Arvoisa puhemies! Eläinsuojelulain kunnianhimoinen uudistaminen eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi on ollut yksi hallitusohjelman tärkeistä, suurista lakihankkeista. Tarkoituksena on päivittää eläinten olosuhteita tuntevina olentoina ja varmistaa se, että kaikilla tuotantoeläimillä on mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Uudistuksen valmistelu aloitettiin syksyllä 2012, ja se on nyt ollut siis käynnissä jo muutaman vuoden. Asiasta on kuulunut erilaisia, aika paljon myös huolestuttavia uutisia. Vaikuttaa siltä, että lain valmistelua ei välttämättä ole resursoitu aivan riittävästi, henkilökuntaa ei ole ollut paljon. Jossain vaiheessa myös uutisoitiin, että lakia ei tulla antamaan tälle eduskunnalle.

Olisin kysynyt ministeriltä: mikä on tilanne, saako tämä eduskunta vielä käsittelyynsä hyvin valmistellun ja kunnianhimoisen eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Eläinsuojelulakia valmistellaan parhaillaan työryhmässä, jonka määräaika päättyy vuoden loppuun. Sen jälkeen työtä jatketaan varsinaisen lain kirjoittamisessa eteenpäin, ja edellytän ja toivon, että se tehdään jatkossa hyvässä yhteistyössä eri tahojen, myöskin eläinsuojelujärjestöjen, kanssa. Yhdessä heidän kanssaan on käyty laajemmin keskustelua siitä, että tämä laki on niin tärkeä, että se halutaan valmistella hyvin. Kun työryhmätyöskentely päättyy vasta vuodenvaihteessa, niin tuntuu epätodennäköiseltä — lain hyvän lopputuloksen kannalta voisi olla hätiköityä yrittää tuoda se vielä tämän eduskunnan päätettäväksi.

Mutta me jatkamme hyvää valmistelua, huolehdimme sillä riittävistä resursseista, ja teemme siitä laajasti yhteistyössä eri tahojen kanssa niin, että seuraavalla hallituksella on erinomainen pohja sitten viedä tämä työ päätökseen.

Arvoisa puhemies! Tämän eduskunnan yksi tärkeistä eläinten hyvinvointia, ja huonostivointia, käsittelevistä keskusteluista käytiin silloin, kun pohdittiin turkistarhauksen asemaa ja jatkoa Suomessa. Tällä hetkellä on meneillään uudistustyö, joka koskee turkiseläinten pitoa säätelevää asetusta. Miltä se työ näyttää? Onko eläinsuojeluasiamies mukana tässä työssä, ja tullaanko saamaan turkiseläinten asemaa parantavaa asetusta aikaiseksi?

Olisin myös kysynyt eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen osalta, miten ministeri kuvailisi, mitkä tulevat olemaan tuon valmistelussa olevan lain tärkeimmät parannukset eläinten kannalta, jos se sitten nyt tulee esityksenä ikään kuin seuraavan hallituksen pohjalle.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Turkistarhausasetus on todellakin työn alla. Sinänsä oli hyvä, että me kävimme sen keskustelun täällä kansalaisaloitteen merkeissä, ja meillä on niin kuin pohjana se, että turkistarhaus on elinkeino Suomessa myös jatkossa, ja siltä pohjalta tietenkin työtä tehdään. Mutta se tarvitsee asetuksen, jonka kautta huolehditaan eläinten ja turkiseläinten hyvinvoinnista, hyvästä kohtelusta ja mahdollisimman hyvistä olosuhteista, ja tätä työtä tehdään samalla periaatteella kuin miten kuvailin tätä eläinsuojelulain uudistustyötä eli laajalla rintamalla niin, että siinä ovat myöskin eri tahot, eri järjestöt mukana. En osaa sanoa sitä, onko eläinsuojeluvaltuutettu mukana siinä työryhmässä, mutta hän on varmasti aktiivisesti mukana seuraamassa tätä valmistelua.

Arvoisa puhemies! Tässä jo aikaisemmin puhuttiin suomalaisen maatalouden mahdollisuuksista. Me tarvitsemme suomalaista maataloutta tulevaisuudessa, tarvitsemme sen vuoksi, että meillä pitää olla omavaraisuutta ruoantuotannossa, mutta myös sen vuoksi, että se työllistää sekä alkutuotannossa että merkittävästi myös esimerkiksi elintarviketeollisuudessa.

Mutta se ainoa tapa, jolla me pärjäämme Keski-Euroopan todella rajun tehomaatalouden kanssa, on se, että meidän maataloutemme on ekologista, se on eettistä ja se on turvallista. Eläinsuojelulaki itse asiassa on äärimmäisen tärkeä eläinten eettisen kohtelun vuoksi ja myös turvallisuuden vuoksi. Nyt on tullut uutisia antibioottijäämistä, joita on ollut Keski-Euroopassa tuotetussa lihassa. Huolehditaanko siitä nyt tässä eläinsuojelulaissa, että antibioottijäämiä ei kerta kaikkiaan tulevaisuudessakaan tehomaatalouden nimissä pääse meidän maitotuotteisiimme tai meidän lihatuotteisiimme? Silloin on kysymys nimenomaan eettisestä ja turvallisesta maataloudesta (Puhemies koputtaa) ja kotieläinten pidosta.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki on aivan oikeassa siinä, että meidän valttimme maataloustuotteiden ruoantuotannossa on se, että se ruoka, mitä me tuotamme, on ekologisesti kestävää, on eettisesti kestävää ja turvallista. Me voimme ylpeinä puheissa kertoa muun muassa kansainvälisillä areenoilla tai kansainvälisille vieraille, että Suomessa on maailman turvallisin ja puhtain ruoka. Ja kun me lainsäädäntöä uudistamme, meidän pitää huolehtia siitä, että tämä on jatkossakin näin, ja jos me siihen pystymme, niin kuin meidän pitää pystyä, niin me saamme siitä sellaisen kilpailuvaltin, että, kuten aikaisemmin sanoin, vaikean ajan jälkeen meillä on loistavia mahdollisuuksia viedä suomalaisia maatalouden tuotteita myöskin ulkomaille.

Arvoisa puhemies! Eläintenpitokiellon voi saada, jos on kaltoin kohdellut eläintä. Suomalaisilla on paljon lemmikkieläimiä, koiria yli 600 000, ja yleensä kaikki menee hyvin, mutta viime aikoina on tullut esille paljon tapauksia, jolloin esimerkiksi koiria on kidutettu, ei ole annettu ruokaa, juomaa. Sanktiot näistä ovat yleensä hyvin lieviä, korkeintaan sakkoa. Samoin tämä henkilö voi saada eläintenpitokiellon, mutta se on hyvin harvinaista, ja on myös eläintenpitokieltorekisteri, jonka olemassaolosta eivät monetkaan edes tiedä. Ovatko sanktiot kohdallaan, kun havaitaan tällainen karmea eläintenpitokohtelu?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Nyt ei satu olemaan rikoslakia mukana, että voisin siitä lukea, mitkä ovat rikoslain säännökset siitä, paljonko annetaan sakkoa tai vankeutta näistä rikoksista, mutta ylipäänsä voimme lähteä siitä, että meillä on aika lailla sanktiot kohdallaan, ja tuomioistuimet sitten päättävät yksittäisten tapausten mukaan niissä ilmenevien olosuhteitten perusteella, mihinkä tuomioihin tuomitsevat. En usko, että siinä nyt on suurempia ongelmia.

Sen voin tässä nyt sanoa, kun kerran puhutaan eläimistä ja luonnosta, että muun muassa sellaista rikostyyppiä kuin törkeätä luonnonsuojelurikosta nyt mietitään. Työryhmä on miettinyt tätä, se asia etenee, ja se on minun mielestäni hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Suomessa kotieläinten hyvinvointiin on johdonmukaisesti kiinnitetty huomiota useampien vuosien, oikeastaan vuosikymmenien aikana. Oikeastaan kokemuksesta kerron, että eläinten hyvinvointi ja kotieläinten omistajien ja hoitajien hyvinvointi ovat yksi yhdessä. Lainsäädännöllä yksin emme pysty takaamaan eläinten hyvinvointia, mutta täällä me voimme luoda edellytyksiä, joilla eläinten hoitajille ja pitäjille luodaan sellaiset edellytykset ja mahdollisuudet, että he kokevat, että Suomessa heitä arvostetaan, heille maksetaan siitä kohtuullinen palkka, ja tällä tavalla he kokevat oman turvallisuutensa mahdollisimman hyväksi. Sillä parhaiten varmistamme sen, että Suomessa eläimiä jatkossa hoidetaan hyvin. Kysynkin, ministeri Orpo: oletteko kaikissa tilanteissa nyt vakuuttamassa suomalaisille kotieläinten omistajille, että heistä huolehditaan?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Kyllä olen. Olen kiertänyt hyvin paljon tuottajien parissa ja tavannut paljon tuottajia, ja keskeinen viesti on koko ajan se, että meidän pitää huolehtia tuotannon kannattavuudesta ja tuottajien jaksamisesta. Tietenkin silloin kun kannattavuus on vaikeaa, niin silloin jaksaminen on koetuksella, ja meidän ei pidä millään tavalla lisätä tässä vaikeassa tilanteessa enää sitä taakkaa. Nyt mennään taas tähän vaikeaan asiaan, mutta yksi asia esimerkiksi, mikä pitää koko ajan pitää mielessä, on se, että kun me teemme uutta lainsäädäntöä, kun me teemme uutta sääntelyä, niin viime kädessä se, missä sitä asiaa toteutetaan, on se tuottaja.

No, minä ymmärrän hyvin sen, että siellä on jaksamisen kanssa tällä hetkellä ongelmia kannattavuuskysymysten takia ja esimerkiksi jatkuvasti muuttuvien EU-kriteerien takia, mutta meidän tehtävämme on luoda paras mahdollinen ympäristö maataloustuottajalle harjoittaa ammattiaan ja myöskin luoda olosuhteet sellaisiksi, että siitä voi saada tulon, jolla pärjää.

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on ollut hyvä tilanne siinä, että meillä ei ole ollut eläintauteja juurikaan. Se on erittäin poikkeuksellista, että näin olisi ollut, ja näin pitää olla tulevaisuudessakin. Mutta jos me mietimme sitä, mitkä ovat niitä asioita, mitä kuluttajat arvostavat ruuantuotannossa ja elintarvikkeissa, se on ruoan puhtaus, se on ekologisuus, se on eettisyys ruuantuotannossa.

Voimmeko me vielä tehdä enemmän Suomessa, että saisimme näistä asioista entistä paremman strategisen asian, kun viemme elintarvikkeita maailmalle? Eli nimenomaan korostetaan näitä asioita, mutta pidämme huolen myös, että meidän oma lainsäädäntömme on tällä tasolla, ja olemme vielä askeleen edellä siitä, mitä Euroopan unioni näissä asioissa edellyttää.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Mitä tulee elintarvikevientiin, niin olen unohtanut tässä mainita, että hallitushan myöskin suuntasi lisämäärärahoja elintarvikkeiden vienninedistämisohjelmaan, ja kun tätä ohjelmaa ja kaikkea siihen liittyvää valmistelua seuraa — ei valmistelua, vaan myöskin käytännön tekemistä — niin kyllä siellä kärkeen nousee nimenomaan suomalaisten elintarvikkeiden puhtaus, terveellisyys, kestävän kehityksen mukainen tuotanto, eli näitä asioita ei voi liikaa korostaa.

Meidän täytyy tosiaan huolehtia siitä, että meillä on terveellistä, puhdasta, turvallista ruokaa, ja sanon nyt sen, kun tilaisuuden saa, että kun tuo Evira on ollut niin paljon tässä parrasvaloissa, niin se on myöskin suomalaiset viranomaiset, jotka tekevät erittäin hyvää työtä — joskus kovin pikkutarkaltakin tuntuvaa työtä — mutta erittäin hyvää työtä siihen, että he takaavat sen, että Suomessa voi luottaa siihen, että meillä on terveellistä ja turvallista ruokaa.