Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen sisällä näyttää olevan kaksi näkemystä siitä, miten biopolttoaineitten käyttöä tullaan lisäämään. Toisaalla kannatetaan puusta ja turpeesta valmistettavaa biodieseliä ja toisaalla ehdotetaan bioetanolitehtaitten tukemista. On käynyt ilmi, että viljasta tuotettu bioetanoli pikemminkin lisää kuin vähentää päästöjä. Kun koko tuotantoketjun päästöt lasketaan mukaan, ympäristötase menee miinukselle.

Nämä ovat niin sanottuja ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita. Nyt pitäisi ottaa käyttöön jo toisen sukupolven polttoaineet. Muun muassa UPM on ilmoittanut investoivansa biopolttoaineisiin ja nimenomaan biokaasutukseen. Ympäristötase on tässä tekniikassa parempi. Toki on hyvä asia, että isot yritykset kiinnostuvat biopolttoaineista, mutta kun yksityiset pörssiyritykset lähtevät mukaan bioenergiatuotantoon, on toiminnalle laitettava selkeät yhteiskunnan reunaehdot. Yritykset ottavat riskin isoilla investoinneillaan, mutta voiton tavoittelussa pitää huolehtia siitä, että ympäristötase on plussalla. Voittoja ei saa takoa ympäristön kustannuksella.

Olemme tilanteessa, jossa ei enää ole varaa kokeilla, mitä kaikkea ilmakehä kestää. Seuraukset ovat jo nähtävissä. Energiaa pitää ruveta tuottamaan niin, että haitat ilmakehälle ovat mahdollisimman vähäiset. Jopa USA on myöntänyt, että tässä on todellinen ongelma kyseessä. Päästökauppa pitää saada laajenemaan maailmanlaajuiseksi nopeasti. EU:n osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on vain reilut 10 prosenttia.

Suomessa käytetään biopolttoaineita paljon varsinkin voimateollisuudessa, joten kansantaloudellisesti biopolttoaineet ovat meille tärkeitä. Bioenergian käyttöä pitää lisätä, mutta ei markkinoitten kustannuksella. Bioenergian lisääntyminen ei saa vaarantaa esimerkiksi metsäteollisuuden raaka-aineen saantia. Nythän meillä jo Suomessa on häviämässä kuitu- ja lastulevyteollisuus. Tähän puoleen pitää kiinnittää huomiota.

Niissä maissa, joissa käytetään enemmän etanolia, nähdään jo sen vaikutus hintoihin. Amerikassa maissin hinta on noussut, koska maissimarkkinoille ovat tulleet energiayhtiöt. Suomessakin jo epäillään, että ruuan hinta voi näistä syistä nousta. Viljan käyttämistä etanolin valmistukseen voidaan ajatella myös eettisenä kysymyksenä. Toinen puoli maailman väestöstä näkee nälkää, ja meillä käytetään peltoalat energiantuotantoon.

Asiantuntijoitten mukaan nopein tapa vähentää kasvihuonekaasujen määrää on poistaa dieselvero. Dieselautojen hyviä puolia ovat niitten kestävyys ja ympäristöystävällisyys. Yhteiskunnan tulisi tukea dieselautoilua, samoin hybridiauton käyttöä. Joukkoliikennetuet ovat myös tärkeä tekijä, mutta tosiasia on, että ihminen kulkee autolla ja monille se on työväline. Ympäristöystävälliseen autoiluun pitää panostaa.

Olen samaa mieltä vastalauseen allekirjoittajien kanssa windfall-voitoista, joiden maksajiksi joutuvat kaikki sähkön ostajat kohonneen sähkön hinnan kautta. Kannatan järjestelmää, jossa tällaisia voittoja syntyy mahdollisimman vähän ja entistä suurempi osa voitoista palautuu valtiolle. Kannatan ed. Uotilan ja ed. Kuopan tekemää esitystä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoro syntyisi itse asiassa siitäkin, että palauttaisin mieleen, mitä ed. Kangas juuri totesi, ja sanoisin jokaiseen asiaan, että ei se nyt ihan noin ollut. Mutta enpä nyt viitsi muuta kuin todeta hänelle, että kannattaa erittäin tarkasti, ed. Kangas, kuunnella, mitä valiokunnassakin asiantuntijat sanovat, eikä keksiä tarinoita tuossa matkalla tänne puhujakorokkeelle.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamista. Tällöin teollisuuden sähköveroa alennettaisiin puoleen nykyisestä sekä puulla tai puupohjaisilla polttoaineilla, metallurgisten prosessien jätekaasuilla ja kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä tuotetun sähkön verotuki poistettaisiin, mutta kuitenkin muiden sähköntuotannon tukien, kuten tuulivoiman, pienvesivoiman, kierrätyspolttoaineen, metsähakkeen ja biokaasun, tukien käyttäminen jatkuisi vuoden 2006 jälkeen, jos Euroopan yhteisöjen komissio hyväksyy niitä koskevan valtiontukihakemuksen. Sitten valiokunta toteaa lakonisesti, että valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Tähän voitaisiin vaikka mitä kommenttia nyt sanoa. Tässähän on semmoinen yksinkertaistettu malli, joka on tilauksesta hallituksessa tuotettu, mutta siitä ei tässä vaiheessa enempää. Se tuli keskusteltua jo lähetekeskustelun aikana.

Arvoisa puhemies! Tässä kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin, jotka tavallaan eivät ole tässä asiassa sisässä ollenkaan. Täällä on peräti kahdelle palstalle saatu tekstiä muun muassa aiheesta ruokohelpin — pitäisi olla ruokohelven — verotuki. Yhtäkkiä ruvetaan pohdiskelemaan semmoista asiaa, jossa ei ole mitään pohdiskelemista. Mutta onhan se sillä tavalla, että meillä on hieno henkilökunta täällä eduskunnassa, korkeasti oppinutta ja kielenkäytöltään sujuvaa porukkaa, ei siinä mitään. Ja kun tilillä on rahaa, niin että voi painatuslaskun maksaa, niin passaahan sitä pohdiskella kaikenlaisia asioita, kuten — väärin kirjoitettuna — ruokohelven tukiasioita.

Arvoisa puhemies! Asia on nimittäin täysin kunnossa tällä hetkellä sillä tavalla, että kysymys on maataloustuen piiriin kuuluvasta tukijärjestelmästä, johonka tulee Euroopan yhteisön oma energiatuki hehtaarikohtaisena. Ei siihen mitään kotimaisia lisiä tarvita, ja minä en ymmärrä oikein, pitääkö valtiosihteeri Raimo Sailasta ärsyttää tällä tavalla, että valiokunnan mietintöön, joka menee varmasti valtiovarainministeriön luettavaksi, sitten laitetaan tällaisia pohdiskeluja, joissa ei ole suoraan sanottuna päätä eikä häntää. Ja minkä takia ei ole päätä eikä häntää? Ensinnäkään ei ole tarvetta, ja toisekseen erittäin tärkeää tämmöisessä maatalousmaan käytössä on se, että jos niin katsotaan, niin se ruokohelven tuotanto lopetetaan kertaheitolla ja se sama maa käännetään ympäri ja laitetaan viljantuotantoon esimerkiksi ja sillä siisti. Ja kun se on maatalousmaata ja se on maataloustukien piirissä, niin se asia on täysin hallinnassa ja sillä siisti. Elikkä tässä on jotakin sellaista asiantuntemattomuutta, josta ei oikein tahdo ymmärtää yhtään mitään.

Sitten sitä mukaa kuin tuo raakaöljyn hinta nousee, sitä selvemmäksi tulee, että näitä tukia ei myöhemmin tarvita senkään vertaa kuin nyt sitten sen muun maatalouden yhteydessä tarvitaan tukia. Kysymyshän on siis siitä, että tavallaan maankäytöllisesti kilpailevat sillä samalla peltolohkolla bioenergiantuotanto ja sitten toisaalta elintarviketuotanto. No, elintarviketuotantoon me tarvitsemme vain sen 1,5 miljoonaa hehtaaria, ja siinä kaikki, ja se 750 000 hehtaaria on käytettävissä näihin bioenergiatarkoituksiin, jos niin halutaan.

Mutta siinäkin, ja nyt viittaan ed. Kankaan äskeiseen puheenvuoroon, pitää muistaa, että silloin kun ovat kysymyksessä viljelykasveista rypsi taikka ohra, ensisijaista siellä pelloilla on valkuaisravinnon tuottaminen kotieläinkantaa varten ja sekundaarista, toissijaista, on tuottaa bioetanolia ja biodieseliä, ja siinä ei eettisiä ongelmia ole, tai sitten eettinen ongelma on se, että kotieläimiä pidetään. Tällä tavalla ämä ed. Kankaan puhe äsken meni vähän persoonallisille urille.

Sitten, arvoisa puhemies, täällä on vastalause, jossa pohdiskellaan windfall-voittojen leikkausta. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on yrittänyt asiaa lehtitietojen mukaan hoitaa, mutta on siinä vähän niin kuin epäonnistunut vastustuksesta johtuen, kuten lehtikirjoituksista oli luettavissa. Tässä ed. Anni Sinnemäki ja kumppanit ovat sitä mieltä, että nyt löytyisi tässä ratkaisu antaa tukea Mauri Pekkariselle, että tämmöinen windfall-voittojen leikkaussysteemi toteutettaisiin. Sehän kuitenkin järkevästi toteutettuna merkitsisi fiskaalisesti 220 miljoonan euron vuosituloa valtiolle käytettäväksi viisaisiin tarkoituksiin, vaikkapa bioenergiatarkoituksiin, jolloin se bioenergiatarkoitus ovat tietysti laiteinvestoinnit ja vastaavat. Ei kaikkien pidä mennä tukemaan itse tuotantoa sen enempää kuin tällä hetkellä tuetaan.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen lakiesityksessä, joka nyt on käsittelyssä, esitetään sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveron alentamista, niin kuin ed. Pulliainen ja ed. Kangas jo edellä toivat esille. Tämä on perusteltua, ja niin kuin valtiovarainvaliokunnassakin oli esillä, tässä vastalauseessa ei esitetä suinkaan lakia hylättäväksi vaan, niin kuin ed. Pulliainen toi tässä selkeästi esille ja niin kuin tuon vastalauseen lausumissa on, tässä puututaan nimenomaan näihin windfall-voittoihin ja siihen ongelmatiikkaan. Minusta on perusteltua ja hyvä, että on saatu lakiesitys, joka pohjautuu nimenomaan myöskin tähän eduskunnassa olleeseen hallituksen energia- ja ilmastopoliittiseen selontekoon. Siihenhän tämä kiinteästi liittyy.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä hallituksen esitys, johonka mietintö pohjautuu, on hyvä, tarpeellinen. Korostan vielä, kun täällä on tuotu esille myös pienvesivoima, että siinäkin on mahdollisuuksia, joita tällä hetkellä käytetään perin vähän. Se olisi osaltaan hajautettua voimantuotantoa, jolla huoltovarmuuden kannaltakin olisi oma merkityksensä.