Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä taitettu eläkeindeksi on ehkä eniten eläkeläisiä keskusteluttanut aihe ja asia. Näyttää siltä, että edelleenkin eläkevakuutusyhtiöt ja -rahastot ovat kasvaneet huimasti. Vuonna 1995 ne olivat noin 34 miljardia euroa, nyt tämän vuoden alussa ne ovat 125 miljardia euroa, ja tähän ovat tietenkin monet eri tekijät vaikuttaneet, mutta eläkeyhtiöitten rahastot ovat kasvaneet valtavasti. Sitä taustaa vasten on täysin perusteetonta väittää, että täytyy noudattaa taitettua eläkeindeksiä, joka on merkinnyt työeläkkeitten leikkausta jatkuvasti. Tästä pieni esimerkki.

Tammikuuhun 2010 mennessä uusi huononnettu 20—80-indeksi on jäänyt lähes 10 prosenttia jälkeen aikaisemmasta 50—50-indeksistä, kun lähtökohdaksi otetaan tammikuu 1995, jolloin käytössä oli vain yksi työeläkeindeksi. Jos työeläke on nyt esimerkiksi 1 000 euroa kuukaudessa, se merkitsee noin 107 euron menetystä kuukausieläkkeessä, jos eläkettä on vuodesta 1996 lähtien tarkistettu huonommalla indeksillä. Toisin sanoen ilman indeksihuononnusta eläke olisi nyt 1 107 euroa.

Mielestäni olisi oikeudenmukaista, että työeläkkeitten indeksitarkistukset olisivat 50 prosenttia hinnat, 50 prosenttia palkat. Nyt tämä ero maksettujen eläkkeitten ja palkkojen välillä on kasvanut. Sitä suuremmalla syyllä, kun eläkevakuutusyhtiöiden johtajille maksetaan jopa miljoonan euron vuosipalkkoja kaikkine palkkioineen ja samanaikaisesti työeläkkeitä pidetään edelleenkin näin alhaisella tasolla. Meidän työeläkkeittemme taso on noin 1 200 euroa kuukaudessa.

On muistettava, että myöskin ensi vuonna työeläkkeitä tarkistetaan vain 1,35 prosentilla. Jos ajatellaan hintojen ja kustannusten nousua, mikä ensi vuonna on jo näkyvissä, niin työeläkkeet jäävät entistä enemmän jälkeen hintakehityksestä ja myöskin palkkakehityksestä. Lisäksi eläkkeissä on elinikäkerroin, joka leikkaa tehokkaasti eläkkeitä tulevaisuudessa, koska ihmisten elinikä nousee, ja näin ollen myöskin tätä kautta on varmistettu se, että eläkkeet eivät kasva sillä tavalla kuin on monta kertaa osoitettu. Suomessa työeläkkeitä maksetaan noin 18 miljardia euroa vuodessa.

Herra puhemies! Tällä perusteella olen jättänyt lakialoitteen, jossa esitetään työntekijöitten eläkelain 98 §:n muuttamista niin, että tämä indeksin laskutapa on 50 prosenttia palkat ja 50 prosenttia hinnat, elikkä nämä kertoimet turvaisivat paremmin työeläkkeiden seuraamisen yleistä palkka- ja hintakehitystä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! On helppoa yhtyä ed. Kuopan lakialoitteeseen periaatteellisella tasolla. On selvää tietenkin, että eläkkeensaajien suhteellinen tulotaso koko ajan laskee, kun työeläkeindeksi on sidottu 80-prosenttisesti hintakehitykseen ja vain 20-prosenttisesti ansiokehitykseen.

Siltä osin olen eri mieltä ed. Kuopan kanssa, että kyllähän ostovoima turvataan tässä. Kun eläkeindeksi on sidottu hintakehitykseen, niin keskimääräisellä kulutusrakenteella ostovoima turvataan, mutta eläkkeensaaja ei pääse osalliseksi palkansaajien reaaliansioitten noususta, jota on jatkuvasti tapahtunut. Olisi erittäin poikkeuksellista, ettei sitä tapahtuisi. Joku sellainenkin vuosi tässä on ollut varmaan 15 vuoden aikana, yksi vuosi muistaakseni.

Tämä kolikon kääntöpuoli on sitten se, kuka maksaa. Eli jotta tämä taitettu indeksi korjattaisiin, tietysti sitten pitäisi työeläkemaksuja entisestäänkin korottaa. Yksi kolikon kääntöpuoli on tietysti sekin, jos ruvetaan muistelemaan, että vasemmistoliitto oli kyllä sekä pääministeri Paavo Lipposen ensimmäisen että toisen hallituksen aikana kaksi kertaa itse taittamassa näitä ed. Kuopan aloitteessa mainittuja indeksejä. Mutta ed. Kuopan kunniaksi uskon, vaikken ollut silloin eduskunnassa, että hän ei varmaan kannattanut tätä vaan vastusti varmaan silloinkin johdonmukaisesti.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa on puuttunut aivan oikeaan asiaan. Kun runsaat 40 vuotta sitten tulin päätoimiseen työelämään, jossa yhtäjaksoisesti olen ollut, silloin sanottiin työelämään tullessa — kovin nuori silloin olin — että aikanaan eläketurva on 66 prosenttia palkkatasosta. Sitten puhuttiin vähän matalammista prosenteista ja nyt puhutaan ehkä jostain 40:stä ja sanotaan, ettei se tule sitäkään olemaan. Olipa mitä tahansa, niin tämä taitettu indeksi tulee itse kunkin eläkkeelle tekemään ihmeitä ja huonompaan suuntaan, ken eläkettä tulee kokemaan ja saamaan.

Eläkkeet jäävät suhteessa ansiotasoon pysyvästi jälkeen, jos tämä nykyinen lainsäädäntö säilyy. Sen takia toivon, että tähän ongelmaan kiinnitettäisiin huomiota. Taitettu indeksi luo köyhyyttä, heikentää kotimaista kysyntää kaupan ja palvelujen alalta, ja tässä suhteessa toivonkin, että vakavasti käytäisiin kolmikannassa niin ammattiyhdistysliikkeen, työantajien kuin valtion toimesta pohtimaan, mitenkä tämä todellakin Lipposen hallitusten aikana tullut epäkohta voitaisiin korjata. Minä en halua syyttää ketään, vaan pitää lähteä siitä, että epäkohta tulisi voida korjata ja oikaista. Kun me kansanedustajat liikumme tuolla toreilla, niin me kohtaamme hyvin paljon vihaisia eläkeläisiä, jotka aivan oikeutetusti tuovat esille tämän epäkohdan, ja he kokevat tulleensa petetyiksi.

Ed. Kuoppa viittasi eläkerahastoihin, suuriin eläkerahastoihin. Kauan niitä ei ole, kun tuolla Irlannissakin on Kevalla paljon epävarmoja saatavia, ja valitettavasti eläkerahastoja on sijoitettu korkean tuoton odotuksin juuri liian paljon niihin maihin, jotka nyt ovat ja tulevat olemaan taloudellisissa vaikeuksissa. Silti toivon, että eläkkeet voitaisiin korjata ed. Kuopan esittämällä tavalla.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Muutama huomio, ensinnäkin siitä, mistä näistä maksetaan. Kuten minä totesin, vuonna 1995 eläkerahastossa oli 34 miljardia. Nyt siellä on 125 miljardia tai vähän enempikin. Minusta rupeaa tuntumaan siltä, että on tarkoitus, että niistä ei ikinä makseta eläkkeitä, näistä rahastoista, vaan aina kerätään ja nostetaan eläkemaksuja sekä työntekijöiden että palkansaajien osalta. Ihmettelen, minkä tähden näitä rahastoja yleensä on kerätty, jos niillä ei makseta eläkkeitä, muuta kuin näitten johtajien suuria palkkoja ja heidän alennettua eläkeikäänsä. Tämä on aika erikoinen systeemi tähän luotu. Minun käsittääkseni ne rahat on tarkoitettu nimenomaan eläkkeitten maksuun. Jokainen voi miettiä: Kun 18 miljardia maksetaan, noin karkeasti koko työeläkepotti, jos siihen tulee parisataa miljoonaa lisää, kuinka paljon se rankaisee tätä eläkerahastoa. Ne riittävät aivan varmasti siihen.

Sitten toinen asia vielä näistä prosenteista ja miten ne seuraavat kustannuskehitystä. Ensi vuoden alussa eläkkeitä korotetaan 1,35 prosenttia. 1 000 euron eläkkeestä se on 13,5 euroa. Miten 13,5 eurolla maksat energialaskujen korotukset, pelkästään asumiskulut nousevat huomattavasti enemmän, puhumattakaan kaikista muista kuluista? Eli kyllä tämä jää jälkeen, ja kansaneläkeindeksi on 0,4 prosenttia. Siinä nähdään, miten se 0,4 prosenttia korvaa hintojen nousun. Nämä indeksit eivät kyllä sitä takaa. Indeksi korvaa jo aina tapahtuneen hintojen nousun, elikkä eläkeläinen on joutunut maksamaan ne kohonneet hinnat jo lähes vuoden ajan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa kiinnittää aivan oikeisiin asioihin ja aivan oikeisiin epäkohtiin huomiota, ja toivon, että näihin voitaisiin saada korjausta. Eläkeläiset ovat ihan oikeasti tuomassa huolenaiheensa esille. On totta, että tämä kansaneläkeindeksikään ei pysty seuraamaan kustannustason nousua, kuten puhuja tuossa juuri havainnollisti asiaa.

Mutta sitten näistä eläkerahastoista: Minusta on erittäin suuri virhe, että korkean tuoton vuoksi muun muassa Kuntien eläkevakuutus on sijoittanut ulkomaille rahoja, mutta ei ole ollenkaan analysoinut riittävästi riskejä, mitä näihin ulkomaisiin sijoituksiin kätkeytyy. Näkisin, että kotimainen sijoitus, vaikka matalammallakin tuotolla, on kuitenkin kotimaassa olevaa reaaliomaisuutta, jolla on aina täällä oma arvo. Silloin, kun eläkerahastojen varoja sijoitettaisiin enemmän kotimaahan, niin ne synnyttäisivät tänne investointeja, työpaikkoja, lisäisivät kotimaista varallisuutta.

Elikkä pitkän miinuksen annan niille eläkerahastoille, kuten Kuntien eläkevakuutukselle mutta myöskin eräille muille, jotka ovat etsineet näitä huippukorkeita tuottoja, mutta joiden olisi pitänyt voida aavistaa jo sijoituksia noihin tehtäessä, että ne ovat epävarmoja silloin, kun pääomaa pitäisi takaisin saada.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti olen joutumassa keskustelemaan ed. Kuopan kanssa työeläkeindeksin laskennan oikeellisuudesta, mutta en siihen nyt tässä ryhdy, vaan totean vaan sen, että kyllähän linjaus on se, että eläkkeen ostovoima nimenomaan turvataan, myös kansaneläkkeen ostovoima, sehän on sataprosenttisesti sidottu elinkustannusindeksiin, turvataan nimenomaan keskimääräisen kulutusrakenteen mukaan. Mutta eläkkeensaajat jäävät kansaneläkkeessä, jos ei tasokorotuksia oteta huomioon, kokonaan osattomaksi reaaliansioiden noususta ja pääosin eli 80-prosenttisesti osattomaksi reaaliansioitten noususta työeläkkeissä.

Sitten haluan sen vielä sanoa, että arvonlisä- ja valmisteverojen korotukset vaikuttavat suoraan hintoihin. Nehän ovat hinnan osia. Kyllä ne myöskin korvataan eläkkeensaajille. Täytyy uskoa se nyt ed. Kuopankin. (Ed. Kuoppa: Jälkikäteen!)

Eläkkeitä pitää rahastoida, ja Suomessahan on aika hyvin rahastoitu eläkkeitä, ja voin vakuuttaa, että kyllä ne rahastot tarvitaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä aiheeseen ed. Kuopan hyvää keskustelua jatkaen. Eläkeläiset tuovat usein esille sen, että kun ammattiyhdistysliike voi mennä lakkoon, Suomessa on lakko-oikeus, joka on vapaan maan perusoikeuksia, niin eläkeläiset eivät voi tällaista tulonsaantia edistävää keinoa käyttää. Elikkä silloin vastuu on kyllä niillä henkilöillä, jotka tekevät asioista muita ratkaisuja.