Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on laatinut tämän vuoden kolmannen lisätalousarvion epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. (Ed. Kuoppa: Ja epävarmoin ottein!) Tuolloin ensisijaisesti pinnalla oli finanssikriisi, mutta se samalla jo näkyi reaalitaloudessa. Hallitus ei ole tähän esitykseen laatinut uusia talousennusteita eikä se ole ollut tarpeenkaan, koska hiukan sen jälkeen hallitus antoi ensi vuoden täydentävän budjettiehdotuksen ja siinä uudet talousennusteet on tuotu esille. Voidaan siis sanoa, että kysymyksessä on hyvin pitkälti käytännöllinen, pragmaattinen lisätalousarvio.

Talouskriisin seuraukset näkyvät kuitenkin lisätalousarviossa jo siten, että verotuloarvio alenee nettona 765 miljoonaa, josta tuloveron osuus 500 ja autoveron 216 miljoonaa. Sen sijaan perintö- ja lahjaveron arvioidaan kasvavan 70 miljoonalla eurolla ja jonkin verran myös tupakkaveron.

Menojen lisäykset ovat kaikkiaan 344 miljoonaa euroa ja tämän lisäbudjetin alijäämä on 1,082 miljardia, mikä käytännössä merkitsee sitä, että valtionvelkaa lyhennetään noin 1,4 miljardilla aiotun 2,5 miljardin sijaan. Kuitenkin voi todeta, että jos budjetti toteutuu tällä tavalla, sitäkin voi pitää kokonaisuus arvioiden hyvänä.

Valiokunta on lisännyt omassa ehdotuksessaan menoja hallituksen esitykseen verrattuna 3,5 miljoonaa euroa. Siitä 2 miljoonaa on osoitettu kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin osoitettavaksi kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville kunnille. 1,5 miljoonaa on osoitettu Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin.

Sitten eräitä huomioita tämän budjettiehdotuksen osalta valiokunnan silmin nähtynä.

Ensinnäkin Rajavartioston rahantarve johtuu pitkälti siitä, että Rajavartiolaitokselta on siirretty 78 prosenttia kiinteistövarallisuudesta Senaatti-kiinteistöille. Valtiovarainvaliokunta mietinnössään 25/2007 edellytti, että tuon siirron jälkeen Rajavartiostolle jää riittävät kiinteistön uudistamis- ja kehittämisvarat. Valiokunta pitääkin erittäin valitettavana, että näin ei ole käytännössä tapahtunut. Valiokunta haluaakin vastaisuuden varalle todeta, että hallituksen ja valtiovarainministeriön tulee pitää huolta siitä, että eduskunnan edellytykset pidetään kunniassa ja että niitä noudatetaan eikä tällä tavalla rikota, minkä vuoksi joudutaan sitten täällä lisäämään menoja.

Toinen asia liittyy Merenkulkulaitoksen eräitä vesiväylähankkeita koskevaan asiaan. Nimittäin Haminan meriväylän syvennyksen kustannusarvio arvioitiin alun perin 9,8 miljoonaksi euroksi. Haminan kaupunki ja Merenkulkuhallitus sekä liikenneministeriö olivat neuvotelleet sopimuksen, että Haminan kaupunki rahoittaa korottomalla lainalla ja että valtio maksaa sen takaisin vuonna 2010. Kävi kuitenkin, kuten usein tällaisissa tapauksissa — on aika arvaamatonta tuo meren vedenalainen ruoppaus — että kustannusarvio kasvoi kaiken kaikkiaan arvonlisäveroa huomioimatta yli 18 miljoonaan euroon. Hallitus on nyt esittänyt tämän valtuuden myöntämistä sillä tavalla, että valtio maksaa Haminan kaupungille 8 miljoonaa vuonna 2010 ja 10,2 miljoonaa vuonna 2012 ja tietysti näihin vastaavat arvonlisäverot.

Haminan kaupunki oli neuvoteltuaan liikenneministeriön kanssa jäänyt siihen käsitykseen, että he saisivat takaisin tämän toisenkin erän vuonna 2011. Valtiovarainministeriö oli kuitenkin muuttanut vuoden 2012:ksi perustellen sillä, että vuoden 2011 kehyksissä ei ole riittävää määrärahaa. Valiokunta kuitenkin totesi, että tällaisessa tilanteessa, jossa Haminan kaupunki on muutoinkin kärsinyt taloudellisesti ja tulee kärsimään laman vaikutuksesta erittäin merkittävänä vientisatamapaikkakuntana, Hamina on heikompi osapuoli tässä, ja katsoi, että tällaisen ylimääräisen lisäyksen kantajaksi on parempi valtio kuin Haminan kaupunki. Valiokunta toteaakin, että sopimus on laadittava siltä pohjalta, että Haminan kaupungille maksetaan tuo loppuerä vuonna 2011. (Ed. Saarinen: Ja ihan yksimielisesti!) — Yksimielisesti. (Ed. Pulliainen: Kova juttu!)

Edelleen haluamme valiokuntana todeta julkisuudessakin olleen asian, joka koskee sitä, että vesivarojen käytön ja hoidon momentille ehdotetaan 300 000 euroa lisämäärärahaa pilottihankkeeseen, jonka tarkoituksena on selventää pohjavesialueiden rajaamismenettelyä erityisesti marjan- ja hedelmänviljelyn osalta. Ministeriöiden välisen työnjaon mukaan torjunta-aineita koskeva lainsäädäntö sekä vedenottoon liittyvät asiat kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle ja pohjavesien suojeluasiat ja niihin liittyvä lainsäädäntö ympäristöministeriölle. Siksi valiokunta toteaa, että pilottihanke tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.

Valiokunta ei tässä mietinnössään ole tarkemmin käsitellyt talous- ja työllisyyspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä, vaan tulee käsittelemään niitä ensi vuoden talousarvioesitystä koskevassa mietinnössään. Valiokunta korostaa kuitenkin jo tässä yhteydessä varautumista ennakoitua suurempaan työttömyyteen sekä mahdollisten muiden rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen samoin kuin yritystukien tarpeeseen sen lisäksi, että rahoitusmarkkinoita koskevat toimet on tietysti hoidettava eduskunnassa loppuun.

Valiokunnalle ja eduskunnallehan on ilmoitettu, että hallitus tulee antamaan jo tammi—helmikuun vaihteessa lisätalousarvion, jossa työllisyyskysymykset tulevat olemaan keskeisessä roolissa. (Ed. Saarinen: Ei aikaisemmin!) Tältä pohjalta valiokunta esittää, että kolmas lisäbudjetti hyväksytään valiokunnan esittämin muutoksin, että lisätalousarvioaloitteet hylätään ja että tätä lisätalousarviota ryhdytään soveltamaan 1. päivästä joulukuuta 2008 alkaen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Hallituksen suhtautumista tähän vakavaan taloustilanteeseen ja eduskunnan talouskeskusteluun kuvaa tietysti se, että ministeriaitiossa ei valtiovarainministeriä näy. Kyselytunti jo toi esille sen, että hallitus ei suhtaudu vakavasti tähän taloustilanteeseen. Tältä osin, kun pitäisi kääriä hihat, niin kuvaillaan vaan, että ei tilanne ole niin vakava. (Ed. Saarinen: Joskus syssymmällä!)

Lokakuun puolivälissä liittokansleri Merkel ilmoitti, että Eurooppa on viime vuosisadan, 1920-luvun, jälkeen kovimman taloudellisen tilanteen edessä. Suomessa pääministeri ja valtiovarainministeri katsovat, että (Ed. Pulliainen: He ovat hankkimassa rahaa!) tässä mennään, tilanteessa, jossa työttömyyden kasvun hillitsemiseksi pitäisi tehdä kaikki voitava, panostaa enemmän yritysrahoitukseen ja myöskin rakennemuutospaikkakuntiin ja elinkeinopolitiikan eri tukitoimiin. Ed. Kuopalta kuulin Strömsdalin uhkakuvien realisoitumisesta Juankoskella Koillis-Savossa. Uusia alueita tulee, maa järisee tässä maassa massairtisanomisten ja työttömyyden edessä ja hallitus ei kääri hihojaan.

EU-paketti on niin alkutekijöissään, että siihen liiallinen luottaminen ei ole viisasta. Nyt kansallisin toimin pitää turvata se, mitä on onneksi valtiontalouden hyvän pohjan osalta kotimaisen talouden elvyttämiseksi tehtävä. Mutta jospa nyt Euroopan unioni saisi myöskin hallituksen ymmärtämään jo sosialidemokraattien viime talvena esittämiä taloutta ja työllisyyttä tukevia toimia. Euroopan unioni esittää nimenomaan keskuspankkipolitiikkaa niin sanotun symmetrisen sokin osalta, toisena vakausongelmiin puuttumista, ja kolmas toimintalinja on elvytystoimet. Komission tiedonanto, joka hiljan ilmestyi, kuvaa juuri näitä toimenpiteitä sillä tavalla nimenomaan, että lähtökohtana on kunkin maan tilanne tietysti, mutta toimenpiteiden pitää olla ajantasaisia, väliaikaisia ja kohdennettuja ja koordinoituja, että ne eivät esimerkiksi lisää pysyvästi julkisia menoja, ovat nopeavaikutteisia, selkeästi kohdennettavia toimia. Tältä osin sosialidemokraattien esittämä kritiikki veropolitiikkaan yhtyy monien talousasiantuntijoiden näkemykseen siitä, että veronkevennykset ovat oikea-aikaisia mutta sisällöltään painottuvat väärin. Niiden pitäisi tukea sosiaalisesti oikeudenmukaisesti pienituloisia, lisätä ostovoimaa, tukea työllisyyttä.

Kuntatalous ja nimenomaan perusturvallisuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen tilanne kärjistyy. Sinne hallitus ei lisää rahaa. Ulkoistaminen, lomautukset ja leikkaukset ovat uhkakuvina tässä tilanteessa, jossa massairtisanomisilla maa järisee, monen perheen talous vaikeutuu ja vaarantuu, mutta hallitus sitä arjen turvallisuutta leikkaa. Tältä osin Euroopan komissiokin esittää, että hallitusten on ryhdyttävä toimenpiteisiin "sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseksi", sanatarkasti.

Tämä on nyt myös kansallinen sosiaalisen turvallisuuden vastuu, jossa täytyy hallituksen ja opposition yhdessä pysähtyä täysin muuttuneen tilanteen edessä, aivan toisen kuin sen tilanteen edessä, jossa oltiin syksyllä, kun hallitus budjettia teki. Mutta hallitus jatkaa vanhaan kaavaan, veroalet suunnataan epäoikeudenmukaisesti ja talouden tilanteen kannalta väärin ja sitten otetaan 2 miljardia euroa nopeasti velkaa, mutta ei muuteta panostuksia. Nyt tarvitaan hyvinvointivaltion perustaan täsmärappauksia, liikennehankkeisiin, infraan, rakentamiseen, peruskorjaukseen, homekoulujen korjaukseen, nopeita täsmävaikutuksia.

Erityisesti meidän on suhtauduttava vakavasti yritysten vientirahoituksen ja riskirahoituksen ongelmiin. Tältä osinhan hallitus toimi ihan oikein ministeri Pekkarisen valmistelussa, mutta esitykset Teollisuussijoitukselle ja Finnveralle eivät ole riittäviä. Käsittääkseni ne eivät ole myöskään vastanneet työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteiden mitoitusta. Nyt on tärkeää, että toimitaan nopeasti eikä toimita niin, että hallitus kuin hidastetussa filmissä ryhtyy valmistelemaan tammi—helmikuun vaihteen lisäbudjettia, jolla ikään kuin vaikutetaan tähän suhdanteeseen. Se ei ole budjettipolitiikankaan kannalta oikein eikä tue hyvinvointia eikä työllisyyttä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Taloustilanne on oleellisesti vaikeutunut ja varsin nopeasti. Vaikka kyse on tämän vuoden kolmannesta lisätalousarviosta, niin tähän lisätalousarvioon olisi voitu ja olisi pitänyt ottaa ehdottomasti paljon enemmän taloutta elvyttäviä toimenpiteitä. Nythän tämä on pitkälti tämmöinen rutiinilisätalousarvio.

Emme myöskään voi tässä tilanteessa hyväksyä, että työllisyysmäärärahoja leikataan 15 miljoonaa euroa. Päinvastoin olisi varauduttava entistä paremmin siihen, että ihmisille varataan koulutuspaikkoja. On tullut tietoja, että ihmiset ovat halunneet työllisyyskursseille, koulutusta, mutta on ilmoitettu, että kurssit ovat täynnä, ei voida ottaa. Tämä on täysin nurinkurista työllisyyspolitiikkaa, ja nyt vielä näitä varoja leikataan.

Päinvastoin hallituksen olisi tullut tässä talousarviossa jo esittää lisämäärärahoja perustienpitoon ja myöskin rautateiden perusparantamiseen. On olemassa uhka, että ilman näitä lisämäärärahoja Oulu—Seinäjoki-radan perusparannustyöt keskeytyvät välillä. Tämä on hölmöläisten hommaa, jos näin pääsee tapahtumaan.

Asumisen kustannukset ovat nousseet voimakkaasti, ja vuokrat nousevat edelleen ja erityisesti suurissa asutuskeskuksissa, mutta myöskin muualla asumiskustannukset ovat nousseet. Näitten vuokra-asuntojen puute on yksi syy, mikä nostaa asumisen kustannuksia näissä suuremmissa asutuskeskuksissa. Tämän johdosta olisi välttämätöntä, että aravalainaehtoja parannetaan. Nyt aravalainaehdot eivät ole kilpailukykyisiä, ja kustannukset näillä lainoilla rakennettaessa tulevat niin kalliiksi, että tavallinen keskituloinen ihminen ei pysty niissä asumaan.

Korkotukilainojen omavastuukorkojen alentaminen olisi yksi tällainen toimenpide. Yhden prosentin alennus merkitsee noin 2 euron vuokranalennusta neliömetriltä kuukaudessa. Kun edellisen laman aikana rakennustuotantoa haluttiin käyntiin, niin nimenomaan tämä korkotukilainoitus oli se, joka sai vuokra-asuntotuotannon ja asuntotuotannon yleensäkin käyntiin.

Lisäämällä valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa voidaan torjua myös yhä lisääntyvää työttömyyttä. Vuoden 2009 talousarvioesityksessä arvioitiin, että vuonna 2009 aloitetaan 6 000 korkotuettua asuntoa ja 2 000 sellaista vuokra-asuntoa, joissa on valtion täytetakaus.

Nyt kuitenkin on useampana vuonna käynyt niin, että varoja olisi ollut ja arvioita paljon suuremman vuokra-asuntotuotannon käynnistämiseen ja rakentamiseen, mutta on jääty selvästi joka vuosi tuhansia asuntoja jälkeen tavoitteesta, ja nyt näyttää käyvän niin, että valmistuvien asuntojen määrä tulee olemaan noin 4 400, elikkä tavoitteesta jäädään myöskin tänä vuonna erittäin paljon jälkeen. Tähän vuokra-asuntopulaan ei mielestäni ole muuta keinoa kuin se, että puututaan näihin korkotukilainojen omavastuukorkojen ehtoihin elikkä niitä alennetaan selvästi ja sitä kautta saadaan rakentaminen käyntiin. Nämä käynnistysavustukset, jotka Helsinkiin on myönnetty — on tietenkin myönteinen asia, että niitä laajennetaan tulevaisuudessa koko maahan — mutta valitettavasti nekään eivät ole saaneet vuokra-asuntotuotantoa sillä tavalla käyntiin kuin olisi pitänyt.

Näin ollen täällä yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme esittämään muutoksia sitten tähän hallituksen budjettiin.

Emme myöskään voi olla tyytyväisiä emmekä hyväksyä tätä valtionyhtiöitten viemistä tämän Solidium Oy:n alle. Sehän tulee merkitsemään sitä, että päätäntävalta näistä valtionyhtiöistä siirtyy entistä kauemmaksi, ja se siirtyy tähän Solidium Oy:hyn ja sen hallitukselle, kun tässä kokemusta on aivan riittävästi siitä, mitenkä valtio voi vaikuttaa yhtiöiden toimintaan, joissa se on mukana. Stora Enso Kemijärven sellutehtaan kohdalla on siitä hyvä esimerkki. Tämän johdosta emme pidä oikeana, että nämä valtion osaomistamat yhtiöt, pörssiyhtiöt, parkkeerataan tänne Solidium Oy:hyn.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Rajamäki ja ed. Kuoppa ovat arvostelleet, niin kuin aina pitääkin, hallitusta siitä, että toimenpiteet ovat ajassa vääriä ja tehottomia ja ties luoja mitä. Mutta nyt täytyy — siis voimme olla vähän eri mieltäkin — minun kyllä puuttua ed. Kuopan äskeiseen puheenvuoroon Solidiumin osalta.

Arvoisa edustaja, se toimenpide oli nyt hyvä, jos sitä käytetään sillä tavalla, että valtio hankkii omistuksia suomalaisilta markkinoilta tilanteessa, jossa suomalaista perinteistä tuotantoa on luiskahtamassa vaikka minne omistukseen. Silloin on hyvä, että on tämmöinen väline käytettävissä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Pulliaiselle haluan todeta vaan, että me emme vastusta esimerkiksi sitä, että valtio hankkii näitä Elisan osakkeita. Se on ihan ok, ja olemme yleensäkin kannattaneet valtion omistusta. Mutta siinä, että Solidium on nyt se työkalu, jolla suojattaisiin muka valtion omistusta, nyt täytyy muistaa, että tässä hallituksen esityksessä sanotaan myöskin, että se voi myöskin myydä niitä. Se voi käydä kauppaa. On ihan selvä, että pelkästään sen takia tätä Solidium Oy:tä ei perusteta, että sinne ostetaan uutta tavaraa. Voi olla, että sinne ostetaankin, mutta yhtä hyvin siellä varmasti myydäänkin. Silloin kun osakkeet ovat halpoja, niitä pitää ostaa. Mutta emme esimerkiksi tätä Elisa-kauppaa vastusta. Se on ihan oikein.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Kansainvälistä finanssikriisiä seurannut suhdannekäänne on ollut harvinaisen voimakas ja nopea. Täällä Suomessakin rakentaminen on romahtamassa ja vientiyritysten tilauskannat laskevat. Lomautus- ja irtisanomisilmoitukset ovat jokapäiväisiä uutisia. Tilanne on tänään poikkeuksellinen ja niin pitäisi olla toimienkin. Elvyttämisen pitäisi olla aivan eri luokkaa kuin hallitus esittää.

Elinkeinoelämän luottamusbarometreissa rakentamisen näkymät ovat kaikkein synkimmät. Rakennusalalla työttömyys onkin selvästi ryöstäytymässä. Nyt olisikin tarvittu nopeita toimia rakentamisen elvyttämiseksi. Nyt tarvittaisiin julkisen rakentamisen voimakasta lisäämistä. Tämän vuoden kolmannen lisätalousarvion yhteydessä hallituksella olisi ollut erinomainen mahdollisuus vastata rakennusalan kärjistyneisiin ongelmiin. Hallituksen toimet ovat kuitenkin varsin vaatimattomia. Hallitus esittää valtion antamaa täytetakausta, jos talo pidetään vuokrakäytössä, sekä rahastomallia, jossa vuokratuotto on yhtiölle verovapaa ja osingosta maksetaan vero. Kumpikin näistä malleista perustuu viime talvena käsiteltyyn asuntopoliittiseen ohjelmaan, eivätkä ne vastaa nyt käsillä olevaan suhdannetilanteeseen.

Julkisesti tuettu asuntorakentaminen on romahtanut noin 5 000 asunnon vuositasolle. Mielestäni tämä pitäisi nelinkertaistaa. Me pääsisimme silloin tasolle, jolla me olemme viime vuosien aikana olleet. Olemme olleet jopa korkeammallakin tasolla.

Sosialidemokraatit esittivät jo vuoden 2008 vaihtoehtobudjetissaan sosiaalisen asuntotuotannon myöntövaltuuden merkittävää lisäämistä. Nyt näitä valtuuksia tarvittaisiin. Sosialidemokraattien mielestä on myös tärkeää rakentaa asuntoja, joissa ihmisillä olisi varaa asua. Hallituksen sijoittajavetoisella ratkaisulla ei pystytä pitämään asuntojen lähtövuokria kurissa. Me olemme myöskin esittäneet valtion asuntotuotannon korkotuen ehtojen parantamista siten, että korkojen omavastuu puolitettaisiin 1,7 prosentin tasolle. Olemme esittäneet myöskin, että määräaikaiset käynnistysavustukset tulisi laajentaa koskemaan koko Suomea. Nyt hallitus on herännyt tähän asiaan budjetin täydennysesityksen yhteydessä. Se on sinänsä ihan myönteinen asia. Korjausrakentaminen pitäisi saada vauhtiin. Tässä lisäbudjetissa esitetään 10 miljoonaa euroa lisää energia-avustuksiin. Tämä on ihan hyvä asia, mutta se ei tätä tilannetta ratkaise. Kyllä siellä tarvittaisiin huomattavasti kovempia panoksia.

Väyläinvestointeja pitää aikaistaa. Eduskunnan valtiovarain- sekä liikenne- ja viestintävaliokunta ovat toistuvasti vaatineet hallitusta lisäämään perusväylänpidon määrärahoja. Tässä lisätalousarviossa näitä ei ole. Meillä olisi kuitenkin tärkeitä hankkeita eri puolilla Suomea, ja meidän pitäisi nähdä se, että hyvä liikenneinfra on keskeinen kilpailukykytekijä yrityksillemme.

Talouskasvun hiipuminen tulee vaikeuttamaan kuntien asemaa. Verotulot tulevat kunnissakin kasvamaan huomattavasti hitaammin kuin ennustettiin ensi vuoden talousarvioita tehtäessä. Veikkaan, että kriisikuntien määrä tulee lähikuukausina, ensi vuoden aikana lisääntymään. Jo nyt monien, erityisesti lomautuksista ja irtisanomisista kärsivien kuntien tilanne on huonompi kuin 1990-luvun alussa. Hallitus ei kuitenkaan näytä olevan huolissaan kuntien palveluista, vaan sen katse on suunnattu verotuksen keventämiseen. Mutta kuntien taloustilanteen helpottamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi ei esitetä uutta rahaa. Selviytyäkseen kuntien on jatkossa välttämättä nostettava veroprosenttiaan, otettava lisää velkaa tai karsittava palveluita. Eli kunnille tarvittaisiin nyt valtion apua, lisääntyviä valtionosuuksia.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Hallituksen esitys yritysten rahoitusaseman ja rahoitusedellytysten turvaamiseksi on kannatettava ja tärkeä juuri tässä ajassa. Sen sijaan kotimaisen kysynnän ylläpitämiseen ja lisäämiseen tähtäävät veronkevennysesitykset ovat ensinnäkin kalliita, ne ovat yleiskatteisia, ne ovat epävarmoja. Ihmiset ovat jo nyt pelästyneet ja takalukossa, maksavat pois velkojaan ja säästävät. Eli tämä suuri paketti osuu huonosti siihen tarkoitukseen, mihin se on tähdätty. Näin on käynyt muuallakin maailmassa.

Työttömyyden hoitoon ei esitetä lisäresursseja juurikaan, vaikka juuri nyt olisi toimittava, ettei myöhästytä lähdössä, koska tilanne on päällä. Ei sitä tarvitse enää odottaa. Ja sitten tässä yhteydessä olisin toivonut, että hallitus tarkastelisi myös tämän hyvinvointivaltiomme tulokertymää. Se on täysin passiivinen esimerkiksi harmaan talouden osalta. Ei hallitusta kiinnosta käännetty arvonlisäverojärjestelmä, ei idänkaupan kaksoislaskutusongelmat, ei veroparatiisikysymykset eivätkä pörssikauppaan liittyvät mahdolliset pienehköt leimaverot, siis varainsiirtoverot. Aikanaan se oli prosentti, ja silloin pörssikauppaa haluttiin elvyttää. Ymmärsin, että sen piti olla väliaikainen ratkaisu. Joku 0,2 tai 0,3 prosenttia sopisi ihan hyvin tämmöiseen lyhytaikaiseen rahalla pelaamisen verotukseen. Lontoossa tämä prosenttiluku on 0,5, eivätkä sieltä ole yhtiöt mihinkään karanneet. Kauppa käy ihan normaalilla tavalla ja on käynyt pitkään.

Hallitus ei halua myöskään puuttua siihen, että selvää palkkatuloa muunnetaan laillisin keinoin tosin pääomatulon muotoon. Tällä tavalla kunnat jäävät nuolemaan näppejään ja yhä harvempien harteille jää kuntapalvelujen rahoittaminen. Tämä on suuri vääryys, suuri epäoikeudenmukaisuus. Tällaisiin pitää puuttua.

Hallitukselta siis puuttuu totaalisesti tällainen robinhood-henki, että otettaisiin rikkailta ja annettaisiin köyhille, ja juuri sitten kuitenkin tavoitellaan kotimaista kulutusta. Sitä voisivat ylläpitää ja kasvattaa ne, jotka elävät kädestä suuhun. Ne, joilla nyt on jo paljon, eivät enää pysty lisäämään kulutustaan, heillä on ollut mahdollisuus kuluttaa tähän päiväänkin saakka ihan mielensä mukaan.

Herra puhemies! Sitten lopuksi vielä vähän liikenteestä. Tämä lisäbudjetti ei vastaa perusväylänpidon kriittiseen tilaan. Perustienpidon korjauskustannukset nousevat jatkuvasti, tieverkon kunto heikkenee, liikenneturvallisuus vaarantuu. Viranomaiset joutuvat turvautumaan liikennerajoituksiin, ja myös siltojen kunto huononee huononemistaan. Perusradanpidossa palvelutasoa parantavat hankkeet jäävät toteutumatta. Heikkokuntoinen rataverkko asiantuntijoitten mukaan sisältää jo nyt turvallisuusriskejä: kuka astuu rivistä, jos ja kun jotain tapahtuu? Alan keskeisten viranomaisten arvioiden mukaan perusväylästön välitön lisärahoitustarve on noin 148 miljoonaa euroa.

Kunnat on myöskin jätetty yksin. Tämä veroelvytys sysää vastuun kunnille. Hallitus on lähtenyt siitä, että kunnat pannaan tiukoille ja pakotetaan ulkoistamaan ja yksityistämään palveluja. Tämä tapahtuu kiristämällä hallituksen omilla toimenpiteillä kuntataloutta ja kannustamalla toiminnan tehostamiseen kehittämällä niin sanottuja palvelumarkkinoita. Hallitus ei näytä olevan huolissaan kuntien palveluista, vaan sen katseet on suunnattu laajaan verouudistukseen ja verotuksen keventämiseen. Mutta kuntien taloustilanteen helpottamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi ei esitetä uutta rahaa. Selviytyäkseen kuntien on siten nostettava veroäyriä, otettava lisää velkaa tai karsittava palveluja.

Näissä asioissa meidän näkemyksemme poikkeaa hallituksen näkemyksestä, ja meidän vastalauseessamme on hyviä lääkkeitä siihen, miten kuntataloutta voisi tukea ja sitä kautta pehmentää tämän taloustaantuman negatiivisia vaikutuksia.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Viime kuukausien talouskehitys on ollut nopeasti heikkenevä maailmanlaajuisesti. Muutama kuukausi sitten nykytilanteen ennakointi oli mahdotonta. Nyt lisääntyneisiin haasteisiin pyritään vastaamaan. Olosuhteiden muutoksen vuoksi on valtion reagoitava. Ensi vuoden talousarvio ja sen täydennys ovat taloutta elvyttäviä. Toimenpiteet ovat tervetulleita ja niillä pyritään ylläpitämään kansalaisten ostovoimaa.

Käsittelyssä olevassa lisätalousarvioesityksessä tulojen saattaminen vastaamaan todellisuutta on aiheellista. Menopuolella energia- ja ilmastoasiat lyövät leimansa lisätalousarvioon. Energiatukea lisätään 30 miljoonaa, asuntojen energia-avustuksiin lisätään 10 miljoonaa euroa, ja tässä yhteydessä on järkevää, että on otettu huomioon kerros- ja rivitalojen energiasäästöinvestointien mahdollistaminen ja nopeuttaminen.

Lapin näkökulmasta Kevitsan kaivosalueen uuden tieyhteyden rakentamiseen mennään siten, että kaivosyhtiö rahoittaa tieyhteyden ja valtio maksaa kustannukset korottomana takaisin hankkeen valmistuttua edellyttäen, että alueella on tuolloin merkittävää kaivostoimintaa. Tämä on hyvä rahoitussysteemi osapuolten kannalta.

Taloustilanteen vakauttamisen ja elvyttämisen näkökulmasta on erittäin järkevää tukea rakentamistoimintaa. Vuokra-asuntotarjonnan ja -tuotannon edistämiseksi ehdotettu takausvaltuus on hyvä asia. Viestit alalta ovat hälyttäviä, ja nopeat tukitoimenpiteet ovat tarpeen ja ajankohtaisia.

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi ei ole immuuni maailmalla tapahtuville heilahduksille, on kuitenkin olemassa keinoja, joilla näitä negatiivisia vaikutuksia voidaan minimoida. Ja tähän hallitus toimillaan juuri pyrkii.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt pikkuisen aina hätkähdän tätä ajattelutapaa, jota edustaja Karvo edustaa. Tässä tapauksessa Suomi antaa käytännöllisesti katsoen ylikansalliselle yhtiölle ilmaiseksi Suomen malmivarat, sitten se hövelisti vielä rakentaa sinne tiet, tekee voimajohtolinjat. Ja sitten kun parhaimmassa tapauksessa se firma tekee konkan taikka muuten lähtee pois, niin ne kaikki jäävät sinne eikä mitään hyötyä ole tullut.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä erittäin hyvää aluepolitiikkaa, ja sillä on suurta merkitystä Lapin koko talouden kannalta. Nämä isot kaivoshankkeet, joita siellä on kaavailtu, tuovat varmasti työpaikkoja ja hyvinvointia maakuntaan.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Halusin käyttää tämän puheenvuoron siksi, että hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan esityksen osalta vesivarojen käytön ja hoidon menomomentille ehdotetaan 300 000 euron lisämäärärahaa käytettäväksi pilottihankkeeseen, jonka tarkoituksena on selventää pohjavesialueiden rajaamismenettelyä erityisesti marjan- ja hedelmänviljelyn osalta.

Tältä osin sain merkittävää huomiota viikko sitten, viime torstaina 20.11. ilmestyneessä Helsingin Sanomissa. Minua hämmästytti jo pelkästään tämän artikkelin otsake: "Hallitus helpottamassa kiellettyjen aineiden käyttöä pohjavesialueilla". Tämä oli erikoinen otsake tästä aiheesta. Itsekin kun olen aikoinaan suorittanut myrkyllisten aineiden käyttäjätutkinnon niin tiedän, että kiellettyjä aineita ei saa käyttää. Siinä mielessä otsake on kummallinen. En ymmärrä, onko hallitus tämmöiseen ryhtymässä. Olisin ymmärtänyt, jos tässä otsikossa olisi lukenut, että hallitus on helpottamassa joidenkin hyväksyttyjen aineiden käyttöä myös pohjavesialueilla.

Mutta se oli haluttu kirjoittaa tähän muotoon, ja artikkelissa oli minun kuvani ja todettiin, että kansanedustajan pojan mansikkatilan ongelmat vauhdittivat 300 000 euron hanketta. Olin yllättynyt tästä. Mutta kun sitten luin eteenpäin, niin siellä todettiin, että hallitusohjelmaankin kirjattu pilottihanke on saanut vauhtia keskustalaisen kansanedustajan aloitteesta, kun perheen marjanviljelyä pohjavesialueiden torjunta-ainerajoitukset häiritsevät. Ensinnäkin haluan todeta, niin kuin varmaan edustajat tietävät, että tämä pilottihanke ei ole hallitusohjelmassa. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Ei pidä myöskään paikkaansa, että olisin asiasta tehnyt aloitteen.

Täällä todetaan: "Toinen poikkeuksellinen piirre on se, että pilottihankkeen yhtenä puuhamiehenä on keskustalainen kansanedustaja Klaus Pentti, jonka pojalla on - - " jne. En ole ollut asiassa puuhamiehenä, koska itsekin kuulin aivan hiljattain valtiosihteeri Lindiltä, että tämmöinen hanke on tulossa ja että se on tulossa meidän alueelle. Se oli minulle ihan uusi tieto. Ja kun täällä kirjoituksessa todetaan, että "hän myöntää olleensa edistämässä pilottihanketta aktiivisesti" ja että "kansanedustaja ei pidä ongelmallisena sitä, että tulee ajaneeksi yhteiskunnan tukea omalle sukulaiselleen," niin hämmästelen, koska en tällaista ole myöntänyt. Olen kertonut, että olen ollut osaltani vaikuttamassa hallitusohjelmaan ja olisin halunnut sinne vielä laajempaa kirjausta. Mutta tämmöinen kirjaus sinne oli tullut.

No, olenko ollut ajamassa yhteiskunnan tukea pojalleni? Toimittaja ymmärsi, että kun olen tämmöistä asiaa ollut hallitusohjelmaan viemässä, niin minä olen jäävi. Kysyin tänään pääsihteeriltä, onko kansanedustaja jäävi hallitusohjelmaan liittyvässä asiassa. En jaksanut itse ymmärtää, ja sen keskustelun pohjalta uskallan tämän puheenvuoron käyttääkin.

Mutta asia, jonka takia olen tässä ollut aktiivinen, koskee paitsi valtakunnan hedelmä- ja marjanviljelijöitä lisäksi hyvin laajasti kaikkia erikoisviljelijöitä, koskee myös maidontuottaja, viljanviljelijöitä, koskee myös luomutuottajia pohjavesialueilla. Ja ennen kaikkea pidän ongelmallisena sitä, että vaikka meillä tänä päivänä on kunnallinen vesijohto useimmissa kunnissa jo hajavesialueillakin, meillä on erinomaisia pohjavedenottamoita, niin meillä on kumminkin pohjavesialueiden varauksia alueilla, jotka ovat niin asutuksen, maatalouden kuin elinkeinoelämänkin kannalta tärkeitä.

Tiedän oman kuntanikin osalta, että tämä alue, mistä on kyse, on kunnan osayleiskaavassa ja maakuntakaavassa osoitettu erikoisviljelyyn soveltuvaksi alueeksi ja suojeltava muulta maankäytöltä. Sillä alueella ei ole merkittävää pohjavedenottomerkitystä, eikä sille alueelle ole myöskään suunnitteilla pohjavedenottoa. Sen varmistin vielä viime viikonvaihteessa kunnaninsinööriltä. Alue on tähän tarkoitukseen liian pieni ja pohjavedet purkautuvat liian moneen suuntaan. Ei ole järkevää lähteä sinne perustamaan pohjavedenottamoita. Meillä on Hämeenkyrössäkin monia hyviä pohjavedenottoalueita ihan hyvillä metsäisillä kankailla ja alueilla, jotka eivät välttämättä sitten niinkään kilpaile muun elinkeinoelämän ja asutuksen kannalta. Meiltä menee vettä Tampereelle, Nokialle, nyt lähtee menemään myös Vammalaan.

Minusta olisi järkevää, että me keskittäisimme pohjavedenottoa nimenomaan tällaisille metsäisille alueille, jotka maastonsa ja pinnanmuodostuksensa kannalta soveltuvat tähän tarkoitukseen hyvin, ja käyttäisimme ne hyvin, varjelisimme ne pohjavedet siellä saastumiselta ja varmistaisimme kansalaisten puhtaan veden saannin näin. Minusta on epätarkoituksenmukaista varata pohjavedenottoon sellaisia alueita, joilla se ei ole kannattavaa ja jotka ovat sitten asutuksen taikka muun elinkeinoelämän ja maatalouden kannalta merkittäviä. Minusta tässä on ihan tarkistamisen paikka. Ongelmana on myöskin se, että näiden pohjavesialueiden rajaukset on jouduttu ympäristökeskuksessa tekemään määrärahojen puutteessa pääosin geologisten karttojen, pinnanmuodostuksen ja maalajien pohjalta. Varsinaiseen pohjavesivirtauksien selvittämiseen ei ole ollut varoja. Näin olen kuullut ympäristökeskuksesta, kun olen asiasta ollut yhteydessä.

Nämä ongelmat eivät tosiaan koske pelkästään hedelmän- ja marjanviljelijöitä. Niin kuin kerroin, niin minuun ovat ottaneet yhteyttä vihannes-, porkkanan- ja perunanviljelijät, maitotalousyrittäjät sekä luomuviljelijät. Elikkä ongelma on aika laaja. Minä pidän erittäin tärkeänä, että nyt tästä asiasta keskustellaan ja etsitään keinoja, miten voitaisiin tässä asiassa edetä sillä lailla, että voidaan turvata hyvän pohjaveden saanti ja myöskin elinkeinoelämän mahdollisuudet toimia.

Määräykset ovat kiristyneet. Myös rajaukset ovat muuttuneet. Tiedän omalta alueeltakin, että pohjavesialuerajaukset ovat muuttuneet, ja vaikka niitä koetetaan ottaa viljelyssä huomioon, niin ei mahda mitään, jos pohjavesialueraja muuttuu. Kun olet vaikkapa asuinrakennuksen imeytyskentän vienyt sen viivoittimella vedetyn viivan toiselle puolelle, niin hetken päästä se viiva saattaa olla toisessa paikassa. Näin on käynyt.

Elikkä pidän tärkeänä, että asiaa selvitetään kiihkottomasti. Nyt tämä asia ainakin minun kohdallani aiheutti kyllä valtavan mielipidemyrskyn ja postia tuli. Kun olen asian selittänyt, niin olen saanut ymmärtämystä ja jopa viittauksia, että jos haluat lähteä selvittämään, niin tukea löytyy.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässähän se menee yhteen syssyyn. Ensinnäkin ed. Kuopalle jäi varapuhemies Koskisen kehotuksesta tämä vastauspuheenvuoro odottamaan. Nyt se tulee, ja se koskee tätä Solidiumia. Kun ed. Kuoppa totesi sen, että nyt sitten voi myöskin myydä, niin olen sitä mieltä, että niin pitää voidakin sen takia, että kysymyshän on omaisuuden kanssa toimimisesta viisaasti kulloisessakin tilanteessa, ja myöskin sen valtiokonsortion, ed. Kuoppa, täytyy jollakin tavalla nämä hommansa hoitaa.

Sitten, arvoisa puhemies, tämä toinen vastauspuheenvuoro tässä ed. Pentille. Ensinnäkin minä ilmaisen syvän osanottoni sen johdosta, että tuo äsken mainittu julkisuuskahina on tullut ilmiselvästi täysin perusteettomasti jnp. Sitä ei voi muuta kuin pahoitella vaan, että näin on päässyt käymään, ja varmasti asianomaiset, jotka ovat olleet siinä mukana, reagoivat siihen sitten asiaan kuuluvalla tavalla.

Sitten tästä toisesta osasta, kun ed. Pentti äsken kehotti käymään keskustelua näistä rajauksista. Haapajärvellä on nyt sitten yksi tapaus ollut muutama vuosi sitten, jossa niitä rajoja muutettiin. No, arvoisa ed. Pentti, miksi niitä muutettiin? Niitä muutettiin sen takia, että juuri oli tämän laatuinen tilanne, minkä te äsken kuvasitte tuosta viereisestä pöntöstä, ja sitten tuottaja halusi, että ne tutkitaan perusteellisesti, ja sitten ne muutettiin, että ne ovat niin kuin oikeassa kohdassa. Mutta itse asiahan oli hyvä, elikkä kysymys on pohjavesivarannosta, joka halutaan säilyttää tässä tapauksessa siinä kyläyhteisössä niin, että sitä hyvää pohjavettä on elinkeinotoimintaan ja ihmisten juomavedeksi tarjolla silloin, kun sitä tarvitaan. Tässä suhteessahan Suomi on hyvin poikkeuksellinen maa Euroopassa tällä hetkellä. Meillä todella on tätä luonnonvaraa, äärimmäisen kallista ja arvokasta luonnonvaraa.

Arvoisa puhemies! Nyt tähän varsinaiseen asiaan. Se liittyy tämän mietinnön Rajavartiolaitosta koskevaan osaan. Viikko pari sitten matkalla Oulusta Helsinkiin viereeni tuli istumaan Rajavartiolaitoksen eläkkeelle lähdössä oleva päällikkö ja kertoi minulle, että kyllä minä olen ollut monta kertaa pyytämässä rahaa Rajavartiolaitokselle ja sitä aina saanutkin, mutta nyt minä ensimmäisen kerran oikein vetoamalla vetosin, että sitä rahaa saisi luvan tulla tämän lisätalousarvion mietinnön yhteydessä.

Siinä sitten vähän keskusteltiin, mutta enpä siitäkään saanut niin synkkää kuvaa tästä tilanteesta kuin selviää täältä mietinnöstä. Täällähän todetaan: "Valtiovarainvaliokunta edellytti budjettimietinnössään - - että Rajavartiolaitoksen hallintaan jäävään kiinteistövarallisuuteen kohdistuvat uudistamis- ja kehittämisvarat tulee turvata. Valiokunta pitää erittäin valitettavana, että eduskunnan lausumaa ei ole otettu huomioon."

Arvoisa puhemies! Tätä politiikkaa VvM:n virkamiehiltä minä en ymmärrä, minä en ole kohta 22 vuoteen sitä kertaakaan ymmärtänyt. Minusta tämä on keljuilua, rankimman mukaista keljuilua ja eduskunnan halveeraamista ja tyhmää. (Ed. Saarinen: Tosi on!) Sitten kuitenkin se, arvoisa puhemies, johtaa siihen, että se asia hoidetaan. Mutta sillä tavalla aiheutetaan myöskin se, että sitten sen kokonaisuuden kannalta demoralisoidaan kaikki toiminta, mikä täällä eduskuntatyössä ja valiokuntatyössä saadaan aikaiseksi.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen puuttui Rajavartiolaitoksen rahoitustilanteeseen, ja täytyy sanoa, että se on kyllä ajelehtinut täysin ilman peräsintä. On vähennetty henkilöstöä 150 nyt lyhyenä aikana, nyt on parikymmentä paineessa ja ensi vuonna suunnitellaan jopa 50:tä. Tällä on jo rajaturvallisuuteen vaikutusta. Ainut lisätalousarvioaloitteenihan oli aloite, jossa esitettiin, että kompensoidaan nyt edes Rajavartiolaitokselle polttoaineiden hinnannousu, 1,1 miljoonaa euroa. Olen hyvin iloinen siitä, että tämän aika paljastavan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston käsittelyn aikana paljastui nimenomaan Rajavartiolaitoksen tilanne ja hallitusryhmätkin heräsivät siihen.

Ed. Pulliainen puuttui myös eduskunnan budjettivaltaan. Eduskunnan budjettivalta ja parlamentaarinen järjestelmä on tasan niin vahva kuin hallitusryhmät ovat silloin, kun budjettia käsitellään. (Puhemies: Minuutti!) On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriö kyykyttää tällä tavalla valtiovarainvaliokuntaa ja hallitusryhmiä niin kuin nyt viime talvena tapahtui.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä ed. Pulliainen otti erittäin vakavan asian esiin liittyen eduskunnan kannanottoihin. Nyt me toteamme täällä, että valiokunta pitää erittäin valitettavana, me valittelemme täällä, että eduskunnan lausumaa ei ole otettu huomioon.

Hyvät kollegat ja kaikki, jotka tämän kuulette! Kuvitelkaa, että yksityisellä sektorilla korkeimman päättävän elimen päätöksestä ei välitettäisi mitään. Se johtaisi organisaatiomuutoksiin, siinä tulisi kenkää, ei lomautettaisi vaan siinä tulisi lopputili, eikä varmaan tulisi minkäänlaisia kultaisia kädenpuristuksia. Kyllä me olemme aika löysiä, kun me tyydymme näin vaan toteamaan, miten muutamat virkamiehet vähättelevät eduskunnan kannanottoa ja pitävät meitä ihan pilkkanaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näin tämä on, näin me olemme sen aina todenneet täällä, kerta toisensa jälkeen näitten vuosien aikana, aina ollaan samassa tilanteessa kerta toisensa jälkeen. Nyt tarkastusvaliokunta on ottanut käyttöön, niin kuin arvoisat edustajatoverit ovat huomanneet, uudenlaisen kielenkäytön, jossa terävyysastetta on nostettu hyvin selvästi. Tänä päivänä sovittiin suorastaan brutaalista kielenkäytöstä (Ed. Viitanen: Ihan oikein tässä tilanteessa!) liittyen näihin tietokonehankintahommiin, ja se on tulossa eduskunnan isoon saliin arvioitavaksi. Minusta tämä valtiovarainvaliokunta, joka koostuu äärimmäisen sivistyneistä ihmisistä, voisi kuitenkin joskus sortua samanlaiseen kielenkäyttöön.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama sana, vaikka ministeriä ei täällä näykään; käydään keskustelua sitten keskenämme.

Ensimmäisenä kommenttina puheenjohtajalle, joka myöskin hävisi salista, Haminan sataman väylään. On ilahduttavaa, että se löytyy tästä lisätalousarviosta, koska se on odottanut listalla aika pitkään. Hieman särähti korvaan se, että olivat maakunnan miehet kuvitelleet, että kun he pitävät sitoumuksen ja laittavat omaan budjettiinsa summan, niin valtion puolella se myöskin pitää ja maksetaan aikataulussa. Ihan varmaan eivät ainakaan ne, keitä minä olen tavannut, ajatelleet, että valtio maksaa nyt jotain ja sitten jonain toisena vuonna jotain muuta. Siinä kohtaa on erittäin linjakas päätös, että se on nyt muutettu peräkkäisille vuosille. (Ed. Rajamäki: Haminan yhteydenoton jälkeen korjattiin, Hamina oli aktiivinen!)

Haminan sataman ja kaiken kuljetusliikenteen osalta on kuitenkin suurta huolta. Ei ole väylästä paljon iloa ja työllistävää vaikutusta, jos toisella kädellä tehdään toimia, jotka syövät sitä. Elikkä nämä esitykset lisätä maksuja kuljetuksille, rajata kauttakulkuliikennettä ym. ovat pois Haminalta tai kaikilta muiltakin, jotka elävät satamista ja logistiikasta, jotenka toisella kädellä otetaan ja toisella annetaan.

Euroopan unionin elvytyspaketti, 200 miljardia, kuulostaa erittäin hyvältä, ja on erittäin hyvä, että on lähdetty liikkeelle rivakasti. Ongelmahan siinä on tietääksemme se, että jäsenmaat eivät ole siihen sitoutuneet, ja jäsenmaat ovat ne, jotka kuitenkin sen 200 miljardia tulevat rahoittamaan suurelta osin, siellä suurimpana tietenkin Saksa. Emme vielä tiedä, mikä se Suomen osuus tulisi olemaan, mutta joka tapauksessa sitä ei vielä ole olemassa, sitä rahaa ei siis vielä ole. Se on vielä tällä hetkellä aivan kaunis ajatus.

Nyt tämä kolmas lisätalousarvio kuulostaa hieman pieneltä tai laihalta tai joltain muulta sellaiselta adjektiivilta, kun ne kaikki toimet, mitkä elvytykseen on nyt hallituksen puolelta sanottu tuleviksi, on laitettu sinne vuoden 2009 budjetin lisäysosaan. Miksi 34 000 henkeä yt-neuvotteluissa tällä hetkellä ei herätä tekemään niitä toimia? Mielestäni olisi jo viimeinen aika aloittaa näiden elvytystoimien tekeminen.

Kuulostaa varmaan tutulta se sosialidemokraattien vastalauseessa oleva listaus niistä kohteista, mihin olisimme halunneet rahaa lisättäväksi. Osaan on hallitus lisännyt ja osaan ei ollenkaan. Ne ovat samat kuin meidän vaihtoehtobudjetissamme, ja tulemme varmaan pitämään niitä tässä myöskin eteenpäin hyvin keskustelussa. Huolestuttavinta on tietenkin se, että nyt ei haluta satsata yrityksille ja työllistämiseen riittävästi, jos meillä eivät työllistämisperusteiset investointituet nouse, jotka ovat siis ensi vuodellekin laskemassa, jos meillä ei yritysten investointi- ja kehittämistukiin olla satsaamassa nykyistä enemmän, jos meillä ei olla käynnistämässä perustienpitoon ja -radanpitoon suuremmilla volyymeilla tai jos meillä ei haluta korjausrakentamista vauhdittaa. Samoin Asuntorahaston siirrot olisivat auttaneet huomattavasti vuokratalojen ja Aso-talojen rakentamista.

Kummallisimpana siitä huolimatta pidän sitä, että työllistämisrahoista voidaan ottaa 15 miljoonaa pois. Minun logiikkaani ei missään voi mahtua se, että meillä on tälläkin hetkellä kymmeniä- ja kymmeniätuhansia pitkäaikaistyöttömiä, jotka olisivat vaatineet vahvoja aktivointi-, koulutus- ja kuntoutustoimenpiteitä, ja niitä ei ole tehty. Jos meillä on työllisyys parantunut, me olisimme voineet hyvin satsata siihen vaikeimmin työllistyvään porukkaan enemmän, mutta ei, vaan nyt se on jätetty käyttämättä ja päätetään säästää varmaankin hyviin veronalennuksiin tai johonkin muualle.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Paatero totesi, että elvyttävät toimet ovat vuoden 2009 talousarvion lisäosassa. Jos katsotaan koko budjettia vuodelle 2009, se on mitä suurimmassa määrin elvyttävä. Siellä on muun muassa 870 miljoonaa euroa tuloveronalennusta ja 500 miljoonaa euroa ruuan alvin alennusta, ja näillä on todella suuri elvyttävä vaikutus.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kummassakaan näistä toimista, jotka ed. Karvo mainitsi, ruuan arvonlisäveron alennus tai tuloveronalennus, ei ole takuita elvyttävyydestä. Näistä on esimerkkejä ymmärtääkseni ympäri maailman toiseen suuntaan menneistä tilanteista.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin kommentoin tätä veroelvytyksen tehokkuutta. Meillä oli budjettipäällikkö Mäkinen asiantuntijana valtiovarainvaliokunnassa, ja kun me kysyimme häneltä, minkälaiset vakuudet hän antaa valtiovarainvaliokunnalle siitä, että nämä massiiviset veronkevennykset kohdistuvat kotimaiseen kulutukseen, niin hän vastasi, että ei hän siitä voi mitään takeita antaa, se on uskonvarainen asia, riippuu nyt siitä, miten ihmiset alkavat käyttäytyä, mennään tänne käyttäytymistieteen puolelle. Kansainväliset esimerkit eivät kyllä puolla sitä, että tämmöinen yleiskatteinen veroelvytys menisi taloustaantuman aikana kulutukseen, vaan näyttö on siihen suuntaan, että ihmiset tulevat varovaisiksi, alkavat maksaa pois velkojaan tai säästävät rahaa vielä pahempien aikojen varalle. Tämä on se uhkakuva, ja siksi me emme luota tämän elvyttävään vaikutukseen.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taloudessa yleensä puhutaan, että 80 prosenttia on mielikuvia ja 20 prosenttia on sitä todellisuutta, elikkä paljon tässä puhutaan mielikuvista ja luottamuksesta. Mutta jos verrataan eri maiden erilaisiin tilanteisiin, täytyy pitää mielessä, että joka maassa on omanlaisensa kokonaisverosysteemi. Jos meillä on tämän tyyppinen systeemi, niin muiden maiden ratkaisut eivät varmastikaan ole meille ihan yksinkertaisesti oikeita.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sen verran en malta olla kommentoimatta edellistä debattia, että juuri tuolla työhuoneessani kuuntelin uutislähetystä, jossa jälleen kerran kerrottiin siitä, että luottamus, niin yksittäisten kansalaisten kuin yritystenkin, on edelleen laskussa ja on laskenut merkittävällä tavalla, niin että ihan pelkkään käyttäytymistieteeseen tässä tilanteessa ei pitäisi uskoa.

Allekirjoitan täsmälleen, sataprosenttisesti, täällä edustajien Paatero ja Saarinen käyttämät puheenvuorot veroelvytyksen tilanteesta. Jos siihen uskoo tällä tavalla sokeasti, niin huonoja tuloksia tulee, ei muuta voi. Melkeinpä tekisi mieli pyytää edessäni istuvaa ed. Pulliaista kuvaamaan sitä, kuinka elvyttävää voi olla täsmätoimena tällainen ruuan arvonlisäveron alennus. Se jos mikä ei ole ainakaan elvyttävä toimi. Pidetään nyt kuitenkin nämä käsitteet jonkinlaisessa järjestyksessä.

Arvoisa herra puhemies! Syy siihen, miksi käytän tämän puheenvuoron, on, että haluan kommentoida vielä asumispuolta ympäristöministeriön hallinnonalalla. Täällä ovat hyvin jo meidän omat edustajamme, sosialidemokraatit, kertoneet meidän vastalauseestamme tältä osin. Mehän kiinnitämme huomiota juuri siihen, että ensinnäkin korjaustoiminnan avustusrahat ovat tässä lisätalousarviossa riittämättömät. Olemme esittämässä siis 5:tä miljoonaa euroa lisää korjausavustuksiin. Tässä on myös se idea, joka liittyy meidän näkemykseemme elvytyksestä, että silloin, kun on tämä tilanne, näitä rahoja tulee nostaa. Rakennetaan muun muassa hissejä hissittömiin kerrostaloihin, jolloin samalla voimme tehdä myös äärimmäisen toimivaa ja hyvää vanhus- ja sosiaalipolitiikkaa ja samaan aikaan sitten edistää työllisyyttä. Mutta se, että esitämme tätä, ei vielä tietenkään riitä edes meidän omana toimenpiteenämme, puhumattakaan siitä, että hallituksella ei ole edes tätä omassa elvytyspaketissaan tai lisätalousarviossaan. Eli olen äärimmäisen huolestunut siitä, että tässä suhdannetilanteessa hallitus ei tee niitä oikeita elvytystoimia liittyen rakentamiseen, erityisesti asuntorakentamiseen ja myös peruskorjaukseen.

Tänään kyselytunnilla oli hyvin esillä asuntojen verovähennysoikeuden laajentaminen kerrostaloihin. Valitettavan lyhyeksi siitä se debatti kyselytunnilla jäi; viitattiin vain siihen, että tänään on tämä lisätalousarviokäsittely, että puhukaa silloin! Kyllä minä vähän sanon, että puhutaan tällöin. Okei, nyt puhumme, mutta missä ovat meidän ministerimme, joiden pitäisi vastata näihin kysymyksiin? Missä ovat tiedotusvälineet, jotka voisivat kertoa ihmisille näistä asioista, joista me keskustelemme?

Jos meidän taloustilanteemme Suomessa on tällainen kuin nyt maailmanlaajuisesti asian laita on, niin olisi kyllä vähintä, että joka ikisessä talouspoliittisessa keskustelussa — oli se sitten täydentävä talousarvioesitys, lisätalousarvioesitys tai talousarvioesitys — joka ikinen ministeri istuisi kiltisti tuolla rivissä ihan oikeasti käymässä tätä debattia ja kuuntelemassa näitä eduskunnan terveisiä. Se on mielestäni vähimmäisvaatimus ihan aidosti, koska jälkeenpäin en haluaisi nähdä sitä tilannetta, että ihmeteltäisiin, miksi eduskunta löysäili, miksemme näyttävästi puuttuneet näihin asioihin.

Minusta ainakin tuntuu, että kovin harva varmasti nyt netistä seuraa tätä meidän lähetystämme ja tietää, että näitä tärkeitä, isoja asioita täällä eduskunnassa parhaillaan käsitellään. Toivoisin jatkossa ihan evästyksenä, kun suunnitellaan näitä täysistuntoja — puhun muuten vakavalla naamalla tästä — että tämän tyyppiset keskustelut eivät sijoittuisi iltakahdeksaan, vaan sellaiseen aikaan, että kaikki jaksavat seurata, myös ministerit ja kaikki muutkin.

Mutta joka tapauksessa tämän vuodatuksen johdatus oli se, että puhuin korjausrakentamisesta ja tästä kyselytunnilla esiin tulleesta asiasta. Me sosialidemokraatithan olemme vaatineet myös tänne korjauspuolelle jämerämpiä toimenpiteitä. Sen haluan sanoa nyt pöytäkirjoihin — ainakaan ministeri Katainen sitä ei ole enää kuulemassa, kyselytunnilla hän olisi sen kuullut, kun hän sanoi, että Rakennusteollisuus muun muassa vastustaisi asunto-osakeyhtiöiden verovähennysoikeuden laajentamista — että tässä minulla on Rakennusteollisuuden kalvot siitä, mitä nyt tarvitsisi tehdä, ja ne on päivätty 19.11.2008. Yhden ranskalaisen viivan alla on korjausrakentamisen lisääminen, valtion 10 prosentin korjausavustus, kuten 1990-luvulla. Toinen ranskalainen viiva on kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöitä koskevaksi.

Eli tässä niitä toimenpiteitä on, joita asiantuntijat esittävät, ja hallituksen pitäisi nyt vaan ottaa näistä koppi. Minä toivon, me sosialidemokraatit toivomme, että se koppi otetaan sitten seuraavassa lisätalousarviossa, jonka olemme todella kuulleet tulevan tänne sitten ensi tammikuussa tai tammi—helmikuussa, koska se nyt sitten alkuvuodesta kuitenkin on luvattu antaa.

Toinen asia tietenkin tämän korjausrakentamisen lisäksi — joka meillä on ollut koko ajan esityksissämme jo oikeastaan vuosi takaperin, mutta olemme nyt sitten uudistaneet esityksemme vielä voimallisemmaksi tämän suhdannetilanteen myötä — on tietenkin asuntorakentamisen puoli. Me olemme esittäneet, että korkotuen ehtoja parannetaan niin, että korkotuen omavastuu puolitetaan. Sillä yhtälöllä tähän käynnistysavustukseen yhdistettynä se pystyisi tuottamaan sen tuloksen, että esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla me pääsisimme lähtövuokriin 10 euroa per neliö. Tässä tilanteessa on järkevää samaan aikaan rakentaa ihmisille koteja ja tehdä niistä vielä sen hintaisia, että ihmisillä on niissä varaa asua. Eli tämän tyyppistä esitystä toivon todella hallitukselta.

Mehän olemme vaatineet jo vuosi takaperin, että käynnistysavustus valtakunnallistetaan, ja kiitos hallitukselle siitä, että se on nyt sen valtakunnallistamisen tehnyt täydentävässä lisätalousarviossaan, joka muuten annettiin eduskuntaan sen jälkeen, kun olimme nämä lisätalousarvioaloitteet jättäneet. Sen vuoksi haluan todeta pöytäkirjoihin, että meillä on vastalauseeseemme jäänyt epähuomiossa yksi ponsi, jossa vaaditaan valtakunnallistamista, joka siis on nyt myöhemmin tullut tämän aloitteen jättämisen jälkeen. Sen päälle me tulemme vetämään ruksit, sitten kun näistä äänestellään, mutta itse teksti jää edelleen hyvin ajankohtaiseksi, nimittäin tekstissä puhutaan korkotuen ehtojen parantamisesta. Se on sitten asetustason muutos, jota toivomme hallituksen ryhtyvän välittömästi toteuttamaan.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kummastelen suuresti ed. Viitasen toteamusta, että ruuan alvin alennus ei olisi elvyttävä toimi. Jos ruoka halpenee, niin rahaa jää muuhunkin, ja aivan selväähän on silloin, että ostovoima lisääntyy ja sillä saadaan elvytettyä taloutta.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei voisi oikein kuvitella, että ed. Viitanen on kuitenkin aika monen kauden edustaja, istunut täällä niin oppositiossa nytten kuin hallituspuolueen edustajanakin. Eihän meidän puheita kukaan kuuntele. Ette kai te nyt tosissaan kuvittele, että kukaan kuuntelee saman levyn jauhamista, samaa talouspoliittista — minä yritän etsiä sopivaa sanaa — liturgiaa päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen. Tässä keskustelussa ei ole kuulkaa tullut yhtä ainutta uutta ideaa. Sitäkö pitäisi tässä kaikkien 200 ihmisen istua kuuntelemassa ja vielä lehdistö päälle? Se nukkuu.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samoin ihmettelen ed. Viitasen käsitystä, että ruuan arvonlisäveronalennus ei elvyttäisi. Viimeksi tänä aamuna kuuntelin Pirkanmaan osalta, että päivittäistavarakaupan kehityksessä ei ainakaan tällä hetkellä näy vielä minkäänlaista notkahdusta. Ehkä jonkinmoinen kehitys on kuluttajien keskuudessa, että ollaan siirtymässä ehkä halvempiin tuotteisiin, mutta kun meillä on Euroopan toiseksi kallein ruuan arvonlisävero, niin jos talous heikkenee ja osalla kansalaisista elintaso edelleen laskee työttömyyden tai muun takia, sitä tärkeämpää on, että rahaa riittää ruokaan. Päivittäistavara-, elintarvikekauppa myös työllistää ja on työllistänyt viime vuosina todella merkittävästi, niin että siinäkin mielessä, työllisyydenkin kannalta on erittäin tärkeää, että meillä ostovoima säilyy. Hallituksen toimenpide on aivan oikea.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Karvolle: Ensinnäkin ruuan arvonlisäveron alennus on jo diskontattu hintoihin, ja asiantuntijoitten mukaan 100—150 miljoonaa jää kaupan rakenteisiin. Tämä on suuri lahja sinne kaupan rakenteisiin; 500 miljoonaa osuu huonosti siihen tarkoitukseen, mihin se on hyvää ajatellen yritetty kohdistaa. Hallituksen esityksen mukaan pienin kymmenys tulonsaajista saa tätä kautta hyötyä noin 40 euroa vuodessa. Ajatelkaa: vuosihyöty. Kaikkein parhaiten tienaavat, se ylin kymmenys tuloluokista, saavat tätä kautta hyötyä vähän yli 100 euroa vuodessa. Mihin he käyttävät sen? Tämä on se elvytysvaikutus. Meidän esityksemme on, että perusvähennyksen kautta pienituloisimmat saisivat 30—40 euroa kuukaudessa lisää ostovoimaa, jos tämä sama raha kohdistettaisiin (Puhemies: Minuutti!) meidän esityksemme mukaan, ja näin se pitäisi kohdistaa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Saarinen juuri edellä kertoi tämän, lainausmerkeissä sanottuna, elvyttävyyden, mikä ruuan arvonlisäveron alentamiseen menee. Kyllä minä uskoisin, että paljon tärkeämpää olisi, että ne veronkevennykset todellakin annettaisiin tässä tilanteessa pieni- ja keskituloisille, peruttaisiin merkittävät verohelpotukset suurituloisilta ja lähdettäisiin sitä kautta tekemään vähän toimivampaa elvytyspolitiikkaa. Tämä veroelvytyksenne on virheellistä.

Mutta mitä tulee ed. Ukkolan puheenvuoroon: En oikein tiedä, mitä siitä pitäisi sanoa, mutta toivon, että eduskunta ei itse itseensä suhtautuisi ihan tällä tavalla. Jos me itse ajattelemme, että me emme muuten kykene täällä mihinkään muuhun kuin toistamaan samoja juttuja, niin sitten se aika huonolta vaikuttaa, mutta ehkä ed. Ukkola puhuu enemmän itsensä ja oman puolueensa puolesta. Sieltä nimittäin en ole kyllä kuullut uusia ideoita pitkään aikaan. Päinvastoin me sosialidemokraatit tässä taloustilanteessa haluaisimme kuulla niitä uusia ideoita hallituspuolelta. Teillä on jonkinlaista (Puhemies: Minuutti on mennyt!) vastuuta käsittääkseni. Te kuulutte hallitukseen. Elvyttäviä, uusia toimia. Meiltä niitä on tullut: korjausrakentamista, asuntorakentamista, vaikka mitä. Kannattaisi kuunnella.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä ruuan alvin alentamisesta. Siinä täytyy todellakin varmistaa se, että se alennus menee kuluttajahintoihin ja tuntuu siellä, mutta täytyy muistaa, ketä tämä hyödyttää. Tämä ruuan alvin alentaminen hyödyttää ennen kaikkia pienituloisia, koska pienituloiset käyttävät eniten varojansa elintarvikkeisiin. Jos ruuan hinta alenee, niin sieltä he saavat eniten hyötyä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos tähän ruuan hintaan nyt ottaisi jonkinlaista kantaa — ihan oman kannan, ei mitään puolueen kantaa, ed. Viitanen — niin sanoisin vaan, että jostain syystä todellakin ruuan hinta on Suomessa nousussa ja noussut, kun muualla se on jo lähtenyt laskuun. En tiedä, mistä tämä johtuu. Toivottavasti ei siitä, että se on diskontattu sinne hintoihin, niin kuin te väitätte, vaan siinä on jotkut muutkin syyt olemassa, mutta juuri siihen ruuan hintaan se arvonlisäveronalennus sitten lopulta vaikuttaa. Mutta en tätä ruokakeskustelua varten todellakaan ennättänyt selvittää, mistä se ruuan hinnan nousu sitten meillä johtuu, kun muualla se on todellakin jo lähtenyt laskuun.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen peräänkuulutti ideoita hallituspuolueiden taholta. Niitä hallituspuolueiden ideoita tässä käsitellään, aloitteita, hallituksen esitystä ja siitä laadittua mietintöä. Päivän teemana on ollut jälleen tähän talouskriisiin varautuminen ja tilanteen helpottaminen. Katsotaanpa vain näitä toimenpiteitä: en nyt käy elvytyspakettia sen tarkempaan läpi, mutta vaikkapa yritysrahoituksen puolelta Teollisuussijoitukselle, Finnveralle vientirahoitukseen suunnatut varat, kaikki ovat niitä uusia hallituksen ideoita. Ja kun uusia ideoita peräänkuulutettiin, niin tässä yksi sellainen voisi olla vapaat poisto-oikeudet yrityksille, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) eli yritys voisi tehdä investointeja ja poistaa vapaasti etupainotteisesti — ei maksaisi valtiolle käytännössä mitään.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän juuri tämä elvytys, jossa huolehditaan yritysten rahoituksista ja esimerkiksi Kuntarahoituksen rahoituksesta, on myös meidän sosialidemokraattien mielestä hyvä, ja olemme siitä tunnustusta antaneet ja itse olemme vielä toivoneet hieman jämerämpiäkin toimia siinä. Mutta se meidän mielestämme on se suuri ongelma, että tästä puuttuu täsmäelvytys, puuttuvat täsmäelvyttävät toimet, ja hyvä ja kuvaava esimerkki niistä on tämä rakennuspuoli, asuntorakentaminen, korjausrakentaminen. Toisin kuin te sanotte, te luettelette liudan toimia, jotka ovat kuitenkin volyymiltaan todella pieniä siinä isossa massassa. Esimerkiksi jos korjausrakentamisen massa olisi semmoinen rantapallo, niin ne elvyttävät toimet, mitä te teette muka korjausrakentamisen hyväksi, ovat nuppineulan pään kokoinen pallo. Ihan aidosti pitäisi kyllä pystyä isommat volyymit tässä ottamaan käyttöön.

En palaa tässä sen enempää tähän ruuan arvonlisäveroon, mutta mielestäni ed. Saarinen totesi sen omassa puheenvuorossaan aika hyvin, että kyllähän tämä ruuan arvonlisävero, tuleva sellainen, (Puhemies: Minuutti!) näkyy jo hinnoissa. Nimittäin se on nyt nostanut niitä ylöspäin, ja mikä on se hyöty pienituloisille? 4 euroa kuukaudessa. Meidän vaihtoehdossamme se olisi 30 euroa kuukaudessa.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Toki on niin, että yhteiskunta tarvitsee järjestäytyneenä yhteiskuntana myöskin tulonsa, ja siihen kuuluu verotus, jonka tulisi olla oikeudenmukaista, työntekoon ja yrittämiseen kannustavaa. Tämä on lähtökohta verotukselle. Ne maat, joissa ei ole toimivaa verotusjärjestelmää, eivät ole toimivia yhteiskuntia.

Mitä äskeiseen ruuan arvonlisäverokeskusteluun tulee, niin uskon siihen, että sillä on oma vaikutuksensa myös taloutta elvyttävästi, ainakin paljon enemmän kuin sillä, että kauppojen aukioloa lisätään. On vaarana, että kauppojen aukiolojen lisääminen vaan lisää kulutuksen hintaa, ja siinä on vaarana, että perheiltä menee paitsi sunnuntairauha, lepoajat, perheen yhteiset ajat, myöskin enemmän rahaa kulutuksen menoihin ilman, että kenenkään tulotaso millään tavalla nousee.

Arvoisa puhemies! Aivan muutamalla sanalla aioin tässä vielä palauttaa lisätalousarvioaloitteeseen liittyen liikennesektorin kysymyksiä. Haluan, että julkista liikennettä valtion toimesta autettaisiin sillä tavalla, että se bussiliikenteen uhka, joka uhkaa satoja bussivuoroja tässä maassa, ellei ostorahoitusta lääninhallituksille saada, saataisiin torjuttua.

Kyytitakuu, jolla autetaan, että kylältä pääsee kirkolle tai muuhun yhdyskuntaan, jossa on kauppa, on hyvä käyttäjälleen, mutta me tarvitsemme kuntakeskuksiin, seutukuntakeskuksiin ja myöskin maakuntakeskuksiin menevät ja niiden väliset reittiverkostot. Toivon, että me pidämme huolen, että linja-autoliikenteen reitit voivat jatkaa asiakkaittensa käytettävissä jatkossakin, ja sama koskee myös raideliikennettä, junaliikennettä erityisesti näillä vähäliikenteisillä rataosilla.

Tuon tässä esille nämä Haapamäen kautta kulkevan junaliikenteen kysymykset. Suurin menoerä junaliikenteessä on ilmeisesti ratamaksu, joka tulee itse asiassa valtiolta kassasta toiseen siirtona. Radat on laitettu kuntoon. Olisi mieletöntä, että niitä ei sitten kannattaisi käyttää. Samoin on hankittu uutta kiskobussikalustoa. Olisi mieletöntä, jos ei sitä kannattaisi käyttää. Sitä vastoin kannattaisi informoida junaa korvaavasta liikenteestä ja junaliikenteestä paljon paremmin. Haapamäen kautta korvaavassa liikenteessä on muun muassa Keuruu—Haapamäki—Kolho—Vilppula-välillä junayhteyksiä korvattu taksibusseilla, mutta niistä ei tiedoteta kuin asemilla olevilla ilmoitustauluilla. Internetistä VR:n sivuilta ei löydy tietoa.

Toivon, arvoisa puhemies, että tällaisiin pieniltä tuntuviin asioihin, jotka ovat kuitenkin käyttäjilleen tärkeitä ja paljon laajempaa ulottuvuutta omaavia, voitaisiin kiinnittää huomiota, että jos kerran on liikennettä, siitä voitaisiin tiedottaa, ja pidettäisiin huolta, että julkisen liikenteen verkko on riittävän tiheä, että sillä olisi käyttäjiä. Tarjonta lisää kysyntää, se on varma tosiasia. Jos liikennettä harvennetaan, niin se vaikuttaa kielteisesti aina jäljelle jääviin yhteyksiin.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin keskustelu siitä, miksi täällä puhutaan, on aika yllättävää. Eduskunta käyttää budjettivaltaa, hyväksyy talousarvion, lisätalousarvion, ja ennen kaikkea tässä vakavassa taloustilanteessa käsitellään niitä toimia, joilla suomalainen hyvinvointi, talous ja työllisyys pärjäisi.

Minusta on edesvastuutonta, etteivät eduskunnan puhemiehistö ja valtiovarainministeri ole sopineet eduskunnan työtä toisaalta niin, että valtiovarainministeri mahdollistuu olemaan täällä, ja toisaalta ettei tätä keskustelua voida käydä. Minusta tämä ei ole eduskunnan aseman ja vastuun mukaista.

Tältä osin viittaan Kaupthing-asian käsittelyyn, jossa ei myöskään vakavassa taloustilanteessa — oli nähtävissä jo merkit, oli rahoituskriisistä puhe tässä salissa — valtiovarainministeri ollut paikalla. Myöhemmin ilmeni, että hän oli Kuopion Korva-kahvilassa. Toivon mukaan nyt ei ole vaan on sinänsä työasioista puhe.

Haluan vaan vakavasti nyt huomauttaa siitä, että Eurooppa-neuvosto kokoontuu kahden viikon päästä käsittelemään tätä vakavaa tilannetta ja meidän eurooppalaisten yhteisiä toimia. Suuri valiokunta käsittelee huomenna sitä, varmasti pääministeri ja valtiovarainministeri toivon mukaan ovat siellä, millä tavalla tässä tilanteessa on edettävä. Siihen keskusteluun minusta olisi liittynyt erittäin hyvin tämä eduskunnan ja valtiovarainministerin yhteinen keskustelu nyt tässä.

Yritystoiminta, infrastruktuuri, energia, ihmiset, tutkimus ja innovaatio, nehän ovat ne neljä prioriteettia, joilla komissio nyt suunnittelee etenemistä ja on tehnyt tiettyjä toimenpiteitä, jotka sivuavat tietysti meitäkin. Erityisesti Euroopan investointipankin rahoituksen käyttö pk-yrityksille ja valtiontukipäätösten vauhdittaminen on tärkeätä ja juuri energia ja laajakaistayhteyksien ja monien muiden t&k-, innovaatio- ja koulutusinvestointien edistäminen. Nämä ovat asioita, joissa toivoisin ainakin, että Suomi osaltaan toimii aktiivisesti ja sitten tukee myös Eurooppa-neuvoston toimenpiteitä näiden eurooppalaisten elvytystoimien konkretisoimiseksi.

Mitä tulee siihen, miten Suomessa nyt nimenomaan tässä tilanteessa pitäisi panostaa, niin nyt tarvitaan niitä kohdennettuja, nopeita, elvyttäviä toimia sosiaalisen turvan, kuntien peruspalvelujärjestelmän, rakennushankkeiden, liikennehankkeiden käynnistämiseksi. Hallitushan kehyspäätöksessään myöhensi eräitä hankkeita — Kantatie 51 muun muassa, Savonlinnan liikennejärjestelyt. Näitä kuten myöskin sitten Päiväranta—Vuorela- ja vastaavia valtatiehankkeita olisi hyvä nyt, kun ne ovat suunnittelun kannalta kunnossa, aientaa. Näihin kuuluvat tietysti Haminan, meidän Kaakkois-Suomen liikenneyhteydet ja ennen kaikkea ratayhteydet, jotka ovat tärkeitä, Seinäjoki—Oulu ja Savon rata muun muassa.

Täällä sivuttiin myöskin valtion omistajuutta. Minusta hallitus toimi siinä oikein ja itse asiassa edellinenkin hallitus kansallisen turvallisuuden ja kansallisen keskeisen telealan ohjauksen kannalta tässä valtionomistajuusratkaisussa. Sinivalkoinen omistajuus syntyi valitettavasti vain liian myöhään. Tätä omistajaohjausotetta olisi tarvittu niin Stora Enso -asiassa kuin ennen kaikkea Kemira-asiassakin, jossa alehintaan myytiin suomalainen lannoiteteollisuus ulos ja aiheutettiin Suomen tuottajille ja myös elintarviketaloudelle voimakkaita paineita.

Tässä tilanteessa joka tapauksessa tarvittaisiin nyt täsmätoimia, ja tältä osin tämä verokeskustelu on ollut hyvää. Täällä on sosialidemokraattien taholta haluttu nimenomaan kyseenalaistaa sitä monienkin talousasiantuntijoiden esittämää näkemystä, että 870 miljoonan euron inflaatiotarkistuksen päälle tulevat veronkevennykset kuten myöskin yli 500 miljoonan euron ruuan arvonlisävero olisi pitänyt kohdentaa pienituloisten ostovoimaa tukevalla tavalla.

Kun puhemies Niinistöllä on ollut varaa tukea sosialidemokraattien jo viime talvena esittämiä näkökohtia, niin tässä vakavassa tilanteessa, jossa todella maa järisee ja vakava taloudellinen kriisi uhkaa myös Suomen talouden ja hyvinvoinnin perustaa, pitäisi valtiovarainministeri Kataisella olla myös varaa siihen.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa hieman hämää se, että puhumme lisätalousarviosta, mutta samaan aikaan talossa on sisällä vuoden 2009 talousarvioehdotus ja täydentävä talousarvioehdotus, joita oppositio tuntuu käsittelevän vain yksi kerrallaan. Tietysti oppositionkin pitäisi ynnätä esimerkiksi nämä elvyttävät toimet yhteen ja sen jälkeen vasta arvioida sitä, ovatko nämä toimenpiteet kokonaisuudessaan riittäviä. Tosiasia on se, että ensi vuoden osalta Suomi elvyttää euroalueen maista jollei eniten niin yhtenä eniten elvyttävistä maista Suomi joka tapauksessa toimii.

Jos hieman jatkan keskustelua noista valtion tulevista ja nykyisistä omistuksista ja siitä, miten niitä aiotaan hoitaa, niin pidän perusteltuna Solidium-osakeyhtiön ottamista pöytälaatikosta ja kummastelen niitä aiemmin tässä keskustelussa kuultuja puheenvuoroja, joissa jotenkin pidetään huonona sitä, että valtio jossakin tilanteessa myisi myös omistuksiaan yhtiöistä. On luonnollista, että silloin kun kurssit ovat alhaalla — uskallan sanoa, että nyt ne ovat poikkeuksellisen alhaalla — valtio, jolla varoja on, hankkii omistuksia strategisestikin merkittäviltä aloilta, mutta myös muuten kotimaassa työllistäviltä aloilta ja sitä kautta edesauttaa työllisyyden ja päätösvallan pysymistä Suomessa. Kun kurssit nousevat — uskallan jälleen sanoa, että väistämättä nousevat jossakin vaiheessa — niin silloin valtio voi luopua omistuksistaan, ja sillä tuotolla sitten pystytään rahoittamaan sellaisia toimenpiteitä, joihin keskustelussa aikaisemmin viitattiin. En ymmärrä, mitä epäilyttävää tai moraalitonta tässä toiminnassa olisi. Päinvastoin se on varmasti yhteiskunnan edun mukaista.

Yhteen kysymykseen tässä lisätalousarviossa kiinnitän huomiota, ja se on kuntien harkinnanvaraiset avustukset. Olen sitä mieltä, että harkinnanvaraiset avustukset tilanteessa, jossa kunnilla on mahdollisuus järjestää toimintojaan uudella tavalla, yhdistyä ja sitä kautta tehostaa toimintojaan, ovat osin aikansa eläneitä taloudellisilla perusteilla, siis sillä perusteella, että kunnat vuodesta toiseen tekevät huonoa tulosta, eivät pysty huolehtimaan palveluistaan.

Sen sijaan pidän perusteltuna sitä, että yllättäviin kriiseihin, yllättäviin tilanteisiin, joihin ei ole voitu varautua, osoitetaan harkinnanvaraista avustusta. Nyt tässä lisäbudjetissa osoitetaan 4 miljoonaa euroa Nokialle ja Poriin vesikriiseihin ja sitten näihin kouluampumiskuntiin. Tämä on oikea tapa jakaa näitä harkinnanvaraisia. Ikävää on se, että näihin tarkoituksiin ei osoiteta riittävästi varoja. Esimerkiksi Porin tulvavahinkojen vakuutusyhtiöiden korvausten ulkopuolelle jäänyt osuus on yli 5 miljoonaa euroa, ja nyt näyttäisi sinne kohdentuvan vain miljoona euroa valtion varoja. Eli tähän kysymykseen joudutaan varmasti vielä kevään mittaan palaamaan.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä omassa lisätalousarviota käsittelevässä puheenvuorossani työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

Nythän lisätään yritystukiin ja työllisyysperusteisiin investointeihin sekä Kainuun kehittämisrahaan myöntämisvaltuuksia ja määrärahoja yhteensä 33,5 miljoonaa euroa. Nimenomaan tämän määrärahan tarkoituksena on nopeasti käynnistää hankkeita, joilla luodaan uusia ja korvaavia työpaikkoja näitten äkillisten rakennemuutostilanteiden korjaamiseksi. Tässä erityisesti ovat huomioon otettuina Kajaanin, Imatran, Etelä-Pirkanmaan ja Varkauden seudut. Haluan pysähtyä tähän lyhyesti. Nimittäin on erittäin tärkeää, että tämä määräraha on riittävä nyt tulevana vuonna, koska tämän tyyppisten äkillisten työpaikkamenetysten todennäköisyys on, totta kai, kasvava. Meillä esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisten kaupungin osalta on tällainen tilanne. Rautaruukki on lopettamassa yhtä tuotantolinjaa, ja se merkitsee useiden kymmenien työpaikkojen menetystä välittömästi paikkakunnalla, missä on jo viime vuosina useamman sadan teollisen työpaikan menetys.

On hyvä, että nämä äkillisten rakennemuutosten aiheuttamat ongelmat hoidetaan, mutta nostan myös esille sen näköalan, että nyt ensi vuoden osalta on erittäin tärkeää, että huolehdimme siitä, että myös näitten rakennemuutospaikkakuntien ulkopuolella säilyy riittävä perusta nimenomaan yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen. Tässä mielessä on tärkeää, että valiokunnan mietinnössä on nostettu esille ne ongelmat, joihinka on syytä varautua, ja valiokunta on todennutkin tyytyväisyydellä sen, että hallitus on ryhtynyt nopeisiin toimenpiteisiin yritysrahoituksen vahvistamiseksi. Mehän olemme saaneet tämän lisätalousarvioesityksen jälkeen hallituksen täydentävä budjetti ensi vuodelle, ja se pitää historiallisen, merkittävän kokonaisuuden sisällään nimenomaan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen sekä viennin että kotimaan rahoituksen osalta että myös pääomasijoitustoiminnan vahvistamiseksi. Yksinomaan Finnveran yhteydessä toimivan Averan ja Teollisuussijoituksen pääomitukseen käytetään tässä täydentävässä budjetissa 80 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Otan myös toisen tähän hallinnonalaan liittyvän, vähän toisen tyyppisen asian. Nimittäin tässä tilanteessa on osin hämmentävääkin, että joudutaan vähentämään 15 miljoonaa euroa määrärahaa nimenomaan työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteistä työvoimapolitiikan osalta. Tämä määrärahavähennys joudutaan nyt tekemään nimenomaan siitä syystä, että kyseisen määrärahan käyttöaste on niin alhainen, että tämän loppuvuoden aikana tätä määrärahaa ei pystytä hyödyntämään. Nimittäin syyskuun loppuun mennessä sidottu määräraha oli noin 88 prosenttia, ja siinä vaiheessa määrärahasta oli vielä 70 miljoonaa euroa käyttämättä. Mutta kun tämä ratkaisu tehdään nyt tällaisessa vähän poikkeuksellisessa tilanteessa, niin on erittäin tärkeää, että me varaudumme ensi vuoden osalta mitoittamaan tämän vastaavan määrärahan niihin tarpeisiin, jotka meillä on edessä.

Siksi tähän valiokunnan mietintöön on tehty erityinen kirjaus: "Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan käyttämistä pyritään edelleen tehostamaan ja että resursseja suunnataan erityisesti yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen".

Jossakin määrin tämä haaste koskettaa myös yrityksiä, ja nyt on erityisen tärkeää, että edessä olevina kuukausina myös tämmöinen yritysten henkilöstön voimavaroja uudelleen suuntaava mahdollisuus otetaan täysimääräisesti käyttöön.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Yhdyn täysin ed. Karjulan näkemykseen siitä, että tässä vaikeutuvassa työllisyystilanteessa on varmistettava, että rakennemuutospaikkakuntien tuki on riittävä. Olen vakuuttunut siitä, että sitä pitäisi lisätä, samoin kuin Teollisuussijoituksen ja Finnveran riskirahoitusta ynnä muita rahoitusjärjestelyjä, vielä siitäkin, mitä hallitus nyt on ihan oikein avannut. Tässä suhteessa myöskin työllisyysperusteisten investointimäärärahojen käyttöä ja määrää tulee lisätä, koska meille tulee uusia alueita koko ajan tässä vyöryssä nyt eteen. Tässä suhteessa on huolestuttavaa, että työvoimapolitiikan määrärahoihin ensi vuoden täydennysesityksestä huolimattakin jää edelleen noin 67 miljoonan leikkaukset. Se merkitsee noin 10 000 henkilöä vähemmän aktiivitoimissa samaan aikaan, kun nuorisotyöttömyys on kääntynyt vakavaan nousuun. Eli näihin asioihin on reagoitava, mistä myöskin jaoston puheenjohtaja nähdäkseni kantoi huolta.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin olennaista kuitenkin huomata se perussyy, miksi tähän vähentämiseen päädyttiin. Se on se, että tällä hetkellä Suomessa on erittäin hyvä työllisyystilanne. Minusta kun me käymme tätä keskustelua, niin kuin on todettu, tässä hyvin voimakkaasti tämä taantuma, ehkä edessä oleva taantuma, saa ylimitoitetutkin mittasuhteet. Olennaista on se, että vielä lokakuussa työllisyystilanne parani, ja sehän on osittain seurausta myös siitä, että tätä määrärahaa ei ole tarvittu siinä määrin kuin tämän vuoden budjettia laadittaessa ajateltiin.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Karjula piti täällä erittäin hyvän puheenvuoron liittyen näihin työllistämismäärärahoihin. Siihen keskusteluun, jonka hän tässä ed. Rajamäen kanssa kävi, haluaisin myöskin sen verran lisätä, että tosiaan taustahan asialle on se, että lokakuun lopussa Suomessa oli 192 000 työtöntä ja määrä oli vielä vähentynyt 5 800:lla edellisestä vuodesta. Se selittää, minkä takia näitä määrärahoja on käyttämättä. Nyt kun veljet ja sisaret siellä vasemmalla — erityisesti ed. Paatero tästä käytti puheenvuoron aikaisemmin — ovat väittäneet, että pitkäaikaistyöttömien työvoimapoliittiseen koulutukseen ja tukityöllistämiseen ei olisi varoja, niin kyllä se nyt vaan on niin, että niitä on per työtön ja per pitkäaikaistyötön huomattavasti enemmän kuin oli silloin kun sosialidemokraateilla oli työvoimaministeri. Kyllä nimenomaan näin on, että tällä vaalikaudella niitä on ollut enemmän.

Se on sitten eri asia, että jos työttömyys nyt olennaisesti nousee, kuten vaara on, niin tietenkin on niin, että silloin pitää korottaa myöskin näitä työvoimapoliittisen koulutuksen resursseja. Eli siihen on reagoitava, ja erityisen tärkeää on nyt tässä huomata se, että kun näitä lomautuksia tulee ja on jo tullut, pystyttäisiin tavalla tai toisella se lomautuksen aika hyödyntämään esimerkiksi ammatissa osaamisen lisäämisessä. Tämä olisi ihan olennainen kysymys.

Arvoisa puhemies! Sitten siihen, onko riittävästi elvytetty vai pitäisikö vielä elvyttää lisää tai mitä tämä Euroopan unionin elvytyspaketti nyt vaikuttaa: Euroopan unionin eri maat ovat tässä aivan erilaisessa tilanteessa. Suomen osalta, kuten ministeri Katainen on jo sanonut, hyvin pitkälti ne ratkaisut, jotka on tehty budjettiesityksessä, täydentävässä budjettiesityksessä ja lisätalousarviossa, riittävät vastaamaan siihen tilanteeseen. Jos tilanne muuttuu olennaisesti, siihen voidaan tietysti palata. Mutta tällä hetkellä on näin. Ne perimmäiset syyt työttömyydenkin kannalta ja työllisyyden näkökulmasta ovat sellaisia, että emme me niihin täällä elvytyspakettia paisuttamalla kyllä voida paljon vaikuttaa. Jos vientiteollisuuden tilauskirjat ovat lyhenemässä ja uusia tilauksia ei tule, niin se, jos Euroopassa elvytetään, voi edesauttaa meillä niiden työpaikkojen syntymistä tai niiden säilymistä, mutta ei sitä kyllä kotimaisin keinoin ratkaista.

Aivan sama on tässä rakentamisessa. Se on tietysti hyvä, että infrahankkeita on ensi vuonna enemmän kuin on ollut koskaan ja vielä lisättiin tämä 30 miljoonaa euroa homekoulujen korjaukseen muun muassa ja asuntorakentamiseen lisättiin valtuuksia. Se on tietysti hyvä asia, mutta on ihan selvä realiteetti siinä, että jos yksityinen asuntotuotanto, joka on ollut poikkeuksellisen korkealla tasolla, huomattavasti alenee, niin julkisen sektorin toimet eivät yksin riitä mitenkään kompensoimaan sitä muutosta kokonaan. Se on täysi mahdottomuus. Me emme voi sillä tavalla ylipäätään toimia eikä se ole järkevää.

Sen takia on hyvin tärkeätä se, että säilytetään kuluttajien luottamus omaan talouteensa. Tässä suhteessa nämä veronalennukset myöskin puolustavat sitä, että noudatamme sitä linjaa, joka aikaisemmin jo todettiin. Minusta on hyvin vaikea väittää, että nämä veronalennukset eivät tulisi suhdannepoliittisesti oikeaan aikaan. Koska ne pitäisi toteuttaa nämä tuloveronalennukset, jos ei niitä nyt toteutettaisi?

Haluan sanoa myöskin tästä ruuan alvin alennuksesta, että ainahan käy niin, että kun arvonlisäveroa alennetaan, se osittain alentaa hintoja ja osittain se jää organisaation sisälle. Kun nostetaan, se osittain nostaa hintoja, mutta osittain sen maksaa se organisaatio. Näin käy aina. Mutta sellaisessa tilanteessa, jossa taloudellinen tilanne muuten on, ollaan taantumassa, niin siinä tilanteessa on todennäköisempää, että se organisaatioon jäävä osuus on pienempi kuin toisenlaisessa taloustilanteessa. Eli tämä arvonlisäveron alentaminenkin luultavasti ruuan osalta osuu suhdannepoliittisesti aika lailla kohdalleen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kerrankin sattui olemaan tilanne, että yhdessä asiassa olen ed. Satosen kanssa samaa mieltä. Sitä ei ole kyllä tapahtunut vielä koskaan aikaisemmin. Mutta kun se nyt vahingossa sattui, niin totean, että tämä hänen eurooppalainen elvytyspolitiikka-ajattelunsa on aivan oikein. Meidän tehtävämme on vaan odotella, että se elvytys, mitä siellä Euroopan unionin muissa maissa toteutetaan, heijastaa jotakin hyvää tänne Suomeen. Täällä ei voi enempää juuri paljon tehdä kuin nyt tehdään.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin tunnustan ensin uskoni, että olen samaa mieltä ed. Satosen kanssa siitä, että kun vienti ei vedä, niin suhdannepoliittisesti oikea hetki on etsiä elvyttäviä keinoja, ja silloin kotimaisen kulutuskysynnän ylläpitäminen ja lisääminen on se oljenkorsi, johon me nyt tartumme kaikki suurella konsensushengellä ja laajalla sydämellä.

Mutta sitten meidän näkemyksemme eroavat siinä, mikä on täsmäelvytystä, mitenkä paljon rahaa käytetään. Me emme usko siihen, että tämmöinen yleiskatteinen ruuan alvi olisi vaikuttava, koska pienituloiselle se on 3—4 euroa kuukaudessa ja rikkaalle 100 euroa vuodessa. Me uskomme siihen, että perusvähennykseen satsaamalla tämä kohdistuisi niin, että pienituloiset saisivat 30—40 euroa kuukaudessa lisää ostovoimaa ja sen he voisivat käyttää suoraan kotimaisen kulutuksen hyväksi.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu vuoden kolmannesta lisätalousarviosta ainakin ruuan arvonlisäveron osalta on ollut hieman minulle käsittämätöntä. Perustelen vähän mielipidettäni. Niissä maissa, missä ruuan arvonlisävero on selkeästi alempi, niissä selkeästi myös on havaittavissa, että ruuan hinta on myös alempi. Ruuan arvonlisäveron alentamisessa tutkimusten mukaan — muun muassa Suomen Kaupan Liiton tutkimus ihan tältä syksyltä — 86 prosenttia alv:n alennuksesta menee suoraan hintoihin. (Ed. Pulliainen: Ei kannata uskoa kaikkea!) — Ymmärrän, että ed. Pulliainen tässä asiassa ei usko ehkä tutkimusta, mikä lienee hänen oma asiansa. Mutta tiedemiesmäisellä tavalla hän on ainakin maa- ja metsätalousvaliokunnassa esittänyt perusteltuja puheenvuoroja, joita olen kunnioittanut, ja toivon, että edes Suomen Kaupan Liiton puolueettomalla taholla tekemä tutkimus uppoaisi häneen tässä keskustelussa. Mutta joka tapauksessa ruuan arvonlisäveron alentaminen on hyvä asia.

Mitä tulee sitten erilaisiin muihin ruuan hintaan vaikuttaviin tekijöihin, kuten energian hintaan, lannoitteiden hintaan ja esimerkiksi yleensä Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan ja siihen liittyviin seurauksiin Suomessa, ne eivät ole tietenkään ruuan arvonlisäverokeskustelun alla käsiteltäviä. Ne pitää käsitellä eri yhteyksissä. Jotta pysymme rehellisesti oikealla linjalla, niin mielestäni näin pitää tehdä.

Se, että nykyinen, nyt käsittelyssä oleva lisätalousarvio reagoi aidosti muun muassa äkillisen rakennemuutoksen paikkakuntien työllisyyden tukemiseen, on mielestäni erittäin viisasta. Kajaanin, Imatran, Etelä-Pirkanmaan ja Varkauden seudulla tällaisia vaikeuksia on kohdattu yllättäen, ja niihin hallitus reagoi. Tiedän, että esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella on vireillä Keski-Karjalan hakemus, jossa Kiteen, Rääkkylän, Kesälahden ja Tohmajärven kunnat ovat hakeutumassa vaikean rakennemuutoksen tuen piiriin teollisuuden lakkauttaessa tai vähentäessä työpaikkojen määrää. Tähän toivon mukaan hallitus reagoi myös. Tänä päivänä saimme tietää, että Juankoskella Stromsdal-yhtiön kartonkitehdas on mennyt konkurssiin ja sen toiminta lakkaa, 200 ihmistä joutuu työttömäksi. Niin pienellä paikkakunnalla se on katastrofi. Siihenkin hallituksen tulee reagoida. Uskon, että kun ensi vuosi koittaa ja taloustilanne muuttuu koko ajan, näitä tällaisia paikkakuntia valitettavasti tulee lisää. Mutta emme saa siitä masentua, vaan hallitus reagoi niihinkin ja ottaa vahvaa vastuuta niin kuin on tähänkin asti hallituspolitiikassa tehnyt.

Kaksi asiaa vielä, arvoisa puhemies.

Toinen on se, että mitä on varattu rahaa vuokra-asuntojen tuotannon edistämiseen tässä maassa, se on oikea linjaus. Mutta kiinnittäisin huomiota siihen, että olemme vuodesta 2004 tähän asti eläneet rakennusteollisuudessa erittäin kuumentunutta tilannetta, jossa hinnat ovat lähteneet rajuun nousuun, esimerkiksi rakennustarvikkeiden osalta kaksinkertaistuneet hyvin nopeassa aikataulussa. Olisi välttämätöntä, että tästä ylikuumentuneesta tilanteesta päästäisiin normaaliin elämään, koska siitä, mitä me ylikuumennamme markkinoita jossakin kohtaa, maksamme liikaa ja viimeinen maksajahan on tietysti asunnonostaja tai vuokranmaksaja. Molemmat sen maksavat. Jos jatkuvasti pyrimme pitämään ylikuumia markkinoita, joudumme siitä maksamaan rahalla myös valtion budjetin kautta.

Viimeisenä asiana, arvoisa herra puhemies, haluaisin todeta, että kun katsoo kokonaisuutta valtion lisätalousarviossa, niin joku miettii, onko meidän talous sitten hyvässä kunnossa vai ei. Aivan kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen totesi, kaikki tänä päivänä esitetyt talousennusteet ovat huomenna vanhoja. Mitä tulee tämän vuoden lopun tilanteeseen, voimme olla varmoja, että ne ennusteet, mitkä silloin tehdään, eivät enää päde seuraavana keväänä.

Mutta Suomi on pitänyt taloutensa kunnossa, mikä on erittäin hyvä peruspilari. Sitten meillä on maksettu valtionvelkaakin pois, se on myös erittäin hyvä asia. Tällöin hallitus voi tarvittaessa vaikka velanotolla paikata budjettia niin, että pystymme elvyttävin toimin pitämään ihmiset töissä. Kun ed. Karjula puheenvuorossaan mainitsi työllisyystilanteen parantamisesta ja parantumisesta, hän aivan oikein analysoi sitä tilannetta: kun nyt olemme tätä oikeaa politiikkaa tehneet, niin meillä on mahdollisuuksia, mutta niitä pitää epäilemättä käyttää eikä niin, että huudamme, että meillä on kriisi päällä, ja sitten itse olemme aiheuttamassa vielä isomman kriisin, niin että ihmiset joutuvat tilanteeseen, etteivät uskalla ostaa enää mitään. Sehän vaikuttaa kaupan kautta taas kulutukseen.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen täällä aikanaan kaipaili ministereitä aitioon paikalle. Se on tietysti käytännössä selvä asia, etteivät ministerit täällä koko ajan voi olla. Esimerkiksi tällä hetkellä on paljon tärkeämpää, että valtiovarainministeri Katainen on tv-lähetyksessä, ovat siinä samassa tv-lähetyksessä ne oppositionkin edustajat keskustelemassa, että kansa sitten näkee myös sitä keskustelua eikä pelkästään tyydy keskusteluun eduskunnasta nettiversiona.

Toinen asia on se, että Haminan meriväylän osalta täällä valiokunnan mietinnössä vähän muutetaan hallituksen esitystä. Tietysti on totta se, että kun aikanaan meriväylää lähdettiin kunnostamaan, kustannusarvio oli noin 10 miljoonaa, ja matkan varrella se sitten noin suunnilleen tuplaantui. Mutta kuitenkin varmaan Haminan kaupungille jäi semmoinen mielikuva, että ne rahat tulevat vähän nopeammin takaisin, viimeistään kahtena vuonna, vuosina 2010 ja 2011, ja nyt sitten sillä tavalla meneteltiin tässä valiokunnan mietinnössä. Se on tärkeää tietysti sinänsä, kun on monia muitakin kaupunkeja, jotka ovat tarttuneet syöttiin ja ovat lähdössä liikkeelle tietyissä liikennehankkeissa tai infrahankkeissa tämän aikaistamislain ajatuksella. Hyvä, että valtio vastaa tässäkin mielessä huutoonsa.

Herra puhemies! Kolmas asia: Olin hieman pettynyt ed. Rajamäen puheenvuoroon. Yleensä ed. Rajamäki täällä puhuu siitä, että valtiovarainministeriö toistuvasti ja tahallisesti aliarvioi valtion verotulojen kertymiä. No nyt tässä lisätalousarviossa valtion verotuloarviota kuluvalle vuodelle alennetaan tuloveron osalta puolella miljoonalla, muttei ed. Rajamäki nyt kuitenkaan ollut kauhean huolissaan siitä, että valtiovarainministeri tahallaan yliarvioi verotulokertymiä.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Hyvät kollegat, älkää pelästykö, vaikka minulla on paksu keltainen kirja kädessäni. En aio lukea sitä ihan kokonaisuudessaan.

Lähtisin kuitenkin liikkeelle ed. Katajan puheenvuorosta, joka liittyi tähän elvytyksen pohdintaan. Ensinnäkin me olemme sosialidemokraatteina antaneet hallitukselle siitä tunnustusta, että se on ripeästi lähtenyt kuitenkin liikkeelle turvaamaan yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Se on tärkeä siirto. Mittaluokasta voidaan vähän vielä keskustella, onko se ihan riittävä, mutta se on ihan oikeaan suuntaan. Sieltähän se sitten heijastuu työllisyyteen ja moneen muuhun asiaan. Noin juuri on pitänyt toimia, ja sille me annamme täyden tukemme.

Me yritimme opposition taholta nostaa näitä asioita esiin jo ennen kunnallisvaaleja. Puhuimme taloustaantumasta ja kovistelimme hallitusta kertomaan, millä tavalla hallitus ottaa tämän taloustaantuman huomioon. Silloin hallituksen aitiosta arvovaltaisten ministerien suulla leimattiin oppositio sellaisilla leimoilla, että me pelottelemme Suomen kansaa, että meillä oppositio jollain lailla harrastaa pelottelupolitiikkaa. Oli tietysti hallituksen kannalta viisasta koettaa vaieta näistä asioista, kun vaalit olivat lähellä, mutta jo silloin oli tiedossa, että taantuma on jo keskuudessamme. Ei se ollut ovella, vaan se oli jo ennen kuntavaaleja meidän sylissämme.

Ei kuitenkaan syytä lietsoa mitään paniikkia, emme me sitä tee oppositiostakaan. Kyllä me kannamme vastuuta ja pyrimme löytämään keinoja, miten minimivaurioilla tästä mennään eteenpäin. Tästä on todisteena sekin, että jo aikoja sitten puolueemme puheenjohtaja Jutta Urpilainen ihan rehdisti ja aidosti tarjosi hallitukselle neuvottelun kättä ja yhteistyön kättä. Hallitus ylenkatsoi ja vähätteli sitä. Toivotaan, että kriisi ei mene niin syvälle, että hallituksen täytyy pyytää oppositio samaan pöytään saadakseen tarvittavan tuen. Kyllä tässä on yhteinen vastuu ja yhteinen hätä. Omassa kotikaupungissani väsähti 200 työpaikkaa juuri muutama päivä sitten, kun paperitehdas Mondi irtisanoi puolet väestään. Kyllä siellä savu vielä tulee piipun päästä, mutta ei kovin häävisti.

Sitten täällä on kehuttu sitä, että hallitus tiesi nämä asiat jo laatiessaan tätä paksua keltaista kirjaa, mutta ei hallitus kyllä puhunut mitään finanssikriisistä, ei sitä sanaa edes mainittu, kun 15. syyskuuta hallitus esitteli tämän kirjan täällä. Sen sijaan hallitus toteaa näin, lainaan täältä muutaman lauseen: "Epävarmuudet maailmantalouden näkymissä ovat lisääntyneet, ja nopeutuneesta inflaatiosta on muodostunut maailmanlaajuinen ilmiö. Maailmantalouden kasvun arvioidaan jäävän kuluvana vuonna sekä ensi vuonna viime vuotta hitaammaksi, alle 4 prosenttiin." Tämä on syyskuun arvio. Nyt on ihan eri luvut. Ja vielä: "Ensi vuonna työllisyyden kasvu hidastuu ja työllisyysasteen ennakoidaan pysyvän kuluvan vuoden tasolla." Nämäkin luvut ovat jo heittäneet volttia. Näin maailma muuttuu. Näin hyvin hallitus tiesi asiat syyskuussa. Tämä veroelvytys on sattumalta osunut kohdalle, hyvä niin.

Sitten meillä poikkeaa näkökulma siinä, että jos on 500 miljoonaa käytettävissä ruuan arvonlisäveroon, sen voisi käyttää huomattavasti paremmin kotimaista kulutusta lisäävällä tavalla, jos se kerran on käytettävissä, niin kuin on. Toinen ero on ansioverotuksen osalta. Se pitäisi robinhood-hengessä kohdistaa pienituloisiin ja keskituloisiin, koska sillä tavalla kaikkein parhaiten toteutettaisiin sitä yhteistä tavoitetta, josta me olemme yhtä mieltä, kotimaisen kulutuskysynnän säilyttämistä ja lisäämistä. Voi hyvät kollegat, jos ne, joilla varaa on, saavat niitten rahojensa päälle lite till, niin he eivät kuluta pätkääkään enempää. Pitää kohdistaa lisää tukea niille ihmisille, jotka elävät kädestä suuhun. He lisäävät kulutustaan.

Sitten kuntien harkinnanvaraisista avustuksista: Ed. Kataja, kunnat ovat meillä kovin erilaisessa taloudellisessa asemassa, ja kyllä meidän kuntakenttämme vielä tarvitsee niitä harkinnanvaraisia avustuksia. Kaiken kaikkiaan tämä elvytyskuvio pitäisi pyörittää niin, että kuntataloutta myös elvytettäisiin. Nyt pallo heitetään kunnille ja valtio pääsee tässä turhan vähällä. Valtio olisi vahvempi osapuoli kantamaan tämmöiset makrotason vastuut kuin yksittäiset kunnat, jotka ovat vielä keskenään kovin erilaisessa taloudellisessa asemassa.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Jari Koskiselle tiedoksi, että tarkastusvaliokunta on käynnistänyt tutkimuksen siitä, mitenkä valtiovarainministeriön verotuloennusteet ovat osuneet kohdalleen ja mitkä seikat siihen osuvuuteen ovat vaikuttaneet, niin että kun se valmistuu tässä tulevan vuoden puolella, sitten me voimme käydä tästä oikein syvällisen keskustelun ja vastata myöskin ed. Rajamäelle näihin kommentteihin. Ehkä muuttuu pikkusen koko konstellaatio ensi vuonna.