Paula Risikko /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite liittyy jättämääni talousarvioaloitteeseen, joka on hyvin saman suuntainen kuin mikä kristillisdemokraattien eduskuntaryhmältä ja vihreitten eduskuntaryhmältä on jo aikaisemmin täällä esitelty. Muun muassa A-klinikkasäätiö, Elämäntapaliitto, Sininauhaliitto, Terveys ry, Terveyden edistämisen keskus ry sekä eräät muut sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat ehdottaneet, että tehokkaimmaksi alkoholipoliittiseksi keinoksi todettu korotettu alkoholiverotus väkevän viinan osalta otettaisiin uudelleen käyttöön. Alkoholiveroa tulisikin korottaa alennuksia edeltävälle tasolle nimenomaan väkevän viinan osalta, ja siitä tässä aloitteessa on kysymys.

Kohtuullinen verojen korotus ei välttämättä lisäisi alkoholin tuontia merkittävästi, koska nyt kulutusta lisänneet ryhmät eivät toisi alkoholia Virosta muutenkaan. Myös Viro on lisännyt alkoholiveroa 5 prosenttia vuoden alussa. Verojen korotusta edellyttää myös valtioneuvoston periaatepäätös, jonka tavoitteena on alkoholin kulutuksen kääntäminen laskuun ja jonka toteuttamiseen nykyinen hallitus on sitoutunut. Kansalaisjärjestöt katsoivat, että vuoden 2004 veroalen tavoitteena oli paras mahdollinen verotuottojen turvaaminen, ei kansanterveyttä vaarantavien haittojen minimointi. Järjestöjen näkemysten ja kokemusten mukaan nyt on saavutettu sellainen haittojen taso, jota ei voi ylittää.

Veroalen jälkeiset akuutit alkoholihaitat ovat jo nyt nähtävissä. Alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut voimakkaasti, suurin myynnin kasvu on tapahtunut väkevien viinojen kohdalla, ja oluen hintakilpailu on johtanut siihen, että oluesta on tullut vähittäiskauppojen sisäänheittotuote. Suurkuluttajat ovat lisänneet juomistaan. Stakesin kyselytutkimus vuodelta 2004 sisältää paradoksin. Samaan aikaan, kun alkoholin myynti on kasvanut, ihmiset raportoivat kulutuksen ja haittojen vähenemistä. Tutkijoiden mukaan tämä viittaisi siihen, että alkoholin hinnanalennus on oletusten mukaisesti purrut suurkuluttajiin ja syrjäytyneisiin, jotka ovat lisänneet kulutustaan ja joita ei kyselytutkimuksella tavoiteta. Järjestöt ja muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöt raportoivat kentältä tilanteen selkeää pahenemista. Katkaisuun, hoitoon ja erilaisiin psykososiaalisiin tukipalveluihin tulevat ihmiset ovat huonommassa kunnossa kuin aiemmin, humala on pahempi ja pärjääminen muutenkin heikompaa.

Myös joissakin nuorisoryhmissä ryyppääminen on muuttunut rankemmaksi. Alkoholiin käytetään yhtä paljon rahaa kuin aikaisemminkin, mutta koska samalla rahalla saa nyt enemmän, humalakin on rajumpi. Tämä näkyy myös nuorten alkoholiehtoisten päihdeasiakkaiden määrän kasvuna. Väistämättä tilanne jatkossakin johtaa siihen, että terveyserot eri väestöryhmien välillä kasvavat. Näin ollen sosioekonomisten terveyserojen vaikutus ihmisten terveyteen on alkoholiveroalen myötä kasvamassa, mikä lisää polarisoitumista. Lisäksi on muistettava, että alkoholihaitat tuskin koskaan kohdistuvat vain käyttäjään itseensä, vaan uhkaavat myös läheisten ja lähiympäristön terveyttä ja hyvinvointia. Alkoholi- ja alkoholijuomaverolain (1471/1994) mukaisesti väkevien alkoholien verojen korotuksen seurauksena valtion verotulot lisääntyisivät, ja tästä olen jättänyt talousarvioaloitteen.

Mutta sitten hieman, arvoisa herra puhemies, näistä alkoholin haitoista vielä lisää. Naisten alkoholikuolemat ovat kuusinkertaistuneet sinä aikana, kun miesten alkoholikuolemat ovat kaksinkertaistuneet. Yhä useampi päihdehoitoa tarvitseva on nainen. Seuraukset näkyvät usein perheissä. Naisten alkoholinkulutuksen kasvaessa myös naisten erilaiset alkoholihaitat ovat lisääntyneet, jopa enemmän kuin miesten. Esimerkiksi naisten alkoholikuolemat lähes kuusinkertaistuivat 1970-luvun alkupuolelta 1990-luvulle tultaessa. Samaan aikaan miesten alkoholikuolemat kaksinkertaistuivat. Miesten alkoholinkulutus ja siitä johtuvat haitat ovat edelleen reippaasti suuremmat kuin naisten, mutta naisten raju juominen on kuitenkin erityisen huolestuttavaa sen takia, että heidän roolinsa lasten kasvattajina ja perheiden hyvinvoinnin tukipilareina on edelleen keskeinen.

Kun alkoholin ongelmakäyttäjistä alkaa yhä useammin löytyä myös perheenäitejä, ovat seuraukset lasten ja perheiden hyvinvoinnille vakavat. Lasten ja nuorten huostaanottojen lisääntyminen 1990-luvulla voi olla heijastumaa juuri tästä. Vuonna 2003 huostaanotto koski kaikkiaan 9 076:ta lasta ja nuorta. Näistä kiireellisiä oli 1 302. Huostaanotoista huomattava osuus johtui vanhempien tai lasten ja nuorten päihteiden käytöstä.

Äidin alkoholismi vaikuttaa lapsen terveyteen ja hyvinvointiin vieläkin suoremmin. Raskaana olevista naisista arviolta 1—3 prosenttia on alkoholin suurkuluttajia. Humalahakuinen alkoholinkäyttö alkuraskauden aikana voi johtaa lapsen elinten epämuodostumiin. Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain 520 lasta, joilla on sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttama vaurio eli fasd. Näistä 60—80 lapsella on vakavampi vaurio eli niin sanottu fas. Jokuhan on ehdottanutkin, että viinapullon kylkeen pitäisi liittää sellainen merkintä, että alkoholi aiheuttaa sikiövaurioita. Pidän sitä ihan hyvänä ehdotuksena, onhan meillä tupakka-askinkin kyljessä varoitus.

Sitten, mitä alkoholi aiheuttaa nuorisolle? Alkoholinkäytön vaikutukset nuoriin ja aikuisiin poikkeavat merkittävästi kolmessa suhteessa, ja tätä eroa ei useinkaan oteta huomioon. Aikuiset ovat jo fyysisesti valmiita, biologisesti jopa rappeutumassa olevia, kun taas nuoret ovat yhä kasvamassa ja kehittymässä. Alkoholinkäyttö nuorena saattaa haitata vakavasti kasvu- ja kehitysprosesseja. Toinen ero on, että nuoret ovat aikuisia kokemattomampia alkoholinkäyttäjiä. Kerralla nautitut huomattavat, aikuisten näkökulmasta joskus jopa kohtuullisetkin, alkoholimäärät aiheuttavat nuorille selvästi enemmän humalahaittoja kuin aikuisille. Kolmas iso ero on se, että mitä nuoremmalla iällä alkoholinkäyttö aloitetaan, oli kyseessä sitten kohtuullinen ja kontrolloitu tai runsas ja humalahakuinen alkoholinkäyttö, sitä varhaisemmalla aikuisiällä elimelliset alkoholiongelmat, kuten alkoholin aiheuttamat maksa- ja haimasairaudet sekä aivovauriot, tulevat ajankohtaisiksi.

Arvoisa herra puhemies! Siteeraan lopuksi Ilkka-lehdessä 5. marraskuuta julkaistua haastattelua, jossa haastateltiin päihdelääketieteen professoria Onni Niemelää. Tässä lehdessä todetaan näin: "Päihdelääketieteen professori Onni Niemelä Seinäjoelta muistuttaa, ettei alkoholin mahdollisuutta voi unohtaa sairastavuuden yhteydessä." Hän kertoo: "Alkoholin seuraukset terveydenhoidossa näkyvät ja tuntuvat vammoina ja psykiatrisina ongelmina, mutta puolen miljoonan suomalaisen suurkuluttajan arkea leimaa epämääräinen sairastelu. Sitä ei rekisteröidä alkoholin piikkiin, vaikka sinne se kuuluu. Alkoholilla on huomattava yliedustus maha- ja suolistovaivoissa ja verenpaineessa, jota mittaillaan ja seurataan, hoidetaan lääkkeillä, mutta alkoholin osuus jää sivuseikaksi. Jo kolmen päivädrinkin säännöllinen ylittäminen nostaa verenpainetta. Myös neurologian alalla joudutaan selvittelemään paljon epämääräisiä vaivoja puhtaasti alkoholin takia." Niemelän mukaan "alkoholin tappavat seuraukset ja sairaudet, kuten myrkytykset, maksakirroosi ja tapaturmat, ovat vain sen näkyvintä puolta. Sen sijaan viinasta johtuva muu sairastavuus jää täysin piiloon".

Hän vielä kertoo tässä haastattelussaan: "- - lyhyessä ajassa yleistynyt maksakirroosi on aikapommi. Maksakirroosi kypsyy 10—20 vuotta oireiselle ja hoidettavalle tasolle. Potilaita on kymmenen vuoden päästä vaikka kuinka paljon. Koska maksakirroosin yhteys juotuun viinaan on kiistaton, on taannoisella viinaveron alentamisella ja kulutuksella kauaskantoisia seurauksia." Niemelän mukaan toinen nykykulutuksen seuraus on äkillinen haimatulehdus. "Se on nopean ja runsaan juomisen vaurio, joka voi yllättää kokemattoman käyttäjän". Professori Niemelä sanoo, että "halvimman humalan hankkiminen väkevimmällä viinalla johtaa helposti kohtalokkaisiin annosteluvirheisiin". Päihdelääketieteen professori Onni Niemelä on huolissaan alkoholikulutuksen aiheuttamista seurauksista. Terveydenhuolto joutuu korjaamaan tämän päivän alkoholipolitiikan virheitä kymmenen vuoden kuluttua. Olen aivan samaa mieltä kuin päihdelääketieteen professori Onni Niemelä on.

Kun sanotaan, että meillä ei ole vielä riittävästi näyttöä, niin se voi pitää paikkansa, vaikka mielestäni sitä kyllä on. Se voi pitää paikkansa, mutta siinäpä ei otetakaan huomioon sitä, että tässä koko ajan tulee niitä näyttöjä ja ne tulevat monesti pitkällä viiveellä. Sitten, niin kuin tässä todetaan, on sellaisia asioita, jotka johtuvat alkoholista, mutta niitä ei rekisteröidä alkoholin aiheuttamiksi, kuten sairauksissa monesti on. Siitä syystä nyt esitän ja kannatan tätä lakialoitetta.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Risikon lakialoite on, niin kuin hän rehellisesti sanoikin, aivan prikulleen yhteneväinen muun muassa vihreiden vastaavan lakialoitteen kanssa ja uskoakseni hyvin lähellä tai saman kaltainen kuin kristillisdemokraattienkin aloite. On kyllä tervehdittävä ilolla, että kokoomuksen puoleltakin — ei kyllä minulle yllätyksenä, että juuri ed. Risikon taholta — esitetään näitä viisaita alkoholipoliittisia kantoja.

Ed. Risikko kävi hyvin perusteellisesti läpi sen, minkä takia juuri viinan verotuksessa pitäisi palata ainakin ennen veroalea olleelle tasolle. En käy sitä enää toistamaan, kerron vain joitakin uusimpia tietoja Helsingistä ja Pääkaupunkiseudusta, joka valitettavasti näissä alkoholiasioissa usein näyttää olevan suunnannäyttäjä, ja muu maa sitten tulee näissä trendeissä ja kulutustavoissa usein perässä.

Uusimpien tietojen mukaan helsinkiläisistä miehistä jo joka kolmas täyttää nämä ongelmakäyttäjän kriteerit ja lähes joka viides nainen. Varsinkin tämä "lähes joka viides nainen" kertoo kyllä karua kieltään siitä tilanteesta, mihin ed. Risikkokin viittasi. Se on meidän suomalaiselle alkoholikulttuurillemme kuitenkin aika vieras ja uusi asia, että jopa perheenäidit, isoäidit käyttävät alkoholia ongelmallisesti, ovat kykenemättömiä hoitamaan sitä jo aiemmin meille tuttua ilmiötä, juoppoa isää tai isoisää tai sitä vanhaapoikaa, joka siinä pihapiirissä kulkee tai aravayksiössään tai -kaksiossaan elelee. Naisten alkoholin ongelmakäytön kerrannaisvaikutuksista todennäköisesti me emme osaa vielä edes kuvitella, mitä kaikkea siitä seuraa, kun tämä ilmiö näyttää tulleen jäädäkseen.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä lähinnä ajattelin kommentoida tätä poliittista tilannetta tässä keskustelussa. Niin iloinen kuin olenkin siitä, että ed. Risikko on tässä asiassa lähtenyt liikkeelle, niin katsoin, kun tästä vastikään pari vuotta sitten eduskunnassa äänestettiin, kun hallitus tämän onnettoman, aivan virheellisen esityksensä toi, miten silloin kokoomus äänesti. Ed. Risikko itse oli poissa, mutta kokoomuksesta löytyi kyllä hyvin harvoja ihmisiä, jotka olisivat olleet vihreiden täysin saman sisältöisen aloitteen takana kuin nyt ed. Risikon lakialoite.

Minulla ei ole pienintäkään epäilystä ed. Risikon tavoitteista ja vilpittömyydestä tässä asiassa, vaan päinvastoin olen aivan vakuuttunut muistakin yhteyksistä, että hän tuntee nämä kansanterveyden hitaat prosessit ja niiden pitkäaikaiset, sietämättömät kulut yhteiskunnalle ja myös inhimillisen kärsimyksen. Mutta toivoisin, että kokoomus hyvissä ajoin ennen vaaleja kertoisi, mitä mieltä kokoomuksen enemmistö on tässä asiassa. Minusta, kun puhutaan näin vaarallisista, kansanterveydelle ja kansantaloudelle merkittävistä kysymyksistä, kaikkien puolueiden pitäisi uskaltaa liputtaa kunnolla, mitä ne ajavat takaa.

Hallituksen sisällä me olemme nähneet jo todella murheellisen näytelmän, jossa asiasta omalta osaltaan vastaava ministeri Hyssälä vähän väliä liputtaa kyllä näiden vihreiden ja kristillisdemokraattien ja nyt siis myös ed. Risikon ajatusten puolesta, mutta käytännössä hallitus ei selvästikään aio tehdä mitään. Päinvastoin valtiovarainministeri Heinäluoman suusta olemme kuulleet taas näitä samoja "ei ole vielä riittävästi näyttöä" -puheenvuoroja, joita olemme kuulleet hallituksen suusta koko ajan. Heinäluoman logiikalla todennäköisesti sitä näyttöä ei ole vielä viiteen kuuteen vuoteen, vaikka jo nyt esimerkiksi alkoholikuolemat ovat radikaalisti lisääntyneet ja luulisi jo sen yksistään riittävän näytöksi.

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ajan takaa sitä, että meidän on aika näin vaikeassa alkoholipoliittisessa tilanteessa, kansanterveydellisessä tilanteessa, lasten kärsimykseen johtavassa tilanteessa poistaa se suomalaisen politiikan traditio, että alkoholiasiat ovat niin sanottuja omantunnon kysymyksiä. Kyllä niiden pitää olla aivan keskeisesti puolueiden poliittisten linjausten kysymyksiä. Niitten pitää näkyä hallitusohjelmissa. Niitten pitää näkyä äänestäjille ennen vaaleja kovan luokan poliittisina valintoina eikä epämääräisinä tarjouksina, että jokainen puolue jakaa munat molempiin koreihin. Toinen puoli edustajista on liberaalin, hienon, mukamas mukavan eurooppalaisen alkoholipolitiikan kannalla ja kannattaa tätä hallituksen tuhoista linjaa, ja sitten yksittäiset jäsenet, kuten nyt valistunut ed. Risikko, kannattavat vastuullista alkoholipolitiikkaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Samalla kun iloitsen siitä, että tänne tämä keskustelu on tuotu ja tämmöinen lakialoite on keskusteluun saatettu, totean, että kun tämä lakialoite on nyt sitten Kansallisen Kokoomuksen piiristä tullut ja tässä on vain kaksi nimeä, tämä on huono asia. Siis toisin sanoen, kun otetaan huomioon, mikä oli se äänestystilanne silloin, kun tästä äänestettiin täällä isossa salissa, minkä verran kokoomuksesta tämä silloinen oppositiopolitiikka sai tukea, niin sen suhteen noin volyymin puolesta ei ole tapahtunut mitään muutosta.

Siis tilanne on se, että muutama yksittäinen kansanedustaja näyttää olevan tätä mieltä — hyvä, että edes on — mutta siihen, että me saisimme sellaisen, sanotaanko, edustajaliikkeen, joka pakottaisi hallituksen tulemaan nyt välttämättömällä vastaavanlaisella hallituksen esityksellä isoon saliin, ei nyt näytä tulevan perusteita ollenkaan, elikkä tämä on vaan tämmöistä muutamien valistuneitten kansanedustajien puheenvuorojen käyttämistä. Se on äärimmäisen surullinen asia, koska taustallahan on se, että kun meillä oli selvä odotus, miten tässä tulee käymään, niin siihen odotukseen nähden mitään poikkeamaa ei ole tullut, joka olisi ollut merkittävä, mutta hallitus siis odottelee vaan näyttöjä ja ihmiset kuolevat.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Itse asiassa ihmettelen vähän sitä, että tässä keskustelussa on jäänyt vallan mainitsematta se seikka, minkä takia Suomessa viinan veroa alennettiin. Kysymyshän oli erityisesti Viron EU-jäsenyydestä, mutta yleensäkin EU:n laajentumisesta ja Virosta tuotavan viinan määrästä. Kyllä tämä oli siis lähtökohta ja jokaisen meistä pitäisi se myös tunnustaa.

Mitä sitten tulee seurauksiin, niin seuraukset olisivat saattaneet olla aivan samanlaisia, jos Virosta olisi edelleen tuotu sama määrä väkevää viinaa kuin oli tuotu siihen mennessä, kun tämä veronalennus tuli.

Mutta, puhemies, viime viikolla seurasin mielenkiinnolla BBC World -lähetystä, jossa alkuun heti uutisankkuri mainitsi, että tulee semmoinen kohta, jossa sanotaan Focus on Finland, ja ajattelin, mitähän Suomesta nyt kerrotaan. En tiedä, kuka suomalaisista oli saanut tämän uutisen BBC Worldin uutisiin. Joka tapauksessa näytettiin juopuneita nuoria Helsingin kaduilta. Ei se ollut kovin hyvää mainosta Suomelle, ja itse asiassa ne tahot, jotka nyt ovat saaneet aikaan tämän, minun mielestäni ovat tehneet karhunpalveluksen Suomelle. Kyllä näitä samanlaisia ongelmia on jokaisessa suuressa kaupungissa ympäri Eurooppaa. Ei tarvitse vain Helsingistä etsiä.

Puhemies! Myös eräs toinen ongelma tässä on. Se on tämä eläkeindeksiin vaikuttava viinan hinnan alennus. Nythän viime vuonna kävi niin, että eläkkeet eivät käytännössä ollenkaan nousseet. Eläkeläisetkin käyttävät varmasti viinaa kohtuullisessa määrin, mutta aivan ymmärrettävistä syistä vanhemmiten viinankäyttö vähenee. Mutta joka tapauksessa eläkkeet eivät ollenkaan nouse, koska viinan hinta on meillä sisällytetty indeksiin. Minun mielestäni tästä asiasta pitäisi keskustella, pitäisikö viinan hinnan olla indeksissä vai ei.

Itse olin sitä mieltä, että viinin ja oluen veroa olisi pitänyt alentaa enemmän (Puhemies koputtaa) ja väkevän viinan vähemmän, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että näyttöä ei ole. Näyttöä siitä, mitkä olisivat Viron vaikutukset olleet ilman tätä meidän alennustamme, ei vaan ole olemassa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Näyttää vakavasti siltä, että pääministeri Matti Vanhasen hallitus jää historiaan vain kahdesta saavutuksesta: varallisuusveron poistamisesta ja alkoholin rajusta hinnan alentamisesta. Nyt on käsittelyssä tämä jälkimmäinen asia ja vähän toiseen suuntaan. Eli tässä ed. Risikko ehdottaa, että alkoholi- ja alkoholijuomaveroa korotettaisiin alennuksia edeltäneelle tasolle eli varsin monta kymmentä prosenttia, koska kysymys on väkevän viinankin osalta hinnan ja veron korottamisesta. Muistaakseni nelisenkymmentä prosenttia taisi olla tämä väkevien hinnan alennus. Sehän oli käsittämätöntä, että hallitus teki juuri niin, että väkevien hintoja alennettiin niin rajusti ja mietojen vähemmän, kun alkoholipoliittisesti olisi voinut olla perusteltua tehdä toisinpäin. Tuo alennus silloin oli liian suuri, lähtökohtaisesti jo liian suuri.

Arvio on siinä mielessä varmasti tällä hetkellä tehtävissä, että ed. Elon sinänsä perustellusti mainitsema tilanne, Viron toteutunut EU-jäsenyys ja tuontirajoituksista lähes samanaikainen vapautuminen yksityishenkilöiden osalta, aiheutti sen, että jotakin oli tehtävä tai ainakin oli joihinkin toimenpiteisiin syytä lähteä. Hallitus ei oikeastaan mitään muuta tehnyt kuin alensi rajusti alkoholin hintaa ja todella väkevien hintaa kaikkein eniten. Jonkinlaisen alkoholipoliittisen ohjelman hallitus väitti tehneensä, mutta ei sitä missään näy, ei mitään kuulu eikä varmaan ole mitään tehoa ollut tähän mennessä sillä ohjelmalla. Siis tuo hinnan alennus silloin oli aivan liian suuri. Se olisi voinut olla varovaisuussyistä ehkä noin 20 prosentin luokkaa tai jotakin sellaista. Uskon, että sillä olisi jo saatu hoidettua se raju muutos, joka tapahtui Viron jäsenyyden myötä ja tuontirajoitusten muuttumisen myötä.

Nyt on eletty tätä halvan viinan aikaa niin pitkään, että tällä aikaa euronkin arvo on jo laskenut, vaikka inflaatio ei kovin vahva ole ollut, muutaman prosentin. Ehkä 5 prosentin ylikin jo on rahan arvo pudonnut, ja toisaalta Viro on nostanut alkoholin veroa ja hintoja, niin kuin ed. Risikkokin toteaa — oma tietoni on sama — noin 5 prosenttia. Jos otetaan huomioon nämä tekijät, niin kyllä tuonne ehkä noin 30 prosentin korotukseenkin jopa olisi mahdollista mennä, ilman että tapahtuisi mitään radikaalia vahinkoa tai että tuonti räjähtäisi välttämättä käsiin, mutta pientäkään muutosta ei hallitus ole tunnustanut ja halunnut tehdä.

Kristillisdemokraattien ehdotus oli alkusyksystä 15 prosentin korotus kaikkiin alkoholijuomaveroihin. Lähdimme tästä varovaisesta linjasta eli inflaation huomioon ottamisesta, Viron hintojen nousun huomioon ottamisesta ja tästä suuresta alennuksesta, joka alun perin oli ylimitoitettu, ja näin sitten päädyimme tässä vaiheessa 15 prosentin korotustarpeeseen tai -perusteeseen, mutta hallitukselle ei näytä kelpaavan mikään muu kuin että katsotaan, katsotaan ja katsotaan.

Ymmärrän sen, että niiden ministereiden, jotka olivat asiaa hoitamassa silloin alennuksen osalta, on nyt hieman hankala tunnustaa poliittisesti tehneensä virheen, ja siksikin sitä varmaan lykätään. Mutta ministeri Heinäluoma ei ollut silloin vielä ministeri, ja ennen kaikkea tämä on nyt hänen käsissään. En minä jaksa uskoa, että raittiiksi tunnetut ministerit — pääministeri Vanhanen, ministeri Pekkarinen, ministeri Manninen, puhumattakaan ministeri Hyssälästä — olisivat vastaan, jos ministeri Heinäluoma esittäisi esimerkiksi 15 prosentin hinnankorotusta, jolla tulisi valtiolle lisää rahaa ja kulutus saataisiin laskemaan ja haitat sitä myötä vähenemään.

On siis häpeä hallitukselle, tälle Vanhasen hallitukselle, että sen toimesta tehtiin tällainen virhe, joka, niin kuin täällä edellä puheenvuoroissa kuultiin, vaikuttaa tulevaisuudessa hyvin murheellisella tavalla kansanterveyteen, meidän vähenevän, ikääntyvän kansamme tulevaisuuteen, syntymättömiin, syntyviin lapsiin, nuoriin, koko kansakuntaan. Meidän tulevasta työvoimastamme on valitettavasti yhä suurempi osa sellaisia, jotka eivät ole yhteiskunnassa tuottavia ja rakentavia, vaan ovat kuluttajia alusta lähtien, ja se on sellainen tulevaisuuden näkymä, johon hallituksen pitäisi todella vakavasti paneutua ja myös panostaa ja tehdä muutoksia.

Tietysti me voimme katsoa ja todeta, että kaikki syy on Euroopan unionissa, ja totta kai siellä on se pääsyy, koska siellä ei alkoholipolitiikasta ymmärretä yhtään mitään. Se on maatalouspolitiikkaa, ja maatalouspolitiikka on taas sitten aivan toista asiaa kuin alkoholikysymys tällaisena isona kansanterveysriskinä ja sosiaalisena, yhteiskunnallisena, liikenne- ja muun turvallisuuden riskinä, joka meillä siitä syntyy.

Herra puhemies! Hinta ja saatavuus ovat ne tekijät, joilla alkoholin kulutusta säädellään, kautta vuosikymmenten on säädelty ja saatu tulosta aikaan. Nyt ei kumpaakaan enää käytetä, ja siitä seuraukset ovat varmasti ikävät. Vastuu on erittäin suurelta osin juuri Vanhasen hallituksen, joka tätä politiikkaa nyt näyttää jatkavan.

Herra puhemies! Ed. Elo puhui indeksistä. Todellakin eläkeläiset joutuivat kärsimään — nekin, jotka eivät yhtään halvan viinan iloista nauti, joutuvat kärsimään — siitä, että heidän eläkkeensä aleni, vaikka leipä maksaa entistä enemmän ja asumiskustannukset ovat entistä suuremmat. Näin ollen siis indeksijärjestelmä on kyllä aivan väärä ollut jo pitkään. Taisin jo lähes 20 vuotta sitten tehdä täällä aloitteen siitä, että otettaisiin käyttöön niin sanottu raitis indeksi, josta poistettaisiin alkoholi ja tupakka kokonaan, tämmöiset elämää tuhoavat aineet, turhat nautintoaineet, ja indeksiin laskettaisiin vain nämä muut, elämälle tarpeelliset asiat. Jopa näillä nautintoaineilla on suhteellisen suuri painoarvo kuluttajahintaindeksissä ja elinkustannusindeksissä, niin että niitten poistaminen sieltä olisi ihan paikallaan, ja sitten voitaisiin vapaammin siltä osin harkita korotuksia näihin hintoihin, ilman että esimerkiksi eläkeläiset siitä kärsisivät.

Korjattavaa meillä on tavattoman paljon. Euroopan unionille on tarjottava Suomen puheenjohtajakaudella ensi vuoden loppupuolella pohjoismaista alkoholipoliittista, kansanterveydelliseen näkökulmaan perustuvaa linjaa. Sen sain tuolla suuren valiokunnan jaostossa mukaan Suomen tavoitteisiin. Se yksimielisesti hyväksyttiin, vaikka hallitus oli sen unohtanut, mutta se on tärkeä tavoite, koska tämä kysymys on koko Euroopassa suuri ongelma.

Herra puhemies! Totean vielä, että Santeri Alkio, keskustan-maalaisliiton aatteellinen isä, toimi sosiaaliministerinä 1919—1920 ja hänen tunnetuin saavutuksensa ministerikaudella oli kieltolain säätäminen. Nyt on hänen seuraajanaan ministeri Hyssälä. Hän ei näytä pääsevän asiassa yhtään siihen suuntaan. Henkilökohtaisesti en kieltolakia kannata, koska se ei ole mahdollista, mutta tämä alkoholiveron korottaminen olisi oikea askel alkiolaisella linjalla.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Kiitos ed. Risikolle hyvästä aloitteesta ja erinomaisista perusteluista! Olisin toivonut vain, että kokoomuslaisten edustajien nimilista olisi tämän aloitteen alla pidempi, mutta varmasti sieltä kannatusta laajemminkin löytyy kuin vain kahden nimen osalta.

Suomen alkoholipolitiikan historiassa todellakin näyttää järkähtämättömänä lainalaisuutena pysyvän se, että alkoholin kulutus kasvaa suorassa suhteessa alkoholin reaalihintatason alentumiseen ja alkoholihaitatkin lisääntyvät kokonaiskulutuksen kasvun myötä. Erityisen huolestuttavaa on todellakin, että viime vuonna kulutuksen kasvunopeus viisinkertaistui aiempiin verrattuna ja pitkälti juuri tämän alkoholiveron romahduksen vuoksi. Siksi todellakin mielestäni olisi ainoa vastuullinen reagointitapa tässä nyt, että alkoholiveroa ryhdyttäisiin ripeästi korottamaan.

Alkoholitutkimusyksikön erikoistutkija Peter Eriksson Kansanterveyslaitokselta otti tällä viikolla kantaa tähän kysymykseen, ja hän ehdotti, että alkoholiveroon tehtäisiin noin 10 prosentin korotus, joka kohdistuisi tasapuolisesti kaikkiin juomalajeihin. Hän vetoaa siihen, että julkisuudessa esiintynyt ajatus suunnata veronkorotus tiettyyn juomalajiin, kuten esimerkiksi väkeviin, perustuu enemmän mielikuviin kuin tosiasioihin eli todisteita eri alkoholijuomien erilaisista haittavaikutuksista ei hänen mukaansa ole vaan esimerkiksi nuoret humaltuvat juuri näiden mietojen juomien kautta. Tämä oli myös kristillisdemokraattien lakialoitteen sanoma. Mutta joka tapauksessa tärkeintä olisi se, että tähän asiaan nyt puututtaisiin. Asiahan on erittäin ajankohtainen tänä iltana, sillä tiettävästi se on myös hallituksen iltakoulussa käsittelyssä. Toivottavasti sieltä nyt tulee myönteistä vihreää valoa tälle hankkeelle.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tietenkin täytyy kantaa samalla lailla vastuuta ja huolta tulevista sukupolvista ja heidän alkoholinkäytöstään, kuten kollega Risikko aloitteessaan on tehnyt. Tämä aloite on ihan aiheellinen, pohtia kansanterveyden tilaa ja erityisesti alkoholinkäytön lisääntymistä. Uskoisin kuitenkin, että tässä on monta syytä. Eihän suomalainen voi olla paljon erilaisempi ihmisenä kuin keskieurooppalainen, vaan meillä on opetettu tällainen alkoholinkäyttötapa, joka on perustunut siihen, että kun alkoholi on ollut hirveän kallista, sitä sitten nautitaan humalatarkoituksessa eikä se ole ollut seurusteluaine. Mitä tulee alkoholiveron nostamiseen, siinähän on nyt hallitus ilmoittanut, että keväällä asiaan palataan ja tehdään ratkaisu. Näin on ilmoittanut myöskin valtiovarainministeri Heinäluoma, ja ministeri Hyssälä on tähän yhtynyt, eli keväällä tämä asia tulee hallituksen piiriin.

Mutta haluaisin myöskin, niin kuin ed. Elo, palauttaa mieliin, mistä tässä laskun yhteydessä oli kysymys. Erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, mistä olen kansanedustajana, sillä on erittäin suuri työllisyysmerkitys. Altia Groupin Koskenkorvan tehdas, joka on Ilmajoen kunnassa, työllistää 2 000 ohranviljelijää ja sen lisäksi 175 työntekijää siellä tehtaalla suoraan, millä on erittäin suuri alueellinen vaikutus tälle alueelle. Me muistamme hyvin, että kun tätä yhtiötä aiottiin myydä ulkopuoliselle, siellä nousi kansanliike, eikä se johtunut pelkästään alkoholin valmistuksesta, vaan siellä valmistetaan myöskin korkealaatuisen etanolin lisäksi tärkkelystä ja valkuaisrehua meidän karjankasvattajillemme, kotimaista valkuaisrehua, joka muuten jouduttaisiin tuomaan. Tämä hallituksen päätös pohjautui siihen, että arvioitiin, että jos hintoja ei alenneta, tuonti Virosta viisinkertaistuu. Näin olisi Stakesinkin tutkimusten mukaan käynyt.

Nythän on käynyt sillä lailla, että tuonti ei ole juurikaan lisääntynyt. Minulla on tässä tilasto — kaivoin tuolta netin kautta hieman materiaalia — ja täällä on viimeisin suomalaisten matkustajien alkoholintuonti vuosina 1992—2003. Vuonna 92 väkeviä alkoholijuomia tuotiin Suomeen 2,9 miljoonaa litraa, vuonna 2003 se oli lähes kaksinkertaistunut 3,8:aan. Välituotteissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mikä tarkoittaa likööriä ja muita välituotteita. Vuonna 92 niitä tuotiin 1,2 miljoonaa litraa, mutta se ei ollut juurikaan noussut vuoteen 2003 mennessä, jolloin se oli 1,4. Mutta mitä tulee sitten oluen suhteen, niin siellä tuonti oli suorastaan räjähtänyt. Vuonna 92 Suomeen tuotiin 2,8 miljoonaa litraa ja vuonna 2003 jo 26,5 miljoonaa litraa. Niin kuin ed. Elo totesi, kun Baltian maat liittyivät EU:hun, tuontirajat poistuivat silloin vuoden 2004 vappuna ja silloin vapaasti saatiin tuoda.

Tuolla välillä kulkee kesäaikana yli 30 lauttavuoroa. Kun meillä Etelä-Pohjanmaalla tunnetusti käytetään vähiten alkoholia koko Suomessa, niin meille se lauttamäärä ei olisi ollut kovinkaan houkutteleva, mutta Pääkaupunkiseudulla asuu noin 2 miljoonaa ihmistä, jotka voisivat päivittäin hakea sitä olutta ja viinaa. Jos Englannin tilastoja katsoo, niin siellähän on korkea alkoholiveroprosentti, mutta siellä myydään kaikesta käytetystä väkevästä alkoholista 80 prosenttia pimeästi, vain 20 prosenttia virallisen kaupan kautta.

Kun ajattelee vielä työllisyysvaikutusta Etelä-Pohjanmaan ulkopuolellakin, niin panimo- ja virvoitusteollisuudessa, nimenomaan tässä olueen liittyvässä panimoteollisuudessa, alan yrityksissä työskentelee noin 3 000 ihmistä. Liitännäiselinkeinot työllistävät välillisesti yli 30 000 henkeä. Näitä on maataloudessa — ohrantuottajat — mallasteollisuudessa, kuljetusalalla, ravintoloissa ja kaupoissa. Kun puhutaan alkoholiveron korottamisesta, samalla myöskin puhutaan suomalaisen työn tulevaisuudesta. Tämä on ilman muuta selvää, koska Stakes osoitti, että jos verot olisivat jääneet ennalleen, tuonti Virosta olisi viisinkertaistunut. Nyt kun me tiedämme, että tuonti ei käytännössä ole juurikaan muuttunut, se johtuu siitä, että se ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Jos me nostamme 10 prosentilla mäyräkoiran eli 12 pullon olutpakkauksen hintaa — se on nyt tarjouksessa 7 euroa 90 senttiä, sitä nostetaan 8 euroon 60 senttiin — niin miten te luulette sen vaikuttavan näiden suurkuluttajien käyttöön? Kyllä he käyttävät sen joka tapauksessa, ja näin kuitenkin vaikeutetaan kotimaisen teollisuuden työllistämismahdollisuuksia. Mutta olen sitoutunut siihen, minkä myöskin hallitus on ilmoittanut, että keväällä asiaan palataan. Me tiedämme Ruotsin esimerkin. Ruotsissa Systembolagetin tuloutus valtiolle on romahtanut. Siellä on huomattavasti pienempi hintaero Tanskan ja Ruotsin välillä, mutta siitä huolimatta ihmiset käyvät hakemassa Tanskasta viinat ja oluet.

Tämä veronkorotus ei tule lisäämään verotuloja vaan tulee niitä laskemaan. Samalla tulee uhkaksi harmaa talous, josta täällä jo aikaisemminkin puhuttiin, salakuljetus ja se, että alkoholijuomia ei enää kontrolloidusti myydä. Minä kyllä toivon tässä vielä harkintaa. Sitä paitsi rattijuoppoudet olivat laskeneet viimevuotisesta viimeisimmän, tämän päivän, lehtitiedon mukaan. (Ed. Kankaanniemi: Ihmisillä ei ole rahaa!) — Joo, mutta onko tässä sitten kuitenkin syytä katsoa nyt edes kevääseen? Mielestäni kyllä, niin kuin hallituskin on päättänyt. — Tehdään EU:ssa yhteisiä ratkaisuja. Nythän on kyllä positiivista se, niin kuin ed. Kankaanniemikin tietää suuren valiokunnan jäsenenä, että EU:ssakin on ryhdytty pohtimaan tätä alkoholiveron tason korottamista, ja se olisi mielestäni ainut oikea ratkaisu, että koko EU:ssa tähän puututtaisiin.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Brax otti puheeksi sen, että täällähän on äänestettykin, ja hän kyseli sitä, miten nyt sitten kokoomuksen edustajat toimivat. En tietenkään ota kantaa siihen, miten muut edustajat toimivat. Itse olin tosiaan siitä äänestyksestä poissa, mutta kun silloin sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi lausunnon tästä valtiovarainvaliokunnalle, niin me kokoomusryhmä kyllä teimme eriävän mielipiteen tästä asiasta.

Tuossa äsken ed. Räsänen totesi, että hallituksen iltakoulussa on tällä hetkellä meneillänsä tämä keskustelu. Jos näin on, niin hyvä juttu, ja toivon lämpimästi, kun pidän tärkeänä ministeri Hyssälän esiin nostamaa asiaa, että muut ministerit tukisivat häntä, koska hän on asiantuntijaministeri. Toivon todella näin.

Ed. Wallinille toteaisin, että ehkä tässä on juuri kokoomuksen ja sosialidemokraattien ero. Te totesitte, että te kannatte huolta suomalaisen työn tulevaisuudesta. Minä kannan huolta suomalaisen työntekijän ja hänen perheensä tulevaisuudesta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan ilmoittautua niiden kokoomuslaisten joukkoon, jotka tukevat tätä ed. Risikon aloitetta, vaikka en olekaan sitä käytännön syistä allekirjoittanut.

Haluaisin myöskin kommentoida ed. Wallinin puheenvuoroa. Ed. Wallin oli kyllä oikeassa siinä, että kaikkein parasta olisi, että Euroopan unionissa pystyttäisiin sopimaan nykyistä korkeammasta tasosta. Se on tietenkin ilman muuta se ykkösratkaisu. Mutta sitä ihmettelen ed. Wallinin puheenvuorossa, kun hän totesi, että vielä voidaan ja vielä pitää katsoa eteenpäin, ennen kuin tehdään uusia ratkaisuja. Eikö kyse ollut nimenomaan siitä, että kun päätös viime kerralla tehtiin, niin silloin ajateltiin niin, että tämä taso, joka silloin päätettiin, on oikea taso sitä ajatellen, että tuonti Virosta, jota myöskään en pidä hyvänä asiana, ei sieltä räjähdä käsiin? Mutta kuka sen kertoo, että tämä taso on juuri ollut oikea?

Eikö nyt voitaisi kokeilla sitä, että nostetaan tätä veroa, ja jos se ei johda siihen, että tuonti merkittävästi kasvaa, kuten en usko, että se johtaa, koska myöskin Viro on nostanut alkoholiveronsa määrää, niin se oikea taso voi nyt löytyä tältä korkeammalta tasolta? Sitä voisi kokeilla. Jos ei näin ole, niin ei mikään estä palaamasta myöhemmin alempaan tasoon, jos tilanne johtaa siihen, että tuonti Virosta kasvaa, koska se on tietysti totta, että se on kaikkein pahin vaihtoehto. Siinä olen kyllä Wallinin kanssa samaa mieltä, mutta tässä yhteydessä olisin kyllä itse valmis kokeilemaan korkeampaa verotustasoa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Silloin, kun tämä asia varsinaisesti päätettiin tässä salissa ja lähdettiin tälle alkoholiveron väärälle alentamistielle, niin vasemmistoliitto vastusti hallituksen esitystä vahvasti. Sitä perusteltiin. Kävimme läpi pitkät perustelut — silloin täällä oli meistä paikalla kutakuinkin sama joukko kansanedustajia kuin tänäänkin — ja nimenomaan alkoholihaitat, terveyshaitat: ennenaikaiset kuolemat, kaiken kaikkiaan 600 ennenaikaista kuolemaa vuositasolla on ennakoitu, nämä ed. Risikon alkupuheenvuorossa mainitsemat pankreatiitit, maksatulehdukset, maksakirroosit, mahalaukun haavauman vuoto ja monet muut alkoholinkäytöstä välittömästi tai pitemmän ajan jälkeen aiheutuvat seuraamukset, jotka johtavat kuolemaan, itsemurhat, alkoholismi auton ratissa jne., jotka aiheuttavat kuolemia ja huonoa elämää.

Tämä lakialoite mainitsee myös alentuneet verotulot nykymenon pohjalla. Se on osa tätä hallituksen kuristavaa kehyspolitiikkaa: vähemmän verotuloja, pienempi veropohja nimenomaan tulevaisuuteen katsoen ja sitten kuitenkin säästöpaineet päällä eri ministeriöiden alueella. Etenkin muutaman vuoden päästä tämä tilanne tulee erityisen hankalaksi.

Kannatan ed. Paula Risikon aloitetta. Tämä on moneen kertaan käyty keskustelu, ja siitä ei kyllä kylliksi keskustella, niin tärkeästä asiasta on kysymys, koska nimenomaan kirkasta viinaa juodaan nyt humalahakuisesti niin sanotusti kaikkein edullisimmin ja se aiheuttaa ihmisille erityisiä ongelmia ja yhteiskunnalle myös.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Minusta on vastuutonta jäädä odottelemaan ensi kevääseen mahdollista alkoholiveron korottamista, enkä ymmärrä, mitä lisätodisteita tai — selvityksiä tai — tutkimuksia enää tarvitaan. Eivätkö nuo useat sadat lisääntyneet alkoholivainajat riitä jo todisteeksi, kun on vielä ennustettu, että alkoholin aiheuttamien sairaus- ja myrkytyskuolemien kasvuvauhti tulee jatkumaan? Mielestäni ainoa vastuullinen menettelytapa tässä vaiheessa olisi pikaisesti korottaa alkoholiveroa, aivan niin kuin ministeri Hyssälä on julkisesti vaatinut. Hän vaati jo kesällä, että alkoholiveroa on korotettava ja heti.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo aluksi totesinkin, kyllä sosialidemokraatit myöskin kantavat huolta kansanterveydestä ja alkoholinkäytön haitoista ja vaaroista. Mutta luuletteko te, että ainoastaan kielloilla, rajoituksilla ja hinnankorotuksilla me voimme estää alkoholin haitat? Esimerkiksi siellä maakunnassa, missä me työskentelemme, ei ole alkoholin kulutus juurikaan noussut, vaikka hinta on alentunut. Se on muutakin kuin pelkkää hintapolitiikkaa. Siellä ovat ihmisten perusarvot kysymyksessä, minkälaista elämää vietetään. On hyvin ymmärrettävää, että kun tänne Pääkaupunkiseudulle pakotetaan ihmisiä muuttamaan töihin ja irtautumaan niiltä juuriltaan, se aiheuttaa monia ongelmia, joista yksi on alkoholin lisäkulutus. Ei pelkällä hinnannousulla tätä ratkaista.

Jos palataan siihen tilanteeseen, mitä ed. Risikko tässä esittää, että laitetaan entiset hinnat, niin Stakesin arvion mukaan oluen ja viinan tuonti viisinkertaistuu. Sitten ollaan sellaisessa Norjan-mallissa, että tilastot näyttävät hienoilta, että meillä käytetään vähän alkoholia, mutta sitten tulee kotipoltto ja salakuljetus ja tuonti tilalle. Silloin voidaan osoittaa, että meillä on alkoholin keskimääräinen kulutus laskenut, virallinen kulutus, mutta salakuljetus ja kotipoltto lisääntyneet. Erittäin monet meistä itsekin ovat esimerkiksi kotiviiniä valmistaneet useita kertoja, muttei enää tänä päivänä, koska viinin hinta on kohtuullinen ja sitä voi sen kautta nauttia, mutta jos hinnat nostetaan pilviin, niin on ilman muuta selvää, että kun ihmiset tulevat aina käyttämään alkoholia, he hakevat silloin vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Tässä pitää toimia pitkäjännitteisesti ja järkevästi. Ei voi toimia niin, kuin ed. Satonen totesi, että nyt taas nostetaan, ja jos kääntyy tuonti voimakkaaseen nousuun, sitten taas lasketaan. Eihän sellaista alkoholipolitiikkaa voida toteuttaa. Minä uskon, että meillä on ed. Satosen kanssa vain vivahde-ero siinä, mitä mieltä me olemme tässä. Mutta minä toivoisin, että tässä voitaisiin hallituksen viitoittamalla tiellä mennä ja rauhallisesti tästä asiasta päättää, koska aina, kun tässä ratkaisuja tehdään, niiden pitää olla pitkäkestoisia, hyvin mietittyjä.

Toivoisin kuitenkin, että muistetaan tämä työllisyys. Meidän maakunnassamme maatalous on keskeinen voima ja veturi ja alkutuotanto siellä. 2 000 ohrantuottajan tulevaisuudesta on kyse. Me tiedämme, että jos ei meillä ole valmistusta esimerkiksi Koskenkorvan tehtailla, niin ei sitä ohraa kukaan osta. Ei sitä lähdetä viemään Viron panimoon ja siellä sitten panna sitä olutta, vaan kyllä se tapahtuu siellä omassa maakunnassa Altia Groupin Primalcon Koskenkorvan tehtaalla, joka tuottaa myöskin kotieläimille tärkkelystä ja valkuaisainetta, jotka muuten jouduttaisiin tuomaan. Siis etanoliahan pystytään valmistamaan missä maassa vaan ja se on hyvin kilpailtu alue. Tämä tärkkelys ja valkuainen plus etanoli tekevät siitä kannattavan vielä, mutta jos me vaikeutamme tätä lainsäädännöllä, niin kyllä sitten saa sanoa, että 2 500 työpaikkaa lähtee Etelä-Pohjanmaalta.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Viina on aina hintansa väärti, on totuttu sanomaan puheessa, mutta tolkku siinäkin täytyy olla, sekin täytyy tunnustaa. Täytyy ensinnä kiittää ed. Wallinia tosi hyvästä puheenvuorosta siinä, että hän arvioi myöskin työllisyysvaikutukset ja sen heijastusvaikutukset ympäri maata.

Käyttäisin lähinnä puheenvuoron siitä, mitä tulee tapahtumaan, jos oleellisesti veroa ruvetaan nostamaan. Itse kun on liikkunut tässä maassa eri puolilla maata vanhan ammatin aikaan erityisesti ja vielä nytkin aika paljon kulkenut ja nyt on erityisesti kesän aikanakin nähnyt tuon Tallinnan sataman ja tämän kotimaan Helsingin sataman tilanteen, missä ollaan, niin kyllä minä olen sitä mieltä, että jos nyt oleellisesti lähdetään nostamaan, niin se ero, joka on tällä hetkellä 50 prosenttia, kyllä teettää sen, että kyllä Tamperetta myöden kannattaa käydä oikein helposti, kun sieltä käydään nytkin. Jopa Saksassa asti kannattaa käydä. Jos vähän viiniä tuo, niin kannattaa käydä hakemassa. Niin edulliset ne hinnat ovat, ja kyllä ihmiset osaavat laskea.

Aikaisemmin 80-luvulla tuolla meidän seudulla aika paljon liikkui pontikkaa. Sitä oli saatavilla hyvinkin runsaasti. Ei tarvinnut paljon vinkata, kun sitä tultiin kauppaamaan, kohtuullisen tasoistakin, vaikka voi sanoa, että se pontikka ei koskaan erinomaisen makuista varmaan ole niidenkään mielestä, jotka ovat sitä maistaneet. Plantraamalla ja sekoittamalla siitä toki jonkinlaista saa. Mutta ne, jotka suurkuluttajia ovat ja paljon käyttävät, sitäkin kyllä kuluttivat ja menivät hakemaan.

Sitten jos muistatte, kuinka paljon 90-luvulla ja vielä 2000-luvulla meillä Tulli nappasi salakuljetettua pirtua kiinni, sitä oli tuhansia litroja aina yhdessä kuormassa. Muistaakseni Tampereella oli semmoinen varasto, mistä toistakymmentätuhatta litraa pirtua Tulli ja poliisi takavarikoi kerralla. Elikkä se tuotiin tukkikuormissa ja kaiken näköisissä muissa kuormissa tuhannen litran säiliöillä, vaikka millä. Nyt ei ole enää vuosiin kuulunut; pariin vuoteen minä en ole nähnyt missään enkä ole kuullut uutisia, että olisi saatu tämmöisiä pirtun salakuljettajia kiinni. Enkä ollenkaan epäile, että Tulli olisi huonontanut tarkastuksia, päinvastoin. Minä luulen, että sitä ei enää yritetä, kun se ei ole niin kannattavaa. Näitähän ei ole tilastoitu muuten, kuin että Alko on semmoisella isolla haravalla tilastoinut joskus ja miettinyt, kuinka paljon saattaa tulla. Mutta sekin on aika lailla isolla haarukalla vedetty eikä varmasti perustu mihinkään tosiasioihin. Ja väitän, että jos tätä hintaa lähdetään nyt tästä jenkaamaan ylöspäin, niin kaikki nämä tulevat räjähtämään käsiin.

Kansanterveyttä sitten varmaan meidän pitää opettaa ihan jonkun muun kautta kuin hintojen nostamisen kautta. Ei tässä asiassa tule semmoista paluuta taikka oikeata suuntausta tällä hintojen nostamisella, mitä aloitteessa epäillään ja annetaan ymmärtää.

Rattijuoppojen kohdalla voin sanoa, että vuonna 2004, kun viinan hinta halpeni, niin eräs minun ystäväni kertoi, että hän on koko elämänsä aikana joutunut puhaltamaan neljä tai viisi kertaa, ja kyseessä oli kuitenkin ammattiautoilija, joka oli 30 vuotta lähestulkoon ollut liikenteessä, ja hän sanoi, että viime viikolla kolme kertaa niistä viidestä. Kyllä ne tilastot saadaan näyttämään ihan minkälaisilta halutaan. Jos ruvetaan laittamaan niin, että joka päivä kaikki partiot tekevät pelkästään puhalluskokeita, niin se tulos näyttää just siltä, miltä sen halutaan näyttävän.

Kyllä minä uskon edelleen, että hallitus miettii tätä asiaa ensi keväänäkin vielä kaksikin kertaa, tullaanko nostamaan vai eikö tulla nostamaan, ja se lasketaan joka kantilta. Valitettavasti, ed. Risikko, tälle teidän aloitteellenne ei tule käymään hyvin.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on ollut ihan hyvää keskustelua, ja se on tärkeätä, että tästä asiasta keskustellaan. Kiitos teille siitä.

Minun on ihan pakko arvostamaltani kansanedustaja Harry Wallinilta tässä nyt sillä tavalla kysyä ja epäillä, olettekohan te lukenut tämän minun aloitteeni, koska te koko ajan näytätte kertovan, että nostetaan kaikkien hintoja. Tässä aloitteessahan on kysymys vain siitä, että vain väkevät nostetaan entiselle tasolle, ei mitään muuta. Te käytätte puheenvuoroja oluesta, viinistä jne. Mielestäni se teidän vetonne, että 2 500 työpaikkaa Pohjanmaaltakin häviäisi, on täysin tuulesta temmattu luku, kun ottaa huomioon, että on kysymys väkevien viinojen hinnan nostamisesta ainoastaan.

Ed. Wallin kertoi puheessaan, että Pohjanmaalla ei tällaista ongelmaa ole. Jos te nyt luulette niin, että pohjalaisuus suojaa tästä asiasta, niin minä toivon, että te menette keskussairaalan ensiapupoliklinikalle yhdeksi viikonlopuksi kököttämään ja katsotte siellä, mitä siellä alkoholi on aiheuttanut. Tämä on ihan ystävällinen neuvo.

Mutta siinä mielessä olen ed. Wallinin kanssa samaa mieltä, että monia keinoja tarvitaan. Tämä on vain yksi, eikä välttämättä tämä ole se ainut, mutta tämä on yksi niistä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Wallinin kanssa siitä asiasta myös minä samaa mieltä, että monia keinoja tarvitaan. Alkoholivero ei ole lainkaan se ainut keino, vaikkakin ilmeisesti yksi tehokkaimpia keinoja ihan tutkijoidenkin mielestä, hillitä alkoholihaittoja.

Toinen, mitä itse olen ehdottanut, on se, että rajoittaisimme alkoholin mainontaa. Tällä hetkellähän meillä on kielletty vain näitten väkevien mainonta, mutta esimerkiksi Ranskassa alkoholimainonta on sallittu ainostaan tuotetiedon muodossa ja kielletty kokonaan televisiossa ja elokuvissa. Ajattelen, että esimerkiksi keskiolut- ja siiderimainosten kieltäminen saattaisi olla Suomessakin paikallaan.

Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija, jota jo siteerasin täällä, ehdotti sitä, että keskiolutta ryhdyttäisiin laimentamaan Ruotsin malliin, mikä käytännössä tarkoittaisi sitä, että keskioluen myynti siirtyisi, palautuisi, takaisin Alkoon ja anniskelupaikkoihin ja vain sitten mietoa kaljaa (ed. Rönni: Rapakaljaa!) myytäisiin ruokakaupoissa.

Minun mielestäni kaikkia keinoja täytyy tässä tilanteessa pohtia ja tutkia. Sen verran vastuullisesti tämä käsiin räjähtänyt tilanne täytyy ottaa.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Risikon lakialoitteen paras anti on se, että se varmasti aiheuttaa keskustelua siitä, mitä tässä tilanteessa tulisi tehdä, koska kehitys Suomessa on, luulen, kaikkien meidän puhujien mielestä menossa suuntaan, joka on vähintään huolestuttava. Ja se, miten kehitys saataisiin oikaistua, ei alkuun edes jarrutettua vaan oikaistua, onkin se suuri kysymys tässä. Tämän laatuisilla, näin asiallisilla aloitteilla tässä saadaan selvästi paitsi poliittista painetta aikaan niin yleistä keskustelua aikaan, ja tämä on ehkä jopa yksi kansanterveysvalistuksen muoto, jossa soisi mediankin jollain lailla olevan mukana. Kaikki suomalaiset varmasti tietävät, että mitä enemmän henkilö viinaa per päivä kuluttaa, sitä vaarallisemmalla tiellä hän on, sitä vähemmän hänen elimistönsä sitä pitkän päälle kuitenkin kestää, kun ajatellaan kymmeniä vuosia eteenpäin. Siinä mielessä on erinomaista, että tässä näin keskustellaan.

Toinen puoli tähän liittyen on tietenkin se, että aika lailla uskomuksien varassa nyt meillä kaikilla on se, mitä tämä railakas hinnannousu tekisi. Se on ihan selvää, että se tavalla tai toisella vaikuttaa siihen, mistä viina ostetaan. Jos ei sitä mistään muualta saada, niin varmasti ostetaan sillä kalliimmallakin hinnalla, jossain rajoissa mahdollisesti vähän vähemmän, mutta taatusti. Uskotaan, niin kuin ed. Rönni sanoi, että viina on ollut hintansa väärtti Suomessa ja tulee taatusti aina olemaan. Se on ihan selvä. Ne, jotka sitten taas tuolta Viron puolelta katsovat, minäkin olen katsonut, niin se on kyllä aivan uskomatonta, minkälaisia kuormia siellä kannetaan ja minkälaiset järjestäytyneet systeemit siellä on: Kyllä tämä hintapolitiikka on kauhean herkkä kysynnän siirtäjä paikasta toiseen.

Mutta kolmas asia tässä, joka aika vähän on tullut minusta esille, on se, että kyllä on tavallaan erittäin surkeata kuunnella, minkälaista meidän alkoholipolitiikkamme Suomessa tällä hetkellä on. Kun ajatellaan, minkälainen alkoholiliike aikanaan tässä maassa oli, oli Alkoholipoliittinen tutkimussäätiö, sen yhteydessä tiedemiehiä tällä asialla, runsaita ohjelmia, toistuvia tarkennuksia, mutta mikään näistä ei näköjään suomalaista viinapäätä ole saanut oikealle tielle.

Tässähän ei ole pelkästään kysymys, arvon puhemies, sosiaalisista ongelmista eikä järjestysvaltaan kohdistuvista asioista, vaan myöskin siitä ennaltaehkäisystä, joka koskee jokaisen ihmisen omaa terveyttä. Osittain sitä täällä on sivuttu tässä keskustelussa, minä en ole ihan kaikkea kuullut, mutta yksi syy, minkä takia tänne näitä omia ajatuksiani tulin esittämään, on se, että erittäin vähän Suomessa kiinnitetään huomiota siihen, että alkoholin ja ehkä nimenomaan kirkkaan viinan vaikutuksesta kärsii kaikista eniten keskushermosto. Aivosairauksien määrä tässä maassa tulee ilmeisesti nousemaan oikein kunnolla. Professori Juhani Juntunen aloitti tästä noin kahdeksan vuotta sitten valtakunnallisen projektin, jossa hän yritti saada Suomessa läpi ajatusta, että aivoja pitää suojella myöskin niin, että alkoholinkäyttö saataisiin selvästi kuriin.

Koko tässä keskustelussa hallituksen puolelta en ole kuullut kannettavan huolta tästä asiasta. Toivoisin, että ministeri Hyssälä esimerkiksi ottaisi tämän aivan korostetusti esille, kun hän aivan oikein sosiaali- ja terveysministerinä ajaa sitä linjaa, että tästä asiasta puhutaan. Sitä kautta tietysti yksi ehdotus, minkä hän tuo esille, on sitten tämä hintapolitiikka, mutta se ei itse asiassa ole kansanterveydellinen asia, vaan näiden seurausvaikutusten paljon parempi esille tuominen ja ennen kaikkea sen laatuisen kansanterveydellisen ohjelman rakentaminen, joka lopultakin alkoholipoliittisesti tehoaisi tässä maassa, jotta kulttuuri saataisiin muuttumaan niin, että se ei olisi niin päihdehakuinen, niin kuin se nykyisin on. Siinä on monta tämmöistä ongelmaa.

Hintapolitiikka on varmasti hakuammuntaa niin kauan kuin EU:ssa ei ole sama hinta kaikissa maissa. Vasta jos saataisiin veroharmonisointi aikaan, niin tämä puoli asiasta rauhoittuisi. Se on aika merkillistä, että kun nämä terveysvaikutukset tunnetaan näin hyvin — siitä on hyvin paljon tieteellisiä julkaisuja, monenlaista näyttöä — niin sillä ei ole EU:n areenalla minkäänlaista suurempaa argumentointiarvoa, vaan selvästi sen ohi menee aina verokertymiin liittyvät asiat, toisaalta kaikki kulttuuritaustaiset asiat. Ranska on iso viinimaa, siellä mietitään tätä asiaa aivan toisella lailla kuin Saksassa, joka taas on olutmaa. Ja sitten meillä Suomessa on kotipolttoperusteiset ja muut kirkkaan viinan rakastamiseen liittyvät juomingit aina olleet korkealla tasolla.

Kaikkea tätä monipuolista kenttää, arvon puhemies, minusta tässä pitäisi ottaa huomioon, kun hallitus onneksi nyt harkitsee — se on ehkä, ed. Risikko, eräänlainen voitto tässä asiassa, että hallitus on luvannut harkita — ensi keväänä hintapoliittisia muutoksia. Siinä pöydässä soisin olevan oikeita säveliä, ja ehkäpä sitten muutaman vuoden aikana nähtäisiin, että veneen kokka on kääntynyt oikeaan suuntaan.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti vaan käytän tämän puheenvuoron päihdepalveluista. Elikkä samanaikaisesti, kun ongelmat on lisääntyneet, niin meillä on päihdepalvelujen määrä vähentynyt ja mahdollisuudet tarjota niitä heikentyneet kunnissa. Minä otan tästä nyt esimerkin, 21.9.2005 sosiaali- ja terveysministeriön kaksi tiedotetta ja toisen otsikkona "Päihdepalvelujen uudet haasteet", jonka väliotsikkoina ovat seuraavat: "Asiakkaiden tila on huonontunut ja kuntien hoitorahat loppuvat kesken", "Päihdepalvelujen työntekijät kohtaavat entistä huonokuntoisempia asiakkaita", "Samat henkilöt ovat putkassa useammin ja huonommassa kunnossa" ja sitten yksi väliotsikko "Sosiaalibarometri 2005: päihdeongelmaiset palvelujen tarpeessa". Vielä on erillinen tiedote otsikolla "Katkaisuhoidon tarve kasvaa". Samanaikaisesti, kun on tullut lisää ongelmia, meillä kunnissa ovat mahdollisuudet auttaa heikentyneet. Tämä aiheuttaa sellaisen ongelman, että on pakko tehdä jotain.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Pidän hyvänä kanssa tätä keskustelua ja minä uskon, ettei tässä kovin suuria eroja ole. Meillähän on suuri huoli kaikilla alkoholinkäytön lisääntymisestä, mutta varmaan siinä on se uskonero, voiko hinnankorotuksella vaikuttaa. Varmaankin voi jonkun verran, mutta jos kymmenvuotias tyttö pikkusiskonsa kanssa, joka on kaksivuotias, etsii äitiään yöllä kapakasta toiseen tai illalla kymmenen aikaan, niin ei sillä 10 prosentin tai 15 prosentin alkoholin hinnankorotuksella estetä sitä äidin menoa. Se on niin kuin ed. Rönni sanoi, että viina on hintansa väärti.

Mutta jos nyt vielä palaisin tähän Koskenkorvan tehtaaseen, niin sehän valmistaa puhdasta etanolia. Se työllistää 175 henkeä suoraan tehtaalla ja tärkkelysohran kautta 2 000 henkilöä sillä alueella. Kun tätä Altia Groupia meinattiin yksityistää, niin silloinhan Ilmajoen kunta teki tarkan selvityksen, mikä vaikutus sillä on. Etanolia on maailmalla yllin kyllin, joka paikassa liikaa, ja jos tuotanto sitten tehdään kannattamattomaksi, niin kyllä se siellä Koskenkorvalla lakkaa. Totta kai se sama viinan määrä Suomessa käytetään, mutta se ei ole enää Koskenkorvalla tehtyä etanolia, vaan se on sitten jostakin Brasiliasta tuotu. Sen takia Ilmajoen kunta ja alueen silloiset kansanedustajat olivat erittäin huolestuneita tämän tehtaan kohtalosta. Sen lisäksi siellä on nyt laajennettu 2004 lehdistötiedotteen mukaan ohratärkkelyksen tuotantoa, jota käyttävät panimot, makeuttajat, elintarvike- ja paperiteollisuus. Se on erittäin korkeatasoista, mutta se edellyttää, että siellä myöskin valmistetaan etanolia, että voidaan saada tärkkelystä ja sitten valkuaista.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Täytyy ensimmäiseksi ed. Wallinille todeta, että kaikki tutkimukset osoittavat sen, että on kaksi tekijää, joilla eniten vaikutetaan alkoholin kulutukseen. Toinen niistä on alkoholin hinta ja toinen on sen saatavuus, elikkä kyllä nämä on ne aivan ylivoimaiset ykköset. Totta kai tietysti toivoo, että sitten asennekasvatus ja ehkä, voisiko sanoa, semmoinen yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa muuttuisi sillä tavalla, että raittiuskin olisi jopa arvo sinällänsä, että meillä ei olisi niin valtavasti joka tuutista tulevaa tämmöistä ihailevaa ja alkoholimyönteistä ilmapiiriä.

Täällä ed. Risikko toi hyvin esille sen, että tämä veroale, joka tehtiin todellakin pelkästään valtion fiskaalisia tavoitteita miettien, on aiheuttanut kuntakenttään valtavat ongelmat. Me tiedämme, miten lastensuojelumenot ovat kasvaneet ja miten tosiaankin näihin muihin alkoholin terveyshaittoihin ja myöskin näitten ihmisten auttamiseen, jotka ovat alkoholisoituneet, on yhä vähemmän ja vähemmän käytössä varoja, eikä näitä ole millään tavalla esimerkiksi tässä Kansallisessa terveysprojektissa ja hoitotakuussa pystytty huomioimaan.

Tämä hallituksen alkoholipolitiikka on siinä mielessä hyvin semmoista poukkoilevaa ja kummallista, jos ajatellaan, että valtioneuvosto on tehnyt semmoisen periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on ollut aikanaan alkoholin kulutuksen kääntäminen laskuun. Tämä nykyinen hallitus on tähän periaatepäätökseen sitoutunut, ja sitten kumminkin tehtiin tällainen verotuksellinen päätös, josta etukäteen jo tiedettiin, miten siinä tulee käymään. Eihän missään ole onnistuttu vähentämään haittoja lisäämällä kulutusta, ja tiedettiin, että kulutus varmasti lähtee kasvuun, kun hintaa lasketaan.

Olisin vielä tässä ihan viimeiseksi sanonut, että se, mikä on tällainen, voisiko sanoa, uusi haittaryhmä näitten perinteisten alkoholista kärsineitten henkilöryhmien lisäksi, on tämä ikääntyneitten reipastunut alkoholinkäyttö. Monta kertaa heistä tahtomattaan lääkityksen takia tulee näitä niin sanottuja sekakäyttäjiä. Minun mielestäni meillä pitäisi kehittää joku aivan oma alkoholiohjelma ikääntyneille ihmisille, ja patistaisinkin hallitusta puuttumaan tähän seikkaan, joka on nyt, voisiko sanoa, tämmöinen uusi ongelmakäyttäjäryhmä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Pidin aika huolestuttavana, kun kuuntelin ed. Wallinin puheenvuoroja: Onko pelkästään kyseessä ed. Wallinin painotus, vai onko sosialidemokraateilla tapahtumassa tai tapahtunut sellainen linjanmuutos, että alkoholipolitiikasta on tulossa yhä enemmän elinkeinopolitiikkaa eikä kansanterveyspolitiikkaa, joka on kuitenkin ollut se perinteinen pohjoismainen näkökulma alkoholipolitiikkaan? Eli kansanterveyttä, kansanterveyden edistämistä on korostettu, ja sitä ovat kyllä korostaneet myös Pohjoismaiden sosialidemokraatit varsinkin Ruotsissa menneinä vuosina. Mutta onko tässä nyt sitten muutos tapahtumassa enemmän tällaiseen keskieurooppalaiseen elinkeinopainotteisiin näkökulmaan, jossa sitten on hyvin vaikea olla vaikuttamassa myönteisesti alkoholiveron kautta näiden haittojen vähentämiseen? Tämähän on ollut juuri se syy, minkä takia Euroopan unionissa on ollut niin vaikeaa saada tällaista riittävän tasoista kohtuullista minimiveroa. Tämän kansanterveysnäkökulman ulottaminen alkoholipoliittiseen keskusteluun on ollut niin tavattoman vaikeaa näiden elinkeinointressien vuoksi.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Kysyn nyt vielä semmoista asiaa, kun olin kuulevinani ed. Wallinin puheenvuorossa, että viittasitte Hämeenlinnan tapahtumiin viikonlopulta, kun uutisoitiin, että lapset etsivät vanhempiaan ravintolasta. Te totesitte äsken, jos nyt oikein ymmärsin — ja haluankin kysyä teiltä ihan julkisesti, ymmärsinkö oikein — että jos alkoholi olisi kalliimpaa, niin ei se estä sen äidin menoa. Nyt minä haluaisin kyllä teiltä ihan vastauksen tuohon. Minun ymmärtääkseni näillä lapsilla oli sekä äiti että isä, ja minun on ihan pakko kysyä Naisten Liiton puheenjohtajana, miksi te ajattelitte, että äiti oli se, joka sieltä kotoa lähti.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! En lukenut Ilta-Sanomista koko artikkelia, katsoin otsikon. Mutta sitten huolestuttaa vielä enemmän, jos perheineen lähdetään, siis molemmat vanhemmat ovat poissa. Tänä päivänä minä kannatan tasa-arvoa.

Mutta mitä tulee työllisyyteen, ed. Räsänen, niin tämä hallituksen ratkaisu silloin 2004 perustui siihen, että turvattiin kotimaista työtä sillä lailla, että alennettiin väkevien ja oluen valmisteveroa eikä viinien, koska meillä ei viinintuotantoa ole. Olutteollisuudesta saa 30 000 ihmistä työnsä. Siinä ovat maanviljelijät, kuljetus, kauppa ja sitten tehtaissa tehty työ. Kun sanottiin, että viinan kulutukseen vaikuttaa hinta ja saanti, se varmaan pitää täysin paikkansa. Mutta Virosta saa tuoda rajattomasti, yli 30 laivavuoroa kesäisin joka päivä. 2 miljoonan ihmisen saatavilla on tämä päivittäinen käynti siellä, eikä ole mitään tuontirajoja. Silloinhan on saanti ja hinta kohdallaan, kun viinan Virosta hakee, jos täällä nostetaan, yhtä lailla. Se maksaa 38 euroa muistaakseni, edestakainen lauttakyyti. Olin viikko sitten risteilyllä ja katsoin Helsingin päässä, kun tultiin takaisin, kun ihmisillä oli väkeviä ja mäyräkoirapakkauksia molemmissa käsissä. Eli tänäkin päivänä sieltä tuodaan tuntuvasti. Jos nyt sitten vielä hintaa nostetaan, niin tuonti lisääntyy ehdottomasti.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Virohan teki juuri periaatepäätöksen siitä, että nostetaan 5 prosenttia tänä vuonna ja 5 prosenttia myöskin jatkossa, elikkä tämäkin argumentti minun mielestäni on nyt käytetty. Sillähän meitä yritettiin silloin, kun Viro liittyi EU:hun, pelotella, ja todellakin tämä fiskaalinen etu laitettiin ensimmäiseksi.

Tässä ed. Wallinin edellisessä puheenvuorossa tuli kyllä tietysti hyvin esille se, että tänä päivänä naiset ikävä kyllä tällä alalla ovat tasa-arvoistuneet. Elikkä kun ennen oli se tilanne, että yleensä mies oli se, joka joi, ja nainen piti kodin pystyssä, niin tänä päivänä sitten naiset ovat reippaasti myöskin alkoholisoituneet ja jää oikeastaan ainoastaan se yhteiskunnan syli, joka ottaa sitten nämä lapset, jotka kärsivät varmasti kaikkein eniten siinä tilanteessa, kun molemmat vanhemmat alkoholisoituvat. Siinä mielessä tietenkin kyllä ihan oikein nostitte esille sen, että ennen sentään oli vielä niin, että nainen piti jotenkin sen talouden pystyssä, mutta tänä päivänä sekin on mennyttä.