Annika Lapintie /vas(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämän aloitteen tarkoituksena on
parantaa oikeusturvan saatavuutta lisäämällä ryhmäkannelakiin
järjestöille oikeus ajaa kannetta määrätyn
ryhmän puolesta. Tämän aloitteen mukaan
rekisteröidyllä yhdistyksellä olisi oikeus
ajaa kanteessa määritellyn ryhmän puolesta kannetta
siten, että asiassa annettava tuomio tulee ryhmän
jäseniä sitovaksi. Tällainen rekisteröity
yhdistys voisi olla esimerkiksi ammattiliitto, ympäristöjärjestö,
vammaisten, asevelvollisten, uskontojen uhrien tai seksuaalivähemmistöjen
etuja ajava yhdistys.
Kanneoikeus voisi koskea ensinnäkin kaikkia työsuhteesta
johtuvia erimielisyyksiä. Lisäksi kanneoikeus
voisi koskea tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita, kuten esimerkiksi
jonkun ryhmän oikeutta saada kunnallisia palveluita. Kanneoikeus
voisi koskea myös ympäristöasioita, kuten
esimerkiksi kaivoksen toiminnasta aiheutuvien haittojen korvaamista
ja ehkäisemistä.
Tämä kanneoikeus olisi aloitteen mukaan asianosaisen
tahdosta riippumaton silloin, kun kantajana on yhdistys. Itsenäinen
kanneoikeus on perusteltua, sillä esimerkiksi täällä tilapäisesti töissä oleva
saattaa olla velkaa työnvälittäjälle eikä tämän
vuoksi uskalla puolustaa oikeuksiaan.
Järjestökanteen tyyppisiä ratkaisuja
on maailmalla käytössä muun muassa Hollannissa,
Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Kollektiivinen
kanneoikeus ei ole vieras meillä Suomessakaan lainsäädännössä.
Suomessa tunnetaan ryhmäkanne kuluttaja-asioissa, ja yrittäjäjärjestöillä on
itsenäinen mahdollisuus riitauttaa kohtuuton sopimusehto.
Tämän lakialoitteen mukaan tasa-arvovaltuutetulle
ja vähemmistövaltuutetulle esitetään
vastaavanlaista oikeutta ajaa kannetta kuin nyt on kuluttaja-asiamiehellä.
Muutama esimerkki tilanteesta, jossa kanneoikeutta voitaisiin
hyödyntää, jos tämä lakialoite tulisi
hyväksytyksi.
Vammaispalvelulaki määrää kunnan
järjestämään vammaisille tarvittavat
tukitoimet. Kunta kieltäytyy tarjoamasta näkövammaiselle
avustajaa, vaikka vammaispalvelulain mukaan tukitoimien järjestäminen
kuuluu kunnan tehtäviin. Tällaisessa tapauksessa
vammaisjärjestö voi nostaa kanteen kuntaa vastaan
samassa tilanteessa olevien vammaisten puolesta.
Toinen esimerkki. Työpaikan kaikki osastosihteerit
ovat naisia, ja heistä suurin osa tekee töitä määräaikaisessa
työsuhteessa omasta mielestään perusteetta.
Osastosihteerit ovat tyytymättömiä tilanteeseen,
mutta kukaan ei halua riitauttaa asiaa, koska pelkää menettävänsä työnsä.
Tällaisessa tapauksessa ammattiliitto tai jokin naisjärjestö voi
nostaa kanteen työntekijöiden puolesta.
Kolmas esimerkki. Joukko ulkomaalaisia työntekijöitä saapuu
Suomeen siivoojiksi. Siivoojat ovat joutuneet maksamaan välittäjälle suuren
summan rahaa päästäkseen Suomeen eivätkä ole
kuulleet suomalaisista työehdoista. Käy ilmi,
että palkka on vain muutama satanen kuussa, eikä sillä pysty
elämään. He pelkäävät kotimaahan
jääneiden sukulaistensa puolesta ja sitä,
ettei heidän työlupiaan uusita. Tällaisessa tapauksessa
ammattiliitto voi riitauttaa alipalkkauksen ja laittomat välitysmaksut
siivoojien puolesta.
Tämän lakialoitteen on allekirjoittanut 32
kansanedustajaa eri eduskuntaryhmistä, ja siitä olen oikein
iloinen, että on niin paljon tukea tullut eri puolueista.
Tiedän, että eduskunnan valiokunnilla on nyt kova
työtilanne. Kun tämä lakialoite lähtee
lakivaliokuntaan, niin jos kävisi niin, että tätä lakialoitetta
ei nyt hyväksytä, niin tämä lakialoite
on kuitenkin erinomainen pohja seuraaville hallitusneuvotteluille.
Ihan riippumatta siitä, mitkä puolueet siellä sitten
ovat mukana, hallitusneuvottelijat voivat käyttää tätä pohjana,
ja viimeistään silloin sitten saisimme tämän
paljon kaivatun ryhmäkannelain muutoksen aikaiseksi.
Katja Hänninen /vas:
Arvoisa puhemies! Ryhmäkanne on erittäin
tarpeellinen lisä yksilöiden joukkovoimaan näiden
kamppaillessa oikeuksistaan suurien toimijoiden kanssa. Edustaja
Lapintie perusteli lakialoitetta erinomaisesti, ja halusin tuoda
pari esimerkkiä työelämästä lisää tilannetta
selventämään.
Viime vuonna Vastavoima-yhdistys kampanjoi muuttofirmojen vuokratyöntekijöiden
oikeuksien puolesta. Eräs muuttoliike maksoi työntekijöilleen
yleissitovaa työehtosopimusta matalampaa palkkaa, lopetti
työkeikkojen tarjoamisen asiasta valittaneelle työntekijälle
eikä maksanut muiden työntekijöiden saatavia,
vaikka nostikin palkkoja lailliselle tasolle. Vastavoiman sinnikkään
kampanjan avulla asia sai julkisuutta ja yritys taipui korvaamaan
myös muiden työntekijöiden tulonmenetykset.
Alkuviikosta Ylen uutinen kertoi kassatyöntekijästä,
joka vasta 26 vuoden jatkuvan osa-aikaisen työn ja parin
vuoden tuloksettomien sovitteluyritysten jälkeen veti työnantajan
oikeuteen työehtojen rikkomisesta. Lisätyön
tarjoamisvelvoite osa-aikaisille työntekijöille
onkin yleisemmin rikottuja työelämän
pelisääntöjä. Voimme vain kuvitella,
mitä tapahtuisi, jos jokainen tällainen työnantajan
työtaistelutoimenpide johtaisi esimerkiksi lakkoon.
Näitä molempia esimerkkejä yhdistää se, kuinka
vaikeaa yksittäisen työntekijän on hakea itselleen
oikeutta. Työntekijät eivät uskalla vaatia
heille kuuluvaa, koska pelkäävät hankalaksi leimaamista
ja työn menettämistä. Lisäksi
ei ole mitään varmuutta siitä, että kyseinen
yritys ja muut yritykset muuttavat toimintatapojaan, jos yksittäinen
työntekijä rohkaistuukin vaatimaan oikeuksiaan.
Ryhmäkanteella työntekijät saavat
vaatimuksiinsa voimaa, jolla voi olla pysyvämpiä vaikutuksia.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Edustaja Hännisen tuomat esimerkit
perustelevat edelleen sitä, miksi tämä ryhmäkannelain muutos
on aivan välttämätön. Tavallinen
ihminen harvoin joutuu oikeuteen tai uskaltaa viedä asiansa
nimenomaan kuluriskin takia tai sen vuoksi, että esimerkiksi
työsuhderiidoissa pelkää työpaikkansa
menettämistä.
Toinen asia, joka ei ehkä näissä meidän
esittelypuheenvuoroissa vielä riittävästi
ole tullut esille, on se, että tällainen ryhmäkanneoikeus
toimisi myös ennalta ehkäisevästi sillä tavalla,
että ehkä olisi suurempaa halua sovitteluun ja
asioiden rauhanomaiseen ja halvempaan ratkaisuun kuin jos asia vietäisiin
oikeuteen. Sen lisäksi, kun oikeus käsittelee
näitä asioita, niin se on yhteiskunnan kokonaisedunkin
kannalta parempi, että saadaan yhdellä kanteella
käsiteltyä halvemmalla näitä asioita,
oikeusistuimet eivät ruuhkaudu ja sen lisäksi
poistuu pelko siitä, että eri tapauksissa annettaisiin
erilainen ratkaisu, kun näitä samantyyppisiä ratkaisuja
pohditaan yhdellä ryhmäkanteella.
Minusta on tosi ikävää, että lakivaliokunnalla on
niin paljon kiireitä kuin sillä on, mutta siitä huolimatta
toivon, että lakivaliokunnassa riittäisi aikaa
ja kiinnostusta tämän lakialoitteen käsittelemiseen
ja vaikka sitten kommentin pyytämiseen oikeusministeriöltä,
jos eivät muuta sille pysty nyt tässä vaiheessa
tekemään.
Keskustelu päättyi.