Valto  Koski /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eläkeläisten etuihin puuttuminen on ollut itse asiassa 90-luvun alkupuolelta lähtien sellainen poliittisesti herkkä aihe keskustella. Yleensä sitä on sävyttänyt tällainen negatiivinen sävy ja negatiivinen palaute. Nyt täytyy todeta, että vaikka tältäkin osin on kritiikkiä kuultu, niin hallitus on kuitenkin lähtenyt aikaistamaan vuoden 2005 kansaneläkeindeksiin vaikuttavien hinnanmuutosten johdosta tätä lainsäädäntöä, joka on hallitusohjelmaan kirjoitettu, jotta ostovoiman parantaminen voitaisiin tällä tavoin ottaa käyttöön ja osittain korvata sitä menetystä, kun esimerkiksi indeksitarkistusjärjestelmä maltillisen hintakehityksen vuoksi jättää indeksikorotukset kohtuullisen pieniksi. Tältä osin tämä aikaistaminen puoltaa paikkaansa.

Tähän hallituksen esitykseen liittyvät lait maahanmuuttajan erityistuesta, maatalousyrittäjän luopumistuesta, maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoseläkkeestä, rintamasotilaseläkkeestä, sotilasavustuksesta, tuloverotuksesta jne., joten sen sisältö muodostuu aika suuresta kokonaisuudesta.

Tämän lakiesityksen taloudellisista vaikutuksista muutama sana: Niin kuin lakiesitykseen on kirjoitettu, esityksen kustannusvaikutukset on arvioitu siten, että tasokorotusten euromäärä 7 euroa vastaa vuoden 2004 kansaneläkeindeksin tasoa. Tasokorotuksen kustannusvaikutusten arvioidaan olevan vuositasolla yhteensä noin 56 miljoonaa euroa, josta kansaneläkemenojen osuus olisi noin 55 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 kansaneläkemenot kasvaisivat tasokorotuksen johdosta noin 47,8 miljoonaa euroa.

Vuoden 2004 heinäkuussa noin 664 800 eläkkeensaajaa sai eläkevähenteistä kansaneläkettä. Vuoden 2005 maaliskuun alussa lukumääräksi arvioidaan noin 660 000 kansaneläkkeensaajaa. Heistä noin 20 000:n arvioidaan olevan laitoshoidossa. Kansaneläkkeeseen oikeutettujen määrän arvioidaan lisäksi kasvavan tasokorotuksen johdosta noin 10 000 uudella eläkkeensaajalla, kun pienimpään kansaneläkkeeseen oikeuttava rajatulo nousisi.

Samoin leskeneläkemenot kasvaisivat tasokorotuksen johdosta noin 0,3 miljoonaa euroa, maahanmuuttajien erityistuesta aiheutuvat menot noin 3,3 miljoonaa euroa ja ylimääräisestä rintamalisästä aiheutuvat menot noin 0,7 miljoonaa euroa vuonna 2005. Sotilasavustuslain mukaisen perusavustuksen tasokorotuksesta aiheutuva lisämeno vuonna 2005 olisi vähäinen. Tasokorotuksen saisi noin 4 000 leskeneläkkeen saajaa, 3 500 maahanmuuttajan erityistuen saajaa, 50 000 ylimääräisen rintamalisän saajaa ja 800 sotilasavustuksen saajaa.

Kansaneläkkeen tasokorotus lisäisi veronalaista eläketuloa. Samalla kuitenkin kunnallisverotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrä kasvaisi, mikä johtaisi siihen, että kunnallisverotuksen yhteydessä kerättävät vero- ja maksutulot tulisivat pienenemään. Kuntien saamien verotulojen arvioidaan pienenevän noin 13 miljoonaa euroa, Kansaneläkelaitoksen maksutulojen noin 1,1 miljoonaa euroa ja kirkon verotulojen noin 0,8 miljoonaa euroa vuonna 2005.

On syytä vielä todeta tämän vaikutukset kotitalouksiin. Kansaneläkkeen tasokorotus koskee lakiesityksen mukaan noin 670 000:ta eläkkeensaajaa, kun otetaan huomioon myös uudet kansaneläkkeensaajat. Maksettavaan tasokorotuksen suuruuteen eivät vaikuta kansaneläkkeensaajan asuinkunta, perhesuhteet tai työeläkkeen määrä. Kansaneläkkeeseen oikeutettuja vuonna 2004 ovat yksinäiset eläkkeensaajat, joiden työeläke on enintään 1 017 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevilla eläkkeensaajilla tämä työeläkkeen yläraja on 898 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeen tasokorotus nostaisi samalla kunnallisverotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrää. Nettoeläkkeen määrä kasvaisi siten myös sellaisilla työeläkettä saavilla, jotka eivät saa kansaneläkettä, mutta ovat verotuksessa oikeutettuja eläketulovähennykseen. Tasokorotuksen ja elätulovähennyksen kasvun yhteisvaikutuksena arviolta yli 900 000 eläkkeensaajaa saa nettotuloonsa lisäystä.

Vielä, arvoisa puhemies, yhteiskunnallisista vaikutuksista sen verran, että tasokorotus ehdotetaan toteutettavaksi eräitä eläkkeen varhentamisesta, myöntämisestä tai asumisaikaan suhteuttamisesta aiheutuvia poikkeuksia lukuun ottamatta saman suuruisena kaikille kansaneläkettä saaville henkilöille. Korotus tehtäisiin saman suuruisena yksinäisille henkilöille ja avioliitossa oleville. Naisten keskimääräiset eläkkeet ovat pienempiä kuin miesten. Kansaneläkkeensaajista yli puolet on naisia, joten tasokorotus parantaisi erityisesti pientä eläketuloa saavien naisten taloudellista asemaa, mitä pidän erityisen merkittävänä niiden kotiäitien osalta, jotka ovat aikanaan ilman työuraa huolehtineet perheestään ja lapsistaan.

Vielä valiokunnan kannanotoista lyhyesti. Todetaan: "Kansaneläkkeen täyteen määrään on viimeksi tehty tasokorotus vuonna 2001. Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus esittää jälleen tasokorotusta ja että tasokorotus ehdotetaan tehtäväksi hallitusohjelmassa sovittua aiemmin. Tasokorotuksella voidaankin lieventää kansaneläkeindeksin heikommuudesta johtuvaa kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyttä työeläkkeisiin nähden. Vähimmäiseläkettä saavien toimeentulon turvaamisen kannalta on hyvä, että tasokorotus ajoittuu vuodelle 2005, jolloin kansaneläkkeen indeksitarkistus maltillisen hintakehityksen vuoksi jää pieneksi eli 0,4 prosenttiin.

Valiokunta on työeläkelainsäädännön uudistamisen yhteydessä edellyttänyt (StVM 58/2002 vp), että kansaneläkkeen saajien toimeentulon kehityksestä oikeudenmukaisesti huolehditaan. Koska kansaneläkkeet tarkistetaan edelleen hintaindeksin perusteella, alhaisempi indeksi johtaa kansaneläkkeiden tason jälkeenjääneisyyteen, ellei indeksitarkistusjärjestelmää yhtenäistetä tai kansaneläkkeiden tasoa korjata aika ajoin tehtävillä tasokorotuksilla." Tähän hallitus nyt tällä lakiesityksellään on vastannut.

Yksityiskohtaisista perusteluista oikeastaan en halua muuta julkituoda kuin sen, että valiokunnan mietintöön liittyy kolme aloitetta ja että valiokunta on hyväksynyt lakiehdotuksen tasokorotuksen osalta hallituksen esityksen mukaisena. Valiokunnan kannasta seuraa, että lakialoitteet on hylättävä. Päätösehdotuksessaan valiokunta toteaa, että 3.—5. lakiehdotus hyväksyttäisiin muuttumattomina ja että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksyttäisiin muutoin muuttumattomina, paitsi niiden voimaantulosäännökset muutettuina niin kuin valiokunnan mietintöön on kirjoitettu.

Arvoisa puhemies! Tässä lyhyt esittely.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys sinetöi lopullisesti sen, mikä oli luettavissa jo hallituksen ohjelmastakin. Hallitus on pettänyt eläkeläisille annetut vaalilupaukset. (Ed. Kankaanniemi: Ja raskaasti!) Tästä syystä tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään vasemmistoliiton varjobudjetin mukaisesti vastalauseen 2 mukaiset muutosesitykset. Ne, toisin kuin hallituksen esitykset, turvaavat Suomen eläkeläisille valoisamman vaihtoehdon.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Eläkeläisiä on kohdeltu väärin, ja he ansaitsevat hyvityksen politiikalle, joka on säästämisen nimissä syrjinyt heitä jo pidemmän aikaa. Hallituksella olisi ollut nyt näytön paikka. Ennen vaaleja etenkin keskusta esitti kovia ja tärkeitä vaatimuksia eläkeläisten aseman parantamisesta. Nyt, kun keskusta on hallituksessa, keskustalaiset ovat välittömästi unohtaneet eläkeläiset ja syyllistyneet suuren luokan petokseen. Räikein esimerkki keskustan katteettomien lupausten antajista on ministeri Hyssälä, joka jo ennen vaaleja lupasi, että valtaan päästyään hän korottaa eläkkeitä jopa 300 euroa. Nyt, kun Hyssälällä olisi valta toteuttaa lupauksensa, hän ei tee sitä.

Hallitus mainostaa tekevänsä 7 euron tasokorotuksen eläkkeisiin. 7 euroa tuntuu pilkantekemiseltä verrattuna annettuihin lupauksiin. Kun alkoholin verotusta laskettiin reilusti, laski indeksi niin paljon, että 7 euroa juuri ja juuri kattaa vääristyneen indeksin. Se ei siis ole mikään tasokorotus.

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä ei ole ainoa, joka on syönyt sanansa. Ministeri Pekkarinen ja monet muutkin keskustan edustajat lupasivat eläkeläisille palauttaa pohjaosan. Keskusta jopa äänestytti eduskuntaa monet kerrat asiasta istuessaan oppositiossa. Nyt he ovat hiljaa. Kyseessä onkin vain poliittinen sumutus. Pohjaosa on palautettava heti. Erityisesti pienituloisimmat eläkeläiset on ajettu kohtuuttoman huonoon asemaan.

Hallituksen politiikka on ollut muutenkin eläkeläisiä syrjivää. Ylisuurista veronalennuksista eläkeläiset eivät ole hyötyneet ollenkaan, mutta ovat kärsineet nahoissaan niiden vaikutukset julkisten palvelujen heikentymisenä. Sen lisäksi että eläkkeitä tulisi pikaisesti nostaa, tulisi panostaa myös iäkkäämpien ihmisten palveluihin. Vanhainkoteihin ja laitoksiin tulisi palkata riittävästi henkilökuntaa, jotta kaikilla olisi oikeus ja mahdollisuus inhimilliseen hoitoon ja palveluun elämänsä ehtoopuolella. Kunnat eivät kuitenkaan edes pysty hoitamaan velvoitteitaan kunnolla, koska hallitus ei anna niille riittäviä ja tarvittavia resursseja. Hallituksen tuleekin parantaa kuntien taloudellisia edellytyksiä ja huolehtia ikäihmisten palveluista sekä valvoa, että kunnat myös hoitavat velvoitteensa.

Arvoisa puhemies! Eläkeläisten kaltoinkohteleminen on lopetettava. Jos meillä on varaa antaa hyvätuloisille suuria veronalennuksia, meillä on myös oltava varaa pitää huolta ihmisistä. Oikeus ihmisarvoiseen elämään kuuluu kaikille, ei vain niille, joilla on niin paljon omaisuutta, että he eivät tarvitse kunnallisia palveluita tai kunnollista eläkettä. Vaikka eläkeläiset eivät suoranaisesti enää tuota yhteiskunnalle rahaa, he ovat työllään tämän maan ja meidän kaikkien hyväksi ansainneet paljon parempaa kuin he nyt saavat. Pahalta tuntuu, että ihmiset nyt jätetään huomiotta ja heitä jopa tietoisesti johdetaan harhaan ennen vaaleja.

Hallituksen on lunastettava lupauksensa, ja osa niistäkin oli alun perin epärealistisia. Pitää tehdä eläkkeisiin kunnon tasokorotus. Esimerkiksi vasemmistoliiton esittämä 18 euroa olisi ollut jo parempi alku. Tasokorotuksia tarvitaan lisää myös tulevina vuosina, niin vinoutunut on tämän hetken tilanne.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on tavattoman tärkeä asia, eläkeläisten etuuksien parantamisasia, mutta sali on valitettavan tyhjä. Suurella arvostuksella kuitenkin totean, että täällä on muun muassa ed. Heinäluoma, sosialidemokraattisen puolueen aivot ja tulevaisuus. Sitten on myös ed. Rehula, keskustan sosiaalipolitiikan johtava persoona. (Ed. Rehula: Kiitos!) On hienoa, että olette paikalla. Valitettavasti en nyt huomannut etsiä sosialidemokraattien Forssan ohjelmaa. Olisi mielenkiintoista verrata sen tekstiä tähän hallituksen esitykseen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön kansaneläkkeen tasokorotuksesta, (Ed. Heinäluoma: Meillä on jo uusi ohjelma!) mitä siellä sanotaan. — Ehkä ed. Heinäluoma tutkii Forssan ohjelmaa ja uusimpiakin ohjelmia ja sitten vertaa tätä esitystä niihin.

Sen sijaan minulla on tässä Santeri Alkion tietoja hieman. Santeri Alkio syntyi Laihialla 1862, hän toimi itsenäisyyden puolesta voimakkaasti, ja hän oli sosiaaliministerinä 1919—1920, ja silloin hänen toimestaan toteutettiin kieltolaki. No, kieltolain ajasta on tultu nyt Vanhasen hallituksen aikaan ja on menty täydellisesti toiseen suuntaan. Alkoholin hinta on romahdutettu niin alas, että nyt kansa saa halvalla ryypätä ja siitä sitten eläkeläisetkin maksavat indeksikorotusten poistumisena kalliin laskun tulevina vuosina pysyvästi. Santeri Alkion yhteiskunnalliset aatteet pohjautuivat niin sanottuun maahenkisyyteen. Hän totesi, että ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi. Alkio painotti eri yhteiskuntaryhmien välisten erojen tasoittamisen tärkeyttä, hän oli köyhän asialla.

Herra puhemies! En lainaa enempää, ettei kukaan väsy, mutta totean, että näitä Alkion ajatuksia tarvittaisiin, sekä raittiusajatuksia, ei nyt välttämättä kieltolakia, mutta kuitenkin raittiusajatuksia että sitten tätä köyhän asialla liikkumista tarvittaisiin tämän päivän alkiolaisten joukossa paljon enemmän kuin sieltä löytyy.

Herra puhemies! Ihmettelen, että sosialidemokraattien hieno menneisyys ja Santeri Alkion perinnön korkea taso eivät näy tämän päivän hallituspolitiikassa millään tavalla. Siitä on vakava osoitus tämä esitys, joka meillä nyt on käsittelyssä. 7 euron korotus meillä hävettävän pieniin kansaneläkkeisiin on häpeällinen tosiasia. Ministeri Mönkäre taannoin vastasi, kun kysyin, että tämä on ainoa niin sanottu tasokorotus tällä vaalikaudella näihin kansaneläkkeisiin, 7 euroa neljän vuoden aikana näihin onnettoman pieniin eläkkeisiin, joita saavat meidän isämme ja äitimme, jotka ovat tämän maan rakentaneet, sen puolesta taistelleet, työtä tehneet ja meille tällaisen elintason luoneet, 7 euroa he saavat tältä hallitukselta kuukaudessa. Se on tavattoman häpeällinen tosiasia.

Täällä todettiin, että lupaukset ovat olleet aivan erilaisia, ja se on tosiasia, en niitä enää lähde kertaamaan, kaikki muistavat ministeri Hyssälän vaalilupaukset ja niin edelleen. Nyt tämän mietinnön vastalauseista ilmenee, että kokoomus esittäisi 15:tä euroa kuukaudessa, heillä ei ole rahoituksesta mitään pohjaa eikä lupausta. Kokoomus oli tietysti 16 vuotta hallitusvastuussa ja nyt on herännyt tähän asiaan, mutta on hienoa, että on herännyt. Vasemmistoliitto lupaa 18 euroa. No, vasemmistoliittokin oli pitkään hallituksessa, 8 vuotta, ja eläkepolitiikka sillä aikaa oli aivan eri suuntaista, mutta on hienoa, että vasemmistoliitto nyt on valmis muistamaan pienen eläkkeen varassa eläviä. Kristillisdemokraatit esittävät 20:ta euroa kuukaudessa, ja meillä on rahoitus vaihtoehtobudjetissamme tälle menoerälle, joten se on realistisella pohjalla, ja olemme vakavasti sen esittämässä huomenna äänestykseen. Totean lisäksi, että vihreät vaihtoehtobudjetissaan ovat nollalinjalla eli ilmeisesti samalla 7 euron vaatimattomalla tasolla, jolla hallituskin etenee ja jolle ministeri Hyssäläkin on nyt laskeutunut sieltä 300 eurosta. Näin vaihtoehtoja meillä on, kaikki ovat suhteellisen vaatimattomia, kun verrataan moneen muuhun asiaan, mihin rahoja löytyy, muun muassa niihin mittaviin tuloveronkevennyksiin, joita on hallitus luvannut jo etukäteen työmarkkinoita ajatellen.

Herra puhemies! Tässä valiokunnan mietinnössä puhutaan tässä yhteydessä tasokorotuksesta. Kuitenkin, kun lukee mietinnön tarkemmin, niin täällä todetaan, että tasokorotuksella voidaan lieventää kansaneläkeindeksin heikommuudesta johtuvaa kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyttä työeläkkeisiin nähden. Eli tosiasiassa myönnetään, että tämä on indeksikorjaus siitä kuuluisasta viinan hinnan voimakkaasta alentamisesta johtuvasta indeksin heikkenemisestä, joka pudottaa 0,4 prosenttiin ensi vuoden indeksikorotuksen, vaikka kaikki muut kustannukset ovat rajusti nousseet paitsi alkoholi, jota aika harva kansaneläkeläinen pystyy ostamaan kuitenkaan eikä välttämättä haluakaan ostaa, koska siinä iässä nyt ei enää niin valtavasti sitä käytetä kuin nuorempana. (Ed. S. Lahtela: Miten se korvataan niille, jotka eivät käytä?) Mutta kun esimerkiksi asumiskustannukset nousevat täällä kyselytunnilla esillä olleen öljyn hinnankin osalta ja kun hallitus on nostamassa kiinteistöveroa jne., niin tilanne on todella huolestuttava näiden ihmisten osalta. Ja kun esimerkiksi sairastaminen Suomessa on poikkeuksellisen kallista, niin kehitys menee todella aivan päinvastaiseen suuntaan kuin mihin Santeri Alkio halusi suomalaista yhteiskuntaa viedä ja mihin sosialidemokraatitkin ovat menneinä vuosikymmeninä halunneet yhteiskuntaa kehittää.

Herra puhemies! Täällä valiokunta toteaa, että työeläkelainsäädännön uudistuksen yhteydessä eduskunta edellytti, että kansaneläkkeen saajien toimeentulon kehityksestä oikeudenmukaisesti huolehditaan. Täytyy sanoa, että tuo ponsi, jonka eduskunta silloin yksimielisesti hyväksyi, on täysin unohtunut hallitukselta ja nyt unohtunut tosiasiassa myös sosiaali- ja terveysvaliokunnalta, kun se on tyytynyt tähän 7 euron korotukseen. Tämä ei takaa sitä, että kansaneläkkeen saajien toimeentulon kehityksestä oikeudenmukaisesti huolehdittaisiin. Päinvastoin, tämä ei tuo käytännössä minkäänlaista reaalista korotusta kansaneläkkeisiin, mutta muut väestöryhmät ovat saamassa varmasti näillä näkymin korotuksia. Tietysti työttömät on unohdettu jne., mutta valtaosa kansasta on saamassa ensi vuonna sekä palkankorotuksia että veronkevennyksiä, kun taas tämä joukko, satojatuhansia suomalaisia eläkeläisiä, on kylmästi jäänyt vaille heille kuuluvaa kohtuullista asemaa.

Herra puhemies! Tällä vaatimattomalla 7 euron korotuksella on vaikutuksia muutamiin muihinkin etuuksiin, muun muassa eläketulovähennykseen, mutta vaikutukset ovat kyllä erittäin pieniä. Valiokunnan puheenjohtaja Koski luetteli nämä vaikutukset, ja tietystikään niitä ei voi kiistää, mutta kun korotus on 7 euroa, niin vaikutus näihin on vielä paljon pienempi, joten niillä ei kannata kyllä elämöidä. Päinvastoin ne ovat tälle eduskunnalle, jos, ja niin kuin nyt hallituksen lupaus on, mitään muuta ei tehdä tällä kaudella, häpeäksi, mutta tietysti hallitus tästä vastuun kantaa lopullisesti.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja toi esille, eläkeläisten etuihin puuttuminen 90-luvulla on ollut paljon esillä ja negatiivissävytteisesti. Niinhän se on ollut ja kyllä aivan oikeutetusti. Nyt tässä käsittelyssä on kansaneläkkeen tasokorotus ja sen aikaistaminen. Sen voi sanoa, että se on hyvä asia, että se nyt on tässä, mutta kun kuuntelee eläkeläisiä, kun kuuntelee heidän järjestöjensä edustajia, niin kyllä se viesti on, että korotus ei ole tasokorotus, ja jos siitä puhutaan, että se on tasokorotus, se on joka tapauksessa riittämätön. Kansaneläkkeeseen nyt esitetty 7 euron korotus on täysin riittämätön ja erityisesti, kun se suhteutetaan siihen, että kysymys on koko hallituskaudesta, ja kun se suhteutetaan siihen, mitä kaikkea eläkeläiset ovat menettäneet, ja kun se suhteutetaan siihen, mitkä ovat eläkeläisten tulot, kaikki ne korotukset, indekseistä aiheutuvat sun muut, mitä viime aikoina on tehty veroratkaisuja jne., ja siihen, missä suhteessa eläkeläiset ovat palkansaajiin.

Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, että tämä kansaneläkkeen tasokorotus hyödyttää paitsi niitä eläkkeensaajia, jotka saavat vain kansaneläkettä, myös niitä eläkeläisiä, jotka ovat oikeutettuja sekä työ- että kansaneläkkeeseen. Samoin korotuksesta hyötyvät ne eläkeläiset, jotka ovat verotuksessa oikeutettuja eläketulovähennykseen, koska eläketulovähennys tasokorotuksen johdosta nousee. Nyt tehtävä kansaneläkkeen tasokorotus nostaa samalla monien muiden sosiaalietuuksien tasoa. Voi sanoa, että on tämmöisestä kokonaisuudesta kysymys, ja tasokorotuksesta hyötyy lähes miljoona etuudensaajaa. Se, minkälaisesta kokonaisuudesta on kysymys ja kuinka moni siitä hyötyy, ei mielestäni ole tässä ehkä se ydinasia, vaan se, mikä merkitys tällä suuruudella on eläkeläisten, nimenomaan pieneläkeläisten, ostovoimaan.

Valiokunnan mietinnössä sanotaan myös tämä, mitä jo edellisissä puheenvuoroissa on todettu, että kysymys on indeksikorotuksesta, eli tasokorotuksella voidaan lieventää kansaneläkeindeksin heikommuudesta johtuvaa kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyttä työeläkkeisiin nähden. Näin tämä 7 euron taso on otettava todella oikeaan mittasuhteeseen, ja se ei ole riittävä.

Eläkeläisten asema kaiken kaikkiaan 90-luvulla kaikkien eläkeleikkausten, indeksiheikennysten ja Kelan pohjaosan poistamisen ja eläkeverotuksen kiristymisen johdosta on huonontunut, ja eläkeläiset ovat jääneet talouden kasvun ja yleisen hyvinvoinnin lisääntymisen ulkopuolelle. Tämän merkitys näkyy varmasti myös ei pelkästään eläkeläisten mielialoissa, vaan yleisessä terveydessä, siinä, minkälaista mahdollisuutta heillä on hoitaa sillä ostovoimalla, mikä heillä on, nimenomaan ihan ruokaostoksia, terveydenhoitoa, palvelujen ostoa jne.

Niin kuin täällä edellä jo ed. Kankaanniemi toi esille, kristillisdemokraattisessa vaihtoehtobudjetissa olemme ottaneet huomioon sen, että tämä kansaneläkkeen tasokorotus ei ole riittävä, ja meidän vaihtoehtobudjetissamme on esitetty 20 euron korotus kuukaudessa. Nimenomaan hallituksen esityksestä poiketen siis ehdotamme, että kristillisdemokraattisen vaihtoehtobudjetin mukaisesti kansaneläkettä nostettaisiin 20 eurolla kuukaudessa 7 euron indeksikorotuksen sijaan. Näemme, että tämä helpottaisi eläkkeensaajien mahdollisuuksia selvitä heille välttämättömistä elinkustannus- ja sairausmenoista, ja näin saataisiin elämänlaatua heille paremmaksi, ja tämän he ovat nimenomaan ansaitsemassa. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen esittämään nämä vastalauseen mukaiset ehdotukset.

Paula  Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toimivat kansanedustajat ovat jättäneet myöskin mietintöön vastalauseen, ja tuon sen vielä kerran tässä esille.

Mielestämme eläkkeensaajien taloudellisen aseman vahvistaminen edellyttää korotusta kansaneläkkeen tasoon. Kansaneläkkeen varassa elävät seniorikansalaiset ovat suomalaisen yhteiskunnan pienituloisia, joiden asemaa on parannettava. Täyttä kansaneläkettä saavia oli vuoden 2003 lopussa noin 102 000. Kansaneläkkeen lisäksi moni heistä saa asumistukea ja osa joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Tilanne heikentää eläkeläisen omanarvontuntoa ja uskoa kykyyn selviytyä itsenäisesti vanhuuden mukanaan tuomista haasteista. Tänäänhän puhumme paljon siitä ikääntyvien kotona asumisesta ja selviytymisestä.

Viime vaalikaudella indeksikorotusten lisäksi kansaneläkkeeseen lisättiin 1.6.2001 alkaen 73 markan eli 12 euron tasokorotus. Valiokunta esittää kansaneläkkeeseen vain 7 euron tasokorotusta. Mielestämme tasokorotuksen tulisi olla vähintään kaksinkertainen. Kansaneläkkeen korotus ensi vuonna 15 eurolla kuukaudessa olisi mielestämme eläkkeensaajien toimeentulon kannalta huomattavasti merkittävämpi parannus. Lisäksi se vähentäisi selkeästi valiokunnan esitystä paremmin kunnallisen asumis- ja toimeentulotuen tarvetta. Teemme pykälämuutosesitykset huomisessa lakiesityksen pykäläkohtaisessa käsittelyssä.

Seppo  Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä hallituksen esitys oli lähetekeskustelussa, syntyi melko vilkas ja viriävä ja kehittävä keskustelu täällä salissa, mutta nyt näyttää niin, että on vähän tämä myöhäinen ilta, torstai-ilta, rakentanut sellaisen asetelman, että oikein kansaneläkeläisten ja eläkeläisten asioitten puolustajia ei täällä juuri ole ollut olemassa. (Ed. Salo: Mainitkaa, ketä on salissa!) — Ed. Salo, teidät jokainen tietää, että te olette vastuullinen edustaja ja olette paikalla ja puoltamassa, mutta olin kovin huolestunut pitkään, kun paikkanne oli tyhjänä, ettei vaan ed. Salo ole poistunut maakuntaan Pohjanmaalle kertomaan, että hallitus tekee huonoja tekoja, huonoja temppuja.

Tässä voi todeta, että vaikka puhutaan tasokorotuksesta, niin kuten ed. Kankaanniemi täällä vertaili ja perusteluistakin tavallaan löytyy, tasokorotushan johtuu siitä, että indeksi ei nosta eikä korota sitä tarpeeksi, joten hallitus on suuressa viisaudessaan nähnyt oikeaksi tuoda tämän korotuksen vähän aikaisemmin kuin hallitusohjelma tähän yleensäkään antaa ja edellyttää.

Mutta siitä asiasta kantaisin erityistä huolta, että kun tämä on niin kovin epäoikeudenmukainen tämä indeksi, millä elinkustannukset lasketaan, niin niistä eläkeläisistä, niistä kansalaisista, niistä suomalaisista, jotka eivät pysty ryypiskelemään tai eivät halua ryypiskellä taikka eivät muuten käytä, ei ole kukaan kantamassa huolta, miten se korvataan. Elikkä jotenkinhan tämä pitäisi hyvittää myöskin sellaisille, jotka tästä indeksin muuttumisesta ikään kuin jäävät paitsi. Näin katsottuna olisin toivonut ja nähnyt, että valiokunta olisi myöskin tässä mietinnössään vähän tätä asiaa pohtinut ja syventynyt ja perehtynyt asiaan, miten tämä asia näin voisi olla olemassa.

Mutta valiokunta on kiitettävän nopeasti, varsin pienin asiantuntijakuulemisin tämän asian käsitellyt ja löytänyt kuitenkin semmoisen yhden aivan erinomaisen suuren, merkittävän asian täältä: tämän siirtymävaiheen aikana nämä väliinputoajat otetaan huomioon ja eläke lasketaan sillä pohjalla, että vuonna 2005:kin myönnettävät eläkkeet tulevat oikein ja oikeudenmukaisesti tähän asiaan. Sen takia haluan tähän erityisesti tässä kiinnittää huomiota, kun se täällä mietinnössä mainitaan, lakiehdotusten muutoksissa mainitaan jne., että jos tähän vielä jotakin jää sellaista, mitä löytyy tämän jälkeen, niin toivottavasti löytyy myöskin sellainen sovellutus, että tiedetään, mitä tässä on tarkoitettu tehdä, ja myöskin eläkkeen myöntäjä ymmärtää, että tässä on tarkoitus käsitellä kaikki asiat ja tämän ulkopuolelle ei pitäisi mitään jäädä.

Itse kun maallikkona luen tätä, niin jää väkisin semmoinen kuva, ettei tämän ulkopuolelle mitään jääkään. Tämä on kaikki täydentävä, kaikki tietävä ja aukoton. Mutta aina näistä kuitenkin jälkikäteen luettuna käytännön elämää kokeneena löytyy sellaisia asioita, että joku jää täällä väliin. Valitettavasti on niin, että pienen eläkeläisen asiaa, kun eläkeyhtiö on toisella puolella taikka Kela toisella puolella, jos näin sanotaan, ei oikein ymmärretä eikä haluta ymmärtää. Mutta erityisesti, kun kansaneläkkeestä on kysymys, pitäisi olla sellainen asetelma olemassa, että katsottaisiin enemmän sen eläkeläisen etua kuin tätä byrokratian vaatimaa järjestelmää. Tähän nähden sille pienelle eläkeläiselle se viimeinenkin lantti, viimeinenkin euro, on ratkaisevan tärkeä sen turvatun ja turvallisen elämän aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi.

Näin katsottuna näyttää siltä, että eduskunnan tahto toteutuu hyvin, ja uskon, että tämän jälkeen eläkeläiset ovat tässä asiassa tyytyväisiä. Ehkä nyt, kun täällä on monen tasoisia esityksiä tähän, miten tämä korjataan ja korjautuu, niistä sitten toivottavasti joku huomenna äänestyksessä pärjää ja voittaa. En tässä nyt niin suurena murheena pidä, jos hallitus näissä asioissa vaikka sattuu häviämäänkin, kun kuitenkin eläkeläisten tärkeästä asiasta on kysymys. Se olisi kuitenkin tälle kansakunnan työtä tekevälle varttuneelle väelle hyväksi ja oikeaksi.

Herra puhemies! Kun kuuntelin silloin lähetekeskustelussa tätä keskustelua, totesin, että täällä käytiin ed. Rehulan ja ed. Salon välillä jonkinlainen keskustelu siitä, mikä hyvin on ja hyvin hoidetaan. Tässä nyt suora lainaus siitä ed. Salon puheenvuorosta, missä hän oli vastannut keskusteluun: "- - Luojan kiitos, että eivät ed. Rehula ja keskusta vaikuta siihen, mihinkä yhteiskunnalliseen ongelmaan kokoomus kulloinkin puuttuu." Tämä näin lyhyesti lainattuna ja kaivettuna täältä matkaan, että tässä jää sellainen vaikutelma, että kokoomus hoitaa tämän asian kuntoon ja järjestykseen, ainakin kansalle oikein markkinoi. Ja sitten kun näitä asioita ei ole keritty hoitamaan kuntoon ja järjestykseen, niin kun tämä nykyinen Vanhasen hallitus jatkaa ansioituneen Lipposen hallituksen linjoilla, näyttää niin, ettei eläkeläisten puolia juuri täällä kukaan juuri pidäkään.

Herra puhemies! Tähän tuli mieleen vanhan virren sanat edellisestä virsikirjasta. Jos suora lainaus tähän on olemassa, niin minusta se tälle asialle antaa rakentavaa pontta. Virren 440 toinen säkeistö kuuluu: "Nyt viekas vilppi täällä / On noussut kunniaan, / On valhe vallan päällä / Ja vääryys voimassaan. / Ei kuulla kurjan ääntä, / Ja köyhää sorretaan, / Ja lainkin rikkaat vääntää / Vääryyttä puoltamaan."

Herra puhemies! Minusta tuntuu, että vähän näin näitä eläkeläisiä käsitellään. Se, kellä valta on, eli valtiovalta, ei oikein tämän pienen kansalaisen asioita halua hoitaa. Toivottavasti tämä esitys, tämä päätös, mikä nyt tämän kautta syntyy, on pieni askel siinä, että mennään parempaan suuntaan. Kansa jää odottamaan parempaa lopputulosta mieluummin jo ennen ensi vaaleja, viimeistään heti vaalien jälkeen.

Petri  Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me kävimme tosiaan lähetekeskustelussa täällä kipakkaakin ja rakentavaa keskustelua, mutta äskeisestä ed. Seppo Lahtelan puheenvuorosta poimin kaksi kärkeä. Toinen oli se, että hän oli sitä mieltä, että nykyinen indeksijärjestelmä on kovin epäoikeudenmukainen. Kun muistelen niitä eduskuntavaalien aikaisia puheita silloiselta oppositiolta, niin muistelen, että tämä oli yksi asia, johon luvattiin korjausta. Virren sanoilla oppositiopuolue kokoomus odottaa tietenkin valtiovallalta eli nykyiseltä hallitukselta myöskin sen mukaisia korjauksia, mitä on vaalikampanjan aikana esitetty.

Toinen merkittävä kommentti oli ed. Lahtelan puheessa se, että hän ei pahoittaisi mieltään, vaikka hallitus näissä asioissa sitten äänestyksessä häviäisikin. Nyt jäänkin tämän jälkeen mielenkiinnolla katsomaan, miten hallituspuolueen kansanedustaja Seppo Lahtela tässä asiassa käyttäytyy, kun hän toivoo tälle hallituksen esitykselle nimenomaan häviämistä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Itse tämä esityshän, 7 euroa, kohdentuu vähävaraisiin ihmisiin. Tämä kohdentuu heti suoraan pienituloisiin ihmisiin, koska kansaneläkkeet ovat pienet, niin kuin täällä on todettu. Toisaalta sitten välillisesti, kun katsoo, ketä se koskee verotuksen kautta, se koskee kuitenkin suhteellisen pienituloisia, koska siinä tulee jo vähän muitakin mukaan. Sen takia tämä joukko, niin kuin täällä on todettu, on aika mittava, iso porukka.

Mutta sitten kun mennään itse tasoon, itse puhuin sillä tavalla lähetekeskustelussakin siitä, jotta olisin toivonut ja nähnyt, että niitä kirstun pohjia olisi kaiveltu sieltä ja katseltu, onko siellä mahdollisesti varaa johonkin vähän suurempaan korotukseen. Silloin aikanaan, kun — 2001 tai 2002 — tehtiin tasokorotus, niin se korotus oli 72 markkaa, 12 euroa, jos se euroiksi muutetaan. Se vähän joissakin tuntui. Nyt tässä on kyse siitä, jotta tämä on kuin viinaveron kompensaatio, elikkä kun indeksi viinanhinnan alennuksen takia jää pieneksi, tällä kompensoidaan sitä, mutta tässä ei sinällään tätä tasokorotusta tulisikaan, elikkä tässä on vaan vähäinen kompensaatio. Sen takia olen samaa mieltä kuin ed. Seppo Lahtela edellä puhuessaan, jotta tässä ei olisi niin paha, vaikka tässä hallituksen pohjaesitys häviäisikin ja eduskunta tätä muuttaisi, eikä tähän hallitus silloin kaatuisi, vaikka siihen muutama euro lisättäisiinkin.

Mutta sitten on puhuttu muistakin eläkeläisten asioista. Tämä taitettu indeksi, mikä aikanaan täällä äänestettiin, poistuu vuoden 2005 alusta, mutta kaikille tulee sitten se taitettu, huonompi indeksi. Itse silloin äänestin sen puolesta, jotta pitäisi olla se 50—50-indeksi, jotta siinä 50 prosenttia otettaisiin sitä palkkakehitystä huomioon, joka olisi siinä mielessä kohtuullisempi ja oikeudenmukaisempi kuin tämä nyt sitten päätetty indeksi, joka eduskunnassa aikanaan enemmistön voimin meni läpi. Sehän tarkoittaa sitä, jotta jos ihminen sattuu elämään pitkään eläkkeellä ollessaan, se kuiluhan kasvaa siis siitä tilanteesta, kun on työntekijä tai sitten on pitkään eläkkeellä, se elintasokuilu tulee kasvamaan hyvin jyrkästi siinä. Sen takia nykyisen hallituksen olisi hyvä vielä tarkistaa, onko mahdollista käydä uudelleen tämä indeksi läpi ja tehdä tämä indeksi sellaiseksi, joka ottaisi puolella painoarvollaan huomioon palkkojen kehityksen.

Mutta sitten yhteen seikkaan, joka täällä on tullut esille, näihin vaalilupauksiin. Harmittaa vähän siinä mielessä, kun ei tullut paljon luvattua. Itse nimittäin en luvannut näissä asioissa mitään, koska vähän pelkäsin, mutta kun olisi tarpeeksi paljon luvannut, olisi mahdollisesti vaikka valittu ministeriksi, ja tämä niin kuin opetuksena. Jatkossa kannattaa ilmeisesti luvata paljon. Nimittäin saa hyviä paikkoja sillä, kun uskaltaa luvata, mutta jos on hyvin realistinen eikä lupaa mitään, ne katsovat, että on sen verran nöösi kaveri, että ei tässä kyllä ministeriainestakaan ole.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Tulen vielä tänne puolelle, jos satun innostumaan näiden edellisten edustajien puheenvuorojen johdosta käyttämään niin pitkän puheenvuoron, että sitä ei voi paikaltaan käyttää. Ed. Seppo Lahtelan tekstiä vähän lainaten voisin sanoa, että tämän vähäisen seurakunnan läsnä ollessa haluan tuoda julki seuraavaa.

Tällaisen keskustelun ongelma on aina se, että puututaan johonkin detaljiin eikä nähdä kokonaisuuksia. Tässäkin yhteydessä haluan huomauttaa, että meillähän on nyt eduskunnan päätöksellä uusittu koko eläkejärjestelmä tulemaan voimaan vuoden 2005 alusta. Sen lisäksi meillä on työeläkejärjestelmä, joka astui voimaan vuonna 1962, ja sen seurauksena vuonna 2002 on kulunut 40 vuotta siitä, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden 2002 jälkeen työeläkkeelle jäävä väki saa pääosin 60 prosentin eläketason, kun ongelma on ollut siinä, että nämä vanhemmat ikäluokat, joiden työelämä on ajoittunut aikaan ennen vuotta 1962, ovat jääneet huomattavasti alle, jopa alle 30 prosentin eläketason. Tältä osin tietysti on ihan hyvä, että keskustelua käydään, koska näiden ihmisten asema ei ole kadehdittava niiden eläkkeiden pienuuden takia. Lisäksi on monia muita tekijöitä.

Samanaikaisesti kun eläkeläisjärjestöjen ja eläkeläisten kanssa käy keskustelua, niin ymmärrän sen kritiikin, jos se kohdistetaan kokonaisuudessaan vain johonkin yhteen lakiin ja unohdetaan kaikki ne muut toimenpiteet, jotka muun muassa eduskunnan päätösten kautta kohdistuvat eläkeläisväestöön.

Tässä yhteydessä haluan näiden edustajien mieliin palauttaa, jotka nyt kohdistavat tämän arvostelun kärjen pelkästään tähän lakiin, joka sinänsä on ihan hyvä ja välttämätön, että eduskunta on luonut muun muassa näille ihmisille, jotka ovat eläkkeellä, vanhemmat ikäluokat erityisesti, järjestelmiä, jotka ovat monella tavoin enemmän parantaneet heidän elinolojaan kuin joku eläkeuudistus, esimerkkinä vaihtokelpoisen lääkejärjestelmän lainsäädäntö, jonka johdosta paitsi yhteiskunta on säästänyt 90 miljoonan euron vuosikustannukset, monet vanhat ihmiset ovat tosi tyytyväisiä, että heillä on mahdollisuus hakea huomattavasti edullisempaa lääkettä vanhuudenvaivoihinsa. Sen lisäksi on tehty äskettäin eduskunnan päätöksellä lainsäädäntöä, jossa sairauskustannusten ja lääkekustannusten katot on säädetty jokseenkin kohtuulliselle tasolle, niin että ne vanhemmat ikäluokat, jotka joutuvat näistä enemmän maksamaan, saavat helpotusta omaan elämäntilanteeseensa tämän takia.

Myöskin kotitalousvähennysjärjestelmä, jossa vähennysoikeus on toista tuhatta euroa vuodessa, kun käyttää kotitalouspalveluihin ulkopuolista työvoimaa, on merkitykseltään huomattavasti suurempi kuin ehkä osataan odottaa tai osataan ymmärtää tai halutaan ymmärtää. Sen lisäksi jääköön luettelematta, mutta on paljon paljon muita toimenpiteitä, jotka pitää silloin ottaa keskusteluun, jos kokonaisuudesta halutaan yleensä käydä keskustelua.

Sitten jos katsotaan vielä tätä lain sisältökysymyksen kannalta, niin tämän 7 euron vaikutus tulee kuuden lain kautta koskemaan, niin kuin täällä tekstissä lukee, noin 900 000:ta kansalaista, mikä sinänsä on lukumääräisesti ihan oikein. Mutta valiokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä pohdiskeltiin tätä kysymystä, olisiko vielä ollut jokin parempi tapa nämä pienet eurot hyödyntää niin, että ne olisivat kohdistuneet paremmin niille, jotka eniten sitä tukea tarvitsevat, ja silloin tietysti voidaan aina esittää kysymys, mikä olisi ollut se euromäärä, joka olisi voitu kohdistaa esimerkiksi siihen ryhmään, joka saa pelkkää kansaneläkettä, joka nyt on sentään alle 500 euroa kuukaudessa.

Tätä nyt ei sitten tietenkään, kun hallituksen esitys on lähtenyt toisista lähtökohdista, niin kuin olen useaan kertaan todennut, haluttu valiokunnassakaan sen enempää avata, mutta ei sekään keskustelematta ole jäänyt. Arvattavaksi jää, paljonko esimerkiksi tällaiselle pelkkää kansaneläkettä saavalle ryhmälle olisi saman rahoituksen puitteissa voitu elämänolosuhdetta parantaa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! On vähän harmittavaa keskustella opposition näkökulmasta tästä valiokunnan mietinnöstä, kun jälleenkään täällä ei ole myöskään ministereitä paikalla. Mutta on tietenkin hyvä, että valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat paikalla, niin että he voivat olla puolustamassa tätä omaa esitystään.

Palaan vielä ed. Lahtelan äskeiseen puheenvuoroon, jossa hän moitti tätä indeksijärjestelmää kovin epäoikeudenmukaiseksi ja kertoi myöskin, että hän toivoisi oikeastaan, että hallitus saisi turpiinsa tämän esityksensä kanssa tulevassa äänestyksessä, mutta kertoi oman äänestyskäyttäytymisensä olevan enemmistön takana. Aika diplomaattista puhetta. Tekojen kuitenkin pitäisi mennä näissä asioissa yksi yhteen puheitten kanssa. Kun kuuntelin toisen hallituspuolueen kansanedustajan Esa Lahtelan puheenvuoroa, niin ymmärsin, että ihan samanlaista tukea löytyi siihen asiaan, että hallituksen esitys pitäisi täällä kaataa. Eihän tässä ole oppositiolla oikeastaan mitään roolia muuta kuin seurata kyseisten edustajien äänestyskäyttäytymistä ja katsoa, että puheet ja teot ovat samaa rataa.

Koska täällä on valiokunnan puheenjohtaja, arvostamani ed. Koski paikalla, niin haluaisin palauttaa hieman mieliin lähetekeskustelun puheenvuoroja. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre käytti puheenvuoron, jossa hän kertoi aivan sanatarkasti seuraavalla tavalla. Hän kertoi: "Arvoisa puhemies! Tämän esityksen seurauksena eläkeläiset saavat tuon korotuksen vuotta aikaisemmin, ja nyt vain sattuu olemaan niin, että myös indeksikorotus olisi ollut huono ensi vuodelle. Me emme tiedä, miten indeksit tulevat seuraavina vuosina kehittymään. Hallituksen kehyksissä ei ole mitoitettu mitään uutta tasokorotusta tälle hallituskaudelle, mutta me voimme tietysti toivoa" — nyt tulee tärkeä kohta — "että indeksikorotukset olisivat sitten loppukausina niin merkittäviä, että se tuntuisi myös eläkkeensaajien pussissa." Näin kertoi arvoisa ministeri Mönkäre eduskunnassa lähetekeskustelussa.

Tämä on aika mielenkiintoinen kannanotto. Siis jos ministeri toivoo loppukausina merkittäviä indeksikorotuksia, niin minun talouspoliittisen ymmärtämykseni mukaan se tarkoittaa samalla sitä, että hän toivoo, että myöskin kustannukset yhteiskunnassa nousevat, koska indeksithän korvaavat nimenomaan jälkikäteen kustannustason nousua. Se tarkoittaisi sitä, että ministeri ikään kuin toivoo, että öljyn hinta tai energian hinta tai muihin indeksiin vaikuttavien asioiden hinta nousisi niin paljon tänä loppukautena, että indeksikorotuksen kautta saataisiin lisää eläkeläisille. Samalla hän kertoo, että se tuntuisi eläkkeensaajien pussissa. Tätäkään minä en ymmärrä. Jos indeksikorotus tarkoittaa sitä, että se peittää nimenomaan kulutusnousun jälkikäteen, niin miten se voi koskaan tulla eläkkeensaajien pussiin?

Arvoisa puhemies! Kun tähän saisi jotakin logiikkaa näin opposition näkökulmasta, niin tietäisi, miten suhtautua näihin loppukauden eläkeläisten etuuksiin ja tasokorotuksiin. Täällä on monta puheenvuoroa käytetty sanasta tasokorotus, mutta hyvät edustajat, ed. Heinäluoma, joka on myöskin toisen päähallituspuolueen puoluesihteeri, kertoi tässä salissa, että hänen mielestään kysymyksessä ei ole mikään tasokorotus vaan tämä on pikemminkin heikko indeksikorotus. Siis kummasta asiasta nyt on sitten kysymys, onko kysymys tasokorotuksesta vai, niin kuin ed. Heinäluoma kertoo, heikosta indeksikorotuksesta? Kuinkas me saisimme sitten hyvän indeksikorotuksen? Sen toteaa taas sitten ministeri Mönkäre, joka toivoo niin mielettömän kovia indeksikorotuksia, että ne alkaisivat jopa tuntua eläkkeensaajien pussissa.

Arvoisa puhemies! Nämä olivat ne asiat, joihin nyt kiinnittäisin huomiota. Pidän kokoomuksen tekemää vastalausetta maltillisena, kohtuullisena ja toteuttamiskelpoisena ja tulen äänestämään sen puolesta. Mutta näiden talouspoliittisten näkökulmien osalta, mitä täällä on esitetty arvovaltaisilta tahoilta, toivoisin, että valiokunnan puheenjohtaja ja myöskin valiokunnan varapuheenjohtaja antaisivat nyt sekä eläkeläisille että meille opposition jäsenille jotakin tietoa, mitä ministerit tässä asiassa tarkoittavat.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämän valiokunnan mietinnön hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että tässä aikaistetaan tuo kansaneläkkeen tasokorotus, joka hallitusohjelmaan oli jollakin muotoa kirjattu.

Täällä on useassa aikaisemmassa puheenvuorossa jo todettu se, että kysymyksessä ei kuitenkaan ole varsinaisesti mikään tasokorotus, niin kuin esityksessä annetaan ymmärtää. Kysymys on paremminkin viinan veronalennuksen aiheuttaman indeksivääristymän oikaisusta. Ja kun otetaan huomioon tämä hallituskausi kokonaisuudessaan, niin tämä "tasokorotus" käytännössä ei riitä turvaamaan kansaneläkkeen reaaliarvoa ensi ja seuraavana vuonna nykytasolla. Ääneni meinaa flunssan johdosta kadota näköjään kokonaan, mutta yritän nyt kuitenkin nämä ajatukseni kertoa.

Ed. Valto Koski oli aivan oikeassa siinä, kun kertoi eläkejärjestelmien tuovan myöhemmin syntyville ikäluokille paremman eläketason kuin niille, jotka nyt saavat kansaneläkettä vanhuuseläkkeenä. Näin tietenkin on, mutta tuo 60 prosentin taso, mihinkä hän viittasi, täyttyy ilmeisesti hyvin harvoilla. Työttömyysjaksot pitenevät näköjään, ovat tulleet pysyviksi, syntyy edelleen väliinputoajia, joiden eläkkeet jäävät kohtalaisen mataliksi, ja siinä mielessä kansaneläkkeen säilyttämisellä on oma merkityksensä.

Kun tämä muutos käytännössä koskettaa noin 900 000:ta eläkeläistä joko eläkkeen korotuksen muodossa tai kunnallisveron verovähennyksen muodossa, siinä mielessä se on tietenkin merkittävä. Samalla on kuitenkin syytä huomata se, että nämä noin 900 000 henkilöä ovat juuri niitä väliinputoajia, jotka eivät ole hyötyneet senttiäkään niistä mittavista veronalennuksista, joita tämä hallitus on toteuttanut. Nämähän ovat nimenomaan niitä henkilöitä. Osa maksaa kunnallisveroa, osan tulo ei yllä kunnallisverotasoonkaan, mutta he eivät ole saaneet mitään alennuksia. Sen takia tietenkin tämän korotuksen pitäisi olla oleellisesti suurempi, että näiden 900 000 henkilön käteen jäävää tuloa voidaan jollakin tasolla lisätä.

Myönteistä tässä keskustelussa nyt on ollut oikeastaan se, että kaksi suurimman hallituspuolueen edustajaa on nähnyt hyväksi sen, että korotus toteutetaan suurempana kuin tähän mietintöön sisältyvä valiokunnan esitys on. Täällähän on useampia vaihtoehtoja valittavaksi. Toivottavasti niistä toteutuu suurin vaihtoehto. Vasemmistoliiton esityksenä on 18 euroa kuukausitasolla, jota voidaan jo pitää jonkin asteisena tasokorotuksena sen indeksivääristymän oikaisun lisäksi. Toivottavasti nämä hallituspuolueiden paikalla olevat edustajat ehtivät vakuuttaa omille ryhmätovereilleen vielä tämän asian merkityksen ja tärkeyden, että tuo henki lisääntyy ja laajenee, että korotus toteutetaan suurempana. Siihen on syytä toivoa asettaa.

Kaiken kaikkiaan myönteisenä voi vielä todeta sen, että edes tämä pieni korotus on tullut saliin, jotta päästään äänestämään siitä suuremmasta. Se on ainut hyvä puoli tässä esityksessä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös salissa esittää sen ihmetykseni, jonka esitin kaksi kertaa valiokunnassa: Minkä ihmeen takia tässä hallituksen esityksessä 7 euron tasokorotus kohdistetaan melkein miljoonaan ihmiseen? Miksi sitä korotusta ei tehty niille eläkkeensaajille, jotka ovat todella pulassa, eli niille erittäin pientä eläkettä saaville, ihmisille, jotka elävät pelkällä kansaneläkkeellä, heitä on noin 100 000 ihmistä. Heille olisi pitänyt suoda korkeampi korotus kuin niille, jotka nyt saavat sekä työeläkkeen että kansaneläkkeen. Jos nyt korotettaisiin miljoonan ihmisen eläkkeitä 15 euroa, niin kuin kokoomus ehdottaa, (Ed. Väistö: Mistä rahat?) se maksaisi todella 150 miljoonaa euroa, mikä on tietenkin aika paljon, ja ymmärrän silloin hyvin hallituksen kannan, että se ei niin paljon rahaa voi tähän asiaan panna. Mutta olisi pitänyt nykyisenä atk-aikana voida laskea se sillä tavalla, että nämä pelkällä kansaneläkkeellä toimeen tulevat ihmisraukat saisivat vähän suuremman eläkkeen, koska nyt he joutuvat ottamaan toimeentuloturvaa.

Juha  Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaara, miksei kokoomuksen vastalause ole tuon teidän esityksenne mukainen, niin että saataisiin vähän virtaa tähän keskusteluun? Se olisi selkeä kannanotto ainakin siihen, että kokoomuksen sosiaali- ja eläkepoliittinen linja on selkeästi muuttumassa suuntaan, jota eduskunnassa ei ole kyllä vuosikausiin nähty, (Ed. Salo: Vuosikymmeniin!) — voisi sanoa, ehkä vuosikymmeniin. — Kai se on niin, että oppositio avaa kissanpojan silmät ja luo uusia näköaloja ja luo uusia mahdollisuuksia. Eli, ed. Asko-Seljavaara, miksei teidän vastalauseenne ole tuon sisältöinen, kun olette olleet keskeisesti käsittääkseni vaikuttamassa siihen vastalauseen sisältöön? (Ed. Salo: Tehdään salissa se esitys!)

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käynnissä huutokauppa: 15 euroa ensimmäinen, toinen kerta; ed. Polvi, vasemmistoliiton esitys 18 euroa, ensimmäinen, toinen kerta, ei ole suinkaan korkein tarjous, vaan täällä huomenna äänestetään kristillisdemokraattien ehdotuksesta 20 euroa, ensimmäinen, toinen kerta, ja sitten katsotaan, kuinka lopputulemassa käy. Jokseenkin jonkinlainen käsitys on siitä, kuinka lopputulemassa käy. Tämä on mielenkiintoinen keskustelu tämä eläkekeskustelu ollut, tälle eduskunnalle ensimmäinen, ja niin kuin äsken totesin kommentoidessani ed. Asko-Seljavaaran puhetta, niin kyllä nämä hallitus—oppositio-kuviot todellakin näkyvät vaikuttavan siihen, miten eri ihmisryhmiä ja kansanosia tässä tasavallassa käsitellään ja kohdellaan. Kun on puhuttu kansaneläkkeistä ja kun on puhuttu niistä perustoista, millä ylipäätänsä kansaneläkejärjestelmä, yksi osa meidän eläkejärjestelmäämme on, niin kyllä tähän asti kokoomuksen osalta kyyti on ollut erittäin kylmää. Ei siellä ole juuri kansanvakuutuksen periaatteista piitattu, ja on mielenkiintoista nähdä, että nyt on jonkin näköinen muutos todellakin tapahtumassa. Kuinka aito se on, sen me näemme sitten jatkossa, mutta tietysti tästä vastalauseesta, joka tänne on kirjoitettu, pystyy päättelemään senkin, että on ainakin joku tie valittu, jonka päässä ollaan.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Salo täällä peräsi ministereitten puheita ja kysyi, mikä on tämä linja näihin indekseihin ja tasokorotuksiin liittyen. Joittenkin mielestä hänen mukaansa 7 euroa ei ole mikään tasokorotus vaan se on indeksitarkistus jne. Ed. Salo, tasokorotus on tasokorotus ja indeksitarkistus on indeksitarkistus, ja niillä on ero siitä huolimatta, että hintakehitys on tässä maassa ollut minun mielestäni ihan myönteisellä tavalla se, mikä se on ollut, mistä on seuraus, että ensi vuonna kansaneläkkeitten indeksitarkistus on muistaakseni 0,8 prosenttia. Tämä indeksitarkistus joka tapauksessa tehdään. Se tehdään, koska laki niin edellyttää. Sitä ei tuoda erikseen tänne eduskunnan käsittelyyn, koska meillä on olemassa laki, joka tämän indeksitarkistuksen, indeksikorotuksen, joka tapauksessa tekee. Tosin onhan meillä kokemusta siitäkin, että eduskuntaan on tuotu laki, missä nämä indeksitarkistukset on jäädytetty. Se on tietysti johtunut siitä tilanteesta, jossa tuolla kyseisellä hetkellä on oltu, ja kokemus, niin kuin sanoin, tällaisestakin lain laatimisesta on, mutta indeksitarkistukset joka tapauksessa tehdään. Tasokorotus on 7 euroa. Se on joka tapauksessa yksi rappu eteenpäin siinä, että näitä kaikkein pienimpiä eläkkeitä nostetaan.

Niin kuin jo vähän aikaisemmin viittasin, niin tämän eläkekeskustelun ainakin minulle positiivisin asia on se, että kokoomus on herännyt, kokoomus on herännyt puolustamaan niitä ihmisiä, joitten toimeentulo on ihan aidosti uhattuna, joitten toimeentulo on se kaikkein pienin tässä yhteiskunnassa. Tämä on hieno asia. Kuinka tosissaan tässä ollaan, sen tulee aika näyttämään, ja itse asiassa jo täällä tässä keskustelussa ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoro viittaa siihen, että ainakaan mitään selkeää puoluelinjaa ei näytä kokoomukseltakaan löytyvän. Samalla kun te arvostelette Vanhasen hallituksen eläkepolitiikkaa ja pilkkaatte tätä 7:ää euroa, niin samanaikaisesti teidän oma uskottavuutenne on kyllä ainakin jonkin verran häilyväinen sen suhteen, että te tulette tänne 15 eurolla, tavalla, jonka äänestykseen sitten huomenissa viette. Se on hieno asia, että usean kylmän vuoden jälkeen ollaan tilanteessa, missä kokoomuspuolue on todellakin herännyt näihin pieniin eläkkeisiin ja pienten eläkeläisten puolustamiseen. Se on kiitettävää, se on kannatettavaa. Toivon voimia tuossa työssä, jonka olette nyt alkuun laittaneet. Aika sitten näyttää, millaisia tuloksia aikaansaadaan.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela päätti puheenvuoronsa jokseenkin sen suuntaisesti, että pienikin edistyminen on pienen ihmisen kohdalla hyvä asia. Tässä on kysymys pienestä edistyksestä ja pienestä myönteisestä asiasta. Tässä kunnallisvaalien alla kun tätä asiaa ja tätä 7:ää euroa järjestykseen laitettiin ja eduskunnassakin moni oli sitä mieltä, että tosiaankin lähes pilkanteosta on kysymys, niin voi todeta, että edes tämä 7 euroa on eteenpäin. Toisekseen aika sitten näyttää, miten Vanhasen hallitus jatkossa toimii, mutta se, minkä mukaan tässä ollaan ja eletään, on tämä hallitusohjelman lupaama tasokorotus, ja sen puolesta keskustan eduskuntaryhmä on toiminut ja toimii. Sitä, että aikaistaminen vuodella tapahtui hallitusryhmien yhteisestä sopimuksesta, pidän erinomaisen myönteisenä asiana.

Petri  Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Rehulalle kiitoksia tunnustuksesta. Harvoin kuulee ihan johtavan hallituspuolueen valiokuntavastaavalta toteamusta, että suurin oppositiopuolue on todella herännyt puolustamaan näitä asioita. Olemme tästä asiasta ihan samaa mieltä.

Sen verran tuohon menneisyyteen vielä, että mennään sitten taaksepäin edelliseen hallitukseen ja katsotaan sitä korotusta, mikä silloin tehtiin. Mutta jos sitä verrataan reaaliseen ostovoimaan, siis siihen, millä pieneläkeläinen ostaa lisää tarvikkeita tai maksaa laskujansa, verrataan sitä tähän esitykseen ja katsotaan tämän vaikutusta todelliseen ostovoimaan, niin ed. Rehula, todistakaa minulle jollakin tavalla, että tämä korotus olisi parempi kuin se vaikka nyt sitten valtiovarainministeri Niinistön aikana tehty korotus suhteessa ostovoimaan, joka on se kaikkein ratkaisevin asia. Tätä olen valmis kyllä puolustamaan tässä salissa vaikka koko illan.

Mutta ette puuttuneet siihen olennaisempaan asiaan, mitä kysyin myöskin valiokunnan puheenjohtajalta ed. Koskelta ja teiltä: Miten te suhtaudutte tähän esittelevän ministerin kannanottoon, jonka hän esitti täällä salissa? Hän toivoo, että indeksikorotukset olisivat sitten loppukausina niin merkittäviä, että se tuntuisi myös eläkkeensaajien pussissa. Tämä on aivan keskeinen kysymys, johon nyt toivoisin jonkinlaista vastausta. Ymmärrän, että edustajat Lahtela S. ja E. ovat puolensa valinneet ja eivät tyydy tähän hallituksen esitykseen äänestyksessä. Ihan niin kuin ed. Polvikin täällä ilmoitti, niin toivoisin tämän viisauden vielä leviävän tässä. Mutta suoraan sanoen en siihen usko, vaan veikkaan, että nämä herrat jäävät kahdestaan ryhmissään. Kyllä nyt väitän, ed. Rehula, että tämä esitys on eläkkeensaajan kannalta kylmempi, koska tämä ei tuo mitään todellista ostovoimaa. Mutta silloin kun otetaan huomioon, paljonko se korotus on ja paljonko (Puhemies koputtaa) se lisää todellista ostovoimaa, niin se on ratkaisevaa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vastata ed. Rehulalle siihen, miksi me teemme tämän 15 euron korotusesityksen. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta toimii sillä tavalla, että vaikka oppositio tekisi jonkun pilkun muutoksen esitykseen, se ei ikinä mene läpi. Kun se kaksi kertaa esitettiin ja teille se oli aivan selvä, se olisi voitu erittäin hyvin ottaa tähän mukaan. Mutta hallituspuolueet aina kulkevat hallituksen esitysten puolesta. Se ei tuo minkäänlaisia muutoksia.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Joku viisas on sanonut, että yhdenkin ihmisen kättentaputuksilla on merkitystä. Haluan myös omalta osaltani kiittää ed. Rehulaa kannustavista sanoista ja myöskin siitä, että hänkin on huomannut, että kokoomus on herännyt. Se tietysti kannustaa meitä jatkamaan tällä valitsemallamme linjalla. Tietysti tämä kommentti, minkä ed. Rehula äsken totesi, luo uutta uskoa kokoomuksen ja keskustan yhteistyölle.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Ajattelin istua loppuajan kuuntelijana mutta en malta nyt olla huomauttamatta ed. Asko-Seljavaaralle, että oli lievää suurempaa tulkintaa siitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei olisi huomioinut opposition näkemyksiä. Meillä on runsaasti esimerkkejä, joita on tullut, ja onneksi on tullut. En minä sitä halua kiistää. Nyt valiokunnan puheenjohtajana en missään tapauksessa tätä pidä oikeana tulkintana. Jos ei ole tullut 15:tä euroa, se johtuu tietyistä syistä. Kun meidän piti vielä valita, otammeko me 15 euroa, 18 vai 20, sitten se on vielä suurempi ongelma. Pitää ymmärtää tämä asia sillä tavoin, että jos tästä on nimenomaan kysymys, näin on.

Ed. Salolle sen verran, kun hän on kommentoinut ministeri Mönkäreen puheenvuoroja, että varmaan näin asianlaita on kuin hän on esittänyt. Minä olen useaan otteeseen ihmetellyt vähän sitä, että meidän indeksijärjestelmämme ovat sen tyyppisiä, että ne eivät salli ottaa huomioon sitä, että jos esimerkiksi tässä tapauksessa eläkkeensaajiin ovat kohdistuneet alkoholiveron haittavaikutukset kohtuuttomasti, jos esimerkiksi polttoaineen hintojen vaikutukset ovat kohdistuneet indeksin kautta, jos autoveron hinnoituksen kautta on tullut näitä, pitäisi olla joku tarkasteluväli, jona aikana tarkasteltaisiin, mitenkä nämä vaikuttavat eri tulonsaajaryhmiin. Tämä olisi semmoinen keskustelun aihe, jota kannattaisi käydä, ettei tämä indeksin tarkistus olisi niin yksinkertainen, että se kohtelee kaikkia samalla tavalla, vaikka tosiasiallisesti, niin kuin sanoitte, nämä ostovoimakysymykset ovat kokonaan toinen asia.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vertailu kahden eri tasokorotuksen välillä on jokseenkin hyödytöntä varsinkin, jos asteikkona on kylmä tai kylmempi. Me olimme tyytyväisiä viime vaalikaudella tuohon hallitusohjelmassa luvattuun 50 markkaan, joka sitten nousi hallitusryhmien välisissä neuvotteluissa, joissa itse emme olleet mukana, olimme oppositiossa, 70 markkaan, ja sitten indeksitarkistus tuohon liitettynä nosti sen tasokorotuksen 73 markkaan. Näinhän tässä kävi. Kun nyt ollaan 7 eurossa, niin kuin sanoin, kylmä tai kylmempi -asteikolla oltiin tyytyväisiä edes siihen. Tämä 7 euron korotus on joka tapauksessa eteenpäinmenoa. Siksi näen, että on hieman hankalaa tällaista vertailua tehdä.

Ed. Asko-Seljavaara, valiokunnan puheenjohtaja Valto Koski kommentoi omaan herrasmiesmäiseen tyyliinsä valiokunnan sisäisiä keskusteluja ja toimintatapaa. Minä en ilmeisesti ihan niin osaa toimia, mutta joka tapauksessa, jos meillä on valiokunnan toimintatavoissa jotain toivomisen varaa, ne asiat varmaankin voi tuoda keskusteluun siellä valiokunnassa. Jos siellä ei pilkkukaan muutu, kysymys kuuluu: missä vika? Siihen johtopäätökseen, missä vika, löytyy vähintäänkin kaksi tulkintaa. Miten ja milloin oppositiosta pystyy vaikuttamaan? Oma kokemukseni neljän vuoden aikana tapahtuneesta vastalauseiden kirjoittamisesta on, että se oli taitolaji ja tyylilaji sekin, milloin siihen vastalauseen kirjoittamiseen lähdettiin, milloin ei. Sen tiesi ihan tarkkaan, milloin tuli se vaihe ja milloin valiokunnassa tulee käsittelyvaihe, jolloin pilkkukaan ei muutu. Jos ei sitä ennen ole pystynyt toimimaan ja tekemään sillä tavalla esityksiä, että asiat voitaisiin yksituumaisesti viedä, peli vihelletään poikki. Me tiedämme varsin hyvin tämän tilanteen. Sanon uudemman kerran: (Puhemies koputtaa) keskusteltakoon näistä asioista valiokunnan sisäisesti. Kenties itse kukin voisi katsoa tällöin peiliin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Salo peräsi ministeri Mönkäreen puheita. Kannattaa kysyä ministeriltä itseltään, mitä hän on tarkoittanut, koska siinä sanonnassa ei ole oikein loogisuutta. Uskon kuitenkin, että siinä on voinut tapahtua joku sanojen sekoaminen, lipsahdus, koska en usko, että kukaan unionissa haluaa, että inflaatio lähtisi laukkaamaan mahdottomalla vauhdilla.

Ed. Koski ja valiokunnan puheenjohtaja samassa ominaisuudessa puhui indeksin muuttamisesta. Minusta se pitäisi tehdä sillä tavalla, että tehdään viinavapaa indeksi elikkä tästä indeksistä, millä tarkistetaan eläkkeitä, alkoholi ja kaikki muut pois. Itse tein kysymyksen viime keväänä kyseisestä aiheesta, eikö sitä pitäisi muuttaa. Vastaus oli aika tyly siinä mielessä, että tämä alkoholi on siinä indeksilaskennassa ollut alun perin ja sitä ei voi ottaa pois. Samalla minä kysyin siinä samassa kysymyksessä, eikö siinä tapauksessa sinne pitäisi ottaa kaikkia muitakin huumaavia aineita, kun silloin aikanaan niitä ei ollut olemassa. Siitä ei kommentoitu, mikä tuntuu aika hassulta. Ei ollut mitään perustetta tälle viinan hinnan mukana olemiselle tässä indeksissä. Sen takia minusta eduskunnan pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin ja viestittää hallituksen suuntaan, että lähdettäisiin semmoisen indeksilaskennan kehittämiseen, josta nämä haitalliset aineet, tupakat ja viinat ovat kokonaan poissa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti vielä ed. Rehulalle: Hän näki niin, että on turha arvioida, kumpi on kylmä ja kumpi on kylmempi. Jos ainut kriteeri arvioida näitä on se, kumpi näistä korotuksista nostaa enemmän eläkeläisten todellista ostovoimaa, tämän arvioiminen on ihan helppo tehdä. Siinä näkökulmassa tämä hallituksen nykyinen esitys on selvästi kylmempi, koska tämä ei käytännössä nosta ollenkaan ostovoimaa. Niin kuin SDP:n puoluesihteeri täällä ilmoitti, hän ei nähnyt tätä edes tasokorotuksena vaan huonona indeksikorotuksena. Se on kaikki nähtävissä eduskunnan pöytäkirjoista. Luotan hänen rehellisyyteensä, kun hän hallituspuolueen puoluesihteerinä kertoo tämän.

Mitä tulee ed. Esa Lahtelan äskeiseen puheenvuoroon, hän lähti siitä näkökulmasta, että tätä asiaa pitää kysyä ministeriltä. Totta kai minä tältä paikalta sitä välittömästi kysyin ja kerroin näin: Te kerroitte tässä äsken, että te toivotte, että loppukauden indeksit olisivat sen verran suuria, että sitä kautta eläkeläiset saisivat lisää kansaneläkettä, mutta tämähän tarkoittaisi käytännössä sitä, kun laskentatapa on edellisen vuoden kustannustason nousu, että te toivoisitte sitä, että kustannukset nousevat yhteiskunnassa niin paljon, että indeksejäkin jouduttaisiin korottamaan niin paljon. Indeksihän ei ole mikään tasokorotus vaan ainoastaan peittää ostovoiman heikkenemisen.

Näin kysyin ministeri Mönkäreeltä ja odotin sitä, että hän irtisanoutuu tästä äskeisestä lausunnostaan, minkä hän kertoi, mutta sitäkään ei tullut. Sen takia minä nyt kysyn, arvoisat valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kun kerrotaan, että mitään tasokorotusta tällä kaudella ei enää ole tullut, ja ministerin näkökulma on, että hän toivoo suuria indeksikorotuksia, mitä minä kerron toreilla ja turuilla Vaasassa ja Seinäjoella näille eläkeläisille, jotka kysyvät, tuleeko tasokorotusta. Minä kerron, että ministeri toivoo suurempia indeksikorotuksia. Annanko väärän todistuksen vai kerronko juuri niin kuin asia on? Kun tätä olen nyt kolmeen neljään kertaan kysynyt, toivoisin teiltä selkeää vastausta. Mikä on hallituksen eläkepoliittinen linja kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille?