Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan käsittelyyn on nyt saatettu hallituksen esitys 177/2002, joka sisältää laajan tekijänoikeuslainsäädännön muutoskokonaisuuden. Esitys muodostaa lähellä poliittista päätepistettä olevan virstanpylvään useita vuosia jatkuneelle valmistelutyölle sekä yleismaailmallisella tasolla, Euroopan unionissa että kansallisella tasolla.

Samanaikaisesti kansallisen lakimme muutosten kanssa on eduskunnan käsittelyyn tullut esitys uusien Maailman henkisen omaisuuden järjestön Wipon piirissä vuonna 1996 tehtyjen sopimusten hyväksymisestä ja voimaan saattamisesta. Näitä kahta hallituksen esitystä yhdistää Euroopan parlamentin ja neuvoston viime vuonna antama direktiivi tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista tietoyhteiskunnassa. Hallituksen esitykseen tekijänoikeuslain muuttamisesta sisältyvät tämän niin sanotun tietoyhteiskuntadirektiivin vaatimat muutokset Suomen tekijänoikeuslakiin.

Rouva puhemies! Tekijänoikeuslainsäädännön keskeisenä tavoitteena on edistää henkistä luomistyötä sen eri muodoissa. Tunnustamalla tekijöiden oikeuden määrätä teostensa hyväksikäytöstä yhteiskunta kannustaa luovaa toimintaa. Tekijänoikeus ja lainsäädäntöön otetut tekijänoikeuden lähioikeudet edistävät samalla myös henkisten tuotteiden tuotantoa ja levitystä. Tuottajien ja kustantajien asemaa turvaamalla tekijänoikeus tukee myös investointeja ja kauppaa. Kulttuurihyödykkeiden tuotannon ja saatavuuden edellytysten turvaaminen luo pohjaa kansalliselle kulttuurille ja yhteiskunnan kehitykselle.

Nykyinen tekijänoikeuslakimme on vuodelta 1961, ja se on tulos pitkäaikaisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Lakiin on teknisen ja yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena tehty lukuisia muutoksia, joiden valmisteluun on myös voimakkaasti vaikuttanut pohjoismainen yhteistyö ja pyrkimys yhdenmukaisiin ratkaisuihin.

Suomen tekijänoikeuslaissa on nykyisin myös jo vahvoja vaikutuksia Euroopan unionin lainsäädännöstä. 1990-luvulla syntyi viisi tekijänoikeusdirektiiviä, joista aiheutuvat muutokset on aiemmin tehty Suomen lakiin. Tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskeva direktiivi on liikkeellepanevana voimana nyt esillä olevalle lainuudistukselle. Se on sysännyt liikkeelle samanaikaisen lainuudistuksen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Prosessi ulottuu Eta-maihin ja myös EU:n jäsenyyttä hakeneisiin maihin.

Viimeksi kuluneet puolitoista vuotta ovat eurooppalaisten tekijänoikeuden kannalta kaikkien aikojen intensiivisin ajanjakso. Direktiivi koskettaa lähtökohtaisesti kaikkia teoslajeja ja koko tekijänoikeuden keskeisimpiä ja perustavaa laatua olevia oikeuksia. Direktiivissä on asetettu kansallisten muutosten voimaan saattamiselle 18 kuukauden määräaika. Tämä merkitsee, että lainmuutokset tulisi saattaa voimaan viimeistään 21. päivänä joulukuuta tänä vuonna. Määräaika on sinänsä tavanomainen, mutta tällä monimutkaisella alueella se on asettanut kaikille jäsenvaltioille kovan haasteen. Valmistelu ja poliittinen käsittely on tiiviissä vaiheessa monessa maassa.

Direktiivi pohjautuu suurelta osin kahteen Wipon piirissä vuonna 1996 tehtyyn uuteen tekijänoikeuden alan yleissopimukseen, joita kutsutaan Internet-sopimuksiksi. Sopimuksista toinen koskettaa luovien tekijöiden tekijänoikeutta ja toinen esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien suojaa. Sopimukset ovat Wipon tekijänoikeussopimus ja Wipon esitys- ja äänitesopimus.

Sopimukset tulivat voimaan viime keväänä maailmanlaajuisesti 30 valtion liityttyä niihin. Direktiivillä Euroopan unioni harmonisoi jäsenvaltioidensa lainsäädäntöaskeleita niiden saattaessa voimaan mainitut sopimukset. Samalla direktiivi harmonisoi yhteisön omaa lainsäädäntöä sopimusten kattamalla alueella. Unioni aikoo itsekin jäsenvaltioidensa lisäksi liittyä sopimusten osapuoleksi.

Nyt eduskunnan käsittelyyn tulleen uudistusehdotuksen pohjavalmistelu tapahtui komiteatyönä viime talven ja kevään aikana. Opetusministeriön asettamassa toimikunnassa olivat edustettuina myös oikeusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja akateeminen maailma. Kiitän kaikkia tähän työhön osallistuneita.

Toimikunnan mietintö julkaistiin toukokuun alussa. Mietinnöstä järjestettiin laaja kuuleminen ja lausuntokierros. Hallituksen esityksen viimeistelyprosessissa on jouduttu pohtimaan periaatteellisia kysymyksiä ehkä vakavammin kuin koskaan aikaisemmin tämän lainsäädännön alalla. Ne tulevat esiin monien ratkaisujen kohdalla. Perustavanlaatuisiin ja vakaviin haasteisiin uudessa teknologisessa ympäristössä kuuluu teknologian kaikkivoipaisuuden rinnalla laajalle levinnyt välinpitämättömyys toisten ihmisten luovuuden tuloksista. Monen ratkaisua vaativan kysymyksen pohdinta on jatkunut hallituksen esityksen antamisvaiheeseen asti.

Mutta ennen kuin esittelen muutamia esityksen asiakysymyksiä, haluaisin muistuttaa, että tekijänoikeudella on tänään suurempi taloudellinen merkitys kuin koskaan. Tekijänoikeudellisten alojen merkitys kansantaloudessa on tutkittu. Suomen tuorein tutkimus osoittaa, että näiden alojen jalostusarvo kasvoi noin 40 prosentilla yhdeksänvuotiskaudella 1988—97. Suoraan tekijänoikeudesta riippuvien alojen osuus bruttokansantuotteesta on nykyisin yli 4 prosenttia, huom. yli 4 prosenttia. Kaikkien tekijänoikeusalojen palveluksessa on yli 100 000 henkilöä. Tekijänoikeus koskettaa kuitenkin vielä paljon suurempaa henkilöjoukkoa.

Hallituksen esitys sisältää kolmenlaisia ehdotuksia: ensimmäisenä ehdotuksia, jotka aiheutuvat direktiivistä, toiseksi ehdotuksia, jotka liittyvät direktiivin asia-alueeseen mutta joita direktiivi ei edellytä, ja kolmanneksi vielä muita ehdotuksia ja teknisiä tarkistuksia lakiin. Tekijöiden taloudelliset oikeudet ehdotetaan järjestettäviksi uudelleen direktiivin säännösten pohjalta. Oikeuksien määrittelyissä on otettu huomioon tietoverkkoympäristöön ja sähköiseen kaupankäyntiin liittyvät uudet tilanteet.

Kopiointioikeus täsmennetään direktiivin mukaiseksi. Oikeus kattaa millä tahansa tavalla valmistetut teosten kopiot. Myös äärimmäisen lyhyen ajan säilyvät kopiot kuuluvat tekijöiden yksinoikeuden piiriin.

Teoksen yleisön saataville saattamisen eri tapoja koskevia säännöksiä selvennetään ja modernisoidaan. Koska tietoverkkovälityksestä on tullut tärkeä teosten käyttämisen muoto, julkisesta esittämisestä erotetaan yleisölle välittämisen oikeus omaksi oikeudekseen. Siihen sisältyy myös tilauspohjainen välittäminen ja lähettäminen radiossa ja televisiossa. Esittäville taiteilijoille, siis muusikoille, näyttelijöille jne., äänituottajille, elokuvatuottajille, radio- ja televisioyrityksille ja tietokantojen valmistajille ehdotetaan direktiivin mukaisesti säädettäväksi uusi oikeus määrätä suojatun aineiston tilauspohjaisesta välittämisestä. Kuvallisten musiikkituotteiden käytöstä ehdotetaan vielä muusikoille korvausoikeutta.

Direktiivi edellyttää muutoksia eräisiin tekijänoikeuden rajoitussäännöksiin. Direktiivin mukaisesti on muutettava muun muassa fyysisten teoskappaleiden levitystä koskevia säännöksiä. Vain Euroopan talousalueella ensi kertaa myytyjen teoskappaleiden edelleenlevitys olisi sallittua ilman tekijän lupaa. Tekijänoikeuden haltijoilla on mahdollisuus estää niin sanottu harmaa tuonti Eta-alueen ulkopuolelta. Aineiston välittämisessä ja muussa laillisessa käytössä syntyvät teknisesti välttämättömät tilapäiset kopiot on direktiivin mukaan suljettava yksinoikeuksien ulkopuolelle. Kukaan ei voi esittää vaatimuksia Internetissä tapahtuvan aineiston siirron tai sen selailun yhteydessä tapahtuvan lyhytaikaisen kopioinnin perusteella.

Tekijänoikeuden rajoitussäännöksiin ehdotetaan lisäksi useita direktiivistä riippumattomia muutoksia. Arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa tapahtuvaa kappaleen valmistamista koskeviin säännöksiin ehdotetaan perusteellisia muutoksia. Aineistoa saisi kopioida laitosten sisäisiin käyttötarpeisiin millä tahansa tekniikalla. Sallittua olisi muun muassa kopiointi aineiston säilyttämiseksi, tekniseksi uudistamiseksi sekä järjestämiseksi. Myös kokoelmiin kuuluvan aineiston välittäminen laitoksen tiloissa sallittaisiin. Muu laitosten kannalta tarpeellinen käyttö mahdollistettaisiin sopimuspohjalta.

Vammaisten hyväksi säädetyn rajoitussäännöksen soveltamisalaa laajennetaan kattamaan kaikki vammaiset ja myös muut henkilöt, jotka eivät voi käyttää kirjoja tavanomaisella tavalla. Jumalanpalveluksissa tapahtuvaan sävelteosten esittämiseen olisi jatkossa hankittava tekijöiden lupa. Radio- ja televisiolähettämistä varten tapahtuvaa lyhytaikaista lähetysteknistä tallentamista koskevaa säännöstä uudistetaan lähetystoiminnan tekninen kehitys huomioon ottaen. Suojatun aineiston käyttölupien hankkimista ja myöntämistä on Suomen ja Pohjoismaiden lainsäädännössä jo perinteisesti helpotettu niin sanotulla sopimuslisenssillä. Tällä järjestelmällä, jonka direktiivi sallii, voidaan mahdollistaa suojatun aineiston käyttö tilanteissa, joissa käyttö on laaja-alaista ja kohdistuu suuriin suojatun aineiston määriin. Sopimuslisenssisäännöksiä ehdotetaan teknisesti kehitettäviksi. Säännökset mahdollistavat oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien välisten sopimusten perusteella aineiston käytön yksilöllisiä käyttölupia kultakin oikeudenhaltijalta erikseen hankkimatta. Lakiehdotuksessa on useita uusia sopimuslisenssiin perustuvia asioita.

Tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että tekijänoikeuksien haltijat saavat taloudellisen hyvityksen yksityisestä kopioinnista. Suomessa yksityisen kopioinnin kompensaatio on vuodesta 1984 lähtien ollut järjestettynä niin sanotulla kasettimaksulla. Tämä kohdistuu tallennusalustoihin, joille voidaan kopioida musiikkia ja muuta ääntä ja kuvaa yksityiseen käyttöön. Direktiivi edellyttää, että hyvitys järjestetään myös muun kuin ääni- ja kuva-aineiston yksityisestä kopioinnista. Yksityinen kopiointi on lisääntynyt, ja se on tullut monimuotoisemmaksi. Poltettavat, digitaaliset cd-levyt ovat korvanneet c-kasetit, ja vhs-videokasetin rinnalle on tulossa digitaalinen tallentava dvd-levy. Tietokoneen kovalevy toimii monen harrastajan musiikkivarastona.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan hyvitysmaksun rakentamista edelleen tallennusalustoihin liittyvällä maksulla nykyisen kasettimaksujärjestelmän pohjalta. Ehdotetut lainmuutokset sisältävät kuitenkin tärkeitä tarkennuksia. Vastaisuudessa valtioneuvosto määrittelisi vuosittain maksun piiriin kuuluvat laitteet. Tallentimet, joissa ei ole muistiominaisuutta, eivät kuuluisi maksun piiriin. Maksu ei siten laajenisi koskemaan esimerkiksi kasettinauhureita, videonauhureita tai polttavia cd-asemia. Se koskisi vain laitteita, jotka täyttävät kaksi ehtoa: ensinnäkin ne sisältävät itsessään tallennusalustan, ja toiseksi niitä merkittävissä määrin käytetään tällaiseen tallentamiseen. Siten esimerkiksi kiinteämuististen mp3-soittimien suhteen tilanne ei muutu.

Digitaalisen ja tietoverkkoympäristön tärkeisiin kysymyksiin kuuluu teknisten suojausten käyttö. Tämä on monitahoinen tekninen sekä markkinoiden että liiketoimintaratkaisujen kehittymiseen liittyvä kysymys. Teknisten suojausten käyttöönotto riippuu suuresti myös kuluttajien suhtautumisesta. Useiden vuosien ajan on kansainvälisesti arvioitu, että sähköisen kaupankäynnin liikkeellelähtö riippuu siitä, saadaanko tehokkaat tekniset suojaukset käyttöön. Direktiivin säännökset teknisten suojausten oikeudellisesta suojasta kuuluvat näin keskeisiin sähköisen kaupankäynnin puiteratkaisuihin. Direktiiviin sisältyykin niin sanottu sähköisen kaupan turvalauseke, jonka mukaan teknisiin suojauksiin ei saa kajota, jos aineisto on toimitettu asiakkaalle verkon kautta sovituin ehdoin. Direktiivi sisältää velvollisuuden säätää oikeudellisesta suojasta sekä suojausten kiertämiseen nähden että purkuvälineiden valmistukseen ja levitykseen nähden. Viimeksi mainittu ulottuu myös purkupalveluihin. Teknisten suojakeinojen kiertäminen ja kiertämisvälineiden levittäminen säädettäisiin tämän mukaisesti kielletyksi.

Kieltoon tulee kuitenkin tärkeä poikkeus. Sallittua olisi kuitenkin sellainen teknisen suojauksen kiertäminen, jonka yksityishenkilö suorittaa teoksen saamiseksi kuultavilleen tai nähtävilleen taikka kappaleen valmistamiseksi henkilökohtaista käyttöään varten laillisesti hankkimastaan tallennekappaleesta.

Teknisten suojausten oikeudellista suojaa käsiteltäessä joudutaan ottamaan huomioon se tosiasia, että tekniset suojaukset ovat aina murrettavissa. Teknisten suojausten avulla tuskin voidaan milloinkaan estää ammattimaista piratismia. Myös teoksissa olevien oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen poistaminen tai muuttaminen olisi kiellettyä. Julkisuudessa on keskusteltu dvd-levyjen aluekoodista ja muun muassa levyjen tilaamisesta tai tuomisesta omaan käyttöön ulkomailta. Asiaan on esityksen valmistelussa paneuduttu tarkasti. Direktiivi määrittelee oikeudellisesti suojattavat tekniset suojaukset. Dvd-aluekoodijärjestelmä ei niihin kuulu. Levyjä saa tuoda omaan käyttöön, eikä laki puutu koodien poistamiseen tai laitteiden tekniseen muuttamiseen.

Erityisesti Suomen lähialueilla harjoitettava piraattitallenteiden valmistus ja myynti on ulottanut vaikutuksensa myös Suomen markkinoihin. Lähtökohtamme on se, että piratismi on aina sen valtion asia, jossa piraattitallenteita valmistetaan ja myydään. Laajoihin mittoihin kasvanutta yksityistä tuontia ei kuitenkaan voi jättää huomiottakaan.

Esitys sisältää ehdotuksen piraattitallenteiden yksityisen maahantuonnin rajoittamisesta. Lakiehdotuksen mukaan piraattituotteiden yksityinen tuonti olisi kokonaan kiellettyä. Muutaman tallenteen tuonti ei kuitenkaan olisi rangaistavaa. Seuraamuksena olisi lähinnä tuotteiden menettäminen. Tekijänoikeusrikkomuksena rangaistavaa olisi vasta useampien kappaleiden maahantuonti.

Ehdotuksen pääajatus on se, että piraattituotteiden tuontia edes yksityiseen käyttöön ei sellaisenaan voi hyväksyä. Asiaa koskevan sääntelyn teho riippuu käytännössä luonnollisesti muun muassa tullin harjoittaman valvonnan tehokkuudesta.

Hallituksen esityksen valmisteluaikana on ollut esillä kysymys myös työsuhdetekijän oikeudesta. Viestintäalan yrityskenttä on ottanut asian esiin. Yrityskentän ehdotus on ollut, että työsuhteessa luotujen teosten tekijänoikeuden tulisi suoraan lain nojalla siirtyä työnantajalle. Kaikki työntekijöitä edustavat tahot haluavat kuitenkin tukeutua tekijänoikeuden siirtymiseen edelleenkin sopimuksilla.

Opetusministeriön selvitysmies teki viime keväänä asiasta laajan kyselyn ja perusteellisen arvioinnin. Hän totesi raportissaan kesäkuussa, että viime vuosien olosuhteiden kehitys ei vaadi yleisen työsuhdetekijänoikeussääntelyn toteuttamista. Kehityksen seurantaa, keskustelua ja arviointia on kuitenkin syytä jatkaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Rouva puhemies! Tekijänoikeuslainsäädännössä on otettava huomioon kaikki yleiseen ja yhteiskunnan etuun vaikuttavat seikat. Näitä ovat sekä oikeuksien haltijoiden oikeutetut edut että suojan kohteiden käyttäjien edut. Tekijänoikeus on luovan työn perusta. Sen tulee olla kuitenkin myös suojan kohteiden käyttäjien näkökulmasta toimiva. Tekijänoikeuslainsäädännön tulee muodostaa tasapainoinen pelisäännöstö sekä oikeuksien haltijoille että käyttäjille.

Nämä ajatukset ovat olleet nyt annetun hallituksen esityksen valmistelun johtotähtinä.

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies! Keskeinen kysymys tämän lakiehdotuksen valmistelussa on ollut kysymys niin sanotusta laitemaksusta ja erityisesti laitemaksusta silloin, kun on kyse laitteesta, jota voidaan käyttää teoksen valmistamiseen yksityiseen käyttöön. Tältä osin haluan kiittää ministeri Drombergia erittäin hyvästä yhteistyöstä. Nimittäin meillä on ollut tietty huoli siitä, että laitteiden piiri laajentuisi olennaisesti, niin että se käsittäisi muun muassa pc:t, matkapuhelimet ja digiboksit. Kuten esityksen perusteluissakin todetaan, lähtökohtana hallituksen esityksessä on se, että ne laitteet, jotka nykyisinkin kuuluvat maksun piiriin, kuuluvat hallituksen esityksen hyväksymisen jälkeen myöskin maksun piiriin.

Kaiken kaikkiaan, mitä tulevaisuuteen tulee, itse uskon niin sanottuihin suojausjärjestelmiin, joilla pyritään estämään laiton käyttö ja sillä tavalla välttämään kopiointia. Mutta mitä tulee tähän malliin, joka nyt on kehitetty, jossa ehtona on se, että teosta voidaan tallentaa tällaisille laitteille, joita myöskin merkittävässä määrin käytetään teosten tallentamiseen, tämä "merkittävä käyttäminen" on uusi elementti, ja mielestäni se on erittäin hyvä. Se on joustava. Sikäli kuin laitteet kehittyvät siihen suuntaan, että niitä käytetään pääasiassa tallentamiseen, silloin tietysti voidaan arvioida uudestaan näitten laitteitten luonnetta.

Hyvää on myöskin se, että tässä 26 a §:ssä on todettu, että Valtioneuvosto vuosittain määrittelee näitten laitteitten piirin, ja että se on suhteellisen korkealla päätöksenteon tasolla, koska tällä on erittäin suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinenkin intressi. Uskon, että saavutettu kompromissi on erittäin toimiva ja turvaa taiteilijoille sen, että he saavat tekijänoikeuspalkkionsa, mutta ei myöskään estä laitteiden teknistä kehitystä, joita käytetään muihin tarkoituksiin kuin tallentamistarkoituksiin.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Halusin kantaa huolta juuri laitemaksun ulottamisesta sellaisiin uusiin päätelaitteisiin, joita ministeri Sasin puheenvuorossa tuli esiteltyä, nimenomaan kannettavat mobiilit, erilaiset henkilökohtaiset päätelaitteet, mutta myöskin television niin sanotut digitaaliset boksit ja pc:t. Kaikki nämä uudet versiot sisältävät yhä enemmän muistikapasiteettia ja tulevat olemaan myöskin tallennusvälineitä tavalliselle kansalaiselle ja käyttäjälle. Kuvapuhelin esimerkiksi tänä päivänä on ilman muuta sellainen. Sen takia, rouva puhemies, kun tämän kaltainen lainsäädäntö tavallaan aina seuraa hieman teknologian jäljessä, olisi tavattoman tärkeätä, että tässä vaiheessa jo luotaisiin selvä tulkinta sille, millä tavalla uusia tallennelaitteita kohdellaan laitemaksun osalta, että emme ole tilanteessa, että esimerkiksi digitaalisen television lanseeraus ja levinneisyys hidastuu uuden maksun myötä. Silloin yhteiskunta toimii tavallaan ristiriitaisesti, kun on itse asettanut kuitenkin tavoitteita myös digitaalisen television levinneisyyden osalta.

Suvi Lindén /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskon, että moni Suomen kansalainen tervehtii ilolla 50 a §:n uutta momenttia, joka koskee teknisten suojausten kiertämistä. Tekijänoikeuskomitean mietinnössä oltiin kovin ehdottomia sen suhteen, että teknisiä suojauksia ei voi eikä saa kiertää, mutta nyt on hallitus kumminkin päätynyt siihen ratkaisuun, että tätä kiertämiskieltoa ei sovelleta silloin, kun yksityinen henkilö suorittaa kiertämisen tai niin sanotun kopioinnin henkilökohtaista käyttöään varten laillisesti hankkimastaan teoksesta. Tämä on äärimmäisen tärkeä ja hyvä asia, ja varmasti monelle sellaiselle kansalaiselle, joka omistaa paljon esimerkiksi musiikki-cd:itä, tämä uusi momentti mahdollistaa tämän yksityisen kopioinnin ilman, että tekee kansalaisesta lainsuojatonta. Tästä hallitukselle lämmin kiitos.

Tuija Brax /vihr (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Omalta osaltanikin haluan kiittää siitä, että tämä julkinen keskustelu on ainakin tältä osin muuttanut hallituksen ajatuksia. Hallituksen esitys ottaa huomioon tavallisen kansalaisen, niin kuin täällä mainitaankin, arkiset tarpeet oman, itse ostamansa materiaalin käyttämiseen omiin ja lähipiirinsä, perheensä ja lähiystäviensä tarpeisiin kotona, mökillä tai missä ikinä liikkuukaan.

Mutta olisin kysynyt ministeriltä, kun tämä liittyy myös tähän kansainväliseen sopimukseen ja julkisessa keskustelussa on tuotu esille myös muita nyt taikka tulevaisuudessa mahdollisesti tavallista kansalaista, yksittäistä kuluttajaa, hänen oikeuttaan loukkaavia seikkoja, muun muassa ulkomailta tai siis toiselta alueelta tuotujen dvd-filmien jälleenmyyntimahdollisuudesta, jos on kyllästynyt omaansa ja haluaisikin myydä sen eteenpäin, mikä käsittääkseni on kiellettyä, jne.: Onko mahdollista, että tähän asiaan kevyesti voidaan muutaman vuoden päästä palata ilman, että kyse on sitten hankalasta kansainvälisen sopimuksen muuttamismetodista, jos käy ilmi, että (Puhemies koputtaa) tosiasiassa on hyväksytty tapoja, jotka haittaavat tavallisen kuluttajan toimintaa kotipiirissä?

Kalervo Kummola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä on ihan hyvä näin. Tekijänoikeusmaksuja ei pitäisi missään tapauksessa ulottaa yksityisissä kodeissa käytettäviin normaaleihin päivittäisiin laitteisiin.

Sen sijaan jää vähän epäselväksi se, mitä täällä sivulla 26 mainitaan tästä direktiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdasta, johon osittain ed. Lindénkin viittasi: "Säännös sallii teoksen tai muun aineiston kappaleiden valmistamisen mille tahansa alustalle. Edellytyksenä on, ettei siten valmistettujen kappaleiden käyttötarkoitus ole välittömästi tai välillisesti kaupallinen." Tulee vain mieleen eräitä tapauksia esimerkiksi uskonnollisten levitteiden kohdalta, joissa on jaettu jopa ainakin ehdollisia vankeustuomioita, vaikka ei missään tapauksessa ole ollut kaupallisesta toiminnasta kysymys, mutta ehkä ihan jostain muusta syystä on satojakin kopioita tehty ja jaettu sitten edelleen ilmaiseksi. Tämä ehkä vaatisi vähän selvennystä.

Sitten nämä piraatit: Ihmetyttää kyllä, kun oli osittain Suomen kontolla (Puhemies koputtaa) valvoa Viron liittymistä EU:hun ja kaupallisen piratismin kieltämistä, että varsin huonosti sitä on valvottu.

Esa  Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Itse ajattelin tästä piraattituotteesta sen verran kysyä, kun itse tulen tuolta itärajalta ja meiltä aika paljon käydään Venäjän puolella ja sieltä tuodaan tuliaisina yksi levy tai kaksi levyä. Nyt kun tämä kielletään, onko tämä niin sanottua harmaata tuontia sitten, kun siellä on tehty piraattilevyjä, niin tässä toivoisi kyllä jonkinlaista kohtuullistamista. Vai onko tässä ihan nollatoleranssi, se on niin kuin tukka pois ja linnaan, jos sattuu tällaisen sitten lahjaksi saamaan tai tuomaan? En tarkkaan tätä esitystä vielä lukenut, koska tämä on niin iso paketti, mutta ihmiset ovat ainakin meillä päin olleet kovasti huolestuneita ja soittaneet. Heti kun tästä viime viikolla tiedotettiin, että tämmöinen tulee, niin soittoja on tullut ihan riittävästi ja kommentteja ja pelkoja siitä, mitä tapahtuu näiden pienten tuliaisten osalta.

Annika Lapintie  /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Valitettavasti en kuullut kokonaan ministeri Drombergin esittelypuheenvuoroa, mutta tässä on aikaisemmin kovasti paljon käyty keskustelua ministeri Sasin lausunnoista, kun hän tuolloin keväällä esitti, että kun tätä tekijänoikeuslakia muutetaan, niin samalla pitäisi oikeuden työsuhteen aikana luotuun aineistoon siirtyä työnantajalle, vaikka meillä tämä vanha perinne on, että kerran julkaistu materiaali palautuu sitten tekijälle. Olisin nyt pyytänyt ministeriä vielä selvittämään, millä tavalla tämä puoli on tässä esityksessä otettu huomioon.

Kulttuuriministeri   Kaarina  Dromberg

Arvoisa puhemies! Tähän viimeiseen kysymykseen voin sanoa, että tilanne on tällä hetkellä sama, mikä se on ollut, elikkä niitä ei ole siirretty työnantajalle. Ne ovat sopimuspohjalla edelleenkin tässä laissa. Se on varmaan semmoinen asia, josta tullaan jatkossakin vielä aika paljon keskustelemaan, mutta tilanne ei siinä suhteessa ole muuttunut.

Ed. E. Lahtelalle näistä piraattituotteista: Niitä ei saa todellakaan lain mukaan enää tuoda tänne. Muutaman kun tuo, tulli ottaa ne pois, ja sitten rangaistavaa on vasta, jos tuo enemmän niitä, 5—10 esimerkiksi. Silloin se on rangaistuksen alainen. Tämä on tuohon lakiin kirjoitettu.

Ed. Braxille siitä, miten kansainvälisesti tätä voidaan sitten kehittää: Minun mielestäni on erittäin tärkeä asia, että seurataan, miten nämä muutokset tapahtuvat, ja katsotaan sitten jatkossa. Tämähän on laki, joka tulee nyt tässä muodossa, ja jos tulee erittäin suuria kysymyksiä, niin me voimme tehdä muutoksia tähän lakiin. Siinä mielessä on tietenkin otettava huomioon muuttuvat tilanteet.

Varsinaisesti ehkä näihin muihin ei ollutkaan sikäli, että minusta oli aivan hienoa, että ministeri Sasi otti tämän asian esille, mikä oli myöskin ed. Laukkasella, ja se on sovitellen saatu minusta aika hyvään kuntoon tänä päivänä.

Kalervo Kummola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tulli juuri eilen ilmoitti, että heillä ei ole minkään näköisiä mahdollisuuksia valvoa piraattituotteiden tuontia Suomeen.

Toisaalta sitten ed. Lapintien kysymykseen: Onko siinä, rouva ministeri, mitään järkeä, että esimerkiksi sanomalehti maksaa kuukausipalkkaa valokuvaajalleen, joka pelkästään ottaa kuvia tälle lehdelle, ja kuitenkin sitten tämä kuvaaja omistaa ne oikeudet ja lehdellä ei ole mitään oikeutta. Eikö tässä ole jotain kieroa tässä asiassa?

Suvi  Lindén  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän piraattituontiin ed. E. Lahtelalle: Kyllä minun mielestäni, kun Venäjältä tai tuolta Virosta halpoja levyjä tuodaan, siinä jo kuluttajan olisi syytä miettiä, onkohan tämä piraattituote, jos se maksaa yhden kymmenesosan siitä, mitä se maksaa täällä kotimaassa. Silloin ei varmastikaan tekijänoikeuskorvauksista ja muustakaan ole huolehdittu.

Minun mielestäni on periaatteessa tärkeää, että lainsäädäntö nyt piraattituonnin osalta kirjoitetaan auki. Tulli ei varmasti pysty jokaista rajan ylittävää kansalaista tarkastamaan, mutta kyllä meillä on olemassa alkoholin tuonnillekin rajoitukset. Jos sitten pistokokeessa jää kiinni, silloin tuote otetaan pois ja sitten, kun puhutaan useista kappaleista esimerkiksi levyjen suhteen, silloin on kysymys jo lainrikkomuksesta ja siitä määräytyy sakkorangaistus.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Vielä kerran, maksujärjestelmän ulottaminen uusiin digitaalisiin tallentaviin alustoihin on minusta rakenteellisesti ihan oikea malli ja toimii ilman muuta silloin, kun puhutaan vaikka tallentavasta cd-levystä ja dvd-laitteista jatkossakin, mutta toivon todella laitemaksun osalta, että hallitus hyvin herkällä korvalla seuraa markkinoita, koska markkinoille tulee kaiken aikaa uusia digitaalisia päätelaitteita ja sen markkinan kehittymistä tällaisilla uusilla ilman muuta markkinoita hidastavalla laitemaksulla ei tule myöskään hidastaa.

Lopuksi, rouva puhemies, vielä, immateriaalioikeudet ovat todellakin taloudellisesti arvoltaan yhä suurempia ja tavallaan hyvin merkittävä osa myöskin kauppaa.

Sen takia, arvoisa ed. Kummola, en todellakaan väheksyisi piraattiongelmaa. Se on meillä käsissä, piraattiongelma, ja on hyvä, että vihdoinkin hallitus saa nyt sellaisen lainsäädäntöpohjan, jolta siihen päästään puuttumaan. Totta kai on selvää, että (Puhemies koputtaa) eihän tulli varmasti 1—5 cd:n suhteen tule muuta tekemään kuin ottaa ne pois, mutta on hyvä, että meillä on selvät sanktiot, jos määrät ovat suurempia.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Olen oikein tyytyväinen ministeri Drombergin vastaukseen, koska kuten ed. Kummolan replikoinnista huomattiin, käsitys siitä, mitä työntekijä tekee ja mitä hänen oikeuksiinsa kuuluu, tuntuu aina välillä hämärtyneen.

Jos ed. Kummolan näkemys olisi nyt tänne lakiin ministeri Sasin mielipiteiden keralla kirjoitettu, sehän olisi varmasti tarkoittanut sitä, että esimerkiksi valtion taiteilija-apurahalla taidetta tekevät ihmiset olisivat joutuneet luovuttamaan oikeutensa tähän tuotteeseen valtiolle. Olen oikein tyytyväinen tähän hallituksen ratkaisuun.

Kulttuuriministeri   Kaarina  Dromberg

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkaselle haluan kyllä sanoa ja tuoda julki sen, mikä meillä on keskusteluissa ollut, että tilannetta uusien laitteiden kohdalta tullaan tarkasti seuraamaan. Se oli silloin, kun ministeri Sasin kanssakin näitä neuvotteluja käytiin, siinä yksi pohjavire, että sitten muutetaan lakia, jos tarvitaan uudistuksia sinne sisään. Ei tämä ole mikään pysähtynyt tilanne.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ajatuksenani on pyytää tämä esitys pöydälle huomiseen istuntoon erityisesti siitä syystä, että sivistysvaliokuntalaiset ovat matkalla ja tämä on kuitenkin heidän erityisalaansa liittyvä asia, mutta en tee sitä nyt vaan sen jälkeen, kun tätä keskustelua on käyty.

Sitten olisin halunnut itse sanoa yhteen asiaan tässä esityksessä: mielestäni on erittäin hyvä, että piraattituotteiden tuonti on tehty rangaistavaksi, niin että se ei enää ole sallittua. On varmaan sitten käytännön kannalta ihan hyvä, että se ei ole varsinaisesti rangaistavaa, jos niitä on yksi tai kaksi, mutta on kuitenkin mielestäni hyvä, että on se signaali, että yhden tai kahdenkaan tuominen ei ole sallittua, että sekin on tekijänoikeuden rikkomista. Suomalainen musiikkialahan ei ole järin suuri, ja kotimaisen musiikin markkinat eivät ole kovin suuret, ja jos piraattituonti kasvaisi valtavasti, se aiheuttaisi hyvin paljon ongelmia suomalaisen musiikkialan menestymisen mahdollisuuksille, joten olen sitä mieltä, että on erittäin hyvä, että tästä voidaan saada selvä signaali kansalaisille, että piraattituotteiden tuonti ei ole suotavaa. Ei tietenkään ole niin, että tulli voisi kaikkea tarkistaa, mutta varmasti tähän tulee sitten liittymään sellainen tiedotusaspektikin, että ihmiset myös ehkä tulevat olemaan paremmin selvillä siitä, mitä piraattituotteet ovat ja että niiden tuonti ei ole sallittua.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Tekijänoikeuslailla on kosketuspintaa jokaisen kansalaisen arkipäivään. Käyty keskustelu jo osoittaa, että sinänsä ilmeisen hyvin valmisteltu lakiehdotus on tarpeen vielä huolella käydä läpi valiokuntavalmistelussa.

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Dromberg on myös kirkollisasioiden ministeri, haluaisin kiinnittää erityistä huomiota yhteen asiaan, jonka toivon valiokuntavalmistelussa otettavan esille. Kysymys on 21 §:n muotoilusta. Siinähän ehdotetaan, että myös jumalanpalveluksissa esitettävään musiikkiin tulisi hankkia normaaliin tapaan esityslupa siellä tapahtuvaan teosten esittämiseen, ja todetaan, että osapuolet voivat sopia maksettavasta korvauksesta ottaen huomioon kaikki merkitykselliset seikat, kuten musiikin määrä ja jumalanpalveluksen yleisö.

Mielestäni, arvoisa puhemies, olisi syytä harkita tätä varsin pulmallista kohtaa monessakin mielessä. Ymmärrän, että joka tapauksessa siitä seuraisi kustannuksia talousvaikeuksissa oleville seurakunnille, ja toisaalta on ilmeistä, että tämä köyhdyttäisi jumalanpalvelusten musiikkitarjontaa.

Kalervo Kummola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Laukkanen jo lähti, mutta olen samaa mieltä hänen kanssaan, että piratismiin pitää kiinnittää paljon enemmän huomiota. Sen takia ihmettelen, että Viro esimerkiksi EU-neuvotteluissa on päässyt niin helpolla. Piraattituotteet ovat ainoastaan siirtyneet torilta pikkuisen laidemmalle siellä ja niitä myöskin siellä tehdään.

Ed. Lapintie äsken otti erittäin huonon esimerkin. Hän puhui jostain valtion taideapurahan vertaamisesta kuukausipalkalla olevaan ihmiseen. Otetaan esimerkiksi atk-operaattori tai -suunnittelija; hän tekee ihan samalla tavalla luovaa työtä, mutta tekee sitä työnantajalleen ja oikeudet pysyvät myöskin työnantajalla. Esimerkiksi kuvaajien kohdalla on erittäin epämääräinen käytäntö. Tänä päivänä lehtikuvaajien kohdalla se on esimerkiksi, että oikeudet pysyvät kuvaajalla, mutta tv-kuvaajien kohdalla se on taas toinen. Kyllä tähän jonkinlainen yhteinen linja pitäisi löytyä sen enempää ottamatta itse asiaan kantaa.

Kulttuuriministeri   Kaarina  Dromberg

Arvoisa puhemies! Ed. Väistölle sanoisin vain sen, että jumalanpalvelusmusiikkia säveltävät myös monet kanttorit ja he haluavat siitä myös korvauksen, joten nyt jumalanpalvelusmusiikki tulee tasavertaiseen asemaan. Olen puhunut asianomaisten asiantuntijoiden kanssa, ja se lupahan antaa sitten mahdollisuuden esittää kuitenkin tätä musiikkia. Tässä asetetaan nyt tasavertaiseen asemaan eri tekijät, jotta he saavat myös korvauksen kirkollisesta musiikista, ja se on ollut taas toivomus siellä toisella puolella.

Suvi  Lindén  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin ed. Väistölle vain todennut, että mielestäni on hyvä asia, että myös kirkkomusiikkia tässä maassa sävelletään ja näin ollen kirkkomusiikintekijät ovat myös oikeutettuja saamaan tekijänoikeuskorvauksen. Kirkoissa esitetään varmasti paljon musiikkia, joka on jo tekijänoikeuslainsäädännön ulkopuolella. Kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, silloin tekijänoikeuskorvauksia ei perikunnallekaan suunnata. Kyllä tänä päivänä kirkkomusiikki on yksi tärkeä musiikinala, ja myös sen tekijät ovat korvauksen ansainneet.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin ministeri Drombergin läsnäollessa vielä pyytää täsmennystä kirkossa esitettävään musiikkiin, koska hallituksen esityksen perusteluissa on mainittu: "- - jonka jälkeen julkisen esittämisen oikeus kattaisi vain läsnä olevalle yleisölle tapahtuvat julkiset esitykset - -". Eli tavallaan erotetaan se, mikä menee eetterin kautta radioon ja televisioon, vastaavalla tavalla nämä tilanteet. Pitäisin myöskin hyvin hankalana, jos tätä pitää tulkita ahtaasti, koska niin vanha musiikki, josta ei mitään korvauksia olisi, on yleensä kaikki sovitettu nykytilanteeseen, jolloin tulisi tilanne, jossa kaikesta maksetaan jotakin. En usko, että seurakunnilla tässä on pahaa tahtoa, mutta haluaisin täsmennyksen mielellään, mikäli ministeri on tähän yksityiskohtaan paneutunut, tarkoitetaanko korvauksilla kaikkea esitettävää musiikkia vai vain sitä, mikä menee itse asiassa ulos.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Kahteen täällä debatissa esiin tulleeseen asiaan:

Ensinnäkin kirkon osalta on mielestäni hyvä, jos valiokunta vielä miettii ja kuuntelee asiaa kaikilta osapuolilta. Mutta mikäli laki jää tähän malliin, johon kieltämättä liittyy myös ongelmia, täytyy kyllä toivoa ja toivon, että valiokunta siltäkin osin sitten kuuntelee asiantuntijoita, että se on käytännössä ratkaistavissa tämmöisillä laajoilla yleissopimuksilla. On hyvin kohtuutonta ajatella, varsinkin, jos tulkinta on tällainen ahtaamman kaltainen kuin ed. Jääskeläinen täällä pahinta tilannetta kuvasi, että esimerkiksi yksittäinen muistotilaisuus tai muu hyvin herkkä, vaikeakin ja monella tapaa tunteita herättävä, ristiriitaisessa ilmapiirissä tehtävä tilaisuus vaatisi erikseen vielä järjestelyjä tekijänoikeuksien näkökulmasta. Se on yksittäisessä tilanteessa kohtuutonta. Silloin on löydettävä automaattiset ratkaisuvaihtoehdot.

Sitten tekijänoikeuskysymykseen vain sanoisin, että tällä hetkelläkin tilanne on vapaasti sovittavissa. Jälleen kerran työmarkkinoilla on kyllä hyvin selvästi nähtävissä, että olemme olemassa erikseen me 30 ja risat tai alle neljäkymppiset pätkätyömarkkinoilla olevat akateemiset osaajat, jotka tähänkin mennessä olemme työmarkkinoilla tasan tarkkaan tehneet aina kunkin suhdanteen mukaan sopimuksia sen mukaan, mikä käy kaupaksi ja mikä ei. Tämmöiset suojatussa asemassa olevat työntekijätilaisuudet tältäkin osin selvästi koskevat enemmän ja pääsääntöisesti niitä sukupolvia, jotka ovat päässeet työmarkkinoille vielä ennen lamaa. Tältä osin rohkenen sanoa, että tilanne Suomessa ylipäätään on hyvin erilainen riippuen siitä, minkä ikäisistä osaajista on työmarkkinoilla kyse.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on hyvä, että hallituksen esityksessä on käsitelty myös 17 §:ää laajasti ja myöskin positiivisella tavalla pyritty varmentamaan vammaisten henkilöiden hyöty tässä lainsäädännössä. Toivon, että valiokunta ottaisi tämän asian myös sillä tavalla huolekseen, että kiinnittäisi huomiota kokonaisuuteen eli siihen, millä tavalla esimerkiksi äänikirjat pääsevät todellakin näkövammaisten saavutettavuuteen, käsiin ja nimenomaan heidän käyttöönsä. Mehän tiedämme, että tässä asiassa on ollut aika tavalla taloudellisia ongelmia viime vuosina. On myös paikallaan, että tämä lainsäädäntö ei niitä lisäisi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kirkkomusiikista olisin sitä mieltä, että sitä ei pitäisi sillä tavalla kaupallistaa, niin kuin tässä nyt ollaan tekemässä. Tässä on montakin ongelmaa, kun miettii niitä mahdollisuuksia. On tämä nyt kyllä aika hassu homma, että joka kirkonmeiningin jälkeen, kun soitetaan määrättyjä musiikkikappaleita siellä, niin pitää Teosto- ja Gramex-maksut maksaa. Sehän voisi johtaa jopa semmoiseenkin, jotta sitten soitetaan kirkossa vain vanhaa musiikkia 1700—1800-luvulta, jotta kaikki tekijät ovat kuolleet. Siis se on hyvää musiikkia, mutta toivoisi, että tämä todella pohdittaisiin uudelleen ja katsottaisiin se näkökulma, koska koko henkihän tässä on toisen tyyppinen. Kirkkomusiikkihan on lähtenyt toisista tarpeista. Se ajatteluhan on toisenlainen kuin jokin renkutus, joka kapakassa soitetaan ja joka lähtee ilottelusta ja muutenkin rahan tuhlauksen ja hankkimisen ajatuksesta. Kirkkomusiikkihan on hengellistä ja yleensä hartauteen pyrkivää, ja pyrkii antamaan ihmisille jotakin muutakin sisältöä ja tämmöistä elämänarvoihin perustuvaa. Sen takia toivoisi, että valiokunta asiallisesti käy tätä lakiesitystä läpi ja katsoo, onko tämä siltä osin jopa muutettavissa.

Suvi  Lindén  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jääskeläinen ja ed. Brax kiinnittivät huomiota siihen, miten tekijänoikeuskorvauksia kirkkomusiikkia esitettäessä tulisi periä. Lähtökohta tietysti tämän tyyppisissä tapauksissa on, että Kirkkohallitus sopii Teoston kanssa sopimuslisenssillä korvauksista ja hoitaa sen kaikkien seurakuntien puolesta samalla tavalla kuin opetusministeriö tällä hetkellä huolehtii kaikkien Suomen koulujen kopiointikorvauksista Kopiostolle. Kun on valtakunnallisesti organisoitu järjestelmä, ilman muuta järkevää on, että saataisiin sopimus Teoston ja Kirkkohallituksen välille.

Matti  Väistö  /kesk:

Puhemies! Olennaista on, että pohditaan tämä kysymys huolella koskien jumalanpalveluksessa esitettävää musiikkia. Mielestäni nykyinen rajoitus olisi selvintä säilyttää. Silloin tässä ei syntyisi niitä ongelmia, joihin muun muassa ed. Brax hyvin kiinnitti huomiota. Mikäli niin ei voida menetellä, on välttämätöntä, että valiokuntakäsittelyssä ehdotusta selkeästi selvennetään niin, että se on ymmärrettävissä myös seurakunnissa oikealla tavalla eikä synny mahdollisia sekaannuksia.

Edelleen, arvoisa puhemies, toivon, että tämä kysymys ja erityisesti kirkkomusiikin arvostusta koskeva kysymys sinällään pidetään tärkeällä sijalla. Näen tärkeänä, että kirkkomusiikkia sävelletään, tuotetaan ja esitetään myös muualla kuin jumalanpalveluksessa. Ymmärrän niin, että enenevästi on mahdollisuus myös hengellisen musiikin konsertteihin ja sitä kautta tapahtuvaan esittämiseen.

Annika Lapintie /vas:

Rouva puhemies! Olisin vielä pari sanaa sanonut tekijänoikeudesta, vaikka ed. Brax kyllä hyvin sen toi esille, mitä nimenomaan tässä ajattelin. Kun ed. Kummola sanoi, että tällaisten tekijänoikeuksien, tuotteiden, jotka ovat syntyneet pysyvässä, kiinteässä, kuukausipalkkaisessa työsuhteessa, tulisi kuulua työnantajalle, todellisuushan on se, että yhä enemmän myös luovasta työstä tehdään pätkätöissä ja määräaikaisissa, lyhyissä työsuhteissa. Mikäli tämä paljon viime keväänä ja kesälläkin keskusteltu aihe siitä, kenelle tekijänoikeudet kuuluvat, olisi kirjoitettu niinpäin, että ne kuuluvat aina työnantajalle, vaarana kyllä olisi ollut, että tällainen tyypillinen freelance-työ olisi sitten teetetty keikkatyönä ihan vain sen takia, että työnantaja tai yritys, joka teettää, olisi saanut nämä tekijänoikeudet itselleen. Sen takia, jos jotakin olisi haluttu kirjoittaa tai jos valiokuntakäsittelyssä jotain tulisi esille, kyllähän lähtökohtana sitten pitäisi olla se, että tekijänoikeudet kuuluvat työntekijälle.

Sitten vielä, kun ed. Kummolan puheenvuorossa tulivat esille tietokoneohjelmat ja tietokannat, niistä kai nimenomaan on erityissäännöt juuri niiden erityisluonteen takia, jotka sitten tavallaan ovat toisen tyyppisiä, mutta hallitus on tehnyt tältä osin ihan hyvän esityksen.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Pyydän tämän asian pöydälle huomiseen istuntoon.