Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Tätä lakia ehdotetaan jatkettavaksi kahdella vuodella, vuoden 2003 loppuun.

Rouva puhemies! Suomi on logistiikan kehitysmaa. Suomella ei olisi varaa siihen, että se on kehitysmaa logistiikan alueella. Suomen sijainti edellyttää huipputehokkuutta logistiikassa. Olemme kaukana isoista markkinoista, me tarvitsemme huipputehokasta logistiikkaa, jotta me pärjäisimme.

Valitettavasti ministerien Lipponen, Niinistö ja Heinonen lausumat sekä tonnisto- ja merenkulkutuista että Finnairin valtiontuista viime aikoina todistavat sellaista henkilökohtaista tietämättömyyttä logistiikan perusasioista, että tuskin on toivoa edetä sillä tavalla logistiikan kehityksessä kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa kovin monet maat. Meillähän pitäisi olla Hollanti suurena esikuvana. Se on todennäköisesti maailman kehittynein logistiikkamaa. Sen takia se myöskin hallitsee maantiekuljetuksia ja merikuljetuksia yhä edelleen. (Hälinää)

Kiitos, rouva puhemies! — Uskon, siltä näyttää kuitenkin, että sekä pääministerin, valtiovarainministerin että liikenneministerin kohdalla astrologia ja mystiikka ovat tutumpia asioita kuin logiikka ja logistiikka, jotka nekin tietysti ovat täysin eri asioita.

Puhemies! Alueellisen kuljetustuen jatkaminen on todellisuudessa logistiikan kehityksen sabotoimista. Mitään kilpailukykyistä tasokasta logistiikkaa ei synny eikä voi syntyä niin kauan, kuin kuljetuksia avitetaan valtion tuilla. Valtiontuet poistavat sen tarvittavan pakon, joka pakottaa kuljetusten kehittämiseen, taloudellisimman kuljetusvälineen ja tehokkaimman varastointi- ja kuljetusketjun löytämiseen. Niin kauan kuin alueellisia kuljetustukia edelleen jaetaan, niin kauan kuljetetaan surutta pieniä paketteja liian suurilla autoilla, liian suurilla kuljetusvälineillä; niin kauan kuin kuljetustukia jaetaan, on varaa pitää tarpeettomia varastointeja kuljetusketjussa, hoitaa varastoinnit tehottomilla siirtovälineillä.

Alueelliset kuljetustuet, rouva puhemies, ovat kyllä suureksi vahingoksi säästöihin pyrkivässä valtiontaloudessa, joka käsittämättömässä taitamattomuudessaan ja ymmärtämättömyydessään kieltää sitten valtiontuet merenkululta ja lentoliikenteeltä, joissa meillä ei ole valinnanvaraa, joissa on pakko pelata viidakon säännöillä, jos kerran viidakkoon on menty yhdessä muiden tukia jakavien maiden kanssa. Mutta näissä omissa ympyröissä meillä on mahdollisuuksia ja meidän pitäisi tehostaa omaa kotimaista logistiikkaamme, joka todella on kehittämisen arvoinen ja jossa on paljon kehittämisen varaa.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremerin kanssa olen aivan eri mieltä tästä kuljetustuesta siinä mielessä, että Ruotsin valtio maksaa kuljetustukea kaikille suuryrityksillekin ja summa vaihtelee vuosittain Suomen markoissa noin 600:sta 700 miljoonaan markkaan.

Suomessa kuljetustukea maksetaan ainoastaan Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitseville yrityksille, ja asukasluku EU-ohjeiden mukaan on 12,5 asukasta neliökilometriä kohti. Esimerkiksi ed. Kääriäisen Pohjois-Savo ei pääse sen takia kuljetustuen piiriin, kun asukkaiden lukumäärä on siellä 15 henkilöä neliökilometriä kohti.

Mutta tämä tuen määrä 20 miljoonaa todella on tarpeen niille yrityksille, jotka ovat sijoittaneet haja-asutusalueille. Siellä ei mikään tehostettu logistiikka auta, kun yrittäjän on vietävä tuotteet markkinoille ja raaka-aine tuotava tehtaille, joten lämpimästi kannatan tätä esitystä.

Pauli Saapunki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki eivät helikopterilla liiku pitkiä matkoja niin kuin ed. Bremer sinne Pohjois-Suomeen. Minulla on selviä esimerkkejä, että kun kuljetustuki otettiin pois Etelä-Savosta aikanaan, niin sieltä lähti kiviteollisuus eli elementtiyrittäjä siirtyi Helsinkiin Pääkaupunkiseudulle juuri sen takia, kun kuljetustuki otettiin pois. Eli mielestäni on työllisyyden sabotointia, jos otetaan pois muutama kymmenen miljoonaa markkaa. Sen sijaan on erinomainen asia, että tämä on budjetissa olemassa.

Kari   Rajamäki  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nopeat ja turvalliset kuljetukset ja kapasiteetti ja vetokyky ovat tietysti tärkeitä logistiikkaa kehitettäessä. Meillä ongelmahan on pitkät etäisyydet ja ohuet tavaravirrat. Tässä suhteessa juuri kuljetustuellahan ei vääristetä lainkaan kilpailuasetelmaa yritystoiminnan ja elinkeinojen kesken, vaan saatetaan Itä- ja Pohjois-Suomen teollisuus Helsinki-mittakaavaan kilpailun suhteen. Eli näiden pitkien etäisyyksien kalliimmat tuotantokustannukset — logistiikka saattaa olla jopa 15—20 prosenttia, kuljetuskustannukset, tuotteen loppuhinnasta — saatetaan Helsinki-mittakaavaan.

EU-logiikkaa kyllä kuvaa se, että asukasta per neliökilometri on ikään kuin etäisyydestä aiheutuvien kuljetuskustannusten mittari, joka Pohjois-Savon jättäisi ulkopuolella. Tämä täytyy eduskunnan budjettikäsittelyssä korjata, koska eihän tällä ole mitään tekemistä kuljetuskustannusten kanssa.

Matti  Huutola  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer ei ilmeisesti tiedä, ketkä saavat kuljetustukea ja millä ehdoilla. On muistettava, että näin pienestä tuesta huolimatta yhdelläkään yrittäjällä ei ole mahdollisuutta leväperäisesti hoitaa kuljetustansa. Heidän on pakko etsiä mahdollisimman taloudellinen tapa se suorittaa. Se on välttämätön tuki niille yrityksille, jotka aikovat elää ja kehittyä myös muualla kuin Pääkaupunkiseudulla.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan sitä, että yritykset voivat elää myöskin eri alueilla, on välttämätöntä, että me saamme hoidettua kuljetustuen. Muun muassa täällä ed. Rajamäki totesi, että Pohjois-Savo on nyt ulkopuolella ja nämä alueet pitää saada hoidettua sen johdosta, että silloin jos ei saada kuljetustukia, monet yritykset joutuvat konkurssiin ja lopettamaan toimintansa. Tämä merkitsee sitä, että alueelle tulee työttömyyttä ja myöskin nämä alueet tulevat autioiksi.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tuet eivät saa olla kilpailua vääristäviä, ja uskon, että tämä 20 miljoonaa markkaa, joka nyt osoitetaan kuljetustukiin, ei voi kilpailua vääristää. Kilpailutukien jakajilla pitää myös olla terve harkinta siinä, että otetaan huomioon se, että jos on etelässä tuotantoa, niin miksi sitä sitten pohjoisesta tänne kuljettaa. Kansantalouden kannalta kuitenkin tärkeää on se, että koko maa pyritään pitämään ja pidetään asuttuna. Työn pitäisi olla siellä, missä ovat tekijätkin.

Klaus   Hellberg  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä täytyy todeta se, että kyse on erittäin pienistä rahasummista, joilla nyt näitä pieniä yrityksiä, jotka sijaitsevat kaukana ruuhkakeskuksesta, koetetaan jotenkin pitää pystyssä. Ed. Kuosmanen tuossa hyvin selvitti, mistä on kysymys. Minusta on tärkeää, että eduskunta lähtee mukaan tähän hankkeeseen. Tämä on pieni tuki, joka kuitenkin on erittäin tarpeellinen. Tässä olisi kyllä erittäin kielteinen signaali näille alueille, jotka sijaitsevat kaukana Etelä-Suomesta, siitä miten valtiovalta yleensä suhtautuu niihin toimintaedellytyksiin, mitä siellä on.

Leena Luhtanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Vastauspuheenvuoroni ed. Bremerin puheeseen koskee vain sitä osaa, kun hän kritisoi pääministeriä tai liikenneministeriä siitä, että he eivät ole kyenneet kehittämään logistiikkaa. Talousvaliokunta edellytti jo aikoja sitten — joka vuosi käsitellään tätä alueellista kuljetustukea — että lähtökohtana pitäisi olla siirtymisen uudenlaiseen logistiseen systeemiin.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on kyllä kuunnellut ja ryhtynyt toimenpiteisiin logistisen toiminnan kehittämiseksi. Ministeriö teetti Viatekilla selvityksen logistiikasta tullen siihen tulokseen, että tällaiseen ei ole mitään mahdollisuutta ainakaan siten, että se parantaisi nykytilannetta. Mutta, jos ed. Bremer luki talousvaliokunnan mietinnön tästä asiasta, hän huomasi siinä todettavan, että meidän saamamme tiedon mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö on kuitenkin mukana liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämässä uudessa hankkeessa, jonka eräänä tehtävänä on selvittää myös tämän alueellisen kuljetustuen uutta logistiikkaa.

Markku Rossi  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer on varmaan varsin looginen omassa täsmäpommituksessaan. Hän osuu kylläkin tällä kertaa asiaan, jolla ei ole logistiikan eikä kuljetustuen kanssa käytännöllisesti katsoen mitään tekemistä. Ei ole myöskään markkinatalouden edun mukaista se, että kuljetustuki lopetettaisiin. Pohjoisen ja itäisen Suomen yritykset tarvitsevat kuljetustukea, ja on varmasti niin, että se samalla estää tämän maan keskittymisen yhä tiukemmin etelään ja Kehäkolmosen sisälle, noin pelkistetysti sanottuna. Kuljetustukea tarvitaan jatkossakin. On hyvä, että nyt mennään vähän pidemmällekin kuin vain vuosi kerrallaan eteenpäin. Siitä on saatava pysyvä käytäntö.

Täällä todettiin, että Pohjois-Savo ei ole mukana, se pitää paikkansa. Kangaslammin kunta siirtyy osaksi Pohjois-Savoa vuodenvaihteessa, ja tällöin tuo maaginen 12,5 asukkaan raja alenee 12,43:een ja näin ollen Pohjois-Savollakin on edellytykset päästä kuljetustuen piiriin.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Klaus Hellberg on varmasti logistiikan asiantuntija yleisesti ottaen, mutta tässä asiassa on kyllä syytä olla vahvasti eri mieltä hänen kanssaan, niin kuin moni kollega on ollut. (Ed. Laakso: Ed. Bremer!) — Anteeksi, ed. Klaus Bremerin kanssa.

Todellakin, arvoisa puhemies, kuljetusten alueellinen tukeminen on kyllä eri asia kuin lentoliikenteen tukeminen, ja myöskin laivaliikenteen tukemiseen vertaaminen on varsin hankala asia. Finnairin kohdalla, mihin ed. Bremer viittasi, on kyllä syytä katsoa, että Suomi todellakin pitää huolta omasta lentoliikenteestään.

Vielä haluan todeta, että ed. Hellbergin kanssa olen siis samaa mieltä.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Parasta logistiikkaa olisi maan kannalta, että pidettäisiin tiet hyvässä kunnossa ja tuotteita voitaisiin viedä satamiin. Hallituksen esitys kuljetustuesta on oikean suuntainen ja tulee tarpeeseen sekä tasoittaa yritysten sijoittumista koko maahan. Se on parasta aluepolitiikkaa, ja siihen suuntaan pitäisi edetä, että sitä lisättäisiin ja laajennettaisiin. Muun muassa Keski-Suomi jää kuljetustuen ulkopuolelle.

Tuen pitäisi olla, niin kuin täällä on todettu, useampi sata miljoonaa, ja sen tulisi olla kuten Ruotsissa on. Tämä ennen kaikkea on pieniä ja keskisuuria yrityksiä varten, ne tätä tarvitsevat, eivät niinkään suuret vientiteollisuusyritykset. Ihmettelen ed. Bremerin kantaa, että hän vastustaa pienten ja keskisuurten yritysten kehittymistä muualla maassamme kuin Helsingin seudulla.

Klaus Bremer /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä järkyttävällä tavalla on tullut todistetuksi se, kuinka kaukana takametsät ja takametsien miehet ovat logistiikasta ja sen huippusaavutuksista esimerkiksi Hollannissa, jonka pitäisi olla meille kaikille esimerkki ja tavoite.

Ed. Saapunki oli täällä ainoa, joka esitti sellaisen esimerkin, johon osittain voin yhtyä, mutta sitäkään hänen esimerkkiään ei ratkaista alueellisella kuljetustuella. Te tiedätte kyllä kaikki, että tällaiset pikkurahat vääristävät kilpailua ja tulevat jakoon eräänlaisen suosikkijärjestelmän perusteella, joka lopullisesti miinoittaa ja upottaa muut pienyrittäjät, jotka eivät sitä tukea saa.

Ed. Luhtaselle sanoisin kaikkein kohteliaimmin, että KTM:n ja liikenneministeriön virkamiehet ovat yhtä kaukana nykyaikaisesta logistiikasta kuin takametsät. Ei ole mikään ihme, että Suomi on siinä pisteessä logistiikkansa suhteen kuin missä se on.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuljetustukiasia on ollut tälle eduskunnalle hyvin tärkeä asia. Kun ed. Bremer puhui logistiikasta, en voi kyllä yhtyä hänen näkemyksiinsä. Minusta hän kyllä ampuu nyt haulikolla kärpästä. Kuljetustuki kaiken kaikkiaan on hyvin vähäinen ja koskettaa hyvin pientä määrää yrityksiä. Jos kuljetustuki lopetettaisiin, ei se veisi logistiikan kehittämistä eteen- eikä taaksepäin eli sillä ei sinällään ole mitään merkitystä. Kuitenkin kuljetustuki on ollut hyvin tärkeä tälle eduskunnalle.

Huomasin, kun pyysin puheenvuoron, että listalla oli vain ed. Bremerin ja minun puheenvuoroni. Kun ed. Bremer ikään kuin provosoi tätä asiaa, sinne tuli kahdeksan puheenvuoroa ja ilmeisesti kymmenen vastauspuheenvuoroa. Tämäkin osoitti sen, että kuljetustuki on eduskunnalle tärkeä asia. Voisi kysyä, onko kuljetustuki eduskunnan kummilapsi. Tämä nousee joka vuosi aina esille hyvin tärkeänä asiana.

Historiahan kuljetustuelle on se, että Lipposen ensimmäinen hallitus lakkautti esityksellään kuljetustuen, ja perusteluna sille oli, että tällaista elinkeinotukea ei tarvita, se on elinkeinotoimintaa vääristävää tukea. Silloin viitattiin myös siihen, että se on EU:n vastainen tukijärjestelmä. Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt hallituksen esitystä. Sitten on edetty ed. Karjalaisen lakialoitteen pohjalta ja näin kuljetustuki on aina saatu pidettyä voimassa. Tämä on ollut erittäin tärkeä tuki niille yrityksille, joita se on koskettanut.

Ed. Karjalaisen lakialoitteessa, joka on vuodelta 2000, tuodaankin vähän esille sitä, mitä kuljetustuki on merkinnyt. Tässähän tuodaan esille, että alueellisella kuljetustuella on Pohjois- ja Itä-Suomen pk-yritystoimintaan ja työllisyyteen selkeästi myönteinen vaikutus. Tämä pohjautuu seurantaan, mikä kuljetustukeen on kohdistunut. Tässä myös todetaan: "Pitkät etäisyydet suurille markkina-alueille aiheuttavat yrityksille moninkertaiset kuljetuskustannukset keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna. Polttoaineiden hinnannousu on lisännyt kuljetuskustan-nuksia. Maan reuna-alueilla logistiikka on kehittymättömämpää" — se on todella myönnettävä — "ja kuljetusvaihtoehdot ovat vähäisemmät." Eli nämä ovat erittäin tärkeitä tekijöitä.

Hyvin merkittävä asia on se, että Ruotsissa kuljetustuen kokonaismäärä on paljon suurempi ja koko Pohjois-Ruotsi on sen vaikutuspiirissä. Silloin vuosina 95—96, kun liikennevaliokunnassa tätä asiaa käsiteltiin, Lapin yritykset olivat todella huolestuneita siitä, että niistä siirtyy yritystoimintaa Ruotsiin, jos kuljetustuki loppuu. Tämähän koskettaa pääasiassa raskasta teollisuutta: betonituoteteollisuutta, metalliteollisuutta jne.

Nyt sitten, kun kuljetustukiasia on tullut hallituksen esityksenä, hallitus on aivan oikein myöntänyt, että hallitus on menetellyt virheellisesti ja toiminut väärin, ja otti nyt eduskunnan näkemyksen huomioon. Nyt jatketaan tämän vaalikauden loppuun saakka hallituksen esittämän kuljetustuen pohjalta. Tämähän on hyvin pitkälle saman muotoinen kuin ed. Karjalaisen tekemä kuljetustukilakialoite on ollut.

Ongelmana tässä on ollut aina se, että tietyt alueet eivät ole päässeet kuljetustuen piiriin. Nämä yritykset muutoin kyllä ovat pitkien etäisyyksien takana ja niillä on samat ongelmat kuin niillä yrityksillä, jotka ovat kuljetustuen piirissä. Yhtenä tähän alueeseen kuuluu Pohjois-Savo. Pohjois-Savo ei ole päässyt kuljetustuen piiriin. Ed. Rossi toi esille, että syynä on väestötiheys 12,5 henkeä neliökilometrillä. Nyt on laskettu, että jos Kangasniemi liittyy Pohjois-Savoon, päästään lukuun 12,43 eli nyt olisi myös Pohjois-Savon mahdollista päästä kuljetustuen piiriin.

Mutta on kuulunut huolestuttavia uutisia siitä, että kun lasketaan alueen neliöitä, niin ei vesistöjä oteta siinä laskennassa ilmeisesti enää huomioon, onko otettu aikaisemminkaan, mutta joka tapauksessa nyt on tullut tietoon, että vesistöjä ei oteta huomioon ja tämä estäisi Pohjois-Savon pääsyn kuljetustuen piiriin. Tietysti ratkaisu tässä olisi se, että tyhjennettäisiin jokin iso järvi eli saataisiin maa-aluetta vähän lisää, mutta sekin tuo omat ongelmansa.

Mutta minä toivon joka tapauksessa, että nyt, kun kauppa- ja teollisuusministeriö tekee ratkaisun siitä, mitkä alueet pääsevät kuljetustuen piiriin, siinä olisi myös Pohjois-Savo mukana. Ei voi olla näin, että pieni asukastiheyden ero estää kuljetustuen saamisen. Kysymys on nimenomaan siitä, että meillä on yrityksiä, jotka tarvitsevat kuljetustukea. Niiden toiminnan jatkuvuus perustuu nimenomaan siihen, että ne pystyvät kuljetustukea tulevaisuudessa hyödyntämään. Nyt pitäisi ajatella näitä yrityksiä ja työpaikkoja. Ne ovat ihan yhtä tärkeitä kuin Lapille, Pohjois-Karjalalle ja Kainuulle, jotka ovat kuljetustuen piirissä.

Leena  Luhtanen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todella tärkeä asia eduskunnalle monestakin eri syystä. Minä korostan vielä sitä, että kun talousvaliokunta on käsitellyt eri vuosina tätä asiaa aloitteiden pohjalta ja sitä kautta saanut tämän asian eteenpäin, me olemme uskoakseni joka kerta toivoneet, että tätä asiaa pitää viedä eteenpäin nimenomaan siihen suuntaan, että voisimme saada koko alueellisen tuen pohjaksi uudenlaista logistiikkaa.

Minä vielä korostan sitä, että valiokunta on esittänyt tällaisen toivomuksen ja tällaisen näkökohdan ja tätä asiaa on siis selvitetty. Kun nyt näin on, että asiaa on selvitetty eikä KTM:n logistiikkaselvityksen puolelta tullut mitään uutta tähän asiaan, voin sanoa näin, että kyllä talousvaliokunta oli siitä erittäin tyytyväinen, että tämä asia nyt kerrankin tuli hallituksen esityksenä suoraan eduskunnan käsittelyyn ja vältyttiin kaikilta neuvotteluilta ja muilta toimenpiteiltä eli pääsimme suoraan käsittelemään hallituksen esitystä, koska olemme ymmärtäneet niin, että tämä asia on tärkeä eduskunnalle ja tämä tulee tavalla tai toisella esille, jos ja kun meillä ei ole muuta mallia esitettävänä. Niinpä sitten lähdimme käsittelemään tätä asiaa.

Sinänsä tietysti — menen vielä ed. Bremerin puheeseen — on hyvä asia minun mielestäni, että täällä käsitellään myös sitä, onko juuri tämän muotoinen alueellinen kuljetustuki tarkoituksenmukainen. Tässähän on paljon kehitettävää, jos näin katsotaan. Täällä on tuotu erilaisia epäkohtia esiin. On nähty epäkohtana se, että kuljetustukea ei anneta Suomessa suurteollisuudelle, toisin kuin vastaavasti Ruotsissa tehdään. On nähty epäkohtana se, että tämä ei ole myöskään kehitettävien alueiden kannalta tasapuolinen.

Täällä on jo viitattu siihen, että muun muassa Pohjois-Savo jää tämän tuen ulkopuolelle. Kun me tunnemme näitä Suomen alueita, niin tietysti ajattelee ihan välittömästi, minkä ihmeen takia esimerkiksi Pohjois-Savo on jätetty ulkopuolelle. Siinä ovat Euroopan unionin laskelmat mukana, ja tällä hetkellä raja on 12,5 henkilöä neliökilometriä kohti. Kun valiokunta selvitti lähetekeskustelun innoittamana, onko näitä rajoja syytä tarkistaa, esimerkiksi onko asukasmäärä muuttunut Pohjois-Savon kohdalla viime aikoina — meillä olisi ollut valmiutta lähteä tätä asiaa viemään eteenpäin — saimme asiantuntijoilta vastauksen, että tällä hetkellä Pohjois-Savon asukastiheys on 15,4 henkilöä neliökilometriä kohti eli väkiluku on mennyt tässä mielessä huonompaan suuntaan, joten pitäydyimme tällä hetkellä perusesityksessä emmekä lähteneet tätä sitten sen kummemmin selvittelemään.

Mutta asiantuntijakuulemisessa, kun pidimme edelleen tärkeänä sitä, että tätä asiaa on tavalla tai toisella kehitettävä eteenpäin, saimme selville, että liikenneministeriö on tätä selvittelemässä yhteistyössä KTM:n kanssa eli kauppa- ja teollisuusministeriö on mukana liikenneministeriön uudenlaisessa logistiikkaselvityksessä. Valiokunta totesi, että on erinomainen asia, että tämä asia ei ole pelkästään hautautunut siihen toteamukseen, että ei ensi kerralla päästy eteenpäin tässä asiassa, vaan uuden selvityksen valmistuttua meillä on mahdollisuus — niin ainakin uskomme ja toivomme — tätä asiaa käsitellä uudelleen, tietysti mielellään siten, että eri alueita olisi mahdollista kohdella niin tasapuolisella tavalla kuin mahdollista eli että tuki olisi kaikin tavoin, mikä sen muoto olisikaan, oikeudenmukainen ja pääsisimme ikään kuin väliaikaismuotoisesta käsittelystä eteenpäin.

Seppo  Kääriäinen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on lupaavaa se, että talousvaliokunnan mietintö on ymmärtääkseni yksimielinen mietintö jatkon osalta. Se myös kertoo laajemmasta toiveesta, pitempiaikaisesta toiveesta, saada logistinen systeemi pysyvämpänä, useampivuotisena. Tämähän merkitsee vain lievähköä tasoittamista yritysten toimintamahdollisuuksiin. Se on pienehkö vastaantulo, eikä se mitään kilpailua tietenkään vääristä. Summa on hyvin mitätön, ja se käytetään edellytysten tasoittamiseen.

Pohjois-Savosta lyhyesti: Kun Kangaslampi liittyy Pohjois-Savoon vuodenvaihteessa, silloin raja alittuu Pohjois-Savon osalta, mikä mahdollistaa kuljetustuen maksamisen. Eduskunta on sitä edellyttänyt aiemmin ja edellyttää ehkä tälläkin kertaa, toivottavasti. Sen jälkeen pallo on ihan puhtaasti valtioneuvoston eli KTM:n käsissä. Toivotaan, että sielläkin riittää ymmärtämystä Pohjois-Savoamme kohtaan.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta ed. Bremerin puheenvuoro oli todella hämmästyttävä, mutta ilmeisesti kuuluu hänen linjaansa, että kaiken on ahtauduttava ja pakkauduttava tänne Pääkaupunkiseudulle. Erityisen hämmästyttävältä tämä tuntuu, kun tänä päivänä viimeksi on valtiovaroissa kuunnellut puhetta Pääkaupunkiseudun asunnottomuus- ja muista ongelmista ja vaikeuksista, jotka maksavat kansantaloudelle muuttoliikkeen johdosta 10 miljardia markkaa vuositasolla. Siinä olisi pikkuisen tukea tai on aika paljon tukea tälle hommalle. Olisi syytä siirtää sitä tukea vähän muualle.

Eilen viimeksi neljä pohjoisinta maakuntaliittoa jätti pääministerille Kajaanissa ehdotuksen Pohjois-Suomen kehittämiseksi nimellä "Puoli Suomea samalle viivalle". Siinä nimenomaan korostetaan yritystoiminnan edellytysten parantamista ja erityyppisiä tukia, jos sillä nimellä haluaa niistä puhua.

Mietintö sinänsä on ihan hyvä. Logistiikan kehittäminen on tärkeää, mutta minun logiikkani kyllä sanoo, että millään logistiikalla pitemmiltä matkoilta kuljetusta ei saada halvemmaksi tai yhtä halvaksi kuin lyhyiltä matkoilta. En ainakaan minä ymmärrä sellaista logistiikkaa. Olisi ehkä toivonut, että sen lisäksi, että logistiikkaan kiinnitetään huomiota, olisi päinvastoin ehkä mietinnössä korostettu ja ehkä ponsikin hyväksytty siitä, niin kuin täällä puheenvuoroissa on todettu, että kuljetustuen alueellista soveltamista, ehkä yrityskohtaistakin, pitäisi laajentaa ja tasoa pitäisi nostaa. Elikkä 20 miljoonan sijasta meillä pitäisi olla vähintään 200 miljoonaa kuljetustukeen. Silloin oltaisiin oikealla tasolla.

Kalervo Kummola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tullut niin paljon sanottua, jo lähes kaikki varmasti, etten toista.

Toteaisin lyhyesti vain, että tässä lakiesityksessä on hyvää se, minkä ed. Lämsäkin täällä totesi: että se tulee hallituksen esityksenä ja kaksivuotisena. Saadaan vähän hengähdysaikaa. Tähän astihan sitä on viime vuodet väännetty täällä eduskunnassa yksivuotisena eduskunnan toimesta.

Mitä tulee ed. Bremerin puheenvuoroon, hän on hyvin looginen ollut vastustaessaan kaikkia mahdollisia subventioita, mutta tässä kohdassa esimerkiksi Pirkanmaan kansanedustajana pitää kyllä puolustaa kuljetustukea.

Mitä tulee logistiikkaan ja tutkimuksiin, en itse kovin paljon myöskään usko niihin. Tässä on kysymyksessä kuitenkin, vaikka jätetään Pohjois-Savo pois, maantieteellisesti puoli Suomea. Jos jokin keskus esimerkiksi perustettaisiin jonnekin Rovaniemelle, se ei kovin paljon auttaisi, päinvastoin ehkä monessa tapauksessa kuljetukset pitenisivät. Tässä on niin pienistä määristä, kuten ed. Kuosmanen totesi, kysymys, että normaalit lain säännökset, jotka Etelä-Suomessa purevat, eivät tähän auta.

Pontta ei tällä kertaa valiokunnan toimesta siihen vielä tullut, koska odotamme vielä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämää tutkimusta. Niin kuin jo totesin, en kovin paljon siltä odota, mutta kyllä tähän jokin pysyvä ratkaisu pitäisi saada. Tietysti suomalaiset suuryritykset esimerkiksi ovat huomattavasti heikommassa asemassa kuin vastaavasti ruotsalaiset yritykset; siellä myöskin voidaan tukea suuryrityksiä.

Klaus  Hellberg  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tällaiset tuethan ovat minusta mahdollisia ainoastaan poikkeustilanteissa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa. Näinhän Suomessa yleensä on pyritty toimimaan. Valitettavasti vain kansainvälisesti tilanne on täysin toinen. Jos ajatellaan esimerkiksi telakkatukikysymystä, jossa Suomi on koettanut toimia sen mukaan, ettei tukia maksettaisi, niin siihen vain valitettavasti joudutaan taas ilmeisesti menemään mukaan, kun kansainvälinen kauppajärjestö ei saa näitä asioita järjestykseen.

Tässä on minusta vähän samantapaisesta tilanteesta kysymys, mutta tosi pienistä rahasummista. Jos katsotaan, että Ruotsi tosiaan 600—700 miljoonalla antaa tukea ja meillä nyt 20 miljoonaa esitetään, niin tässähän on todella mitättömästä summasta kysymys.

Minusta on tärkeää nyt se, että liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämässä selvityksessä saataisiin jotain aikaan, kun tutkitaan pienten ja keskisuurten yritysten logistiikan kehittämistä. Tässä on nyt kaksi vuotta aikaa, jos tämä hyväksytään, saada jotain kehitettyä ja selvitettyä. Sitten sen mukaan lähdetään tekemään päätöksiä, ettei joka vuosi tarvitsisi täällä eduskunnassa kinata, onko tässä mitään järkeä vai eikö ole.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Rouva puhemies! Eri osissa maata toimivilla yrittäjillä on erilaisia kustannuksia kuljetusten osalta riippuen tosiaan siitä, missä osassa maata he toimivat. Näin ollen kuljetustukijärjestelmä on täysin perusteltu ja täysin oikeudenmukainen järjestelmä, koska ei siinä kilpailua vääristetä. Siinä vain tasataan kilpailun lähtökohdat.

Ruotsissa kuljetustukeen käytetään vuosittain yli 200 miljoonaa kruunua. Ruotsin järjestelmä on paljon vahvempi. Siellä ovat isommatkin yritykset kuljetustuen piirissä. Meillä pitääkin pyrkiä ja päästä siihen vaalien jälkeen, että seuraavaan hallituksen ohjelmaan otetaan kuljetustukijärjestelmän vakinaistaminen ja vahvistaminen. Pitää päästä suurin piirtein sille tasolle, jolla meillä oltiin kuljetustuen kokonaismäärän osalta kymmenisen vuotta sitten, eli pitää päästä yli 100 miljoonan markan tason, eli kuljetustuen viisinkertaistaminen on tarpeen. Se on taatusti viisasta tälle maalle ja sen yrittäjäkunnalle kokonaisuudessaankin.

Iivo  Polvi  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Kuljetusten alueellista tukemista koskevan lain jatkaminen kahdella vuodella on aivan oikea toimenpide, johon esitykseen valiokunta näyttää yksimielisesti päätyneenkin. On selvää, että valtiontalouden kannalta kuljetustuella ei ole oleellista merkitystä. Sen sijaan moniin pienyrityksiin sillä on selvät vaikutukset.

Ehkä ed. Bremer on osittain oikeassa puhuessaan siitä, että logistiikan kehittäminen on avainasia kuljetusten ja kuljetuskustannusten osalta. Mutta siltä osin hän on väärässä, että kuljetustuki jollakin tavalla vääristää kilpailua. Sillä korvataan osa niistä ylimääräisistä kustannuksista, jotka pitkistä etäisyyksistä aiheutuvat.

Tällä hetkellä tietenkin Pohjois-Savon kannalta on kielteinen se asetelma kaiken kaikkiaan erityisesti siitä syystä, että niin pohjois-, etelä- kuin itäpuolella kuljetustukia tällä hetkellä maksetaan. Rajaksi on muodostunut asukastiheys 12,5 asukasta neliökilometriä kohti, jonka Pohjois-Savo tähän saakka on ylittänyt. Mutta ensi vuoden alusta Kangaslammin liittyessä tuo raja-arvo alittuu eikä mitään perusteita kuljetustuen maksamatta jättämiselle Pohjois-Savon alueella ole. Kysymys on ratkaistavissa valtioneuvoston päätöksellä, joka nuo alueet tarkemmin määrittelee. Raja-arvohan määräytyy liittymissopimuksen yhteydessä sovitusta rajasta. Siltä osin on tietenkin todettava se, että liittymissopimuksessa neuvoteltiin huonot edut. Sehän on oikeastaan syy siihen, miksi Pohjois-Savo tähän saakka on jäänyt tämän tukijärjestelmän ulkopuolelle.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Aivan lyhyesti vain se, että kuljetustuki on EU-järjestelmän hyväksymä. Nyt kannattaa olla tässäkin mielessä tarkkana, ettei sitten mennä ojasta allikkoon eli ajeta niin hyvää ratkaisua, että EU ei sitä enää sitten hyväksykään, kun lähdetään logistiikkatukia ja niiden laajentamisia miettimään. Kuljetustuki on nyt EU:n hyväksymä, ja Ruotsi käyttää sitä myös. Tämä pitää pitää mielessä. Pohjois-Savolle tuki kuuluu, ja kaikin mokomin heti, kun siihen edellytykset löytyvät, se pitää ottaa käyttöön. Tästä pitää eduskunnassa olla myös selvä yhtenäinen kanta, koska sinne, minne se kuuluu, sen pitää myös tulla.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Polvelle totean, että todella Suomi neuvotteli heikosti EU:n kanssa tämän sopimuksen, koska sisäjärviä ei otettu siinä pinta-alassa huomioon. Jokainen meistä ymmärtää, että kuljetusmatka pitenee, kun järvi joudutaan kiertämään. Keski-Euroopassa esimerkiksi vuoristoalueet hyväksyttiin mukaan silloin, kun laskettiin väestötiheyttä.

Toinen asia, johon puuttuisin: Ruotsin kuljetustuki vääristää kilpailua Pohjois-Suomessa erityisesti sen takia, että kilpailutilanne on semmoinen, että suurteollisuus saa tukea ja markkinoi Pohjois-Suomeen omia tuotteitaan eikä Suomen suurteollisuus saa tukea samoilla alueilla. Tämä vääristymä minun mielestäni pitäisi EU:n taholta oikaista. Sitten täytyy muistaa, että Norjassa maksetaan kanssa voimakkaasti kuljetustukea ja sitä kautta erittäin halpaa lohta virtaa Pohjois-Suomeen ja kaikkialle Suomeen kuljetustuen ansiosta.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hellberg aikaisemmin totesi sillä tavalla, jotta tämmöisiä tukia pitäisi olla vain poikkeustilanteissa. Suomi nimittäin on kaiken kaikkiaan poikkeustilanne siinä mielessä, ja tätä tarvitaan jatkuvasti. Ensinnäkin Suomen väestö on keskittynyt; etelässä ovat isot kulutuskeskukset, ja muu maa on sitten harvaanasuttua. Lisäksi asutaan semmoisella vyöhykkeellä, että kun katsotaan mahdollisuudet jatkossa, niin vaikka logistiikkaa kuinka kehitettäisiin, pohjoisessa päin ei ole hirveitä kulutusmahdollisuuksia, kun Jäämeri on edessä. Kun katsotaan Venäjälle päin, siellä on talous sen verran heikossa kunnossa, että sinnepäin ei valtavia tavaravirtoja ole menossa.

Logistiikkaa pitää kehittää, mutta sen lisäksi jatkossakin tarvitaan ihan pitkässä pelissä joitakin toimenpiteitä kuljetustuen muodossa tai millä nimellä se maksetaankin, tasaamaan kustannuksia, jos halutaan, jotta ihmiset voivat asua syrjemmässäkin ja osallistua tuotannontekoon siellä. Tai sitten siinä käy sillä tavalla, että tuotanto pikkuhiljaa valuu, joitakin harvoja asioita jää, mutta kaikki muu valuu sitten tänne lähelle kulutuskeskuksia. En usko, että kenenkään etu se tulee olemaan. Sen takia näen nyt ihan hyväksi, jotta selvitellään logistiikkajärjestelmien kehittäminen, mutta sillä ei ratkaista koko asiaa.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Eilen Pohjois-Suomen maakunnat jättivät pääministerille ehdotuksen Pohjois-Suomen strategiasta ja niistä toimista, joita valtion pitäisi toteuttaa Pohjois-Suomen elinkeinoelämän vahvistamiseksi. Siinä mielessä olisi hyvin outoa, jos tämä perusväline, olemassa oleva aluepoliittinen tehokas väline, ajettaisiin alas. On tietysti mieluisaa, että täällä on näin vahva kannatus kuljetustukijärjestelmälle.

Minusta ed. Tennilä linjasi tulevaisuutta hyvin, eli nyt pitää katse kääntää jo uuden hallituksen ohjelmaan ja siellä vakiinnuttaa tämä järjestelmä, laajentaa sitä ja lisätä rahaa myös täällä. Se on tehokkain ja hyvin tehokas keino parantaa pitkien etäisyyksien alueella yritystoiminnan edellytyksiä. Se on selkeä järjestelmä, hyväksi havaittu myöskin yrittäjien näkökulmasta ja todella käyttökelpoinen väline jatkossakin näillä parannuksilla, joita äsken mainitsin.

Mirja  Ryynänen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minäkin kuulun niihin, jotka kovasti hämmästelevät ed. Bremerin kantaa. Olen aikaisemmin häneltä kuullut hyvin ymmärtäviä puheenvuoroja alueellisesta kehittämisestä. Minusta hän on ollut niitä harvoja, jotka ovat selkeästi ymmärtäneet, että alueellisesti tasapainoinen kehittäminen on myöskin Helsingin etu. Sen takia tämä oli minusta kovasti ristiriitainen sen suhteen, koska kyllä kuljetustuki monien yritysten sijoittumiselle on ihan avainasia.

Ed. Mannisen tavoin minäkään en usko, että mikään logistiikkaselvitys sinänsä voi muuttaa sitä tosiasiaa, että pitkistä etäisyyksistä on kustannuksia, joita on korvattava. Siihen todella selvää tukea tarvitaan, että nykyinen kilpailun vääristyminen voitaisiin edes osittain poistaa. Nythän olemme juuri vääristyneessä kilpailutilanteessa pitkien etäisyyksien ja alueitten kannalta, eli tuella pyritään tasa-arvoisempaan tilanteeseen.

Olen myöskin hyvin iloinen siitä, että eduskuntakeskustelussa on syntynyt laaja, voisi sanoa: lähes yhtenäinen, tuki sille, että Pohjois-Savo on välttämätöntä saada kuljetustuen piiriin. Haluan uskoa, että valtioneuvosto tämän asian tällä kertaa hoitaa.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kuljetustuki on pääosin perusteiltaan oikea. Se tasaa etäisyyden tuomia kustannushaittoja. Mutta nykyisellään kuljetustuen määrä merkitsee sitä, että se jää kuitenkin aika marginaaliseksi, ja tässä mielessä minusta edellä käytetyt puheenvuorot olivat hyviä, että pitäisi pystyä käymään se periaatteellinen keskustelu, että jos kuljetustuki jatkuu, niin kuin toivon sen jatkuvan, se nostetaan sille tasolle, että se myös todella toimii niin kuin lähtökohtaisesti lain henki on.

Ed. Bremerin kanssa olen siitä asiasta samaa mieltä, että kyllä logistiikan kehittämiseen meidän pitää panostaa. Meidän pitää löytää logistiikkaan sellaiset ratkaisut, jotka pitkien etäisyyksien haitat ovat järjestelminäkin poistamassa. Siksi toivoisin, että Pohjois- ja Itä-Suomi löytäisivät yhteistyötä logistiikan tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämisessä. Ajattelen, että siitä olisi meille suurta etua, jos tässä löytäisimme nykyistä parempaa yhteistyötä ja myös Kalottialueen ongelmien osalta voisimme poistaa sitä kilpailuhaittaa, mikä tällä hetkellä on Ruotsin ja Norjan korkeammasta kuljetustuesta.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kovasti moitittu Suomen logistiikkajärjestelmää ja oltu sitä mieltä, että liikenne- ja viestintäministeriö tekee siitä sellaisen esityksen, että hokkuspokkus se laitetaan kuntoon. Olen itse 25 vuotta toiminut ketjun alapäässä eli siellä, missä toteutetaan niitä toimintoja, ja väitän, että ei tämä Suomen järjestelmä mikään huono ole eikä maantiellä yhtään tyhjää autoa turhan takia liiku. Mielestäni sitä on kymmenen vuoden ajan kiristetty niin kovasti, että ei siellä ole kenenkään varaa ajella pyörät pystyssä tyhjiltään eessuntakaisin.

Siitä olen kyllä ed. Bremerin kanssa samaa mieltä, että ministeriön näkökannasta asioita ei pystytä hoitamaan. Kirjoituspöydän takana ei kyllä saada aikaan mitään sellaisia ideoita ja asioita, joita pystyisi käytännössä toteuttamaan.

Ehkä suurimpana syynä, kuten tässä on tullut esiin, on se, että jos hyväksytään se, että pienillekin paikkakunnille viedään tavaraa enemmän kuin kerran viikossa, silloin se maksaa ja siitä joudutaan maksamaan. Jos taas mennään siihen, että vain kerran viikossa kuljetetaan tai kuljetetaan vain isoille paikkakunnille, silloin voidaan ajatella, että ketjua voidaan kehittää ja hintatasoa tuoda alas kuljetuksissa.

Vähän toistakymmentä vuotta sitten pari yrittäjää keskusteli keskenään, että mitä se tämä logistiikka on. Toinen sanoi, että se on taksojen alentamista, ja sitä se kyllä varmasti on ollut. Tämän kymmenen vuoden aikana olen nähnyt, miten sitä on kehitetty ja miten taksoja on pudotettu alaspäin. Minä en usko tähän, että näillä eväillä voitaisiin sitä kehittää niin, että voitaisiin luopua alueellisesta kuljetustuesta. Minusta sillä ei ole näitten asioitten kanssa mitään tekemistä.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että jokavuotisen keskustelun jälkeen kuljetustuki saadaan edes kahdeksi vuodeksi voimaan, mutta kyllä tällä on sen verran merkitystä, että se tulisi saada jatkossa pysyväksi ja siihen pitäisi myöskin pystyä panostamaan enemmän. Kyllä alueilla tarvitaan pienyrityksille, pk-sektorin yrityksille, tukea, jotta ne pystyvät kilpailemaan täällä varsinaisessa Ruuhka-Suomessa olevien yritysten kanssa. Tämä ei tule vääristämään kilpailua.

Hämmennyin myöskin kohdaltani ed. Bremerin pienestä kiihkosta kuljetustukea vastaan. Mutta niin kuin ed. Karjulakin olen sitä mieltä kuin talousvaliokuntakin, että logistiikkaketjuja pitää kehittää. Se on myöskin eräs keino, jolla kilpailukykyä syrjäisemmillä alueilla kehitetään, eikä se välttämättä ole taksojen alentamista vaan järkevää kuljettamista.

Kyllä Etelä-Savossakin tällä on ollut merkitystä joillekin yrityksille ja on varmasti jatkossakin. Erityisesti tietenkin iloitsen, vaikka Kangaslammin menettäminen on tappio Etelä-Savolle, jos se sitten on plussaa tässä mielessä Pohjois-Savolle, että saadaan Pohjois-Savokin tuen piiriin — olkoon sitten näin. Mutta edelleenkin olemme kaihomielin jättämässä Kangaslammin.

Leena Luhtanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa ed. Rönnin puheenvuoroon se, että eihän tässä kukaan ole luopumassa vaihtoehtona logistiselle kehittämiselle mistään. Sitähän ei ole missään uloskirjoitettu. Itse asiassa se, että nyt liikenneministeriö lähtee tekemään yhteistyössä KTM:n kanssa tätä, antaa mielestäni sen lähtökohdan, että koko asiaa voidaan katsoa laajemmin. Nythän tätä 20 miljoonan rahamäärää jakaa 250 yritystä eli tuki on pieni. Siitä voi jo päätellä, että se ei kata läheskään kaikkea.

Eli logistiikan kehittämiseen voi liittyä tiestön kehittämistä, monipuolista kehittämistä — ja olen todella tyytyväinen, että se tapahtuu useamman ministeriön yhteistyönä — mutta myös erilaista rahallista tukea, jos niikseen tulee. Nämä eivät ole vaihtoehtoja. Korostaisin vielä, että kyllä nyt voisimme olla tyytyväisiä, että saimme tämän edes näin ja todella kahden vuoden ajaksi, että meillä on aikaa kehittää tätä eteenpäin. Tämä keskustelu käy hyvänä evästyksenä.

Jaakko Laakso /vas:

Rouva puhemies! Mielestäni eduskunnan on syytä onnitella itseään tässä yhteydessä sen takia, että mehän olemme itse asiassa olleet 13-vuotisessa sodassa oikeastaan kulloisenkin hallituksen kanssa. Ensimmäisen kerran kuljetustukea yritti poistaa muistaakseni valtiovarainministeri Erkki Liikanen vuonna 1988. Sen jälkeen me tiedämme, että hallitus toisensa jälkeen on yrittänyt samaa. Aika kova kädenvääntö käytiin Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana, jolloin koko hallitus todellakin työskenteli aktiivisesti kuljetustuen poistamiseksi. Ilman eduskunnan laajapohjaista yhteistyötä kuljetustuesta olisi jo ajat sitten luovuttu.

20 miljoonan markan määräraha on tietenkin liian pieni, varsinkin kun se jakautuu 250 eri yritykselle. Kun nyt saamme vuoden hengähdystauon, että me emme käsittele tätä ensi vuonna, kun kyseessä on nyt kaksivuotinen laki, kyllä meidän pitää alkaa jo tehdä työtä sen puolesta, että todellakin määräraha moninkertaistetaan.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Useammassa puheenvuorossa on jo puolustettu kuljetustukea ja että sitä laajennetaan. On vain vähän vastustusta, mutta se varmaan riippuu siitä, että täällä on vähemmän Etelä-Suomen edustajia paikalla. Oma näkemykseni olisi se, että me voisimme lisätä määrärahaa tulevaisuudessa. Olisin myös sitä mieltä, että voisimme toteuttaa määrärahan lisäämisen aiemmin kuin kahden vuoden perästä.

Mitä tulee Pohjois-Savoon, totean vielä edelleenkin, että Kangaslammin kunnan liittyminen Pohjois-Savoon osaltaan vaikuttaa siihen, että olemme mukana kuljetustukialueena, mikäli valtioneuvosto hyväksyy sen.

Tässä yhteydessä haluan todeta, että tässä eduskunnalla on jälleen vaikuttamisen paikka. Eduskuntahan on aiemmin tehnyt päätökset, että kuljetustuki ei ole poistunut, vaan me olemme voineet tämän säilyttää. Nyt meillä on mahdollisuus saada se ensi vuoden kuluessa myös Pohjois-Savoon. Tämähän merkitsee sitä, että valtiovarain jaostot voivat mietinnössään tehdä lausuman. Se tarkoittaa sitä, että jaostojen on kuultava asiantuntijoita, niin kauppa- ja teollisuusjaoston kuin liikennejaoston. Sitä kautta asia tulee valtiovarainvaliokuntaan. Toivoisinkin, että asianomaiset edustajat, jotka ovat näissä jaostoissa, myös tämän ottaisivat huomioon ja voisimme saada tämän korjauksen aikaan, että Pohjois-Savo saa sille kuuluvan edun eli kuljetustuen, joka auttaa yrityksiä säilymään niillä alueilla, missä ne tällä hetkellä ovat.

Esko-Juhani   Tennilä  /vas:

Rouva puhemies! Kuljetustuki mahdollistaa pohjoisille yrityksille yleensä toiminnan. Se tasaa kuljetuskustannukset. Näin kasvaa, ed. Bremer, koko maan kokonaistuotanto ja myös Suomen kokonaisvienti. Kuljetustuki ei ole miltään suomalaisfirmalta pois. Se on sitä, että se lisää koko maan puitteissa tuotantotoimintaa ja myös Suomen vientiä. Näin kuljetustuella saadaan siis käyttöön koko maan resurssit. Tämä on muunkin aluepolitiikan perimmäinen idea. Pitää katsoa myös isommasta näkökulmasta, ed. Bremer, näitä asioita.

Unto  Valpas  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Bremerin puheenvuoro oli käsittämätön, eikä siinä ollut mielestäni ainakaan logiikkaa, vaikka logistiikkaa jotkut edustajat siitä tuntuivat löytävän. Näyttää siltä, että ed. Bremer ei tunne riittävästi pitkien etäisyyksien yrityksille aiheuttamia ongelmia. Olisinkin toivonut, että ed. Bremer olisi kertonut, miten Pohjois- ja Itä-Suomen yritykset saadaan samalle lähtöviivalle esimerkiksi hänen edustamansa alueen Pääkaupunkiseudun yritysten kanssa ilman kuljetustukea.

Kuljetustuki on mielestäni aivan välttämätön esimerkiksi Pohjois-Suomen yrityksille. Siitä tulee tehdä pysyvä aluepoliittinen keino niillä alueilla, missä pitkät kuljetusmatkat heikentävät yritysten toimintaedellytyksiä. Täällä on hyvin tuotu esille, että kuljetustuki on pieni kädenojennus maamme reuna-alueille, joita ei ole kyllä kovin hellästi viime aikoina käsitelty.

Täytyy kyllä sanoa, että ilman eduskunnan aktiivisuutta ei tätä tukea olisi enää lainkaan olemassa. Tämä on niitä harvinaisia asioita, joissa eduskunta on käyttänyt isännän ääntä, joka sille kuuluu. Eduskuntahan on joutunut huolehtimaan vuodesta toiseen tästä tuesta, kun hallitus on suhtautunut asiaan hyvin nihkeästi. Nyt kuitenkin kuljetustukea aiotaan jatkaa ihan hallituksen esityksestä vaalikauden loppuun. Eli kovapäiset hallitukset ovat jotain ottaneet opiksi.

Mielestäni Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsin kuljetustukikäytännöstä, jossa tuki on suurempi ja ulottuu paljon laajemmalle alueelle. Eli meidän malliamme pitäisi kehittää tämän mallin mukaisesti.

Meillähän vuoteen 95 saakka kuljetustukea voitiin maksaa 60 prosentilla alennettuna myös suurille yrityksille. Ruotsissa kuljetustukea voidaan edelleen maksaa suurillekin yrityksille. Olisi hyvä asia, että myös suuret yritykset voisivat toimia Pohjois-Suomessa meillä samoin edellytyksin kuin naapurimaassamme Ruotsissa ja Etelä-Suomessa. Meillähän annetaan tukea jo Etelä-Suomen suurille telakoille. Miksei siis myös muutamille Pohjois-Suomen suurille yrityksille voitaisi kuljetustukea antaa? Pohjois-Suomessa sijaitsevat yritykset ovat aivan eri asemassa, kun ajatellaan kilpailutilannetta ja verrataan niitä Ruuhka-Suomen yrityksiin.

Hallituksen tulisikin etsiä myös muita keinoja, jotta Pohjois- ja Itä-Suomessa olevien yritysten kilpailuedellytyksiä voitaisiin vahvistaa. Kuljetustuen lisäksi pitäisi pohtia uusia aluepoliittisia keinoja. Ministeri Korhonen on aikonut esittää kolmelle Pohjois-Suomen kunnalle Norjan-mallin mukaisesti alueellisia verohelpotuksia työnantajamaksuihin. Tämä kokeiluehdotus pitäisi saada laajennetuksi useammalle alueelle Pohjois- ja Itä-Suomeen.

Arvoisa puhemies! Haluaisin lopuksi muistuttaa, että tieverkon kunnossapito liittyy kuljetuksiin. Se on tärkeää elinkeinoelämän kannalta. Hyvällä tieverkolla ylläpidetään yritysten toimintaedellytyksiä myös maamme reuna-alueilla. Valitettavasti viime vuosina tiet ovat näillä alueilla päässeet pahasti rapautumaan. Tämäkin heikentää yritysten toimintaedellytyksiä näillä alueilla.

Kaiken kaikkiaan perusteita kuljetustuelle löytyy hyvinkin paljon Pohjois- ja Itä-Suomen kannalta.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Valpas viimeksi totesi, että ed. Bremerin puheet ovat käsittämättömiä. Huomasin sen, huomasin, että niitä ei käsitetty ainakaan ed. Valppaan pulpetin takana eikä monen muunkaan pulpetin takana.

Meillä on ed. Tennilän kanssa yhteinen suosikkirunoilija Bertolt Brecht, joka muistaakseni paetessaan New Yorkiin lauloi runossaan siellä saamistaan kokemuksista, että "luteita ravitsin, keskinkertaisuudet ahmaisivat minut". Siltä minusta tuntuu, kun kuuntelen tätä logistiikkakeskustelua.

Puhemies! Sana syvänmerensukellus sisältää enemmän osaamista täällä esitetyissä puheissa logistiikasta kuin sana logistiikka. Olisin toivonut, että se olisi tuonut paljon enemmän asiapitoisuutta tähän keskusteluun, kun edustajilla olisi vaihtunut sana logistiikka joka puheenvuorossa sanaan syvänmerensukellus, mutta muuten jatkunut samalla tavalla. Siinä olisi ollut varmaan paljon enemmän aineksia ihan asiaan.

Ed. Rönni, logistiikka ei ole kuin murto-osaltaan autokuljetuksia, todellakin. Uskon, että täällä useimmiten kuvitellaan, että tässä puhutaan joistain rekkakuljetuksista silloin, kun puhutaan logistiikasta. Se on täysin väärin, ja tulee taas mieleen, että keskinkertaisuudet tässä ahmaisevat tämän asian.

Ed. Nepponen toteaa, että alueelle tarvitaan pienyritystoimintaa. Se ei todellakaan ratkea kuljetustuella, ei todellakaan. Se on aivan muista asioista kiinni, mutta ed. Nepposen menneisyyteen tuskin kuuluu niiden asioiden ymmärtäminen ja osaaminen.

Ed. Laakso ilahdutti kovasti todetessaan, että on ollut ministereitä hamasta menneisyydestä saakka, jopa kokonainen hallitus, joka on nähnyt kuljetustuen mielettömyyden. Jotenkin se palauttaa uskon siihen, että jotain järkeäkin on näissä pohdinnoissa.

Puhemies! Talousvaliokunta on kuullut kahta kauppa- ja teollisuusministeriön asiantuntijaa tässä asiassa. Voi, että on köyhällä pohjalla! Kyllä on köyhällä pohjalla, kun kuunnellaan kahta kauppa- ja teollisuusministeriön edustajaa, kahta virkamiestä, näissä asioissa!

Ruotsi on tullut monen mielestä täällä mallimaana esille kuljetustuen oikeasta jakamisesta. Pitää muistaa, että Ruotsi ensinnäkin on melkein samanlaisissa pohjanoteerauksissa logistiikan kannalta kuin Suomi ja toisaalta vielä kuljetustuki, joka siellä jaetaan, on todellisuudessa rautateiden piilotukea, rautateiden piilotukea hyvin vahvasti, eikä sitä pidä todellisuudessa sekoittaa sellaiseen kuljetustukeen, josta täällä nyt puhutaan ja joka on pienyrittäjille tarkoitettu.

Ed. Polvi ja moni muu epäilivät sitä, että kuljetustuki vinouttaa kilpailua. Johan Pohjois-Savo on aika suuri esimerkki siitä; jos tällainen osa Suomea jää ilman kuljetustukea, siinä on vinoutuman ensimmäinen todistus ja osoitus. Sitten jokainen tietää täällä, että sen pienen rahan, jota jaetaan kuljetustukena, saavat ne henkilöt, ne yrittäjät, jotka ovat lähellä kunnanjohtajaa tai elinkeinojohtajaa. Jopa uskonnollinen ajatussuuntaus on jakanut kuljetustukia sillä tavalla, että mistään tasapuolisuudesta ei voi olla puhettakaan tuolla pohjoisessa. Vihdoin viimein, jos 250 yritystä jakaa kuljetustukia, muistutan, että Suomessa on 225 000 yritystä eivätkä ne kaikki muut miinus 250 ole Pääkaupunkiseudulla, vaan kyllä niistä aika moni on susirajan takana. (Ed. P. Salo: Pohjanmaalla!) — Kyllä.

Puhemies! Uskon, että jos jaettava kuljetustuki 20 miljoonaa olisi laitettu infrastruktuurin parantamiseen ja kehittämiseen ja tiestön parantamiseen, olisi saavutettu enemmän hyödyllisiä tuloksia kuljetusten tehostamiseksi kuin niin, että täällä jaetaan valituille 250 yrittäjälle näitä tukia.

Ed. Manninen tavoitti täällä täydellisen pohjanoteerauksen, kun hän epäili, että Bremerin linja on se, että kaikkien on pakkauduttava Pääkaupunkiseudulle. Jos nyt saan sanoa täällä kaikkien teidän todistajien läsnäollessa, että älkää ihmeessä — koettakaa nyt pitää kiinni niistä kansalaisista siellä takametsissä ja omissa kylissä — älkää päästäkö niitä Helsinkiin! Täällä Pääkaupunkiseudulla ihmiset, jotka tänne tulevat, maaseudulta karkaavat pois ja tulevat tänne, ovat myrkkyä helsinkiläisille. He aiheuttavat niin paljon sosiaalikulujen lisäämisiä, koululaitokseen on lisättävä hirvittävästi rahaa, asuntorakentamiseen aivan hirvittäviä määriä. Pitäkää ihmeessä ne siellä omissa kotikylissänne, älkää tulko Helsinkiin eikä Pääkaupunkiseudulle!

Lopulta, arvoisa puhemies, on todettava — niin kuin epäilin alussa — että logistiikka on yhtä selkeä käsite täällä kuin mystiikka tai astrologia. Logistiikka on kuljetusketju raaka-aineesta loppukuluttajalle, siis raaka-aineesta jalostettuun tuotteeseen, edelleen siitä loppukuluttajalle, joka saattaa olla maapallon toisella puolella. Siihen liittyy kaikki varastointi, välivarastointi, kaikki se. Ja uudelleen palaan ed. Rönnille sanomaan, että autokuljetukset ovat vain murto-osa logistiikasta.

Leena Luhtanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Sen kummemmin enää kommentoimatta toteaisin vain sen, että talousvaliokunta tiesi varsin hyvin, mitä on logistiikka. Me olemme käsitelleet tätä asiaa varsin monta vuotta ja olemme nimenomaan toivoneet ja esittäneet — minä vielä kertaan sen toivomuksen — että tätä asiaa pitäisi uudenlaisen logistiikan pohjalta lähteä kehittelemään. Mutta niin kuin me kaikki täällä hyvin tiedämme, yhdelläkään valiokunnalla ei ole omaa valmistelukoneistoa lähteä selvittelemään pitkiä, vaikeita, monimutkaisia, vaikka sinänsä kuinka hyviä asioita valiokunnan toimesta. Meidän on pitäydyttävä siihen, mitä meidän ministeriöissämme tehdään ja valmistellaan.

Tästä syystä, kun tässä vaiheessa on koko tämä kuljetustukiasia, pitäydyimme itse asiassa ihan tyytyväisinä siihen — kun KTM:n logistinen selvitystyö veti ikään kuin vesiperän — että liikenneministeriö on yhteistyössä KTM:n kanssa jatkanut tätä asian selvitystä, ja näinpä sitten meillä on tässä väliajalla mahdollisuus lähteä käsittelemään tätä asiaa perusteellisesti. Tästä johtuu, että ei todellakaan nähty enää tarpeelliseksi kuulla muita asiantuntijoita, koska ed. Bremerin tapaan me näimme, että logistinen kehittäminen on ikään kuin keskeinen asia tässä.

Mirja Ryynänen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Logistiikan kehittämisen osalta viittaan ed. Luhtasen puheenvuoroon. Varmasti kaikki olemme täällä sitä mieltä, että kyse on tavattoman tärkeästä asiasta.

Mutta vielä haluan korostaa, ettei jäisi väärää käsitystä, sitä että kuljetustuki on todella vain yksi ja hyvin pieni keino, tasoltaan äärettömän vaatimaton keino. Ei kukaan täällä kuvittele, että sillä ratkaistaan alueellisen kehittämisen suuret ongelmat tai yrittäjyyden ongelmat. Sillä on merkitystä tietyille yrityksille ja tietyillä alueilla ja ehkä vielä enemmän tämmöistä symboliarvoa. Se siis on oikean suuntainen toimenpide, mutta sinänsä ihan riittämätön, eli tarvitaan paljon muita ja paljon vaikuttavampia toimia, ennen kuin alueellisesta tasa-arvosta voi puhua, mutta se ei saa olla syy tämänkin pienen tuen poistamiseen.

Ed. Bremer, vielä: Kyllä me yritämme kaikkemme, että voisimme pitää kiinni omista ihmisistä siellä alueilla. Me jopa toivomme, että Pääkaupunkiseudulta mahdollisimman monet voisivat muuttaa sinne alueelle ja voisimme yhdessä toimia sen puolesta, että näitä edellytyksiä olisi.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhemies puuttui jo siihen ed. Bremerin kohtaan, jossa hän aliarvioi edustajien käyttämiä puheenvuoroja. Toivoisinkin, että jokainen edustaja antaisi arvon jokaiselle toiselle edustajalle, koska me ajattelemme omana persoonallisuutenamme eri tavalla asioista. Muun muassa, mitä tulee pienyrittäjien tukikysymykseen, johon ed. Bremer puuttui — ja täällä ei ole vastaamassa ed. Nepponen, jolle hän kohdisti puheenvuoronsa — totean, että pienyritykset tarvitsevat tukea ja se on heille elämän ja kuoleman kysymys joskus, vaikka kuljetustuki onkin vielä liian vähäinen.

Antti  Rantakangas  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Luhtanen kuvasi minusta hyvin valiokunnan asennoitumista tähän kysymykseen. Kaikella tavalla kannustamme, että kuljetustuen rinnalle ja täydentäjäksi kehitetään muita logistiikkajärjestelmiä ja niiden eteenpäinviemistä. Esimerkiksi Oulun seudullahan ollaan varsin pitkällä EU-rahoitteisissa hankkeissa, joissa on tällainen logistiikkakeskushanke vireillä. Tarkoituksena on tietotekniikkaa hyödyntäen ja myöskin kuljetusketjuja kehittäen tehostaa kuljetusten toimivuutta, mutta se ei todellakaan poista sitä ongelmaa, mikä pitkistä etäisyyksistä aiheutuu niille yrityksille, jotka Pohjois- ja Itä-Suomessa toimivat. Eivät nämä pitkät etäisyydet ja niistä tulevat kustannukset miksikään sinänsä muutu, mutta toki näitä täydentäviä järjestelmiä tarvitaan. Siinä pitää myöskin eduskunnan esittää vahvaa tahtoa, jotta uusia aluepolitiikan välineitä entisten rinnalle tulee mutta ei niin, että entisiä ajetaan alas.

Liisa  Hyssälä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer totesi, että älkää päästäkö niitä ihmisiä tänne Helsinkiin, ikään kuin hänellä itsellään ei olisi mitään vastuuta aluepolitiikasta. Ed. Bremer, te olette hallituspuolueen kansanedustaja, teillä on vastuu hallituksen noudattamasta aluepolitiikasta. Osaltaan sen seurauksena ihmiset pakkautuvat kiihtyvällä vauhdilla tänne Pääkaupunkiseudulle. Teillä pitää olla myöskin omia lääkkeitä. Te vetoatte meihin ikään kuin syyllistäen, että älkää päästäkö. Se on meidän yhteinen asiamme, niin kuin ed. Ryynänen totesi, meidän kaikkien asia, mutta vastuu hallituksen aluepolitiikasta on hallituksella ja sen eduskuntaryhmillä.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Bremerille, että Suomessa on rakennettu maailman hienoin ja modernein logistiikkaketju varsinkin suurteollisuudessa. Jokainen meistä tietää, jos otamme vaikka metsäteollisuuden, kuinka puu kulkee tehtaalta ja vedetään eteenpäin maailmanmarkkinoille. Jos te tutustutte esimerkiksi suuryhtiöiden logistiikkaketjuihin, itse olette melko vanhanaikaisesti ajatteleva kansanedustaja tässä tapauksessa.

Mitä tulee kuljetustukeen yleensä, edelleen näen asian näin, että kun Suomi on harvaanasuttu maa, niin jos joku siellä haluaa pistää koko omaisuutensa likoon ja käydä pk-sektorin yrittäjäksi harvaanasutulle seudulle, kyllä kai eduskunnan tehtävä on muun muassa tukea kaikin tavoin sitä, että yritystoiminta säilyy sillä alueella ja tehostuu. Kaikki palvelut, mitä yhteiskunnan puolesta voidaan yrittäjälle tarjota, tiestö, postitus, kaikki nämä, meidän täytyy hoitaa, ei puheitten vaan tekojen kautta.

Esa  Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer yksinkertaisti asioita liikaa. Hän totesi, jotta tiestöä parantamalla 20 miljoonalla saataisiin sama aikaan. Tähän vain yksi esimerkki. Kun eletään markkinatalousjärjestelmässä, ostajat maksavat määrätyn hinnan, siis ottavat aina edullisimman, eivät osta kalliimpaa, jos on samanlaisesta tuotteesta kysymys. Jos Helsingin sataman kupeessa tai Tuupovaaran Öllölässä on huopatossutehdas ja molemmat vievät Afrikkaan, silloin afrikkalainen ostaja katsoo, kummasta ottaa, ja ero tulee juuri välimatkasta.

Jos halutaan, että Tuupovaaran Öllölässä ihmiset kestävät ja voivat tehdä tuotettaan siellä, vaaditaan tasaavia toimenpiteitä, ja ilman tasaavaa järjestelmää, mikä kuljetustuki on, sitä ei voida tehdä. Ei se vaikuta, millainen asfalttitie tai kiitorata sinne tehdään. Siinä tulee polttoainekustannuksia joka tapauksessa, ja ihmisten palkat ja kuljetus maksavat.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Bremerin puhe kirvoitti muodoltaan kipakan keskustelun aluepolitiikasta. Luulen, että me kuitenkin jaamme yhteisen huolen siitä, että tasapainoinen aluekehitys on kaikkien intressi ja hallitsematon maassamuutto ei ole kenenkään etu. Se ei ole etu niille alueille, jotka ovat muuttotappioalueita. Se ei ole myöskään etu Pääkaupunkiseudulle, jonne väestöä tulee Ruuhka-Suomeksi asti eli liikaa suhteessa siihen palvelurakenteeseen, joka meillä täällä on.

Tässä suhteessa on tarpeetonta myöskään moittia hallitusta, koska hallitus on tehnyt voitavansa ja pyrkii edelleenkin tekemään voitavansa sen suhteen, että tasapainoinen aluekehitys pystyttäisiin turvaamaan. Siinä vaan on monia erilaisia instrumentteja. Kuljetustuki on vain detalji, josta täällä on tänään puhuttu. Tietysti tärkeintä on se, että me aikaansaisimme talouskasvua ja taloudellista toimeliaisuutta myöskin muualla Suomessa kuin keskittyneessä Etelä-Suomessa.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Rouva puhemies! Brecht kirjoitti eräässä toisessa runossaan, että "hyvä propagandisti tekee roskankaatopaikastakin retkeilykohteen". Älkää te, ed. Bremer, yrittäkö tehdä kuljetustuesta roskaa. Kuljetustukijärjestelmä on hyvä. Se auttaa pohjoisen pienyrityksiä ja siten omalta osaltaan, pieneltä osaltaan tosin, mutta omalta osaltaan kuitenkin, estää vielä isompaa muuttoliikettä, joka varmasti on haitallinen sekä pohjoiselle että Helsingin seudulle. Tunnen tämänkin alueen ongelmat ja tiedän täällä ihmisten tunnot ja todellisen tilanteen.

Ed. Bremer iski rajunlaisesti ed. Nepposta. Minä puolustan Suomen armeijaa. Kenraalit ovat olleet aluepolitiikan vahva tuki, ja kuinkas muuten, armeijahan puolustaa koko maata. Ihmisiä pitää myös olla koko maassa, jotta edes tästä koko maan perustarpeesta voidaan huolehtia.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Bremerin puheenvuoro ei saanut minua ymmärtämään hänen näkemyksiään yhtään. Mitään perusteluja sille, että kuljetustukea ei tarvita, ei tullut ed. Bremerin puheenvuorossa. Ed. Bremer väittää, että kuljetustuki on merkityksetön yrityksille. Miten se sitten voi väärentää yritysten välistä kilpailua? Jos se kerran on merkityksetön, ei kai se ainakaan silloin voi myöskään väärentää kilpailua.

Ed. Bremerin tulisi mielestäni kantaa huolta koko maasta, joka on harvaanasuttu, eikä pelkästään ajatella Pääkaupunkiseutua. Ihan koko maan ongelma on se asia, minkä takia me Pohjois-Suomen edustajat kannamme huolta myöskin kuljetustuesta, joka on sellainen asia, joka saa yritykset edes jossain määrin samalle viivalle kilpailutilanteessa.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Valpas totesi aikaisemmin niin kuin moni muukin, että se, mitä olen sanonut logistiikasta, on käsittämätöntä. Se loukkaa minua erittäin paljon. Olen yrittänyt sanoa, että asiantuntemattomuus tässä on ongelmana. Ymmärtämättömyys johtuu asiantuntemuksen puutteesta.

Ed. Valpas, kuljetustuki pienuudessaan on merkityksetön, koska se on niin pieni, että se on merkityksetön, kun sitä jaetaan. Sillä ei todellisuudessa ole paljoa merkitystä, ja se vinouttaa sen takia, että kaikki saman arvoiset kilpailijat eivät sitä saa siellä maakunnissa.

Ed. E. Lahtelalle ja ed. Tennilälle haluan sanoa seuraavaa, ja moni muu on todennut, että pitkistä välimatkoista johtuen on pakko saada jotain, joka tasoittaa kustannuksia: Arvoisa puhemies! Työvoimakustannukset ja elinkustannukset ovat aivan ratkaisevasti paljon edullisempia, kun lähdetään Kehäkolmosen pohjoispuolelle. Siinä on tasoittavaa tekijää erittäin paljon. Monen mielestä Pääkaupunkiseudulla on paljon enemmän lisäkustannuksia kuin on kohtuullista. Tasoittavia tekijöitä on luonnostaan, ja on aika yksipuolista lähteä sanomaan, että kuljetustuki on ainoa elinehto, sillä pitää tasoittaa kilpailua. Näin ei todellakaan voi olla.

Ed. Kuosmanen, metsäteollisuuden logistiikkaketju on mahdollisimman pitkälle kehitetty meillä Suomessa, mutta se taistelee epätoivoista taistelua sitä ymmärtämättömyyttä vastaan, joka logistisessa rakenteessa Suomenmaassa esiintyy. Se ei pääse kehittämään itseään niin tehokkaaksi kuin pitäisi. Tässä, te tiedätte yhtä hyvin kuin minäkin, riehuu keskustelu Vuosaaren satamasta ja mahdollisista vaihtoehdoista. Tässähän yritetään, ja jos kukaan ei ole huomannut, niin minä ensimmäisenä yritän, saada jotain järkeä siihen logistiikkaketjuun, jossa nimenomaan metsäteollisuus on osallisena. Sille ei käy Vuosaaren satama, ei sitten millään, ja se on kuitenkin meidän tärkein vientituotteemme yhä edelleen, varsinkin nyt kun it-teknologia on alamaissa.

Ed. Hyssälä, hallituspuolueen edustajana vastaan omalta osaltani siitä, että yritetään tasapuolistaa elinolosuhteita ja toimeentulo-olosuhteita koko maassa. Minä olen ensimmäisenä varmasti täällä kaikkein eniten arvostellut hallituksen aluepolitiikkaa ja todennut, kuinka epäjohdonmukaista ja epäoikeudenmukaista se on alkaen auto- ja liikenneverotuksesta, joukkoliikenteen kohtelusta jne. En voi nyt ottaa ihan vakavasti sitä arvostelua vastaan, jonka te tässä asiassa annoitte.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka en ollut paikalla, kuulin kuitenkin viestejä, mutta en aio provosoitua.

Nyt tuntuu, että logistiikka on lyönyt yli ed. Bremeristä ja mitään muuta sieltä ei tule kuin sitä. Itse, kun hän sanoi, että minulla ei ole mitään kokemusta, tunnen omaavani kuitenkin kokemusta logistiikasta, joka on yksi tärkeä Puolustusvoimien huoltojärjestelmän osa, jota on jouduttu pohtimaan ja laskemaan. Yritystoimintakaan ei ole mitenkään vierasta, jos katsoo sitä, missä itse olen ollut. Ei pienyritystoiminta niin ongelmallista ole, ettei siihen voida 40 työvuoden työuran aikana perehtyä, ed. Bremer. On aika järkyttävää, että te täällä arvioitte ihmisiä sen perusteella, että on ollut Puolustusvoimien palveluksessa. Käsillä olevat asiat ovat sen verran tuttuja, jos ei muuten, viimeistään nyt ovat tulleet tutuiksi. Ed. Bremer, ei tämä asia ole niin ongelmallinen, että sen vuoksi tarvitsee täällä näin suureen ääneen arvioida ihmisiä. Katson oikeudekseni tämän tuoda esiin.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Bremerille vielä: Yritykset eivät ole Etelä-Suomessa yhtä pitkien kuljetusetäisyyksien päässä kuin Pohjois-Suomessa. Tämän takiahan kuljetustuki tarvitaan. Kyllä kai tämä täysin selvä asia on, jos se halutaan ymmärtää. Annetaanhan tällä hetkellä muun muassa Etelä-Suomeen telakkatukea, jota ed. Bremer ei ainakaan täällä ole mitenkään kritisoinut. Minä ymmärrän telakkatuen. Silläkin on tärkeä merkitys, ja se tulee tänne Etelä-Suomeen.