukeni näille ajatuksille ja puhumaan
niitten puolesta omassa ryhmässäni.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Minusta ed. Ahteen ehdotusta kannattaa todella miettiä.
Meillähän on olemassa täällä oikein
kunnon kokemus 90-luvun alkupuolelta siitä, että oli vain
valiokuntia, ja se oli silloin, kun Eta-lainsäädäntöä tehtiin.
Maatalousvaliokunnalla oli silloin viisikymmentäviisi lakiehdotusta
käsiteltävänä. En muista, kuinka
monta viikkoa me istuimme kello 9:stä aamulla 15:een iltapäivällä, pikkuinen
tauko keskipäivällä, kuuman kesän
aikana. Kyllä se tehokasta oli, ja ne viisikymmentäviisi
mietintöä kahdella valiokuntaneuvoksella tulivat
tehtyä. Kannattaa todella miettiä kaikki yksityiskohdat
ja tilakysymykset, aikajärjestelyt jnp., mutta minusta
se voi olla ihan hyvä asia. Tietysti tuolta korvesta tulleena
tämä "kakkosperheet Hesaan" kuulostaa hiukan persoonalliselta.
Tämän mukaan sitten meidän pitäisi
hankkia tänne kakkosperhe, kun pitää perheen
luokse mennä illalla. (Ed. Ahde: Moni edustaja joutuu!) — Ai
joutuu menemään. Hyvää matkaa
perheen luokse!
Arvoisa puhemies! Ehdotus on harkinnan arvoinen, ja erikoisesti
se tietysti eduskunnan virkamieskunnan ja muun henkilökunnan
kannalta olisi todellinen parannus nykyiseen.
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Ahteen esille nostama asia eduskunnan
työtapojen uudistamisesta on tietysti ihan paikallaan.
Uudistamistahan on tapahtunut viime vuosina jo huomattavasti, mutta
varmasti parannettavaa edelleen riittää.
Muutama kommentti. Kun ed. Ahde nosti esille tämän,
että suurten ryhmien kansanedustajien ongelmana on se,
että heillä on monta valiokuntaa hoidettavanaan,
niin tietysti tämäkin on yksi asia, joka varmaan
on syytä miettiä ennen seuraavia vaaleja, koska
ainakin joiltakin osin voidaan todeta, että on käytössä kahdenkertainen d’Hondt-järjestelmä,
joka ei välttämättä sitten kaikille
ryhmille kyllä ole ihan oikeudenmukainenkaan, kun näitä paikkoja
jaetaan. Ainakin vasemmistoliiton ryhmässä olemme
keskustelleet tästä. Mutta ed. Ahdehan kyllä,
kun hän puhui valiokuntien jäsenmäärästä,
totesi, että mahdollisesti voitaisiin myöskin
huomioida pienten ryhmien edustus.
Sitten toteaisin myöskin sen, että en ole
kyllä sinänsä aivan vakuuttunut näistä erillisistä valiokuntaviikoista
ja istuntoviikoista. Niistä ainakin itselläni
on kokemusta Euroopan parlamentista. Tietenkin se saattaisi helposti
johtaa sitten siihen, että valiokunnista olisi helpompi
olla pois kuin täysistunnoista. Mutta meillähän
aikaisemmin esimerkiksi keskiviikkona ei juurikaan ollut istuntoa,
ja voisi olla kyllä hyvä, että olisi
joku päivä, jolloin todellakin valiokunnilla olisi
selvästi enemmän ja kunnolla aikaa käytettävänä.
Nythän meillä istuu myöskin työryhmä,
joka pohtii nimenomaan sitä, miten Euroopan unionin uusi
perustuslaki ja yhä lisääntyvät
Euroopan unionin asiat vaikuttavat myöskin eduskunnan työskentelyyn,
koska on aivan selvää, että näiden
asioiden määrä kasvaa, ja tavallaan,
jos me kuvittelemme, että me näitä kansallisia
lainsäädäntöasioita käsittelemme
yhtä perusteellisesti kuin aina ennenkin, niin ihmettelen,
tekisimme me mitä järjestelyä tahansa,
mistä löytyy se aika, jota tarvitaan ehdottomasti
EU-asioiden käsittelyyn. Tätä on syytä miettiä.
Päällekkäisyyttä todella
on, ja täytyy myöntää, että niiden
asioiden lisäksi, jotka ed. Nurmi tässä mainitsi — Kelan
valtuutetut ja Suomen Pankin pankkivaltuuston — Pohjoismaiden
neuvoston osalta tämä tuska meillä on
jatkuvasti, miten jakautua moneen paikkaan yhtä aikaa.
Mikko Elo /sd:
Puhemies! Ed. Ahteen ehdotus on todella harkitsemisen arvoinen.
Ed. Ahde on tehnyt tämän ehdotuksen sen kokemuksen pohjalta,
joka hänellä on vuosista 70—91, ja siihen
liittyy monia eri tehtäviä eduskunnassa. Tunnen
Matti Ahteen hyvin eduskunnalle myönteisenä henkilönä,
joka varmasti ajattelee eduskunnan parasta.
Pari huomiota. Oikeastaan aivan sama huomio kuin ed. Pulliaisella,
mitä perheeseen tulee. Meitä on kuitenkin ehkä tuollainen
kolme neljäsosaa, ainakin kaksi kolmasosaa, ulkopuolelta
tämän Pääkaupunkialueen, jotka
joudumme täällä joka tapauksessa olemaan,
tai saamme olla, miten nyt otetaan tämä. Toinen
asia sitten vielä on nämä kansainväliset
tehtävät, joita ed. Ahde ei ottanut tässä esille.
Se on eräs aikamoinen lisäys muutamalla kymmenellä kansanedustajalla,
jotka niitä tekevät. Muun muassa itse olin tänään kokouksessa
muualla Euroopassa. (Ed. O.Ojala: 30:llä ainakin!) — Muutamalla
kymmenellä.
Puhemies! Sen lisäksi, niin kuin ed. Ahde omassa esityksessään
totesi, me voimme käyttää hyväksi
näitä kansainvälisiä kokemuksia.
Ed. Ojala jo viittasi omiin kokemuksiinsa. Tässä vaan
olen toivottanut hyvin tervetulleeksi tämän uuden
systeemin, jonka viime vuosina olemme ottaneet tähän
puheiden rajoittamiseen. Itse olen sitä alun perin ehdottanut
ja olen sitä mieltä, että se on erinomaisen
hyvä ajatus, ja sillä me pystymme jouduttamaan
näitä istuntoja.
Matti Ahde /sd:
Herra puhemies! Mitä EU-asioitten käsittelyyn
tulee, niin nehän pääasiassa käsitellään
valiokuntalaitoksen piirissä, siis suuresta valiokunnasta
on muodostunut EU-valiokunta. Se tietenkin noudattaa tätä samaa
logiikkaa ja itse asiassa perustelee tätä esitystä omalta osaltaan.
Mitä tulee sitten kansanedustajan työn sijoittamiseen
päiväsaikaan eduskunnassa ja illat sitten yhteiskunnalliseen
ja äänestäjien tapaamiseen, se on tärkeä pointti
tässä koko esityksessä. Kansanedustajan
täytyy pystyä lupaamaan aika uskottavasti osallistumisesta
joihinkin tilaisuuksiin, joihin häntä odotetaan,
ja tämä järjestelmä ei hirveän
hyvin tue tätä pyrkimystä.
Mitä perheisiin tulee, olen vaan pannut merkille, että viime
aikoina täällä on huomattavan paljon
entistä enemmän nuoria naisia, jotka ovat myös äitejä,
ja heille tämä perhenäkökulma
käsitykseni mukaan on äärettömän
tärkeä. (Ed. O. Ojala: Ja isiä!)
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Sen verran jatkan ed. Ahteen ajatuksia, että kyllä se
meille isillekin tekee hyvää säilyttää yhteys perheeseen.
Mutta kaiken kaikkiaan haluan tässä yhteydessä antaa
ihan tunnustuksen sille, että näitä eduskunnan
työtapoja on jo kuluneiden vuosien aikana pyritty kehittämään.
Mutta myös näen, että tämä ed.
Ahteen avaus on ihan harkinnan arvoinen, ja ajattelen nimenomaan
niin, että tähän avaukseen sisältyy
sellaisia ainespuita, joita voitaisiin aika lyhyellä aikajänteelläkin
harkita käyttöön otettaviksi.
Otan yhden käytännön kokemuksen ihan
nyt tältä eduskuntakaudelta, ja se liittyy nimenomaan
valtiovarainvaliokunnan jaosten toimintaan. Minusta siellä tämä päällekkäisyys
ja tämä tilakysymys, tilaongelma, tulee erityisen
vahvasti vastaan. Melkein voi sanoa, että ei juuri poikkeusta
sillä, ettei jaostoa jouduta vähän pakkaamaan
liian ahtaalle. Tässä suhteessa sitä,
puhutaanko nyt kokonaisista viikoista vai puhutaanko tietystä vuorovedosta
valiokuntapäivien ja täysistuntopäivien
osalta, minusta kyllä kannattaa ihan asiallisesti pysähtyä pohtimaan.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Aloitan taas puheenvuoroni kiitoksella siitä,
että tämä meidän budjettikäsittelymmekin
on tullut paljon sutjakammaksi ja sitä on järkevöitetty
entisestään.
Täytyy sanoa vielä ed. Ahteen puheenvuorosta,
että kyllä minä olen hänen kanssaan
samaa mieltä, että illat kansanedustajan pitää olla
myös yhteiskunnallisesti aktiivinen muissa toimissa ja Suomen
Pankin, Pohjoismaiden neuvoston ja Kelan kokouksia voidaan ajoittaa
niille illoille, jotka ovat sitten vapaita. Itse olen nyt kolmatta kautta
eduskunnassa ja olen 13- ja 15-vuotiaitten poikien äiti,
ja mieheni on käynyt koko kymmenen vuotta Helsingissä päivittäin
töissä. Tiedän, mitä työn
ja perheen yhteensovittaminen on, ja tähän saakka
se on onneksi onnistunut.
Mutta 150 täysistuntopäivää meillä on.
Minusta se ei ole kohtuuton työmäärä.
Mielestäni se on järjestettävissä,
ja niiden edustajien osalta, jotka eivät illaksi lähde
koteihinsa perheensä luokse, en ymmärrä,
jos tämä työ jaetaan uudella lailla,
mitä se muuttaa, kun 150 päivää he
ovat pyöreästi jo nytkin täysistunnoissa
ja iltaisin täällä. Jos tätä työtapaa
vain muutetaan ja ehkä meillä on puolet näistä päivistä täysistuntopäiviä ja puolet
esimerkiksi valiokuntapäiviä, iltojen määrä pysyy
samana. En ymmärrä, mikä ongelma se on,
jos työaikoja muutetaan. (Eduskunnasta: Se oli huuli!) — No,
näyttää olevan aika leppoisa huuli.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Kun asiakohtana on eduskunta, ottaisin erään
ongelman esille, josta eduskunnassa on kuluneen vuoden aikana paljon
keskusteltu tilojen käytön osalta, mihin tässä keskustelussa
on juuri viitattu, ja se liittyy tiedotusvälineiden läsnäoloon eduskunnan
tiloissa. Olin jossain määrin hämmästynyt
siitä, että puhemies Lipponen toimi siten, että hän
nimesi yhden huoneen kahvilan takaosasta kansanedustajien käyttöön.
Minusta tämä oli yllättävä päätös
sen vuoksi, että minun nähdäkseni puhemiehen
olisi pitänyt toimia siten, että hän
olisi nimennyt yhden huoneen tiedotusvälineiden käyttöön,
ja muut tilat olisivat tietysti kansanedustajien käytössä.
Eduskunnassa on se erikoinen asetelma verrattuna mihinkään muuhun
parlamenttiin maailmassa, että me olemme täällä merkillisessä ristisiitoksessa,
tiedotusvälineet ja sitten kansanedustajat samoissa tiloissa,
ja liian monissa kohdissa tämä synnyttää selkeästi
epäterveellisen ilmaston, eduskuntatyön kannalta
epäterveellisen ilmaston, joka näkyy myöskin
sitten väärällä tavalla julkisessa
sanassa. Sen vuoksi minusta pitäisi toimia siihen suuntaan,
että tiedotusvälineille selkeästi osoitetaan
täällä ne tilat, joissa tiedotusvälineiden edustajat
toimivat, ja muut tilat ovat kansanedustajien käytössä.
Matti Ahde /sd:
Herra puhemies! Ihan historiankirjoituksen varalta totean, että tämä perheitten
asia on yhtä tärkeä naisille ja miehille.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla ed. Kiljusen mielipide, että ei
riitä pelkästään puhemies Lipposen
yksin tekemä päätös sulkea toimittajat
käytävältä pois ja kieltää heiltä haastattelujensa
tekeminen eduskunnan kahvilassa, vaan että heidät
pitäisi vielä sulkea kahvilastakin pois ja siirtää erityisesti
heitä varten varattuun huoneeseen. En tiedä, missä maailmassa
ed. Kiljunen oikein nyt elää. Vuorovaikutus toimittajien
ja kansanedustajien välillä on välttämätöntä,
eikä voi olla vain niin, että kansanedustajat
päättävät, koska he suvaitsevat
antaa haastattelun ja mistä asiasta he puhuvat. Kyllä toimittajilla
pitää olla oikeus kysyä poliitikoilta
myös silloin, kun se ei poliitikoille sovi.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä minun äskeinen
puheenvuoroni ei liittynyt lainkaan siihen, ettei tiedotusvälineillä täytyisi olla
mahdollisimman vapaat toimintamahdollisuudet, mahdollisuus tavoittaa
kansanedustajia, ja pidän erinomaisen luontevana sitä,
että myöskin kansanedustajat suhtautuvat avoimella
tavalla tiedotusvälineisiin. Mutta on eri asia puhua meidän
kansanedustajien työpaikasta ja siitä, että se
on samanaikaisesti myöskin sillä tavalla avoimesti
tiedotusvälineiden käytettävissä kuin
tällä hetkellä eduskunnassa on. Ed. Laakso,
olette entinen toimittaja, luonnollisesti puhutte sillä äänellä.
Meillä itse asiassa verrattuna mihin tahansa muuhun parlamenttiin
Euroopassa tai maailmassa on poikkeuksellisen liberaali tämä suhtautuminen,
poikkeuksellisen avoin järjestelmä suhteessa muihin
parlamentteihin, puhumattakaan suhteessa muihin instituutioihin,
joita tässä maassa toimii. Tässä suhteessa
tämä on synnyttänyt vääristynyttä ilmapiiriä,
joka on ongelma, ja siihen täytyy päästä kiinni.
Mikko Elo /sd:
Herra puhemies! Valitettavasti ed. Kiljusen puheenvuoro vei
nyt koko tämän asiakeskustelun, jonka ed. Ahde
aloitti, vallan sivuraiteelle. Halusin kuitenkin ed. Kiljuselle
todeta sen, että en ole 21 edustajavuoden aikana havainnut
mitään ongelmia tiedotusvälineiden ja
kansanedustajien välisessä suhteessa. En ymmärrä sitä,
kun, ed. Kiljunen, olen varmaan yhtä paljon ollut kansainvälisissä tehtävissä kuin
tekin — te
kyllä olette ahkera kulkemaan tuolla maailmalla — enkä ole
havainnut mitään vastakkainasettelua tiedotusvälineiden
ja eri maiden kansanedustajien välillä. Kyllä ed.
Kiljunen nyt tekee kärpäsestä härkästä.
En todella ymmärrä, mistä ed. Kiljunen
tässä puhuu.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! On tietenkin totta se, että meitä on
tässä salissa muutama, jotka ovat voineet katsoa
eduskunnan työtä myös toimittajana ennen
kansanedustaja-aikaa. Olin 15 vuotta toimittajana tässä talossa enkä ole
havainnut tällaista epätervettä suhdetta kansanedustajien
ja toimittajien välillä ennen kuin aivan viime
kuukausien aikana, kiitos puhemies Lipposen toiminnan. Kyllähän
tuntuu aika oudolta, että puhemies Lipponen käyttää puheenvuoronsa
eduskunnan ulkopuolella. Hän ei käyttäydy
kuin normaali poliitikko, jolta voi kysyä silloin, kun
toimittajat katsovat aiheelliseksi kysyä. Tarkoittaako
ed. Kiljunen nyt sitä, että kaikkien poliitikkojen
osalta pitäisi siirtyä saman kaltaiseen menettelyyn
eli rajoittaa toimittajien oikeutta kysyä haluamastaan
asiasta kommenttia poliitikoilta eduskunnassa, rajoittaa heidän
työskentelynsä yhteen huoneeseen?
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Kyllä minunkin täytyy myöntää,
että minäkin hiukan hämmennyin ed. Kiljusen
reaktiosta. Otan huomioon sen, että hän ei tarkemmin
määritellyt, mitä hän tarkoittaa
tällä epäterveellä kehityksellä.
Minua huolestuttaa enemmänkin se, jos avoimuus kärsii
ja päätöksenteko ja asioiden tausta selvitellään
suljetuissa kabineteissa. Siitä minä demokratian
kannalta olen huomattavasti enemmän huolissani. Me kansanedustajat
tavallaan olemme yleisön palvelijoita. Siksi meidät
on valittu, ja sen takia meidän toimintamme tulee olla mahdollisimman
avointa. Minusta meidän järjestelmämme
tähän saakka ovat olleet hyvin avoimia. Nyt on
tiettyjä rajoituksia tehty. Minusta ne eivät olleet
tarpeellisia. Me olisimme aivan hyvin pärjänneet.
Jokainen meistä tietää, että silloin
kun on poliittinen kriisi, ei sitä tilannetta voi millään
tavalla ennalta ennakoida. Silloin tiedotusvälineet tulevat
päälle, olimmepa missä tahansa. Siinä mielessä tämä reagointi
oli ylilyönti mielestäni, mutta tästä keskustelusta
olen aivan samaa mieltä kuin ed. Elo, että ed.
Ahteen hyvin aloittama keskustelu eduskunnan työtapojen
uudistamisesta ja kehittämisestä uhkaa nyt mennä ihan
läskiksi, jos näin uskallan sanoa.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! En ole ollut täällä 21:tä vuotta
vaan 8 kuukautta enkä ole päässyt kuin
yhden kerran ulkomaille eduskunnan kustantamana, mutta sillä ainoalla ulkomaanmatkalla
olin parlamentissa, jossa oli vartijoita suunnilleen joka käytävällä paljaitten aseitten
kanssa. En tiedä, mikä siellä oli toimittajien
työskentelyvapaus. Ainakaan itseäni tämä vapaus,
joka täällä vallitsee, ei ole millään
tavalla häirinnyt, enkä usko, että häiritsee
jatkossakaan. Siinä mielessä myöskin
kummeksun ed. Kiljusen puheenvuoroa. Sen sijaan ed. Ahde puhuessaan
eduskunnan työtavoista, muun muassa valiokuntakokousten
ongelmasta, puhui kyllä aivan täyttä asiaa.
Matti Ahde /sd:
Herra puhemies! Vielä lopuksi haluaisin sanoa, että ne
ajatukset, jotka esitin eduskuntatyön kehittämisestä,
tähtäsivät muun muassa median parempaan
kykyyn toimia parlamentissa, niidenkin medioitten ja, sanotaan,
niiden sanomalehtien, jotka sulkevat toimituksensa ovet aikaisemmin
kuin eräitten suurimpien lehtien toimitukset. Voisimme
päivään kuitenkin keskittää keskeiset
poliittiset viestit tästä talosta, poliittiset
keskustelut. Se parantaa median toimintakykyä ja antaa
suurimmalle osalle mediaa mahdollisuuden paremmin seurata eduskunnan
työtä reaaliajassa.
Tuija Nurmi /kok:
Herra puhemies! Täytyy myös sanoa tähän äskeiseen,
mitä ed. Ahde sanoi, että jos me toimimme täällä päivällä,
se on myös edullisempaa yhteiskunnalle kuin se, että me
pidämme näitä myöhäisen
yön työtunteja. Totta kai, mikäli on
tärkeästä asiasta kysymys, sodasta ja
rauhasta tai muusta vastaavasta, me teemme töitä pitkin
yötä, mutta itse kunkin kannattaisi miettiä,
mitkä asiat ovat niin tärkeitä, että niitä kannattaa
puhua ja käydä läpi keskellä yötä. Pitäisi
jokaisen täällä työskentelevän
miettiä, onko se sen arvoista, mitä se maksaa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Päästiin nyt taas tähän
pääasiaan, jonka kuvittelin olevan tässä yhteydessä.
Ed. Ahteen ajatus siitä, että puheet pidettäisiin
täällä, on äärimmäisen
hyvä. Se tarkoittaa myöskin merkittäviä poliittisia
puheita, että ne olisivat nimenomaan tässä talossa.
Siinä on vain se kiusallinen yksityiskohta, että jos
on valiokuntaviikko ja täysistuntoviikko, sitten ne ovat
joka toinen viikko nämä merkittävät
puheet. Pitäisi jollakin tavalla kuitenkin olla niin, että kaikki
merkittävät puheet pidettäisiin täällä,
ja jokin konsti myöskin silloin, että kun ykköspuhemies
on erittäin aktiivinen antamaan lausuntoja, hänelle
pitäisi keksiä täällä kammio,
missä hän antaisi lausuntoja.
Yleiskeskustelu päättyy.