Annika Lapintie /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämän aloitteen tarkoituksena on parantaa oikeusturvan saatavuutta lisäämällä ryhmäkannelakiin järjestöille oikeus ajaa kannetta määrätyn ryhmän puolesta. Tämän aloitteen mukaan rekisteröidyllä yhdistyksellä olisi oikeus ajaa kanteessa määritellyn ryhmän puolesta kannetta siten, että asiassa annettava tuomio tulee ryhmän jäseniä sitovaksi. Tällainen rekisteröity yhdistys voisi olla esimerkiksi ammattiliitto, ympäristöjärjestö, vammaisten, asevelvollisten, uskontojen uhrien tai seksuaalivähemmistöjen etuja ajava yhdistys.

Kanneoikeus voisi koskea ensinnäkin kaikkia työsuhteesta johtuvia erimielisyyksiä. Lisäksi kanneoikeus voisi koskea tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita, kuten esimerkiksi jonkun ryhmän oikeutta saada kunnallisia palveluita. Kanneoikeus voisi koskea myös ympäristöasioita, kuten esimerkiksi kaivoksen toiminnasta aiheutuvien haittojen korvaamista ja ehkäisemistä.

Tämä kanneoikeus olisi aloitteen mukaan asianosaisen tahdosta riippumaton silloin, kun kantajana on yhdistys. Itsenäinen kanneoikeus on perusteltua, sillä esimerkiksi täällä tilapäisesti töissä oleva saattaa olla velkaa työnvälittäjälle eikä tämän vuoksi uskalla puolustaa oikeuksiaan.

Järjestökanteen tyyppisiä ratkaisuja on maailmalla käytössä muun muassa Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Kollektiivinen kanneoikeus ei ole vieras meillä Suomessakaan lainsäädännössä. Suomessa tunnetaan ryhmäkanne kuluttaja-asioissa, ja yrittäjäjärjestöillä on itsenäinen mahdollisuus riitauttaa kohtuuton sopimusehto.

Tämän lakialoitteen mukaan tasa-arvovaltuutetulle ja vähemmistövaltuutetulle esitetään vastaavanlaista oikeutta ajaa kannetta kuin nyt on kuluttaja-asiamiehellä.

Muutama esimerkki tilanteesta, jossa kanneoikeutta voitaisiin hyödyntää, jos tämä lakialoite tulisi hyväksytyksi.

Vammaispalvelulaki määrää kunnan järjestämään vammaisille tarvittavat tukitoimet. Kunta kieltäytyy tarjoamasta näkövammaiselle avustajaa, vaikka vammaispalvelulain mukaan tukitoimien järjestäminen kuuluu kunnan tehtäviin. Tällaisessa tapauksessa vammaisjärjestö voi nostaa kanteen kuntaa vastaan samassa tilanteessa olevien vammaisten puolesta.

Toinen esimerkki. Työpaikan kaikki osastosihteerit ovat naisia, ja heistä suurin osa tekee töitä määräaikaisessa työsuhteessa omasta mielestään perusteetta. Osastosihteerit ovat tyytymättömiä tilanteeseen, mutta kukaan ei halua riitauttaa asiaa, koska pelkää menettävänsä työnsä. Tällaisessa tapauksessa ammattiliitto tai jokin naisjärjestö voi nostaa kanteen työntekijöiden puolesta.

Kolmas esimerkki. Joukko ulkomaalaisia työntekijöitä saapuu Suomeen siivoojiksi. Siivoojat ovat joutuneet maksamaan välittäjälle suuren summan rahaa päästäkseen Suomeen eivätkä ole kuulleet suomalaisista työehdoista. Käy ilmi, että palkka on vain muutama satanen kuussa, eikä sillä pysty elämään. He pelkäävät kotimaahan jääneiden sukulaistensa puolesta ja sitä, ettei heidän työlupiaan uusita. Tällaisessa tapauksessa ammattiliitto voi riitauttaa alipalkkauksen ja laittomat välitysmaksut siivoojien puolesta.

Tämän lakialoitteen on allekirjoittanut 32 kansanedustajaa eri eduskuntaryhmistä, ja siitä olen oikein iloinen, että on niin paljon tukea tullut eri puolueista. Tiedän, että eduskunnan valiokunnilla on nyt kova työtilanne. Kun tämä lakialoite lähtee lakivaliokuntaan, niin jos kävisi niin, että tätä lakialoitetta ei nyt hyväksytä, niin tämä lakialoite on kuitenkin erinomainen pohja seuraaville hallitusneuvotteluille. Ihan riippumatta siitä, mitkä puolueet siellä sitten ovat mukana, hallitusneuvottelijat voivat käyttää tätä pohjana, ja viimeistään silloin sitten saisimme tämän paljon kaivatun ryhmäkannelain muutoksen aikaiseksi.

Katja Hänninen /vas:

Arvoisa puhemies! Ryhmäkanne on erittäin tarpeellinen lisä yksilöiden joukkovoimaan näiden kamppaillessa oikeuksistaan suurien toimijoiden kanssa. Edustaja Lapintie perusteli lakialoitetta erinomaisesti, ja halusin tuoda pari esimerkkiä työelämästä lisää tilannetta selventämään.

Viime vuonna Vastavoima-yhdistys kampanjoi muuttofirmojen vuokratyöntekijöiden oikeuksien puolesta. Eräs muuttoliike maksoi työntekijöilleen yleissitovaa työehtosopimusta matalampaa palkkaa, lopetti työkeikkojen tarjoamisen asiasta valittaneelle työntekijälle eikä maksanut muiden työntekijöiden saatavia, vaikka nostikin palkkoja lailliselle tasolle. Vastavoiman sinnikkään kampanjan avulla asia sai julkisuutta ja yritys taipui korvaamaan myös muiden työntekijöiden tulonmenetykset.

Alkuviikosta Ylen uutinen kertoi kassatyöntekijästä, joka vasta 26 vuoden jatkuvan osa-aikaisen työn ja parin vuoden tuloksettomien sovitteluyritysten jälkeen veti työnantajan oikeuteen työehtojen rikkomisesta. Lisätyön tarjoamisvelvoite osa-aikaisille työntekijöille onkin yleisemmin rikottuja työelämän pelisääntöjä. Voimme vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos jokainen tällainen työnantajan työtaistelutoimenpide johtaisi esimerkiksi lakkoon.

Näitä molempia esimerkkejä yhdistää se, kuinka vaikeaa yksittäisen työntekijän on hakea itselleen oikeutta. Työntekijät eivät uskalla vaatia heille kuuluvaa, koska pelkäävät hankalaksi leimaamista ja työn menettämistä. Lisäksi ei ole mitään varmuutta siitä, että kyseinen yritys ja muut yritykset muuttavat toimintatapojaan, jos yksittäinen työntekijä rohkaistuukin vaatimaan oikeuksiaan.

Ryhmäkanteella työntekijät saavat vaatimuksiinsa voimaa, jolla voi olla pysyvämpiä vaikutuksia.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Edustaja Hännisen tuomat esimerkit perustelevat edelleen sitä, miksi tämä ryhmäkannelain muutos on aivan välttämätön. Tavallinen ihminen harvoin joutuu oikeuteen tai uskaltaa viedä asiansa nimenomaan kuluriskin takia tai sen vuoksi, että esimerkiksi työsuhderiidoissa pelkää työpaikkansa menettämistä.

Toinen asia, joka ei ehkä näissä meidän esittelypuheenvuoroissa vielä riittävästi ole tullut esille, on se, että tällainen ryhmäkanneoikeus toimisi myös ennalta ehkäisevästi sillä tavalla, että ehkä olisi suurempaa halua sovitteluun ja asioiden rauhanomaiseen ja halvempaan ratkaisuun kuin jos asia vietäisiin oikeuteen. Sen lisäksi, kun oikeus käsittelee näitä asioita, niin se on yhteiskunnan kokonaisedunkin kannalta parempi, että saadaan yhdellä kanteella käsiteltyä halvemmalla näitä asioita, oikeusistuimet eivät ruuhkaudu ja sen lisäksi poistuu pelko siitä, että eri tapauksissa annettaisiin erilainen ratkaisu, kun näitä samantyyppisiä ratkaisuja pohditaan yhdellä ryhmäkanteella.

Minusta on tosi ikävää, että lakivaliokunnalla on niin paljon kiireitä kuin sillä on, mutta siitä huolimatta toivon, että lakivaliokunnassa riittäisi aikaa ja kiinnostusta tämän lakialoitteen käsittelemiseen ja vaikka sitten kommentin pyytämiseen oikeusministeriöltä, jos eivät muuta sille pysty nyt tässä vaiheessa tekemään.