Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävien laajentamisesta on tietysti erittäin tärkeä, ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävät jatkossa ja jo tällä hetkellä ovat laajentuneet. Vastuu siitä ja seurantavastuu, mitä tapahtuu terveydenhuollossa, mutkistuu yksityistämisen kautta. Yhä enemmän tulee yksityissektorin toimijoita, pieniä terveydenhuollon alueen yrittäjiä, ja usein näissä tilanteissa myös potilasturvallisuus, usein myös annetun hoidon tason takaaminen ovat varsin haasteellisia asioita. Näin ollen jatkossa meillä pitäisi olla kunnon resurssit. Kun lääninhallitusten valvonta on varsin vähäistä tosiasiallisesti, se on enemmän seurantaa ja valituksiin reagoimista, niin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksella tämä vastuu vastaavasti kasvaa ja painottuu. Näin ollen tässä asiassa, puhemies, meillä tulee olemaan erittäin paljon haasteita.

Lopuksi: Meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ei pitäisi olla vain vipuvarsi yksityistämisen linjaan, vaan pitää katsoa hoidon laatua ja potilaan etua.

Raimo Vistbacka /ps :

Arvoisa herra puhemies! Täällä todetaan nyt vähän samalla tavoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien osalta eli se, että ainoastaan alle viisi vuotta vanhoihin asioihin voisi puuttua. Erityiset perusteet pitää olla, jos ottaa vanhempia. Tässä kyllä haluaisin korostaa sitä, että kyllä tosiasiallisesti Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kannattaisi paneutua myöskin yli viisi vuotta vanhempiinkin asioihin nimenomaan silloin, jos niissä on todellisia ongelmia, niin kuin usein on ollut. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston osalta siitä on tullut tavallaan automaatti, että jos asia, josta kannellaan, on yli viisi vuotta vanha, se palautetaan vedoten perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Mutta toivoisin, että tämän lain osalta oikeusturvakeskus kuitenkin suorittaisi seulontaa hieman tarkemmin.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävien laajentamista koskeva laki on todella tervetullut. Nythän tämä tehtävä laajenee terveydenhuollon ammattihenkilöstön valvonnasta itse siihen toimintaan. Pitää kuitenkin huomioida se, kun tällä hetkellä lääninhallitukset ovat tehneet hyvin paljon niitä tehtäviä, mitkä nyt siirtyvät Teolle, että ei tule päällekkäisyyksiä. Elikkä tehtävänjaon pitää olla selkeä, resurssit pitää turvata myös lääninhallituksille ja sitten myöskin pitää kiinnittää huomiota kuntien itsehallinnon toteutumiseen. Sitten tietysti nämä resurssit. Nythän tässä on esitetty, että ne otettaisiin muilta virastoilta. Mielestäni pitää tarkkaan harkita, missä vaiheessa ja miltä virastolta ne sitten otetaan.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan osaltani myös tämän esityksen edistämistä ja totean, että tässä on nimenomaan kysymys, kuten perusteluissa todetaan, väestön perusoikeuksien laajemmasta turvaamisesta ja kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamisesta. Nyt asianlaita on kyllä siten kuin ed. Tiusanen aivan oikein totesi, että silloin, kun palvelujärjestelmiä yksityistetään, silloin on erityisesti kannettava huolta potilasturvallisuudesta myöskin tapauksissa, joissa potilaalle hoitovirheen tai käsittelyn yhteydessä tapahtuneen muun menettelyn takia sattuu niin sanotusti huonosti.

Tässä esityksessä, arvoisa puhemies, on se hyvä painotus myöskin, että tietyissä tapauksissa keskus voi ottaa jopa kanteluita itse käsiteltäväkseen, ja sekin saattaa olla hyvä. Tulevaisuudessa näemme, miten lainsäädäntö tältä osin kehittyy ja pitääkö näitä tapauksia ottaa enemmän käsittelyyn vai riittääkö tämä lausuma. Sen tulevaisuus näyttää.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lähinnä ed. Tiusasen puheenvuoron takia pyysin tämän puheenvuoron, mutta laajennan sen koskemaan myös ed. Olinia.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ehdottomasti terveydenhuoltoa täytyy yksityistää. Se on lähtökohta. Se on rinnakkaispalvelu. Esimerkiksi Lahden kaupunkihan on tehnyt siten, että keikkalääkärit hoitavat terveyskeskuspalvelut suurimmalta osalta tällä hetkellä, ja kaikki hoitojonot puolessa vuodessa hävisivät sieltä pois. Sama henkilökunta kun siirtyi yksityisen palvelukseen paremmalle palkalle, niin tehtäväkuva ei muuttunut miksikään, mutta kuitenkin tehokkuus tuli heti. Siinä mielessä täytyy olla ehdottomasti terveydenhuollossa vaihtoehdot, kumman sitten kunta valitsee, joko yksityistämisen tai kunnallistamisen.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Oikeusturvakeskuksen toimivallan laajentaminen ja sen vaatimat lisävoimavarat on tarkoitus toteuttaa asteittain vuosien 2006—2009 aikana hallinnonalan sisäisin järjestelyin, kuten täällä on tullut jo esillekin. Valiokuntamme, sosiaali- ja terveysvaliokunta, piti perusteluissa esitettyä neljän vuoden aikataulua varsin pitkänä oikeusturvakeskuksen laajennetun toiminnan tehokkaan käynnistymisen kannalta. Uskon, että nämä resurssit ja voimavarat voidaan järjestää, kun siirtymäaika on pitkä.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! On totta, että lääninhallituksien valvontatapausten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, neljässä vuodessa jopa 51 prosenttia. Näiltä osin tätä lakia voidaan kyllä hyvin lämmöllä tervehtiä.

Osittain tähän valvontatapauksien määrän kasvuun on syynä se, että yksityiset palveluntuottajat ovat tulleet selkeästi palvelutuottajien kumppaneiksi, enkä näe sitä ollenkaan huonona kehityksen suuntana. Henkilökohtaisesti toivoisin, että tällaista tehtäväjakoa ja selkiyttämistä tehtäisiin myös Stakesin ja Teon ja ehkä Ktl:n osalta, ja jäänkin odottamaan seuraavia toimenpiteitä.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Näihin puheenvuoroihin viitaten haluan vaan todeta valiokunnan kannanoton yleisperusteluissa tämän alkuosan tekstin, jossa todetaan, että nämä tehtävät ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2004 noin 51 prosenttia. Osa tietysti näistä asioista on tarkoitus ratkaista tästä lakiesityksestä päättämisen kautta, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta on tässä kannanotossaan todennut muun muassa: "Terveyspalvelujen valvonnan ongelmaksi kuitenkin jää nyt ehdotetun uudistuksen jälkeenkin alueellisten valvontaviranomaisten käytettävissä olevien voimavarojen vähäisyys." Siihen pitäisi puuttua.

Toinen asia, jonka haluan tuoda esille, on se, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on eri yhteyksissä esittänyt sisäasiainministeriölle lääninhallitusten sosiaali- ja terveystoimen resurssien lisäämistä. Valiokunta pitää kuitenkin ongelmallisena sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö ei ole toimivaltainen ministeriö lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen rahoituskysymyksissä, vaikka sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on näiden osastojen toimialan kehittäminen.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tuolta salin keskeltä kun ei näe eikä kuule tämän hulinan takia, niin tulin tänne eteen tarkoituksellisesti vain oikeastaan korostaakseni sitä, miten tärkeästä lainsäädäntömuutoksesta on kysymys, ja erityisesti haluan kiinnittää huomiota siihen, että valiokunta oli yksimielinen, vaikka on näin isosta asiasta kysymys. Oppositio mielihyvin yhtyi tähän hallituksen esitykseen, vaikka asiantuntijakuulemisessa oli tietenkin erilaisia painotuksia liittyen siihen, miten viranomaisvalvontaa tässä voidaan tehostaa. Mutta kuten aikaisemmissa puheenvuoroissa täällä on jo kerrottu, niin erilaiset kontrolliin liittyvät valvonta-asiat ovat niin paljon lisääntyneet, että vastuunalainen lainsäätäjä tietysti siihen puuttuu. Tässä valvonta on ollut tähän asti terveyspalveluiden kohdalta vähän ongelmallinen.

Ongelma, mikä tähän edelleen jää sisälle, jota vielä kukaan ei ole sanonut, on se, että tässä tarvitaan myöskin lisää resursseja, ja se on sanottu itse asiassa valiokunnan lausunnossa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä pelkästään ei ole peukalon alla nämä resurssit, vaan niitä tarvitaan vähän muualta, ja toivotaan, että niihin voitaisiin nyt huomiota kiinnittää.

Tässä yhteydessä voi myöskin ehkä korostaa uudestaan sitä, mitä ed. Kuosmanen sanoi täällä. Se ei varsinaisesti kuulunut tämän asian sisälle, mutta se vaikuttaa tähän asiaan. On aivan selvää, että mitä paremmin meillä koko terveydenhuollon kentässä kaikki toimijaosapuolet otetaan huomioon ja asiantuntijapohjainen viranomaisvalvonta niihin kohdistetaan, kaikki se on suomalaisen potilaan hyväksi ja parhaaksi. Sitä kai me kaikki tässä salissa tarkoitamme.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron ed. Kuosmasen äskeisen puheenvuoron johdosta. Se antaa aiheen kahteen kommenttiin.

Ensinnäkin kun hän äärimmäisen voimakkaasti kannatti ja vaati suorastaan terveydenhuollon yksityistämistä, niin se tapahtui mielenkiintoisessa kohdassa, nimittäin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävien laajentamisessa. Elikkä siis toisin sanoen hän ilmeisesti päätyi siihen, että tarvitaan ehdottomasti lisää Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimenpiteitä, kun yksityistetään. No, tämä oli aika rehellinen ilmoitus.

Toinen seikka oli mielenkiintoinen. Hän käytti Lahden kaupunkia esimerkkinä. Olen lehdistä opiskellut, että se on se isohko kaupunki, jossa talous on niin kuralla kuin olla voi ja jossa on tarve nostaa veroprosenttiakin aivan huikeasti — oliko se 19,5 — että siinä sitä ollaan puhtaan kaulan kanssa, ed. Kuosmanen.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Täsmennyksenä ed. Kuosmasen sinänsä hyvään kommenttipuheenvuoroon: Tässähän ei ole kysymys yksityistämisen puolustamisesta tai vastustamisesta vaan aivan toisesta asiasta, niin että sikäli tämä puheenvuoro oli ihan oikea mutta hieman väärässä paikassa, ed. Kuosmanen, teidän osaltanne.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan yleinen käsitys on se, että kun terveydenhoitoa, sairaanhoitoa on paljon yksityistetty, myös sosiaalitoimea, ja on tullut pieniä hoito- ja hoivalaitoksia, niin niiden toiminnan seuraaminen on ollut erittäin hankalaa, työlästä. Eräs suuri ongelma on se, ettei ole ollut resursseja, ei lääninhallituksella, ei alueellisesti, niin kuin tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintökin viittaa, mihin valiokunnan puheenjohtaja ja myös varapuheenjohtaja yhdessä viittasivat. Kun suunta on sen tyyppinen, että tällaista yksityistämistä halutaan väkipakolla, jopa ideologisella tavalla, viedä eteenpäin, minkä valtiosihteeri Mykkäsen toissapäiväinen ja eilisissä Helsingin Sanomissa julkaistu kanta osoittaa, se lisää vielä tätä problematiikkaa.

Lopuksi tähän, mistä sinänsä hyvässä vastauspuheenvuorossa ed. Kuosmanen otti Lahden esimerkiksi. Ongelmahan Lahdessa on ollut se, että siellä terveyskeskuksessa ei ollut lääkäreitä. Sitten valittiin tällainen yksityistämislinja. Meillä on lukuisia terveyskeskuksia, joissa on täysi miehitys tällä hetkellä. Tämä lahtelainen ongelma on ymmärrettävä lahtelaisena ongelmana, mutta on muitakin kaupunkeja, joissa on vastaavan tyyppistä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tarkoitus oli puhetta jatkaa tuolta puhujakorokkeelta, mutta ajattelin, että annan muillekin mahdollisuuden puhua tästä asiasta, koska yksityistäminen liittyy nimenomaan oikeusturvakeskuksen laajentuneisiin tehtäviin. Ed. Pulliainen, minulta jäi kesken tämä puheenvuoro ajanpuutteen vuoksi.

Varmasti jokainen tässä salissa kannattaa keikkalääkärisysteemiä varsinkin harvaanasutuilla alueilla, missä se on yksi ainut elonpilkku, että lääkärin jostain 200 kilometrin päästä saa sinne kylälle. Siinä mielessä on hyvä asia, että eri vaihtoehtoja on tässä terveydenhuollossa. Ehdottomasti kannatan sitä, että valvontaa on lisättävä, se on selvä. Oli se sitten kunnallista toimintaa tai yksityistä, niin kaikki vaatii terävää, oikeudenmukaista, korkealaatuista valvontaa.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vaan tuoda vertailutietoja: Niissä maissa, joissa terveydenhuolto on kokonaan yksityistä, se on kyllä meille juristeille varsinainen kultakaivos. Amerikkalaisista juristeista merkittävä osa on erikoistunut nimenomaan niihin asioihin, joita meillä Suomessa kuitenkin pääsääntöisesti hoidetaan vielä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen osalta. On arvioita, että juristit paisuttavat amerikkalaista terveydenhuoltojärjestelmää niin, että se on pääselittäjä sille, miksi terveydenhuollon hallintoon ja vakuutusasioihin menee noin 20 kertaa enemmän rahaa bruttokansantuotteeseen nähden kuin Suomessa meidän terveydenhuoltojärjestelmässämme. Kyse on aivan merkittävästä erosta siinä, mihin terveydenhuoltoon menevät rahat käytetään. Jos järjestelmässä ei valvonta toimi eikä moraali ole kunnossa, niin kyllä me juristit sinne silloin tiemme löydämme, varsinkin jos tuottajat ovat yksityisiä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Yhdysvalloissa ihmisen arvo katsotaan huomattavasti korkeammaksi kuin Euroopassa, ja ne korvaukset, mitä maksetaan hoitovirheistä, leikkausvirheistä, ovat olennaisesti korkeampia. Puhutaan helposti miljoonista dollareista, kun Suomessa puhutaan tuhansista euroista, kymmenistätuhansista euroista. On selvää, että kun virheet kunnolla korvataan, kustannukset ovat suurempia. Mutta onko se väärin, että nämä ihmiset, jotka saattavat kärsiä jostakin vammasta koko loppuelämänsä, saavat kohtuullisen korvauksen siitä? Mielestäni ei. Se on näitten ihmisten perusoikeus. Suomessakin korvauksia, joita maksetaan potilaille potilasvahingoista, pitäisi mielestäni ehdottomasti olennaisesti korottaa.

Mitä tulee valvontaan, niin kyllähän tilanne on se, että on sitten työsuojeluvalvonnasta tai terveysvalvonnasta kysymys, silloin kun se kohdistuu yksityiseen toimijaan, valvonta on tehokasta, mutta silloin kun se kohdistuu julkiseen toimijaan, julkinen toimija menee ja sanoo, että ei ole valtiolla rahaa, ei ole kunnilla rahaa, ja silloin valvojat hyvin helposti sanovat, että ei sitten voi tehdä yhtään mitään. Mutta kun yksityinen yrittäjä sanoo, että ei ole rahaa panna joitakin asioita kuntoon, niin kyllä silloin yritys pannaan kiinni ja ryhdytään koviin toimenpiteisiin. Se on johtanut siihen, että yksityisellä puolella laatu on selkeästi parempaa terveydenhuollossa kuin se on julkisella puolella.

Kyllähän siihen pitää pyrkiä, mikä nyt tuntuu olevan myöskin onneksi valtiosihteerin tavoitteena, että terveyspalveluissa pitää antaa paras mahdollinen laatu parhaaseen mahdolliseen hintaan, oli se sitten yksityistä tai julkista. Mutta annetaan kansalaisten valita paras vaihtoehto.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä salissa aivan kuin tuomitaan aina jompikumpi vaihtoehto. Toisaalta ikään kuin kunnallinen tai julkinen terveydenhuolto olisi parempi; toisaalta katsotaan, että parempi olisi täysin yksityistää. Mielestäni oleellista on se, kun kunnat jatkuvasti painivat kustannusten sisällä ja niiden kanssa, että tähän kuntarakenne- ja palvelurakenneyhteyteen tulisi sellainen hyvä malli, että sekä yksityinen että kuntapuoli olisivat hyvin hoidossa. Siksi tämä laajennus on aivan paikallaan, ja oikeusturvakeskus voi itsekin käsitellä ja ratkaista näitä terveydenhuoltoon liittyviä asioita. Valiokunnan mietintö on aivan hyvä.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tietysti, kun täällä verrattiin amerikkalaista ja suomalaista terveyden- ja sairaanhoitojärjestelmää, niitä on oikeastaan melko mahdoton verrata, koska toisessa on aivan erilainen, vakuutuspohjainen järjestelmä. Meillä Suomessa on mielestäni erittäin hyvin meille suomalaisille sopiva järjestelmä, pidetään siitä kiinni. Totta kai on selvää, että nyt, kun tulee kuntiin tilaaja—tuottaja-malli, meille tulee uusi hankintalaki, kilpailuttaminen tulee olennaiseksi osaksi myöskin terveyspalveluita, niin kuntien täytyy ruveta miettimään, mikä on yksityisen terveydenhuollon osuus sitten siinä tuottamistavassa. Ei se mitään järisyttävää ole.

Mitä tulee sitten näihin potilasvahinkoihin, niin olisin kyllä tässä salissa erittäin huolestunut niistä ja nimenomaan julkisella puolella, jolla on esimerkiksi henkilökuntaa todella liian vähän isoissa sairaaloissa. Potilasvahingot ovat lisääntyneet valitettavasti todella paljon. Olen kysynyt täällä ministeriltä muun muassa tästä asiasta, minkä tähden jo toukokuussa tänä vuonna loppuivat potilasvahinkolautakunnalle osoitetut varat, jotka me täällä osoitamme. Niin suuri eriarvoisuus vallitsee, että jos sinulle tulee potilasvahinko alkuvuodesta, sinä kenties saat siitä korvauksen, mutta jos se tulee loppuvuodesta tai kesällä, sinulla ei enää ole mahdollisuutta siihen. Minusta tämä on sitä eriarvoisuutta, ei niinkään se, tapahtuuko vahinko yksityisellä vai julkisella puolella.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tulonen on tietysti aivan oikeassa siinä, ettei tällä tavalla voi vertailla. Minä kerroin vain, mikä ero on juristien kohdalla siinä, paljonko juristit saavat palkkaa. En ottanut kantaa muuhun. Itse uskon, että jos järjestelmän pääosa on kuitenkin perinteinen julkisen vallan pyörittämä järjestelmä, siitä hyvin monia toimintoja sieltä sivulta voidaan ja kuuluukin kilpailuttaa jo siksi, että saadaan tietoa oikeasta tai mahdollisimman tehokkaasta tavasta tuottaa. Mutta luotan siihen, että meidän järjestelmäämme voidaan laidoilta kilpailuttaa paljonkin, kunhan se ytimeltään säilyy sellaisena kuin on.

Mutta ed. Sasille: Amerikkalaisesta korvausjärjestelmästä, jonka ilmeisesti tunnette aika hyvin, on hyvin vaikea sanoa niin, että kysymys olisi erityisesti ihmisarvon arvottamisesta, koska heillä vahingonkorvausjärjestelmässä on lähes aina myös rangaistusluontoinen osa, koska amerikkalainen oikeuslogiikka lähtee siitä, että viranomaiset eivät valvo paljon, mutta sitten, jos virheitä tapahtuu, niin vahingonkorvauksessa on usein myös rangaistusluonteinen elementti, ja he uskovat tämän elementin pelotusvaikutukseen. Sen takia korvaukset ovat niin suuria, eivät sen takia, että amerikkalainen järjestelmä sinänsä pitäisi ihmisarvoa jotenkin erityisesti tai merkittävästi arvokkaampana kuin suomalainen tai eurooppalainen järjestelmä.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmanen lämmitti saunan, kun hän aloitti keskustelun yksityisestä ja julkisesta terveydenhuollosta, ja ed. Sasi erityisesti heitti kiukaalle lisää vettä. Hän lähti vertailemaan amerikkalaista ja suomalaista järjestelmää ja totesi, että amerikkalainen, joka pohjautuu yksityiseen terveydenhuoltoon, on tehokkaampi ja tuottaa laadukkaampia palveluja.

Tästä me voimme käydä pitkän ja perusteellisen keskustelun. Amerikkalainenkin terveydenhuoltojärjestelmä pitää sisällään myöskin julkisen osion. Mutta yhdysvaltalaiselle järjestelmällehän on ominaista, että se on kaksijakoinen. Se on kaksijakoinen, jossa rahalla saa merkittäviä, hyviä, laadukkaita palveluja ja sitten rupusakille, köyhemmälle väestölle, on tarjottu nämä julkiset terveydenhuoltopalvelut, jotka ovat laaduttomia.

Amerikkalainen järjestelmä noin kansantuotteen tasolla — kun ed. Kuosmanen totesi, että tämä yksityinen terveydenhuolto on niin paljon tehokkaampi ja parempi — käyttää kansantuotteesta 14 prosenttia, kun suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä, joka on myöskin kattavampi itse asiassa laadukkaiden palvelujen ja saatavuuden osalta, maksaa kansantuotteestamme vain 7 prosenttia, eli tämä yksityinen terveydenhuoltojärjestelmä on tuplaten kalliimpi kuin julkinen terveydenhuoltojärjestelmä. Yhdysvaltalaiselle järjestelmälle on myöskin ominaista se, että noin 40 miljoonaa kansalaista on ulkona näiden laadukkaiden terveydenhuoltopalveluiden. Tiedätte hyvin, että presidentti Clintonin kaudella yritettiin käynnistää terveydenhuoltoreformi, jossa olisi otettu mallia tästä suomalaisesta järjestelmästä.

Minä soisin, ed. Sasi, että kun te kerrotte tästä amerikkalaisesta ihmemaasta täällä meille, niin kertoisitte tämän kokonaisuuden myöskin. Se on eriarvoinen järjestelmä, se on huomattavasti kalliimpi terveydenhuoltojärjestelmä kuin suomalainen.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Puhemies! Nämä oikeusturvakysymykset tietenkin liittyvät palvelujen tuottamistapaan. Kunnallisvaalien allahan meillä oli jonkinlainen näytelmä. Silloin taidettiin hyvän hallituskumppanin SDP:nkin suunnasta puhua tämmöisestä kiiluvasilmäisestä yksityistämisinnosta. Nyt ministeri Filatov näyttää käyttäneen vähän samantapaisen puheenvuoron tänään.

On mielestäni kuitenkin syytä todeta, että hallituksen yhteisesti hyväksymässä palvelurakenneuudistuksessa on nimenomaan tarkoitus selvittää myöskin palvelujen tuottamistavat. Sehän on hallituksen linja. Ei tämä ole keskustalle mikään ideologinen kysymys koskaan ollut, miten palvelut tuotetaan, vaan kysymys on siitä, että meidän pitää turvata nämä hyvinvointipalvelut, ja silloin tarvitaan molempia väyliä ja on katsottava, kumpi on tehokkaampi tapa tilata palvelut pitkässä juoksussa. Tämä kannattaa nyt muistaa, kun näitä asioita uudistetaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtäviä laajennetaan, koska haasteet ovat kasvaneet. Esimerkiksi kuntien potilasasiamiesten työstä menee tällä hetkellä 20—30 prosenttia yksityissektorin potilaiden asioiden hoitamiseen, ja kulut maksaa kunta, eli niitä ongelmia on todella myös siellä yksityisellä sektorilla. Kaiken kaikkiaan ihan potilaan kannalta on sama, missä se vahinko on tapahtunut, missä hoidon taso ei ole kunnollista.

Meillä on mrsa-bakteeri leviämässä. Syy tälle sairaalainfektiolle on siinä todella, että on liian vähän ihmisiä tekemässä työtä, työ on kiireistynyt, ei ehditä huolehtia hygieniasta, potilaita on liikaa samoissa huoneissa jne. Tämä ongelma on yleinen. Tässä mielessä on erittäin tärkeätä, että tämän päivän aihe on havaittu ja sitä viedään eteenpäin. Tarvitaan resursseja, niin kuin täällä on valiokunnan puolesta sanottu.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ihmiselle mikään ei ole tärkeämpi kuin hänen oma terveytensä, ja siitä syystä luulen, että jokainen meistä haluaa ensisijaisesti panostaa juuri tuohon terveyteen ja sen ylläpitämiseen.

Mitä tulee laatuun, niin täytyy sanoa, että Suomessa välttämättä ei ole maailman parhaat sairaalat vaan niitä voidaan löytää muun muassa Yhdysvalloista ja joistakin muistakin paikoista. Suuri ongelma on se, että meillä terveydenhuollon laatu johtuen resurssipulasta on paremminkin heikkenemässä kuin paranemassa. Tämä kehityslinja ei ole kovin hyvä, ja se on tietysti tapahtumassa juuri nykyisen hallituksen aikana.

Täytyy sanoa, että Suomen terveydenhoitojärjestelmälle on erityisen tyypillistä se, että meillä on jonoja. Menkää Yhdysvaltoihin, menkää moniin muihin maihin: Kun haluat mennä sairaalaan tai hoitoon, menet heti, et jonota. Meillä jonotetaan puoli vuotta, vuosi, (Hälinää) ja se osoittaa sen, että kun on liian vahvasti julkinen sektori hoitamassa näitä asioita, ihmiset eivät saa palveluita, koska poliitikot päättävät, lääkärit päättävät, koska palveluita saa, eikä yksityinen, jolla on se vakuutus ja joka saa sen palvelun välittömästi mennessään.

Täytyy sanoa, että tavallaan siinä, kuinka suuri osa rahasta käytetään terveydenhoitopalveluihin, näkyy yhteiskunnan laadun taso, se mitä arvostetaan. Terveydenhuoltoon, siihen kaikkein tärkeimpään asiaan, ihmisten kannattaa laittaa. Tietysti on paljon sellaisia hoitoja, kuten kauneusleikkauksia ja muita, jotka nostavat tätä bruttokansantuoteosuutta, jotka eivät ole välttämättömiä, mutta jotkut pitävät niitäkin tärkeinä.

Mutta kaiken kaikkiaan, kuten ed. Ala-Nissiläkin sanoi, tärkeintä on se, että ihmiset itse saavat valita, haluavatko käyttää julkista vai yksityistä, ja silloin jokainen ottaa tavallaan vastuun siitä, että hän tekee oikean valinnan ja saa sen parhaan palvelun. Jokainen yksilö osaa sen tehdä paremmin kuin yksikään kansanedustaja tässä salissa sen yksilön osalta.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käynnistetty mielenkiintoista keskustelua, mutta haluaisin muistuttaa, että tässä laissa sen perimmäinen tarkoitus on jakaa valvontatehtävää, mikä on lääninhallituksien osalle koitunut mahdottomaksi. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveystoimen ihmiset eivät pysty vierailemaan läheskään joka kunnassa eivätkä pysty vierailemaan ja tarkastustehtäviään hoitamaan läheskään jokaisessa palveluntuottajayksikössä, joten siinä suhteessa tämä laki on erinomainen saavutus. Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on, että palvelut tuotetaan laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti, ja valvonta on oleellinen osa, jotta tämä tavoite toteutuisi.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Moilanen-Savolaisen puheenvuoroon on helppo jatkaa, että täällä nyt ihan turhaan kiivaillaan siitä, kumpi järjestelmä on paras, koska kyllä kai kuitenkin niin on, että meillä pitää olla julkinen perusterveydenhuollon tai yleensä terveydenhuollon järjestelmä, jota sitten yksityinen täydentää. Mutta totta kai molempia pitää valvoa, että palvelut ovat turvallisia ja laadukkaita.

Meillä Forssassahan on erinomaiset kokemukset siitä, kun pistimme alemman tason erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteen ja saavutimme 11—30 prosenttia säästöjä, kun verrataan samojen palvelujen keskimääräiseen hintaan maan tasolla. Eli palvelurakenteita kehittämällä saadaan järkeviä säästöjä ja sitten keskittymällä tietyllä tavalla olennaisiin tehtäviin. Kyllä myöskin julkisen sektorin osalta pitää voida kilpailuttaa. Meillä on nyt mahdollisuus kilpailuttaa esimerkiksi keskussairaaloita ja katsoa, miltä osin ja miltä keskussairaalalta me ostamme ne palvelut, jotka me tarvitsemme täydentämään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää, joka meillä jo tällä hetkellä valmiina siellä on.

Eli olennainen kysymys on se, että palvelut ovat turvallisia ja laadukkaita, ja se, kuka ne järjestää, on minusta toissijainen kysymys. Niin kuin täällä ed. Ala-Nissilä sanoi, niin se ei ole keskustalle koskaan ollut mikään ideologinen kysymys. Muistutan vielä sosialidemokraatteja siitä, erityisesti ministeri Filatovin käyttämän puheenvuoron johdosta, että hallituksella on yhteinen tavoite uudistaa palvelurakenteita ja silloin myöskin palvelujen tuottamisjärjestelmiä pitää tarkastella hyvin ennakkoluulottomasti. Mutta aina vastuun pitää olla julkisella sektorilla siitä, että ihmiset saavat palvelut. Tuottamistapa on asia erikseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasille vastauspuheenvuorona äskeisen johdosta: Häneltä sellainen pikantti yksityiskohta jäi tuossa kaikessa kiireessä kertomatta, että siellä Jenkeissä on semmoinen juttu, että kysytäänkin juristilta, leikataanko se sydän vai ei. Minä tykkään siitä, että siltä lääkäriltä kysytään. Se tuntuu turvallisemmalta, kun on kaikenlaisia juristeja tullut vastaan tässä viime aikoina.

Sitten toinen kommentti on ed. Ala-Nissilälle. Tämä oli hyvin merkittävä kommentti, että tämä tilaaja—tuottaja-malli ei ole teille ideologinen kysymys, sillä tästä presidentinvaalikampanjasta ainut minulle mieleen jäänyt asia oli presidenttiehdokas Vanhasen kommentti, että menkää pohjoiseen ja katsokaa tilaaja—tuottaja-mallia, se on meille ideologinen kysymys. Hyvä kun korjasitte presidenttiehdokkaan lausunnon.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan tästä kotimaan keskustelusta: Kyllä pikkasen hämmästytti se, että ainakin julkisten tietojen mukaan valtiosihteeri Mykkänen suorastaan vaati, että jollei kunnissa muuten palvelurakennetta viedä kilpailuttamisen, yksityistämisen ja ulkoistamisen suuntaan, se tehdään jopa lainsäädännön nojalla. Kyllä se on aika huolestuttavaa — mikä tähän pakottaa — siitä huolimatta, että varmasti hallituksessa ihan asiallisesti keskustellaan niistä vaihtoehdoista, millä tavalla, millä rakenteella ja millä muodoilla palveluja pitää jatkossa muun muassa kunnissa tuottaa.

Mutta jottei ainoastaan tuo ed. Sasin hehkutus amerikkalaisen järjestelmän hyvistä puolista nyt jäisi pöytäkirjoihin, niin on pakko todeta muiden puheenvuorojen lisäksi, että saattaa olla, että siellä USA:ssa monessa hoitopaikassa saa hyvää hoitoa, laadukastakin hoitoa, mutta monet lääkärit vaan valittelevat sitä, että jollei potilaalla, jolle he sitä hyvää hoitoa, esimerkiksi leikkauksen, suorittavat, ole riittävää vakuutusturvaa tai työnantajan maksamaa turvaa, niin ne raukat potilaat tahtovat menehtyä sen hyvän hoidon jälkeen, kun heillä ei ole varaa maksaa sairaalavuorokausia. Elikkä siihen järjestelmään sisältyy todella suuria puutteita ja ongelmia yksittäisen kansalaisen kannalta. On väärin luulla, että kaikki USA:n kansalaiset saavat todella parempaa ja laadukkaampaa hoitoa. Kyllä siellä miljonäärit saavat ja löytyy varmaan sellaisia sairaaloita, joista ei meillä voida uneksiakaan, mutta ei niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä koko maan sairaala- ja terveydenhoitojärjestelmästä.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut todella hirveän omituinen tapa, että ei hoideta ihmisiä, vaan pannaan heidät jonoon. Suomessahan on jo tullut semmoinen käytäntö, että ihminen on onnellinen siitä, että hän pääsee jonoon, eikä siitä, että hän pääsee leikkaukseen.

Mutta sen verran voi sanoa, että minua oikeastaan hirvittää yksi asia, Se on se, että kunta ei ole kilpailukykyinen työnantajana terveydenhuollon alueella nyt. Se on ongelma-asia. Se on erittäin suuri asia tulevaisuudessa, kun ei saada enää ihmisiä töihin kuntapuolelle. Se on minusta suurempi asia kuin nämä muut asiat, kuten mikä on meidän vakuutusjärjestelmä jne. Siinä täytyisi jotain tehdä. Monet sairaanhoitopiirithän ovat yrittäneet lähteä tekemään sitä jotakin, mutta se on se iso vaikea asia.

Mutta laitan vielä paremmaksi, ed. Sirkka-Liisa Anttila. Kun Pirkanmaalla on myöskin ollut tämä sama malli siellä Mäntän—Vilppulan seudulla, nyt on todettu, kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistettiin, että se todella hyvin onnistui, niin hyvin, että Mäntän aluesairaala, joka siellä toimii, on rankattu niin sanotusti tehokkaimmaksi aluesairaalaksi Suomessa (Ed. S-L. Anttilan välihuuto). Kyllä te olette varmasti kakkosia. — Mutta tämä on ihan hyvä asia myöskin muiden kansanedustajien tietää, kun me pelkäämme niin kovasti näitä järjestelmien muutoksia. On puhuttu, että erikoissairaanhoito pitää olla erillään, mutta ainakin Forssassa ja Pirkanmaalla on käsitys, että ei välttämättä tämä ole oikein eikä järkevää, vaan tämä toinen malli voi olla hyvä.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Viimeistään tässä vaiheessa on syytä huomauttaa, että nyt puhutaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävistä ja niiden tehtävien laajentamisesta eikä suomalaisen terveydenhuollon organisoinnista, vaikka ne toisiinsa liittyvätkin. Organisoinnin periaatehan on yleensä se, että ihminen tarvitsee palvelua, palvelua varten tarvitaan organisaatio, organisaatiota varten tarvitaan rahaa. Se organisaatio voi olla yhteiskunnallinen tai sitten yksityinen. Nyt me keskustelemme siitä organisoinnin osasta.

Mitä tulee suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään, niin toki kaikki sen tunnustavat, että paljon on parantamisen varaa, jopa sillä tavalla, että osittain olisi pantava ihan suureen säkkiin, pudistettava ja tehtävä uudelleen koko organisaatio tietyiltä osiltaan, jotta se toimisi. Mutta samaan hengenvetoon sanon: kyllä USA:laisilla on paljon enemmän opittavaa Suomesta kuin suomalaisilla USA:sta.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että syntyi spontaani keskustelu terveyspalveluista. Itse tässä Teo-asiassa on neljä liikkuvaa osaa: Siinä on varsinainen Teo, sitten on lääninhallitus, toisaalta yksityiset ammattihenkilöt ja toisaalta terveydenhuollon toimintayksiköt. Siellähän tämän kyseisen lain mukainen tarkastelu tapahtuu.

Sen ohitse halusin tähän muuhun keittoon vaan heittää semmoiset lisät, joita, kun olette innokkaita, ehkä miettisitte itse tykönänne: 30 vuoden aikana Suomessa on tullut markkinoille viisi kertaa enemmän lääkäreitä, viisi kertaa enemmän hoitohenkilökuntaa verrattuna 30 vuotta sitten olleeseen tilanteeseen, jolloin kansanterveyslaki tuli voimaan. Väestöä meillä on ehkä 100 000—200 000 enemmän, ei yhtään enempää. Sairauksia ei ole yhtään enempää tässä maassa. Kysyn teiltä kaikilta, jotka olette kunnallispolitiikassa mukana ja täällä: Mikä tässä, hyvät herrat ja daamit, oikein mättää? Meillä on viisi kertaa enemmän voimavaroja ja kaikki tuntuu jokaisen mielestä olevan yhä enemmän sekaisin.

Se, että bkt-suhde on meille näin hyvä, johtuu suurimmaksi osaksi vaan siitä, että sairaanhoitajien palkat ovat huonot. Myöskään lääkäreiden palkat eivät ole kilpailukykyiset, haluttiin tai ei. Tämä on se pääseikka, joka vetää henkilöstöä yhä kiihtyvällä vauhdilla yksityiselle sektorille, halutaan tai ei. Tässä pitäisi tehdä paljon isompi remontti konsanaan kuin mitä on nykyinen hoitotakuu ja siihen liittyvät asiat. Se on erittäin julma totuus, joka meillä on edessämme. Se on 30 vuotta luurannut nurkan takana.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ed. Vielma viittasi, pitäisi siirtyä enempi asiaan, mutta asian kautta siirryn siihen, mistä alun perin ed. Kuosmanen on tämän aloittanut. Jos ajatellaan tätä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen asemaa, nyt kun yhteiskunta hoitaa ja tekee, niin ei sillä paljon asemaa tarvitse ollakaan, mutta kun tulevaisuudessa ed. Kuosmasen mainitsema yksityistäminen, ammattikilpailuttaminen jne. edistyvät, niin silloin tietysti jonkun täytyy enempi valvoa sen kunnallisen päättäjän lisäksi tätä asiaa, että tämä on kunnossa, ja täytyy olla hyvä paikka, mihin voi vedota taikka missä voi sitä valvontaa suorittaa.

Esimerkkinä kerron tästä hyvästä yksityistämisestä sen, että kun Haminan kaupunki ennen tarjosi Virolahden kunnalle terveydenhuoltopalvelut mutta ei kyennyt tekemään kunniallista tarjousta, kunta ostaa yksityiseltä ensi vuoden alusta alkaen koko terveydenhuoltopaketin huomattavan paljon halvemmalla kuin kaupunki sitä kykeni tarjoamaan. Minusta tämä on oikea suunta ja tämä vie siihen malliin, missä suomalainen yhteiskunta myöskin tulee tulevaisuudessa kilpailukykyisesti tarjoamaan kaikille kansalaisille, jotka vähän maksavat, kunnolliset ja hyvät terveydenhuoltopalvelut. Mutta silloin tällä oikeusturvakeskuksella ja sillä keskustelulla, mihin tässä nyt viitataan, tulee olemaan paljon suurempi merkitys kuin mitä sillä tänä päivänä on olemassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Muutamaan aikaisempaan puheenvuoroon pitää todeta, että julkinen terveydenhoito vastaa synnytyksistä, neuvolatoiminnasta, päivystysleikkauksista, koko sairaanhoidosta, yöpäivystyksistä, tehohoidosta, kaikista vaikeimmista operaatioista. Se hoitaa myös yksityispuolen komplikaatiot. Esimerkiksi kun Helsinki antoi koko joukon operaatioita yksityisille sairaaloille, niin Hus, siis Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, otti kuitenkin kannettavakseen kaikki komplikaatiot. Ne henkilöt, jotka työskentelevät esimerkiksi Pääkaupunkiseudun yksityissairaaloissa, tietävät, millä tavalla näitä asioita hoidetaan. Kuitenkin tietty vastuu on koko ajan julkisella puolella. Tässä mielessä ed. Seppo Lahtelan puheenvuoro ei voi olla mikään linjapuheenvuoro, miten pitäisi mennä eteenpäin. Haminan sairaalan säilyttäminen ... Ed. Lahtela, ennen kuin poistutte: Pitäkää siitä kiinni, ettei sitä Haminan sairaalaa lopeteta.

Tämä on selvä, että julkisella sektorilla on päävastuu eikä voida ajatella, että kermaa kuoritaan tiettyjen puolelta vain yksityispuolelle. Ja lopuksi, tietysti julkinen sektori tarvitsee nykyisen yksityisen sektorin tukemassa ja mahdollistamassa sen toimenpiteitä, ja Teolla on nimenomaan yhä tärkeämpi tehtävä tässä, niin kuin täällä on todettu.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Terveyspalvelujen valvonnan pääpainohan on edelleen lääninhallituksissa. Silloin aikoinaan, kun läänejä vähennettiin, huomautettiin, että tämä valvonta tulee heikkenemään, ja näinhän siinä on käynyt. Se ei ole riittävää. Huolestuttavaa on se, että potilasvahingot ovat lisääntyneet, ja siihen vaikuttaa varmasti osaltaan myöskin tämä henkilöstön kiire ja työpaine, ja se tulisikin ottaa huomioon.

Täällä kokoomus totesi, että terveydenhuollon puolella on huonot palkat sairaanhoitajilla ja lääkäreillä. Se pitää pitkälti paikkansa, mutta itse olette vaatineet veronalennuksia jatkuvasti. Niillä verovaroillahan ne maksetaan nämä terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien palkat, ja jos kerta otetaan verotulot pois kunnilta, niin milläs ne maksaa niitä palkkoja? Kyllähän tässä nyt näkyviin tulee hyvin kaksinaamainen peli: Te vaaditte parempia palkkoja, mutta samalla vaaditte veroja pois.

Kun ed. Sasi totesi tästä Yhdysvaltain ihannemaasta, niin tulkoon nyt todettua, että siellä on noin 40 miljoonaa ihmistä lähes kokonaan ilman terveydenhuoltoa. Siellä käytetään kaksi kertaa enempi bruttokansantuotteesta rahaa kuin Suomessa. Jos Suomi käyttäisi sen saman määrän rahaa, se merkitsisi noin 10 miljardia euroa lisää terveydenhuoltoon rahaa, ja kyllä täälläkin olisi luksussairaalat, jos semmoinen määrä pantaisiin lisää rahaa terveydenhuoltoon. Se muuttuisi todella toisenlaiseksi.

Sitten tästä yksityistämisestä vielä. Karjaan kaupunki myi oman terveyskeskuksensa ja ostaa kaikki terveys- ja sosiaalihuollon palvelut Folkhälsanilta. Veroprosentti on 20. Ainakin vielä pari kolme vuotta sitten kaikista kalleimmat terveydenhuollon palvelut oli Karjaan kaupungilla.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! On välttämättä korjattava ed. Tiusasen puheenvuorossaan esittämää väitettä, että kun Helsingin kaupunki osti leikkauksia, niin yksityispuoli täysin välttyi vastuulta ja julkinen puoli joutui hoitamaan komplikaatiot. Näin ei suinkaan ollut. Ensinnäkin kilpailutuksessa voidaan sopia siitä, että tehdään vaikka 14 päivän raja, johon asti yksityispuoli vastaa komplikaatioista, ja sen jälkeen mahdollisesti vastuu siirtyy julkiselle puolelle. Helsingissä kilpailutuksessa juuri sovittiin tietystä rajasta, johon asti yksityispuoli joutui vastaamaan komplikaatioista. Toinen kysymys on sitten se, että komplikaatioita heidän tekemissään leikkauksissa esiintyi huomattavasti vähäisemmin kuin niitä tavallisesti on.

Ed. Tiusanen unohti omasta luettelostaan myös yhden merkittävän kustannustekijän, joka esimerkiksi Helsingissä näkyy julkisen puolen terveydenhuollon kustannuksissa. Se on kriisitilanteisiin varautuminen. Hyvänä esimerkkinä voidaan tässä tuoda esimerkiksi Myyrmannin onnettomuus. Jos Helsingissä ja Pääkaupunkiseudulla muualla ei olisi tätä kriisivalmiutta, niin miten tämä olisi hoidettu? Kyllä tämä toisaalta on muistettava tässä yksityistäminen versus julkinen -keskustelussa, että julkinen puoli joutuu varautumaan tämmöisiinkin tilanteisiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuosta ed. Peltokorven puutelistasta: Siinähän olisi monia monia muita, muun muassa koulutuksen velvollisuus jne. jne.

Mutta tuohon, mitä sanoitte. En tiedä mistä yksityistämisvaiheesta te puhuitte, kun siirrettiin leikkauksia yksityispuolelle suuri määrä. Itse puhuin siitä, mikä liittyi sairaanhoitajalakkoon, sen jälkeiseen tilanteeseen. Siis se ei ole tämä viimeinen vaan sitä edellinen ulkoistaminen, ja siinä yhteydessä ei tätä komplikaatioasiaa ollut kilpailutilanteessa otettu huomioon ja verrattiin julkisen puolen hintoja yksityisiin ja yksityiset olivat selvästi halvempia.

Nyt tässä seuraavassa vaiheessa, johon on lähdetty, on otettu huomioon 14 vuorokauden vastuu komplikaatioista, jolloinka hinnat eivät enää olekaan halvempia yksityispuolella, vaan julkinen sektori kilpailee, Hus muun muassa, niitten hintojen kanssa aivan hyvin. Tästä huolimatta ne toimenpiteet ostettiin yksityispuolelta, vaikka ne olivat kalliimpia.

Tämä komplikaatiokysymys on hyvin tärkeä näkökulma. Sehän varsinaisesti ei ole mikään virhe, vaan yksinkertaisesti tulee tilanne, joka johtuu potilaan huonosta fyysisestä kunnosta. Kun puhutaan yleensäkin komplikaatioiden korvaamisesta ja esimerkiksi nimenomaan potilasvakuutuksesta, niin vakuutushan lähtee siitä, että korvataan vain ne toimet, joissa on selvä taitovirhe, ja tällainen niin sanottu ennakoitava hyväksyttävä komplikaatio on otettava huomioon. Se ei ole yleensä niin helposti selitettävissä, mitä se on esimerkiksi bakteerimaailman näkökulmasta.

Pekka Kuosmanen /kok:

Herra puhemies! Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävien laajentaminen on meillä nyt käsittelyssä. Se on varmasti paikallaan potilaan oikeusturvan, potilaan saaman hoidon laadun kannalta, että tämmöinen oikeusturvakeskus meillä Suomessa on, joka ehdottomasti puolueettomasti valvoo niin yksityisen kuin kunnallisen sektorin terveydenhuollon toimintaa.

Potilaan kannaltahan on varmasti aivan yksi ja sama, kuka terveydenhuollon palvelut tarjoaa, onko se yksityinen vai kunnallinen taho, jos ihminen on sairas. Se palvelun laatu on ainut kriteeri, joka kiinnostaa potilasta, kun hän menee leikkaushuoneeseen esimerkiksi, se mikä on lopputulos. Siitä meidän pitää olla hyvin kiitollisia, että Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset ovat huippuosaajia tällä hetkellä ja osaamistaso nousee vuosi vuodelta vielä.

Siinä mielessä alun perin otin laajennettuna tämän keskustelun ed. Lammisen takia, kun ed. Lamminen sanoi, että heillä on kahdeksan lääkärinvirkaa Kiuruveden terveyskeskuksessa ja yhtään lääkäriä eivät ole kymmeneen vuoteen saaneet. Keikkalääkäreitä ja nuoria poikia käy kaksi ja puoli kertaa viikossa ja siinä koko terveydenhuolto.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmanen siinä puheenvuorossaan, mihin hän viittasi, viittasi minun edelliseen puheenvuorooni, jossa puhuin tästä valtiosihteeri Mykkäsen aktiivisuudesta, johonka muun muassa hyvin ed. Pulliainen ja myöskin moni muu edustaja täällä viittasi.

Haluaisin tähän lopuksi todeta vielä sen, että meillä on erittäin hyvä julkinen sektori niin kuin sisimmästään ja sydämestään, mutta sitä pitää tukea. Se, että heikennettäisiin sen tulevaisuutta aiheettomalla pakonomaisella kilpailuttamisella, on se ongelma, mikä liittyy valtiosihteeri Mykkäsen lähtökohtaan. Tässä mielessä me olemme erittäin tärkeän keskustelun käyneet, huomanneet, että meillä on tärkeä, ytimeltään terve järjestelmä, joka vaatii edelleenkin myös resursseja, ja niitä resursseja todella tarvitaan huolimatta siitä, että maassa on tiettyjä resursseja ehkä viisi kertaa enemmän vuoden 75 tasoon verrattuna.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Kun täällä ehkä vähän asian ulkopuolellakin on keskusteltu kovasti siitä, mikä sektori on nyt tehokkain, yksityinen vai julkinen, niin kannattaa ehkä muistuttaa eräästä hollantilaisesta tutkimuksesta, joka julkaistiin muutama viikko sitten ja jonka olen saanut eduskunnan tietopalvelusta: "Public Sector Performance". Sen mukaan Suomen koulutus ja terveydenhuolto oli aivan huippuluokkaa, nimenomaan julkisen sektorin terveydenhuolto.

Minusta suomalainen järjestelmä toimii varsin kohtuullisesti — sanoisin hyvin — terveydenhuollon osalta. Siihen kuuluu ensinnäkin julkinen sektori, ja ihmettelen kyllä ed. Sasinkin lausuntoja, jotka ainakin epäsuorasti voidaan katsoa epäluottamuslauseeksi suomalaiselle lääkärikunnalle ja terveydenhoidolle. Toisaalta meillä on yksityinen sektori, joka täydentää sitten meidän julkista sektoria.

Puhemies! Haluan vielä tuoda esille tämän hollantilaisen tutkimuksen. Jälleen kerran Suomen julkisen sektorin tuottavuus tuotiin esille myönteisessä mielessä kansainvälisessä tutkimuksessa.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Aina on ongelmia, kun verrataan ulkomaisiin systeemeihin, jos niitä totaalisesti verrataan keskenään. Tässä keskustelussa on hyvin paljon käytetty termejä julkinen sektori, yksityinen sektori, järjestelmä, hallinto. "Potilas"-sana on unohdettu kokonaan. Toivoisin, että se on se, mikä erityisesti muistetaan, ja keskustelu lopetetaan sanaan "potilas".