10) Laki vesiliikennelain 8 §:n muuttamisesta
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan veneily- ja vesistöjensuojeluryhmän
jäsenet esittävät muutosta vesiliikennelain
8 §:ään siten, että kaikissa
vesikulkuneuvoissa tulee olla pelastus- tai veneilyliivit tai muita
kelluntaan tarkoitettuja, hyväksyttyjä pelastusvälineitä jokaista
veneessä olijaa kohden.
Nykyisinhän meillä on ainoastaan vesiliikenneasetus,
ja se on vuodelta 1997, ja se määrää, että moottoriveneissä ja
yli 5 metrin pituisissa purjeella varustetuissa vesikulkuneuvoissa
on oltava seuraavat käyttökuntoiset varusteet:
Merenkulkuhallituksen päätöksen mukaisesti
hyväksytty pelastusliivi, kelluntapukine tai pelastuspuku
kullekin vesikulkuneuvossa olijalle, tyhjennyspumppu, airot tai
mela, ankkuri köysineen sekä hyväksytty
käsisammutin. Tämä siis koskee yli 5
metrin veneitä.
Vesiliikenteessä meillä hukkuu 55 henkilöä vuodessa
ja lisäksi uidessa 45 eli kaiken kaikkiaan hukkuneita on
noin 150 vuodessa. Eniten hukutaan heinäkuussa
ja Länsi-Suomen läänissä. Hukkuneista
80 prosenttia on humalassa. Pelastusliivit, siis tässä esityksessä myös
soutuveneessä tai jollassa, voisivat estää ainakin
muutaman hukkumiskuoleman vuodessa.
Veneilyryhmän jäsenet keskustelivat siitä,
pitäisikö pelastusliivit määrätä päällä pidettäviksi vai
ainoastaan mukana oleviksi. Päädyimmekin siihen,
että aluksi, jotta emme olisi liian holhoavia, esitimme,
että pelastusliivien myös soutuveneissä pitäisi
olla mukana, koska silloin se vastaa sitä asetusta, joka
meillä on nyt suurempia veneitä varten. Toivoisimme
tietenkin, että ne olisivat päällä,
mutta olisi hyvä, että ne olisivat ainakin mukana.
Suomen Veneilyliitto ja Purjehtijaliitto ry kannattavat myös
tätä lakialoitetta. Ne ovatkin kirjoittaneet kirjeen
ministeri Huoviselle tästä asiasta kannattaen
pelastusvälineiden mukana pitämistä.
Esitän siis, että eduskunta hyväksyy
tämän lakialoitteen valiokuntakäsittelyn
jälkeen.
Pertti Salovaara /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite vesiliikennelain
8 §:n muuttamisesta on hyvä osoitus eduskunnan
veneily- ja vesistönsuojeluryhmän toiminnasta. Hukkumiskuolemat
ovat vältettävissä, ja keinot, joilla
ne vältetään, ovat meille tuttuja: promillerajojen
noudattaminen ja tarvittavien turvavarusteiden käyttäminen.
On totta, että tyypillisin hukkumiskuolema tapahtuu varsin
klassisissa olosuhteissa: ilman pelastusliivejä soutuveneellä ja aika
tukevassa humalassa, uhrina usein keski-ikäinen mies.
Kun eduskunta edellisen kerran käsitteli vesiliikennelakia,
siihen tehtiin sellaisia muutoksia, jotka eivät jälkikäteen
tarkasteltuna olleet kovin hyviä. Muutokset tehtiin eduskuntakäsittelyn
aikana. Nimittäin hallituksen alkuperäinen esitys sisälsi
pelastus- tai veneilyliivien mukanapitovelvollisuuden kaikissa vesikulkuneuvoissa,
myöskin
moottorittomissa, alle 5 metriä pitkissä soutuveneissä.
Silloinen liikenne- ja viestintävaliokunta otti mietinnössään
tähän lakiin sen kannan, ettei pelastusliivejä — siis
vastoin hallituksen esitystä — tarvitsisikaan
pitää mukana juuri edellä mainituissa
soutuveneissä. Perusteluna oli se, että niillä tehtävät
matkat ovat lyhyitä, veneissä säilytystilat
ovat rajallisia ja liivit ovat verkkoja kokiessa tiellä jnp.
Tämä valiokunnan poisrajaus oli minun mielestäni
käsittämätön, se oli juuri siinä valossa käsittämätön,
että valtaosa hukkumiskuolemista tapahtuu juuri tässä nimenomaisessa
ryhmässä, joka on siis laista pois rajattu. Nyt
on tullut oikea aika korjata virhe ja laajentaa liivien käyttövelvollisuus
koskemaan myöskin alle 5-metrisiä soutuveneitä,
joissa ei siis moottoria perässä ole.
Pitää kuitenkin muistaa eräs hyvin
tärkeä asia: Ihmiset eivät tietenkään
noudata rajoituksia, jos ne eivät selkeästi ja
järkevällä tavalla nähtynä edistä turvallisuutta
ja jos niitä ei valvota. Liivien käyttö edistää turvallisuutta
vesillä, sen ymmärtää pieni
lapsikin, mutta sitä olisi myös valvottava. Niillä vesialueilla,
joilla vesiliikennevalvontaa on lisätty, vesiturvallisuus
on selkeästi paremmalla tasolla kuin vähemmän
valvotuilla alueilla. Poliisi tarvitsee resursseja myöskin
vesillä. Se on kaikkien vesillä liikkujien etu.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Itsekin kuulun eduskunnan veneilyryhmään,
mutta on myönnettävä, että aika
laiskasti olen näissä kokouksissa käynyt.
Jäi huomaamatta tämä ed. Asko-Seljavaaran
aloite, eli minun nimeäni ei sieltä löydy,
mutta kannatan tätä lämpimästi.
Jo vuosia myös itse olen käyttänyt
pelastusliivejä siellä kesämökin
rannan läheisyydessä. Minulla on verkot järvessä kesällä,
voi sanoa, lähes kuukauden, ja aamuin illoin sitten niitten
kokeminen tapahtuu. Nykyisten pelastusliivien käyttäminen
on todella helppoa. Ne ovat mukavia päällä.
Ne myös suojaavat. Niin kuin kaikki tiedätte,
ne ovat tavallaan päällystakki. Kyllä täytyy
myöntää, että jo tässä iässä,
vaikka alkoholilla ei ole osuutta, veneeseen siirtyminen ja sieltä poistuminen
aiheuttaa useimmiten kolinaa. Esimerkiksi verkotus on sellainen
tapahtuma, jossa on omat riskinsä, ja totta kai suosittelen,
että näitä liivejä aina pidettäisiin
päällä.
Arvoisa puhemies! Vielä kerran totean, että olisin
nimeni tähän laittanut ja kannatan lämpimästi
tätä aloitetta. Tämä on tavallaan
ensimmäinen askel, että niiden on oltava siellä veneessä, mutta
uskon, että tämän myötä entistä enemmän ne
liivit myös laitetaan päälle.
Seppo Lahtela /kok:
Arvoisa herra puhemies! Minusta ed. Asko-Seljavaaran
aloite on hyvä. Mutta kun tätä perustetta
vähän on tutkinut ja selvitellyt, kuinka tämä on
olemassa, niin toisin kuin ed. Kähkönen väitti,
omat kokemukseni liiveistä ovat sellaiset, että eihän
niitä oikein maallikko, äkkinäinen, osaa käyttää. Muistan itse,
kun näihin perusteisiin olen katsonut, että 140
keski-ikäistä miestä hukkuu, useimmiten
humalassa, että vaikka en ole ollutkaan humalassa, eivät
ne liivit ole oikein päälle virittyneet. Sen osalta
toivoisin, että kun tätä ohjeistetaan,
löytyisi myöskin sellaiset neuvot, millä käyttökoulutus ja
päälle pukeminen onnistuu, niin ettei niitten kanssa
hirttäydy, kun kaatuminen tapahtuu.
Ed. Kähkönen antoi ymmärtää,
että nämä ovat hyviä takkeja,
hyviä pukuja, ja suojaavat ja tekevät niin ja
näin. Minusta tuntuu, että ed. Kähkönen
on enemmän vissiin urheiluvälinekauppiaitten puolella
tässä asiassa, koska tietääkseni
ne veneilypuserot, mistä ed. Kähkönen
puhui, ovat erittäin kalliita ja monimutkaisia ja ovat
myöskin yksilöllisesti mitoitettuja jne. Mielestäni
se tapa tässä asiassa ei ole myöskään
tämän esityksen hengen mukainen. Tämän
osalta luulen, että teillä, ed. Kähkönen,
on kovin kaupunkilainen ote tähän maalaisveneilyyn.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Totean sen suhteestani eduskunnan veneilykerhoon,
minkä ed. Kähkönen jo täällä esitti.
Ed. Lahtelalle toteaisin, että pelastusliivin päälle
pukeminen tapahtuu niin, että työnnetään vasen
käsi vasemmanpuoleiseen reikään ja oikea käsi
oikeanpuoleiseen ja sitten napsautetaan se (Naurua) — anteeksi,
herra puhemies — vyö kiinni. Se on suunnilleen
näin vaikeaa.
Mutta minusta tämä esitys on oikein hyvä ja oikean
suuntainen, mutta ei riittävä. Olen 30 vuotta
matkustanut melkein joka kesäviikonloppu Busterilla ja
muilla veneillä Neulaniemestä Salomonsaarelle,
ja minun on vaikea kuvitella, jos vaivaudun tuomaan liivin veneeseen,
miksi en laittaisi sitä päälleni. Jos
se tuodaan sinne siksi, että laki velvoittaa tuomaan, niin
sehän on puhdasta silmänpalvontaa. Eihän
ole mitään järkeä säätää silmänpalvontaa
edistävää lakia.
Minusta, kun ja jos tämä aloite etenee, niin
eiköhän liivin saman tien voisi säätää pakolliseksi. Kun
olen äsken kuvaamallani tavalla saanut liivin päällekin,
en ole siitä suurta vaivaa kokenut. Pikemminkin epäilen,
että jos se liivi olisi siellä lattialla verkkoja
kokiessa, se helpommin siellä verkkoihin takertuu ja tipauttaa
minut ilman liiviä veneestä järveen,
kuin jos liivi on päälläni. Jos nyt humalassa
tai muusta syystä putoan veneestä, niin pysynpähän
paremmin pinnalla.
Puhemies:
Tähän asiaan pyydän edustajia pyytämään
puheenvuorot kirjallisesti notaarilta näiden merkittyjen
puheenvuorojen jälkeen.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun jollakin tavalla muistan sen, millä tavalla näitä pelastusliiviasioita
on sitten loppujen lopuksi täällä valiokunnassa
ja isossa salissa käsitelty, niin minulle tuli ajatus siitä mieleen,
olisikohan mainiota tämän eduskuntakauden lopuksi testata,
minkälaisen muutoksen tähän vesiliikennelakiin
tämä eduskunta on hyväksymässä,
koska on aloitteella esitetty ja kun se tosi paikka on tullut, niin
sitten se on kuitenkin muuttunut, ja tämän eduskunnan
tässä suhteessa todelliset valmiudet ovat vielä testaamatta.
Pertti Salovaara /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tässä tuli esille
näitten erilaisten kelluntapukimien hinta. On totta, että tällaiset älykkäät vaatteet,
joiden pidon yhteydessä säilyy jopa kuivana veden
varaan jouduttaessa, ovat hyvin kalliita. Mutta niiden välineiden,
mihin ed. Kähkönen täällä viittasi,
tuulitakkien, joissa on ikään kuin sisään
rakennettuna tämä kelluntaominaisuus, hinnat alkavat,
ed. Lahtela, 40 eurosta päätyen 60 euroon. Ne
ovat hyvin edullisia, jos sitä vertaa siihen toiseen riskiin,
mikä seuraa näitten käyttämättä jättämisestä.
Tässä koko asiassa on kysymys tavallaan tämän
lain yhdenmukaistamisesta, siitä, että myöskin
alle viisimetriset soutuveneet, vesikulkuneuvot, ovat mukana tämän
liivien mukanapitovelvollisuuden piirissä. Tällä tavalla
tämä piiri saadaan koskettamaan yhtäläisesti
kaikkia vesikulkuneuvoja.
On totta, että olen vastuullisen vapauden kannattaja,
ja silloin, jos nämä liivit nyt, vaikkakin sen
sakon uhalla, sitten tulevat mukaan otetuiksi sinne veneeseen, niin
totta kai on selvää, että silloin myöskin
kynnys niitten päälle pukemiselle on huomattavasti
matalampi, kuin jos ne eivät siellä veneessä lainkaan
mukana ole. Tämä on jokaisen vastuullisen veneilijän
tapa toimia myöskin tuolla vesillä. Tämä kuuluu
hyviin veneilytaitoihin.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoroni
ed. Seppo Lahtelan puheenvuoron johdosta, kun hän viittasi,
että toimisin jonkinlaisena urheiluliikkeitten markkinamiehenä.
Se siitä.
Ed. Salovaara jo tuossa totesi, että liivien hinnat,
tavallisten pelastusliivien hinnat, ovat varsin kohtuulliset. Jos
ajatellaan soutuvenettä, jonka keskihinta on ehkä 1 000
euroa, niin siihen nähden näiden pelastusliivien
hankinta ei ole kovin suuri rahallinen uhraus. Totta kai ymmärrän,
että on myös henkilöitä, joille
tällainen 50 euroakin voi olla iso raha. Silloin ehkä hankitaan
epämukavammat liivit, niitäkin löytyy.
Mutta, arvoisa puhemies, minusta tässä pelastusliivien
käytössä myös me varttuneemmat,
aikuiset ihmiset näytämme mallia nuorille. Eli
todella näitten pelastusliivien päälle
laittaminen on varsin vaivatonta. Se on halpa henkivakuutus, ja samalla,
kun varmasti meillä joskus on siellä myös
nuorempia henkilöitä kyydissä, he oppivat tämän
tavan jo silloin. Niin kuin totesin ensimmäisessä puheenvuorossani,
kyllä aiemmin vuosia vuosia sitten ne monesti jäivät
rannalle, eli se oli ajattelemattomuutta.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Virtaselle vastaisin, että Buster on,
kuten sanoittekin, moottorivene ja siinä pitää olla
pelastusliivit mukana mutta ei päällä tämän vanhan
asetuksen mukaisesti. Mutta kyllä meillä ainakin
merellä jokainen panee ne päälle, jos Busterilla
ajaa, sillä se kulkee niin kovaa, että johan se
toimii tuulisuojana, tämmöinen pelastusväline.
Sitten ed. Kähköstä kiittäisin
positiivisesta suhtautumisesta ja huomauttaisin, että ed.
Kähkösen lakialoitteen perusteella me saimme aikaan
tämän rikesakon, jonka nyt poliisi, venepoliisi
tai rajavartija, voi suoraan antaa, jos nämä pelastautumisvälineet
puuttuvat. Se on sitten sanktio, että te saatte sen rikesakkolapun
käteenne, ja se on erittäin kätevä tapa.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Tämä aloitehan suorastaan
tihkuu hyviä tarkoituksia, ja sehän on tietysti
yksi tämän toiminnan tarkoituskin. En kuitenkaan
voi välttyä siltä, että ed.
Virtanen puhuessaan silmänpalvonnasta on jossain määrin
oikeassa. Tällainen lainsäädäntö, tämmöinen
holhoamista lähellä oleva määräileminen,
väistämättä johtaa, se on koettu,
asiaan, jota voi kutsua silmänpalvonnaksi. Siitä sitten seuraava
pykälä, herra puhemies, on se, että kun tällaista
lainsäädäntöä ei mitenkään
voi valvoa — sen me jokainen tiedämme, Suomessa
on järviä enemmän kuin poliiseja — niin
on aina syytä viime kädessä kysyä,
mikä on sellaisen lainsäädännön
tarkoitus, jonka valvonta on mahdotonta. Tällä en
suinkaan halua kiistää tällaisen lainsäädännön
symbolimerkitystä.
Keskustelu päättyy.