Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Kyse on rikoslain 28 luvun muuttamisesta, ja siltä osin eduskunnassa on ollut huomattavan monta aloitetta nimenomaan ajoneuvojen osalta. Tälläkin hetkellä saattaa lakivaliokunnassa olla kaksikin aloitetta, joissa on, mikäli muistan oikein, yli satakin nimeä. Kysymys on siitä, millä tavoin suhtaudutaan luvattomaan käyttöönottoon verrattuna siihen, millainen rangaistuskäytäntö on varkaudessa, ja miten tulkitaan luvaton käyttöönotto. Aikoinaan, kun tämä rikosnimike tuli rikoslakiin, sitä kritisoitiin hyvin paljon ja myöskin eduskunnassa tästä on käyty hyvinkin pitkään erilaisia keskusteluja. Nimenomaan keinotekoinen rangaistusmaksimi, joka silloin säädettiin 1,5 vuodeksi, on täysin käsittämätön. Mielestäni tämän suuntainen muutos, mitä ed. Aittoniemi on esittänyt, tulisi toteuttaa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Aittoniemi toteaa aloitteessaan, että hallitus on lupaillut asiaan korjauksia, mutta tietäen herrojen kiireet on parempi ryhtyä toimiin eduskunnasta käsin. Aivan niin kuin ed. Vistbacka sanoi, tästä aiheesta on virinnyt montakin lakialoitetta jo tässä salissa.

Kuitenkin ihan perusasiasta, nimikekysymyksestä: Tässäkin aloitteessa on edelleen 7 §:ssä luvaton käyttö, törkeä luvaton käyttö. Minun mielestäni silloin kun kysymyksessä on ajoneuvon haltuunotto, koko nimike täytyisi muuttaa toisen tyyppiseksi. Tämä antaa kansalaisille väärän kuvan siitä, että he samalla syyllistyvät anastusrikokseen ja sen mukaiseen tekoon, josta voi seurata kovakin vankeustuomio. Luvaton käyttö ja myös törkeäkin luvaton käyttö alkavat olla aikansa eläneitä näissä massarikoksissa, mistä saamme päivittäin lehdistä lukea.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Itse en tiedä syntyhistoriaa, mistä ilmaus "luvaton käyttöönotto" on tullut. Minusta se ei kuitenkaan kyllä ajoneuvovarkaustapauksiin sovi millään muotoa. Itse kokisin luvattoman käyttöönoton sillä tavalla, jos semmoista ilmausta käytetään, että hätätapauksessa joku tarvitsee autoa, käy piipahtamassa jossakin ja tuo takaisin, tai jos joku on hukkumassa, käy veneellä pelastamassa ihmisen. Minusta tällainen on luvaton käyttöönotto, koska hän palauttaa välineen. Mutta jos selkeästi varastaa auton, ajelee sillä ja hylkää johonkin tai aikoo pitää jopa itsellään, niin se on varastamista silloin, onpa kohde jokin muukin kuin auto.

Siinä mielessä minä kyllä näen, että nämä edelliset puhujat, jotka ovat käyttäneet puheenvuoroja, ovat oikeassa, ja yhdyn heihin, jotta tämä pitäisi eduskunnan saada hoidettua mahdollisimman pikaisesti. Niin kuin lakialoitteessa todetaan, jostain syystä herrojen kiireet ovat semmoisia, että he eivät tämmöisiin juttuihin ole puuttuneet. Nyt eduskunnan pitäisi tässä näyttää se kaapinpaikka ja viedään ed. Aittoniemen aloite, vähän tietysti jalostettuna, eteenpäin.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn täällä käytettyihin puheenvuoroihin. Kun on kysymys autovarkaudesta ja kun kansa tajuaa, mikä on autovarkaus, siitä pitää käyttää myöskin sitä sanaa, minkä kansa tajuaa, eli autovarkaus. Koko käsite "luvaton käyttöönotto" ei ollenkaan sovi siihen tilanteeseen, missä on varkaudesta kysymys. Se voisi ehkä sopia siihen, että firmassa tai työpaikalla alainen ottaa esimerkiksi esimiehen auton tai jonkin muun ilman esimiehen lupaa omaan käyttöönsä eikä ole tarkoituskaan varastaa, vaan ottaa, niin kuin sana sanoo, luvatta käyttöön.

Ed. E. Lahtelan mainitsemat hätätapaukset minä näkisin vielä ihan joksikin muuksi kuin luvattomaksi käyttöönotoksi. Ne ovat ihan eri tilanteita. Lainsäädännössä sanojen pitäisi vastata asiaa. Varkaus on varkaus, ja se pitäisi sillä nimellä myös lainsäädännössä sanoa.