Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiesityksessä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta esitetään, että valtio osallistuisi vuonna 2010 lomautusajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen. Nykyisin valtio ei rahoita lomautusajalta tai lomautukseen rinnastettavalta ajalta maksettavia ansiopäivärahoja eikä sääesteen aikana maksettavia ansiopäivärahoja miltään osin. Sen sijaan muutoin kustakin ansiopäivärahasta valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan määrän, ja ansio-osat rahoitetaan palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla. Jos lomautusten määrä on vuonna 2010 tämän vuoden tasolla, rahoitukseen ehdotettu muutos lisää valtion menoja 175 miljoonalla eurolla.

Työttömyyden yleisen kasvun ohella erityisesti lomautusten kasvu on lisännyt voimakkaasti Työttömyysvakuutusrahaston menoja. Samaan aikaan työllisyyden lasku on johtanut maksettujen palkkojen mukaan määräytyvien Työttömyysvakuutusrahaston maksutuottojen alenemiseen. Sen seurauksena Työttömyysvakuutusrahasto joutuu ottamaan vuoden 2010 aikana velkaa.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja työntekijän palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on rahoituslain 2 §:n mukaan määritettävä siten, että Työttömyysvakuutusrahasto voi suoriutua sen vastattavana olevien työttömyysetuuksien rahoituksesta ja muista lakisääteisistä menoista. Työttömyysvakuutusmaksut määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan. Vuodeksi 2010 palkansaajien ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä. Hallituksen tavoitteena on palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen kohdalla niiden 0,2 prosenttiyksikön nousu paitsi vuonna 2010 myös tulevina vuosina. Työttömyysvakuutusmaksun korotuspaine on selvästi tätä suurempi, kuten hallituksen esityksen perusteluissakin todetaan.

Työttömyysvakuutusmaksujen pitäminen mahdollisimman alhaalla perustuu työllisyyden turvaamisen tavoitteeseen. Esityksen perustelujen mukaan työllisyyden hoidon kannalta maltilliset maksujen korotukset ovat nykyisessä taloustilanteessa erittäin tärkeitä, jotta työllistämisen kustannukset nousisivat mahdollisimman vähän. Myös palkansaajien ostovoiman kehitys on tärkeää talouden ja työllisyyden kehittämisen kannalta. Näin valtion rahoitusosuuden laajentaminen on välttämätöntä työttömyysturvan rahoituksen turvaamiseksi.

Valiokunta toteaa, että on tärkeää huolehtia työttömyysvakuutusmaksun järkevästä ja mahdollisimman vakaasta kehityksestä ja välttää maksujen ennakoimatonta nousua. Vakuutettujen kannalta on olennaista paitsi maksun vakaa taso, erityisesti se, ettei vakuutusmaksun nousupaineen johdosta jouduta puuttumaan etuuksien tasoon. Suurempaan menoon onkin syytä varautua ennakolta niin, ettei maksu tulevina vuosina nouse kohtuuttomasti väestön ikääntyessä ja työssä käyvien määrän vähentyessä.

Valiokunta toteaa, että maksujen tarkoituksena on turvata etuuksien maksaminen. Valiokunta toistaa tässä yhteydessä aiemmin työeläkemaksujen yhteydessä ottamansa kannan, ettei sosiaalivakuutusmaksuja ole tarkoituksenmukaista käyttää suhdannepolitiikan välineenä. Tätä puoltaa myös se, etteivät sosiaalivakuutusmaksut ole valtiosääntöoikeudellisessa mielessä veroja.

Suhdannepuskurista muutama sana.

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 §:n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston varojen ja velkojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri. Suhdannepuskurin enimmäiskoko on säädetty vastaamaan 3,6 prosenttiyksikön työttömyydestä aiheutuvia vuotuisia menoja. Rahassa mitattuna tämä on noin 800 miljoonaa euroa. Suhdannepuskuria kartoitetaan työttömyysasteen laskiessa ja kartoitettuja varoja käytetään työttömyyden lisääntyessä. Alenevien työttömyysmenojen aikana puskurin suuruudella ei ole juurikaan merkitystä.

Suhdannepuskuri oli täynnä vuoden 2008 lopussa käytännössä noin miljardin suuruisena. Vuonna 2008 vallinneessa talous- ja työllisyystilanteessa täysimääräinen puskuri vastasi Työttömyysvakuutusrahaston menoja noin puolen vuoden ajalta. Työllisyystilanteen äkillinen muutos on merkinnyt puskurin nopeaa pienentymistä. Valiokunta katsoi jo hyvän talous- ja työllisyystilanteen aikana vuonna 2007, että on tarpeen arvioida, onko nykyinen puskuri riittävä takaamaan maksujen muutoksien tasaisuuden vai tulisiko puskurin kokoa kasvattaa suhdannemuutoksen varalta maksujen ennakoitavuuden lisäämiseksi. On sinänsä selvää, että nykyinen maailmanlaajuinen taloustaantuma ei ole ollut ennakoitavissa eikä puskuria voi jatkossakaan kasvattaa vastaamaan nykyisen kaltaisen taantuman vaativia menoja. Valiokunta toteaa kuitenkin, että puskurin kasvattaminen suhdannevaihtelujen varalta on tarpeen erityisesti sen vuoksi, ettei maksuja jouduta lyhyellä aikavälillä merkittävästi korottamaan.

Tähänkin mietintöön liittyy vastalause, joka on tällä kertaa lausumaehdotuksen sisältävä.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys 234 liittyy sinällään hallituksen esitykseen 222, koska käsittelyssä tällä hetkellä olevassa laissa avataan valtion piikki tätä 222:ta varten, joka taas liittyy Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n viime keväänä neuvottelemaan työehtosopimukseen.

Tässä sopimuksessa ja esitetyssä lakipaketissa on tällainen tasa-arvoelementti, joka ainakin allekirjoittaneessa on herättänyt hyvinkin vahvoja negatiivisia tuntemuksia liittyen siihen, että ensinnäkin koko sopimuspolitiikka muutetaan, siksi toisekseen, kun ajatellaan, että kahdeksi tai kolmeksi päiväksi viikossa lomautettujen ansiopäivärahaa saavien osalta muutoksen vaikutukset riippuvat työntekijän ansiotasosta ja selvitykset ovat kertoneet meille, että ehdotettu laskutapa tuottaa entistä paremman etuuden niille, joiden kuukausiansiot ovat noin 3 200 euroa. Sen sijaan pieni- ja keskituloisille nykyinen soviteltu päiväraha on edullisempi kuin ehdotettu uusi laskutapa, ja menetys on jälleen kerran sitä suurempi, mitä pienemmät henkilön tulot ovat. Elikkä tämä kipeimmin koskettaa pieni- ja keskipalkkaisia aloja ja yllättäen jälleen naisvaltaisia aloja. Ei siinä mitään. On avattu uusi pelikenttä, mutta kuinka tällä pelikentällä käy sitten edelleen pienituloisille ihmisille, puhumattakaan siitä, miten huolehditaan Työttömyysvakuutusrahaston vastaamisesta entisestään vaikeutuvaan talous- ja työllisyystilanteeseen?

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kyllönen viittasi aivan oikein siihen, mitä muita ratkaisuja on tehty, ja jos toimii eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, on ihan hyvä muistaa myös jälkimmäinen osa.

Tässähän on semmoinen kuvio ollut taustalla, että ilmeisesti valtiovallan puolelta ilmoitettiin sopijaosapuolille, että mikäli ne pääsevät sopimukseen, niin valtiovalta tulee vastaan ja on osin rahojen suhteen piikki auki mutta myöskin tarvittavan lainsäädännön suhteen. Se Teknologiateollisuuden ja joidenkin ammattiliittojen tekemä sopimus oli siinä mielessä ikävä, että se johti tuplasyrjintään. Se syrjii selkeästi naisvaltaisia toimialoja ja vieläpä yrityksen sisällä niin, että kun naiset sijoittuvat muita useammin niihin matalapalkkaisiin töihin, niin nyt tämä lomautusajan työttömyysturvaratkaisu sorsii heitä erityisen paljon.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tähän lakiesitykseen edellä esitetty sinänsä ongelmallinen lakiesitys ei suoranaisesti liity, tai se kyllä liittyy tähän, mutta tämä on kevyttä sormiharjoittelua siihen, mitä on tulossa. Nimittäin meille on tulossa lähiaikoina yliopistojen työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen, joka liittyy välittömästi nimenomaan tähän lakiesitykseen, on kytköksissä tähänkin lakiesitykseen. Siinä ollaan lähdössä sellaiselle tielle, johon tässä mietinnössä sinänsä valiokuntakin ottaa ansiokkaasti kantaa toteamalla muun muassa sen, että valiokunta tosiaan tässä 1,5—2 vuotta sitten, kun tätä asiaa viimeksi käsiteltiin, aika tiukkaan sävyyn kyseli, että eiköhän pitäisi nyt vähän enemmän pitää huolta tästä puskurista. Silloin meille vakuutettiin ja mietintöönkin on kauniisti kirjoitettu, että älkää te puhuko asiasta, mistä ette paljon mitään ymmärrä, säätäkää vaan lakeja sen mukaan kuin teille kerromme. Näin tässä nyt on menetelty ja sitten ollaan tässä tilanteessa. Tämä esityshän on ihan hyvä.

Vastalause on kirjoitettu juuri ikään kuin sen korostamiseksi, että Työttömyysvakuutusrahastoa ei saa käyttää suhdannevaihtelujen puskurina. Samaan asiaan itse valiokuntakin on viitannut, mutta tässä lausumassa siihen nyt viitataan vähän voimallisemmin, koska nyt on alkanut näyttää siltä, tämä yliopistojen työttömyysvakuutusmaksulaki pahimpana esimerkkinä, että olemme lähdössä lainsäädännöllisesti sellaiselle tielle, josta joku on käyttänyt ilmausta prostituutiokin, mutta en nyt käytä sitä kuitenkaan varmuuden vuoksi tässä yhteydessä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat jättäneet hallituksen esitykseen vastalauseen, jossa edellytämme lausumaa työttömyysvakuutusmaksun tasosta huolehtimiseksi. Katsomme myös, että Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuria tulee kasvattaa eikä sosiaalivakuutusmaksuja pidä käyttää suhdannepolitiikan välineenä.

Arvoisa puhemies! Mielestämme hallituksen esittämä palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen korotus ensi vuodelle on tasoltaan liian matala. 0,2 prosenttiyksikön korotus myös tulevina vuosina ei vastaa siihen korotustarpeeseen, joka on olemassa. Maksujen pitäisi turvata etuuksien maksaminen, mutta hallitus käyttää maksuja suhdannepolitiikan välineenä. Myös valiokunta puuttui mietinnössään tähän epäkohtaan.

Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiutensa turvaamiseksi oltava suhdannepuskuri. Vuoden 2008 lopussa suhdannepuskuri oli 1 050 miljoonaa euroa, mutta nyt näyttää siltä, että tämän vuoden lopussa puskuri on vain 550 miljoonaa euroa, ja mikäli työttömyys syvenee ennusteiden mukaisesti, ensi vuoden lopussa puskuria ei ole, ja samalla Työttömyysvakuutusrahasto velkaantuu 250 miljoonaa euroa.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää valtion budjetista 175:tä miljoonaa euroa työttömyysvakuutusmaksujen rahoittamiseen, mutta miten käy jatkossa, jos työttömyysvakuutusmaksu pysyy tasoltaan alhaisena ja valtiontalous mahdollisesti heikkenee entisestään? Mistä Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmius tuolloin turvataan? Olisiko tärkeää, kuten mietinnössä todetaan, että suhdannepuskuri turvataan ja sen kokoa mahdollisesti kasvatetaan suhdannevaihtelujen vuoksi?

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ei ole monta aikaa sitten, kun puhuttiin siitä, että nyt tämä suhdannepuskurirahasto on liian iso, että sitä ei tarvitse enää keräillä. Nimittäin tämä puskuri on keksitty jo ajat sitten. Jos muistatte Raamatusta semmoisen tarinan, kun joku kaveri näki unta siellä ja näki lihavia ja laihoja lyhteitä, niin sehän tarkoitti seitsemää lihavaa vuotta ja seitsemää laihaa vuotta, ja siitä meidän olisi pitänyt oppia, että kerätään ihan riittävästi näitä jyviä talteen tähän puskuriin. Nyt asiantuntijalausunnot ovat osoittaneet, että eihän tämä riitä mihinkään. Nyt on tietysti huonot housuissa; tähän aikaan on hankala lähteä keräämään isoja summia. Tällä hetkellä filosofia lähtee siitä, jotta verot on valtion maksettava ja näin edespäin ja velkaa otetaan. Mutta tulevaisuutta varten pitäisi se oppia, jotta nyt jatkossa semmoista kattoa ei pitäisi asettaa ollenkaan näille suhdannepuskureille, vaan kerätään sitä jemmaan ja se on siellä pahan päivän varalle. Niitä seitsemiä lihavia ja laihoja vuosia varmaan ... Lihavat vuodet voivat olla mennyttä vähäksi aikaa, mutta laihoja vuosia kyllä näköjään tulee olemaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta tähän.

Ed. Erkki Virtanen viittasi tähän yliopistoseikkailuun. Se on kyllä ihan uskomaton kohellus kerta kaikkiaan, kun ei mietitä ollenkaan, ikään kuin ei olisi ikinä kuultukaan työelämän pelisäännöistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Unohdetaan keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ja nyt ollaan tämmöisessä kurimuksessa. Sitten vielä suututetaan ammattijärjestöt ja työmarkkinajärjestöt ja kaikki tyynni, ja tämä sitten ikään kuin sen pelastamiseksi, mikä ehkä pelastettavissa niitten valmistelijoitten mielestä on.

Mitä tulee näin puskureihin, minä — olisiko ollut pari viikkoa sitten viimeksi — kyselin täällä salissa valtiovarainministeriltä näistä puskureista, että missäs ne puskurit ovat. Siihen valtiovarainministeri vastasi, että niitä tässä nyt käytellään. Mutta kerittiin kuitenkin jo välillä todeta, että ne ovat liian suuret. No, eipä ne nyt mitään liian suuria ole, ja nyt menetellään sillä tavalla kuin hallitus esittää.

Tämä on tietysti myönteinen asia ilman muuta, välttämätön asia ilman muuta. Aivan erikoisen merkityksellistä suomalaisessa työelämässä on nyt kuitenkin ollut se, että on turvauduttu lomautuksiin sen sijaan, että olisi surutta kaikki heitetty pihalle. Elikkä tässä suhteessa pitää antaa positiivinen arvolauselma työnantajatahoille, että tämä vaihtoehto on ollut käytössä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vakaus ja ennakoitavuus ovat isoja asioita erityisesti silloin, kun puhutaan siitä, mitä itse kukin joutuu omaan palkkaansa liittyen veroluonteisia maksuja ja veroja maksamaan. Sama koskee erityisesti työnantajia tilanteessa, missä he suunnittelevat omaa tulevaisuuttaan. Mehän olemme tämän esityksen kanssa tilanteessa, jossa valtio huolehtii nyt siitä vakauden ylläpitämisestä. Valtio ottaa vastaan työttömyysetuuksien rahoitukseen liittyvän vajeen, kun ei haluta nostaa työntekijöiden ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuja sen enempää kuin nyt ollaan ensi vuodelle tekemässä.

Mutta se, miksi pyysin tämän puheenvuoron, liittyy asiaan, jonka täällä useampi edustaja on ehtinyt keskustelun aikana esille nostaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoi mietinnössään 26/2007, että jo hyvän talous- ja työllisyystilanteen aikana on tarpeen arvioida, onko nykyinen puskuri riittävä takaamaan maksujen muutoksen tasaisuuden vai tulisiko puskurin kokoa kasvattaa suhdannemuutoksen varalta maksujen ennakoitavuuden lisäämiseksi.

Minulla on täsmälleen sama muistikuva kuin ed. Erkki Virtasella siitä palautteesta, jonka me tämän tekstin mietintöön kirjauksen jälkeen saimme. On vanha sanonta, että pessimisti ei koskaan pety. Tässä kohtaa väitän, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei vuonna 2007 ollut pessimisti, vaan halusi katsoa maailmaa hieman pidemmälle tilanteessa, jossa se nousukausi, jota vielä tuolloin elettiin, näytti jatkuvan. Mutta tiedossa on sekin, että se jatkuminen päättyy aikanaan. Kun tästä taantumasta ylös päästään, pidän erityisen tärkeänä, että esimerkiksi Työttömyysvakuutusrahaston tulevaisuus arvioidaan, ja tämä puskuri saisi mielellään olla suurempi kuin se nykylainsäädännön valossa mahdollista on.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia siten, että valtio osallistuisi lomautusajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen peruspäivärahaa vastaavalta määrältä. Nykyisin valtio ei osallistu lomautusajalta maksettujen ansiopäivärahojen rahoitukseen lainkaan.

Palkansaajien ostovoiman kehitys on tärkeää talouden ja työllisyyden kehittymisen kannalta. Tässä tilanteessa on välttämätöntä huolehtia työttömyysvakuutusmaksun järkevästä ja mahdollisimman vakaasta kehityksestä ja välttää maksujen ennakoimatonta nousua. Vakuutettujen kannalta on olennaista paitsi maksun vakaa taso, erityisesti se, ettei vakuutusmaksun nousupaineen johdosta jouduta puuttumaan etuuksien tasoon.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Nyt kun valtion vastuut lisääntyvät, valtion budjetista pitäisi löytyä rahaa, ja kysymys on todella siitä, mistä valtio saa tulonsa. Kansaneläkemaksu poistettiin työnantajilta, varallisuusvero on poistettu jo aikaisemmin, veropohjaa on kavennettu hyvin monella tavalla. Nimenomaan suurituloisten ihmisten kohdalla olisi voitu jättää veronkevennykset tekemättä. Nyt pääministeri on avannut tämän keskustelun. Saa nähdä, mihin se johtaa vai onko se ainoastaan tällainen puoluekokousjippo, jolla nostetaan henkeä keskustapuolueessa, vai onko se todella vakavasti tehty avaus. Joka tapauksessa kokoomuksen suunnasta valtiovarainministeri on jo tämän esityksen omalla tavallaan ampunut alas.

Kaiken kaikkiaan tämä talouden alamäki, missä Suomi nyt on, jatkuu pitkään ja nimenomaan jatkuu tavalla, jolla sekä kunnat että valtiovalta kantavat vastuuta siitä huolimatta mahdollisesti edessä olevasta talouselämän noususta. Nousu vaikuttaa hitaasti, mutta edessä ovat vielä kuntien varsinaiset leikkausajat. Vuosi 2010 tiedetään vaikeaksi, mutta 2011 on vielä vaikeampi. Tällöin nämä puskurikysymykset on myös huomioitava tavalla, joka tulee esille vastalauseessa, johon neljä valiokunnan jäsentä on yhtynyt.