Arvoisa puhemies! Euroopan unionissa on tehty päätös siitä, millä tavoin Eurooppaa elvytetään. Tässä suhteessa voidaan kyllä todeta se, että tämänkään kyselytunnin aikana hallitus ei ole osoittanut sitä tietoisuutta, että se ymmärtäisi, minkälaisen laman edessä me todella olemme. Ensi vuoden budjettiin on vaadittu korjauksia. Nekin ovat minun mielestäni näpertelyä. Sitten samaan aikaan valmistaudutaan siihen, että ensi vuoden alkupuolella tulisi joku lisäbudjetti. Kuitenkin Suomen perustuslain mukaan niiden seuraavan vuoden tulojen ja menojen, jotka tällä hetkellä tiedetään, pitää olla budjetissa. Ja kysymys on nyt seuraava:

Millä tavoin hallitus todella aikoo paneutua tähän edessä olevaan lamaan yritysten näkökulmasta, työntekijöitten näkökulmasta ja kaikkien suomalaisten näkökulmasta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ehkä vastaamme molemmat valtiovarainministerin kanssa.

Ensinnäkin tämä EU-komission tekemä suositus Euroopan tason elvytyksestä on erittäin myönteinen, tervetullut, (Ed. Jaakonsaari: Miten niin?) että koko Euroopassa saataisiin aikaan noin 200 miljardin suuruiset elvytystoimet. (Ed. Jaakonsaari: Saksa ei ole sitoutunut siihen!) Näillä olisi merkitystä myös Suomen taloudelle, mikäli Euroopan kasvu lähtee liikkeelle. Suomihan on ollut selvästi suurta osaa muuta Eurooppaa edellä elvytyspäätöksissä. Meidän elvytyspäätöksemme, joita on tehty budjetissa, lisäbudjetissa, täydentävässä esityksessä, ovat mittaluokaltaan oikeassa mittakaavassa suhteessa tähän komission kaavailuun. Ensi vuoden lisäbudjetin osalta me olemme parhaillaan valmistelemassa toimia, jotka ennen muuta liittyvät lomautusten ja irtisanomisten takia aiheutuvaan koulutustarpeen lisäämiseen. Tätä tehdään myös työmarkkinajärjestöjen kanssa ja katsotaan, tuleeko tästä sellainen sisältö, jota pitää rahoittaa tammi-helmikuun vaihteessa. Eli me tammi-helmikuuhun valmistelemme toimenpiteitä, joita tarvitaan silloin. Ja jos niitä toimenpiteitä on listassa, silloin tehdään se lisäbudjetti.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä taloustilanteessa, joka on, niin kuin kaikki tiedämme, erittäin epävarma ja jossa kovin pitkälle ei nähdä, aina välillä tuntuu, että on semmoinen juoksukilpailu siitä, kuka sanoo synkimmän arvion. Siinä perinteisesti saa hyvin älykkään maineen, kun osaa povata erittäin synkkää ja uskaltaa sanoa ikään kuin syvimmän laman ennusmerkit. Ei meistä kukaan tiedä, kuinka syvälle mennään. Se tiedetään, että alaspäin mennään ja varmaan vauhdilla ja kohtuullisen syvälle. Mutta sitä, kuinka syvälle, me emme kukaan tiedä. Mutta ei sillä maalailulla ole minkään valtakunnan arvoa, kun me tiedämme suunnan, me tiedämme suurin piirtein vauhdin, mutta kovin pitkälle emme pysty näkemään.

Imf, Kansainvälinen valuuttarahasto, suositteli Suomelle noin puoli prosenttiyksikköä alempaa elvytystä. Mutta me emme kuuntele nyt Imf:ää. Me luulemme, että me itse olemme enempi oikeassa. Meillä on Euroopan yksi vahvimmista elvytyspaketeista. Meidän kanssamme ovat aika lähellä Ruotsi ja Tanska, Espanja, Irlanti. (Ed. Gustafsson: Sixten Korkman on toista mieltä, kysykää häneltä!) Meillä on Euroopan vahvin elvytyspaketti. Näin ollen esimerkiksi, kun kysyjä kysyi, mitä tehdään yrityspuolelle, niin siellähän nimenomaan täydentävässä esityksessä tehdään valtavasti, 1,2 miljardia vientiluottoihin, Finnveraan ja Tesiin, mitä kukaan ei syksyllä osannut vaatia.

Herra puhemies! Kyllä tällä hetkellä voidaan aivan hyvin tehdä niitä investointeja terveyskeskuksiin, vanhusten palvelukeskuksiin, moottoriteihin, rautateihin, jotka joka tapauksessa on tehtävä. Tässä suhteessa nyt ovat jo käyneet liikenneministeriön kanssa työeläkeyhtiöitten edustajat neuvotteluja siitä, että elinkaarimallia voitaisiin soveltaa laajemminkin. Mutta hallitus ei esimerkiksi talonrakentamisen osalta tälläkään kyselytunnilla mitään muuta tuonut esille kuin sen, miten esimerkiksi peruskorjaukseen ei voida myöntää lisää avustuksia niin, että suomalaisperheet voisivat näitä käyttää myös kerrostaloissa. Tässä suhteessa niin talonrakennuspuolella kuin tässä muussakin rakentamisessa nämä toimenpiteet ovat pelkkää näpertelyä minun mielestäni verrattuna siihen tarpeeseen, joka on olemassa. Minusta nyt pitäisi maakunnittain katsoa tätä tilannetta vakavasti ja ottaa myös nämä aluepoliittiset näkökulmat huomioon, koska nämä lomautukset ovat tällä hetkellä todella merkki siitä, että olemme menossa Suomessakin meistä riippumattomista syistä vakavaa lamaa kohti.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Infrahankkeiden, joista varmasti liikenneministeri sanoo enemmän, tasohan on valtavan korkea takavuosiin verrattuna, uusien hankkeiden nimenomaan. Ne ovat elvytystoimenpiteinä hyvin hitaita, eli jos tänään päätettäisiin pistää toiset 500 miljoonaa, niin ne eivät lähde käyntiin heti. Mutta se, mikä lähtee rakentamisessa käyntiin, on esimerkiksi vuokra-asuntorakentaminen tai korjausrakentaminen. Tännehän tulee valtavat satsaukset.

Niin kuin totesin aikaisemmin, kasvu sosiaalisen asuntotuotannon korkotukivaltuuksissa on 44 prosenttia, esimerkiksi. Kuntarahoitusta pääomitetaan. Eli tässä tehdään paljon. Joskus tuntuu, että olisi ollut parempi, että tämä budjetti olisi tuotu vasta nyt. Silloin nämä nykyiset toimenpiteet koettaisiin elvyttävinä. Niin kuin eräs merkittävä kansanedustaja sosialidemokraateista tänä aamuna on todennut: eihän tämä veroratkaisu ole elvyttävä, kun se on päätetty jo elokuussa. Erikoinen logiikka. Jos se päätetään joulukuussa — niin kuin itse asiassa juuri päätetäänkin — niin kyllä se on aivan yhtä elvyttävä, tehdään se päätös missä kuussa hyvänsä.