Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluissa on seikkaperäisesti esitetty rahoituslain muutoksen tausta. Vuonna 1999 eduskunnan valtiovarainvaliokunta näki erityisesti metsänhoidollisista syistä kaadettavasta kokopuusta saatavan metsähakkeen kilpailukyvyn parantamiseen olevan tarvetta. Toimenpiteenä rahoituslakiin tuli säännös, joka mahdollisti nuoren metsän hoitokohteista korjatun energiapuun haketukseen tukea. Lakimuutokselle tarvittiin kilpailulainsäädännöllisistä syistä Euroopan yhteisön komission hyväksyntä. Alun perinhän tarkoitus oli tästä laista tehdä pysyvän luonteinen, mutta se ei onnistunut. Hyväksyntä saatiin siten, että tuki säädettiin asetuksella määräaikaiseksi ajalle vuoden 99 lopusta tämän vuoden loppuun. Koko maassa näitä Kemera-varoja käytettiin viime vuonna yhteensä noin 58 miljoonaa euroa, ja haketustuen osuus oli tästä alle 1 prosentin.

Energiapuun haketustuki edistää puun energiakäyttöä. Myös maamme energia- ja ilmastostrategia tähtäävät uusiutuvien energialähteiden käytön kasvamiseen. Haketustuki on ollut nuoren metsän hoidosta ja energiapuun korjuusta maksettujen Kemera-tukien ohella keskeisessä asemassa siinä, että metsänhoidollisesti tärkeiltä kohteilta korjatun energiapuun kilpailukyky on säilynyt. Tämän korkealaatuisen kokopuuhakkeen kilpailukyky taas on merkittävä pienten energiaosuuskuntien ja lämpöyrittäjien toiminnan kannattavuudelle. Nämä toimijat huolehtivat monien kuntakeskusten, koulujen ja muiden julkisten kohteiden hakelämpölaitosten energiapuun hankinnasta.

Hallituksen esitys rahoituslain muuttamiseksi energiapuun haketustuen maksamiseksi vuoden 07 loppuun saakka on kannatettava. Myös rahoituslain hallinnollisia seuraamuksia koskevan säännöksen tarkistaminen ja euromuutos sekä eräät lakitekniset muutokset ovat hyvin perusteltuja ja kannatettavia.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto päätti marraskuussa 99 Kansallisen metsäohjelman toteuttamisesta. Sen keskeisenä tavoitteenahan on nostaa metsiemme käyttöastetta. Ohjelman avulla yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden määrä ovat lisääntyneet olennaisesti parin viime vuoden aikana. Työtulosten lisääntymiseen ovat vaikuttaneet sekä valtion taloudellinen panostus että myös koko yksityismetsätalouden sitoutuminen tämän ohjelman toteuttamiseen. Yksittäisistä työlajeista on nuoren metsän hoidon työmäärää kyetty lisäämään lähes kaksinkertaiseksi muutamassa vuodessa.

Yksityismetsätalouden sitoutumista Kansallisen metsäohjelman toteuttamiseen osoittaa se, että niin viime kuin tänäkin vuonna metsänhoitotöitä kyettäisiin tekemään enemmän, ellei määrärahojen niukkuus olisi esteenä. Määrärahojen niukkuus johtaa myös siihen, että vuoden alussa aina maksetaan edellisenä vuonna tehtyjä töitä, ja näin tapahtui tänäkin vuonna. Rahoitusvaje johtaa jatkuvaan kierteeseen, ja se on taas edessä näillä näkymin ensi vuoden alussa. On selvää, että tämä jatkuessaan näkyy metsänhoitotöiden vähentyvinä määrinä, mikä puolestaan vaikeuttaa Kansallisen metsäohjelman toteuttamista.

Tietysti rahoitustarpeen kasvuun on viime aikoina ja tänäkin vuonna vaikuttanut kesä—heinäkuun vaiheilla sattunut myrsky. Tietysti myös kustannusten nousu on myös vaikuttamassa tähän. Muuten Pohjois-Karjalassa eli omassa maakunnassani tilanne näitten rahojen suhteen on kaikkein vaikein.

Kemera-varojen mitoitus tulisi saada mitä pikimmin kohdalleen. Tämä omalta osaltaan ylläpitäisi maaseudun elinvoimaisuutta. Tämä takaisi metsänhoitotöiden häiriöttömän toteutumisen. Sillä tietenkin on merkitystä ennen kaikkea maaseudun työpaikoille ja totta kai myös nuorten metsien kasvulle ja kunnolle.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tosiaan valtiovarainvaliokunnan kautta tätä lakia säätäessämme halusimme edistää tietysti puuvoimaprojektia eli kotimaisen energian kehittämistä, hakkeen käyttöä. Toinen oli metsätaloudellinen näkökulma eli metsäpoliittinen ja metsänhoidollinen edistämispyrkimys. Kansantaloudellisesti ja metsätaloudellisesti on kansallisesti anteeksiantamatonta, että ensiharvennusten laiminlyönti on niin suuressa mitassa vielä arkipäivää Suomessa. Tässä mielessä haluttiin kytkeä ensiharvennuksesta ja nuoren metsän hoidosta energiahakkeen kautta saatava tuki. Näin ollen päätehakkuu ei ole niinkään ongelma vaan juuri ensiharvennusten ja nuoren metsän hoidollinen puoli. Koko metsälainsäädännössähän pitäisi enemmänkin miettiä uudistamisvelvoitteen rinnalle voimakkaammin nimenomaan ensiharvennuksien ja metsänhoidon näkökulmaa, koska tämä ei täysin toimi.

Valtiovarainvaliokunta keskusteli myös alkukesästä siitä, että tämän jatkonotifiointiin ja jatkamiseen pitäisi kytkeä myöskin kuljetusmatkan parempi huomioonotto energiatuen porrastuksena, jotta voitaisiin turvata energiahakkeen maksimaalinen saanti mahdollisimman laajalta alueelta ja täten edelleen paitsi ajaa kotimaista energiapolitiikkaa ja kotimaisen energian käyttöä myöskin voimistaa metsänhoidollisia tavoitteita. Nyt näyttää siltä, että kauppa- ja teollisuusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön välille on jollain tavalla syntymässä jälleen koripallo-ottelu siitä, kumpi pallosta kiinni ottaa. Eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa oltiin pitkälti sitä mieltä, että maa- ja metsätalousministeriössä tämä homma pitää hoitaa eikä kuljetustukijärjestelmien kautta tätä pidä lähteä selvittelemään, koska valmiiden tuotteiden kuljetustukijärjestelmiin tätä on vaikea kytkeä. Nyt valtiovarainvaliokunnassa joudutaan ensi vuoden talousarvion yhteydessä, kuten seuraava puhujakin varmaan kohta pohtii, tähän asiaan palaamaan, koska pallo-otteluita on ollut näissä asioissa kyllä ihan riittämiin.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä yhtyä asiantuntevaan puheenvuoroon. Se, mitä ed. Rajamäki äsken asiaa analysoi ja tarkasteli, piti hyvin pitkälti paikkansa. Se, mikä siinä hiukan särähti korvaan, oli ensiharvennusnäkökulma. Siinähän ongelmana on aika pitkälle tänä päivänä se, että ensiharvennuspuulle, varsinkaan mäntypuulle, ei tahdo löytyä markkinoita. Niiden pitää tietenkin olla olemassa, jos aiotaan jotakin sen asian eteen tehdä. En sellaista metsänhoitopakkoa kuin metsänuudistamispakko on, tässä vaiheessa missään tapauksessa tulisi tuomaan metsiin. Ensiksi pitää markkinoiden pelata, että puulle on osoite, jos sitä lähdetään jollakin muulla tavalla hoitamaan.

Eduskunta työsti todella perusteellisen käsittelyn jälkeen viime juhannuksen alla ydinenergiapäätöksen. Voi todeta, että sen jälkeen tulleet tiedot energiatarpeista ja niiden kasvusta ovat erittäin paljon vahvistaneet sitä käsitystä, että päätös oli todella oikea ja tarpeellinen ja tuli viime tipassa. Pohjoismaisen vesivoiman väheneminen on johtamassa energian hinnan nousuun, ja olemme voineet todeta, että Ruotsissa ollaan ajautumassa ongelmiin hankalan vesitilanteen takia.

Ydinvoimapäätökseen liitettiin eduskunnan lausumat, joiden mukaan oli muun muassa lisättävä uusiutuvan energian käyttöä ja myöskin energiansäästötoimenpiteitä. On erittäin myönteistä, että nyt varsinaiset käytännön päätoimijat eli kauppa- ja teollisuusministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat lähteneet myöskin toteuttamaan eduskunnan lausuntoja. Tässäkin salissa epäiltiin, kun tätä päätöstä tehtiin, että tämä jää vain lausumaksi eikä tähän mitään konkreettista tule. Nyt kuitenkin kauppa- ja teollisuusministeriö on omalta osaltaan asettanut työryhmän, jonka tehtäväksiantona on nimenomaan huolehtia eduskunnan lausumien toimeenpanosta. Lisäksi tehtäväksiantoon kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmällä kuuluu, että sen pitää saattaa ajan tasalle uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma, joka vasta 99 säädettiin, mutta ydinvoimapäätöksen myötä kävi sen verran vanhanaikaiseksi, että on ihan oikein, että kauppa ja teollisuusministeriö ottaa kokonaisuudessaan tämän asian käsittelyn.

Käsittelyssä oleva hallituksen esitys laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta on myös yksi askel oikeaan suuntaan. Tässähän esitetään Kemera-lain mukaan energiapuuhaketukseen myönnettävän määräaikaisen tuen jatkamista vuosiksi 2003—2007. Silloin kun eduskunnassa asiaa käsiteltiin, mehän lähdimme siitä, että tämän pitäisi olla pysyvä tuki, joka varmentaisi häiriöttömän energiapuun markkinoille saannin, mutta niin kuin täällä jo ed. Kähkösen puheessa tuli esille, EU edellyttää, että tämä tuki ei ole pysyvä vaan väliaikainen. Siinä mielessä, kun tämä otetaan huomioon, esitys vuosiksi 2003—2007 on varmasti ihan oikean suuntainen.

Hyvin todennäköistä on, että tänä viisivuotiskautena tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia ja tekniikoiden parantumista, joka saattaa aiheuttaa myöskin tämän lain osalta uudelleentarkastelun tarvetta. Tekniikka kehittyy jatkuvasti, ja myöskin koneellistuminen, joka on kannattavuuden kannalta aivan ratkaisevan tärkeä, menee eteenpäin, ja erikoiskoneita on löytymässä myöskin puunkorjuuseen. Siinä mielessä tämä aikajakso varmasti on ihan sopiva.

Niin kuin ed. Kähkönen totesi ja samaten ed. Rajamäki, haketustukihan tuotiin aikanaan kestävän metsätalouden rahoituslakiin eduskunnan edellytyksen mukaisesti. Siinä olivat sekä maa- ja metsätalousvaliokunta että valtiovarainvaliokunta asiaa eteenpäin viemässä ja se sitten aikanaan muotoutui hallituksen esitykseksi. Rahoituslakiin lisättiin mahdollisuus haketustuen maksamiseen niin sanotun nuoren metsän kunnostuskohteilta tulevalle puulle, ja niin kuin totesin, EU:n komissio hyväksi sen määräaikaisena tämän vuoden loppuun asti.

Haketustuki on ollut monilla kohteilla ratkaisevan tärkeä tavoitteessa lisätä puun käyttöä energian tuotantoon. Tuella on myös myönteistä vaikutusta metsien hoidon tilan paranemiseen sekä maaseudun työpaikkoihin, jotka ovat varsinkin syrjäisellä maaseudulla aika lujan takana, että niitä sinne yleensä saadaan syntymään. Metsätalouteen ja puun energiakäyttöön syntyneet työpaikat ovat erinomaisen luonnollisia varsinkin syvällä maaseudulla.

Keskusteluahan käydään myös siitä, voitaisiinko energiapuun korjuutuen piiriä laajentaa nykyisestä kokopuuhakkeesta esimerkiksi metsähakkeen puolelle. Suhteellisen uutena energiapuuresurssina on aivan viime aikoina alettu nostaa myös kantoja murskattavaksi. Kantojen nostamisessahan on päätavoite se, että varsinkin kuusikoissa juurikäävän vaivaamilla alueilla tällä voidaan tehokkaasti myös estää juurikäävän leviämistä. Siinä mielessä tämän vaikutus on hyvin monen suuntainen. Sillä on energiapuuvaikutus, tautientorjuntavaikutus ja myös työllistämisvaikutus.

Kantojen poistamiseenhan tietenkin liittyy se, että se on ollut kuitenkin sen verran vähäistä, että tutkimustoimintamme ei välttämättä ole ihan ajan tasalla tämän suhteen. Eli nimenomaan metsien energiataseen turvaamiseksi on varmasti Metsäntutkimuslaitoksen selvitettävä se, mitä tällainen kantojen poistaminen alueelta aikanaan energiataseelle mahdollisesti merkitsee.

Tavoite uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä on niin suuri, että nämä kaikki toimenpiteet, joita esillä on ollut, tuntuvat hyvin järkevältä ja tarpeellisilta. Vuoden 2003 budjettiesityksessä energiatukeen on esitetty 4 miljoonan euron korotusta ja energiatukea on näin vuodesta 2001 korotettu jo lähes 50 prosenttia, mistä erinomainen kiitos kuuluu tälle eduskunnalle ja hallitukselle.

Budjettiriihessä on myöskin hyväksytty noin 18 miljoonan euron suuruinen verotukipaketti, jolla edistetään uusiutuvien ja muiden vähäpäästöisten energialähteiden käyttöä. Paketti sisältää muun muassa metsähakkeella, kierrätyspolttoaineella ja biokaasulla tuotetun sähkön verotuksen alennuksen. Vuonna 2003 on budjettiesityksen mukaan varsinaisiin metsänparannustöihin käytettävissä tämän vuoden budjetin ja lisäbudjetin mukainen määrä varoja.

Nyt kuitenkin tänä vuonna nämä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset työt ovat edenneet niin ripeällä tavalla ja maanomistajat on saatu innostumaan näiden varojen käyttöön, että on käymässä sillä tavalla, että ollaan jäämässä useita miljoonia euroja vajauksen puolelle tämän vuoden varoissa, ja se merkitsee sitä, että tämän vuoden töiden maksatukset siirtyvät ensi vuodelle. Siellä on nyt jo selkeästi aukko olemassa, ja näin ollen katsoisin, että siinä vaiheessa, kun kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä saa tämän päivitetyn uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisohjelman valmiiksi, on syytä pohtia keinoja, mitä tehdään, ja myöskin mahdollisella lisäbudjetilla varautua siihen, että rahoja voidaan myöskin korottaa ensi vuoden aikana.

Käsitykseni mukaan puun energiakäyttöön saattaminen on erinomaisen terve ja luonnollinen tapa luoda maaseudulle työpaikkoja, ja siinä sivussa saadaan myöskin metsien tila paranemaan.

Kuljetustuen osalta olen aika pitkälle samaa mieltä kuin ed. Rajamäki, eli hyvin tarkkaan varmasti joudutaan harkitsemaan, minkälaisia apuja siitä on ja voidaanko sitä järkevästi ottaa tällaiseen käyttöön.

Puun energiakäytön lisäämiseksi pitää elää koko ajan ajan hermolla ja pitää olla valmius reagoida nopeasti silloin, kun tarvetta on. Tämä esitys, mikä nyt on tehty, on luonnollinen jatke sille tuelle, mikä aikaisemmin on ollut.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä edellä jo käytiin paljon esitystä läpi. Muutama näkökohta on paikallaan täältä edestä käsin.

Lipposen ykköshallituskaudella, kun tämä haketustuki yleensä tuli voimaan, käytiin kova keskustelu maa- ja metsätalousvaliokunnassa yleensä siitä, saadaanko semmoinen poliittinen tahto eduskunnassa aikaan, että lähdetään mukaan tämän tyyppiseen toimintaan. Jos muistaa niitä asiantuntijavaiheita, niin silloin oli ihan kiikun kaakun, jos kuvaisi sen tilanteen. Jotkut epäilivät kovasti sitä, kannattaako lähteä, koska siellä oli, mahtoiko se olla, Haukipudas tai joku tämän tyyppinen paikkakunta esimerkkinä ja asiantuntijat paikalla todeten, että siihen joudutaan niin paljon satsaamaan rahaa, jotta siitä ei koskaan tule kannattavaa.

Mutta on myös toisen tyyppisiä esimerkkejä tuolta itäisestä Suomesta, jossa aina on jouduttu turvautumaan luonnonvaroihin enemmän kuin muualla. Siellä on pitkät kuljetusmatkat öljylle ja kivihiiltä ei tule ollenkaan, niin että siellä joudutaan keksimään omia sovellutuksia. Siellä oli yksi hyvä esimerkki, jossa päästiin sillä tavalla jopa nollatulokseen. Ei tarvittu tukea yhtään, kun käytettiin nuoren metsän kunnostusvaroja. Elikkä isäntä antoi valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle, ja sitten otettiin se määrätyn paksuinen puu, mikä kannatti ottaa. Joissakin tapauksissa oli sillä tavalla, jotta välttämättä metsänomistaja ei saanut mitään hintaa siitä. Joissakin tilanteissa, kun oli oikein hyvä lepikko siellä, kuutiotilavuudeltaan hyvä ja hehtaarituotto hyvä, saattoi saada senaikaista rahaa 15 markkaa kuutiolta. Siinä oli kuitenkin aika iso voimala esimerkkinä, semmoinen, että 35 000 kiintokuutiota haketta vuodessa poltti, se pyöri niillä varoin ilman ulkopuolista tukea.

Sen jälkeen valiokunta totesi, että tämä on hyvä asia, ja otettiin kantaa. Mahtaa olla neljä viisi vuotta aikaa siitä, kun tämä saatiin ensimmäisen kerran läpi. Pienellä summalla lähdettiin liikkeelle.

Nyt ollaan tässä tilanteessa. Niin kuin todettiin, tämä vaatii määräaikaista lakia, koska EU kanssa säätelee niitä asioita. Se katsoi kilpailusyistä, jotta ei voi antaa pysyvää lupaa tällaiseen toimintaa. Itse kuitenkin näen tämän sillä tavalla, jotta kun EU:n valkoisessa kirjassa lähdetään siitä, jotta vuoteen 2010 mennessä EU:ssa biopohjaisia polttoaineita pitää kaksinkertainen määrä hyödyntää, niin EU kyllä joutuu laajemminkin miettimään sitä myös muissa maissa, voidaanko tämmöistä haketustukea tai puuenergiatukea antaa. Koska siellä ennen kaikkea, kun öljy- ja kivihiilivarat ovat lähempänä, todennäköisesti puun kilpailukyky ei ole niin hyvä kuin meillä. Toisaalta, kun siellä metsälöt ovat huomattavasti pienempiä, joista puuta ottaa, en usko, että siellä tämä päätös pitää hirveän paljon. Silloin aikanaan, kun tätä koko järjestelmää luotiin, ainakin valiokunta uskoi siihen, jotta tässä voi olla pieni mahdollisuus jopa sillä tavalla, että kun tämä koeaika on ohi, me mahdollisesti saamme jopa pysyvämpääkin lainsäädäntöä tehtyä Suomenkin osalta sitten, kun EU hahmottaa oman linjansa uudelleen.

Sen lisäksi, että tässä on tämä tukijärjestelmä, joka on hyvä, minusta kuitenkin sitä logistiikkaa, sitä ketjua, joka sieltä metsästä ottaa ensiharvennuspuun ja jota on kehitetty, pitää kehittää edelleen. Suomessa on monen näköisiä uusia tekniikoita ja sovelluksia tehty. Niitä kehittämällä me tulemme pitkässä pelissä kyllä saavuttamaan semmoisen tilanteen, jotta puu tulee olemaan kyllä kilpailukykyinen energiamuoto ennen kaikkea harvennuspuun osalta, joka on sinällään niin sanottua roskapuuta, jota ei voi jalostaa muussa tuotannossa. Sen lisäksi tulevat metsätähteet elikkä latvukset ja oksat, mahdollisesti kannot.

Tällä hetkellä kyllä se lieneekin jo kilpailukykyistä. Siinä maanomistaja ei hirveästi saa siitä korvausta, mutta ainakin Biowatin asiantuntijat väittävät, jotta he pystyvät kannot ottamaan kilpailukykyisesti, kun se energia maksaa sen hinnan siinä, jotta se on, mihin hyvänsä energialähteeseen verrattuna, hyvää, jolloin siihen ei kannata satsata. Ed. Mäki-Hakola totesi, jotta pitäisi harkita, mutta minusta ei pidä semmoiseen lähteä valtion varoja satsaamaan, jos muutenkin homma toimii, koska se on aina veroeuroista ja yhteisistä varoista pois. Jos tekniikka on kehittynyt niin pitkälle siellä ja on mahdollista muidenkin ottaa käyttöön, silloin ei kannata yhteiskunnan varoja satsata toimintaan, joka hoituu markkinatalousehtoisesti luonnostaan.

Sitten tässä on yksi asia, joka liittyy KTM:n sektoriin. Ed. Rajamäki totesi, että ei pitäisi KTM:n sählätä näissä mukana. Osin yhdyn hänen ajatuksiinsa siinä, mitä hän totesi kuljetustuen osalta. Mutta yksi osio kuuluu siihen, että kun näitä laitoksia tarvitaan ympäri Suomea, minä näen kyllä siinä sen odotteen ja heidän toiveensa kanssa, jotta sille puolen pitäisi investointitukiin olla valmiit satsaamaan.

Kun ydinvoimakeskustelu käytiin ja ponsia lausuttiin, sielläkin laitettiin hartaita toiveita hallituksen suuntaan, jopa velvoittavia: ensinnäkin kilpailukyvyn kehittäminen siihen suuntaan, että nämä biopolttoaineet, joihin puukin kuuluu, saadaan mahdollisimman paljon käyttöön. Se tarkoittaa myös investointitukia näiden laitosten osalta, koska niissä on aika pitkä maksuaika ja ne vaativat paljon mutkikkaampaa tekniikkaa kuin joku öljynpolttokattila. Vaaditaan kuljetustekniikkaa. Vaaditaan toisen tyyppistä mekaniikkaa siellä, joka ei ole halpaa ja yksinkertaista. Sen takia toivoisi, että niihin KTM jatkossa satsaisi ja tietysti eduskuntakin lausuisi tätäkin käsitellessään sen hartaan toiveen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Mäki-Hakola viittasi ydinvoimaratkaisuun. Aivan lyhyesti siitä osuudesta, joka liittyi lupausten täyttämiseen KTM:n puolella. En puhu nyt tästä, vaan niistä KTM:n lupauksista. Niitä ei näy ensi vuoden budjetissa sillä tavalla täytetyn kuin sekä Kansallinen ilmasto-ohjelma että myöskin ydinvoimakeskustelu olisivat edellyttäneet.

Nyt tähän hallituksen esitykseen. On erittäin hyvä, että biopolttoaine saadaan metsistä, nimenomaan sen vuoksi, että energiapuuta voitaisiin käyttää kilpailukykyisesti turpeen kanssa. Niin kuin hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, nuoren metsän hoidosta saatava energiapuu on myös kalliimpaa tällä hetkellä kuin samoissa polttolaitoksissa vaihtoehtoisesti käytettävä turve. Näin ollen hintakysymys on edelleenkin auki. Toinen asia, johon toivoisin valiokunnan paneutuvan, on puun hankintaan tarvittava työvoima: Missä ovat tulevaisuudessa ne metsurit, jotka ovat koulutettuja ja jotka saadaan tähän tärkeään tehtävään? Jo nyt tiedämme metsurien vähäisyyden tulevan käytännössä esille, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa on tietääkseni heistä pulaa.

Hyvä esitys, arvoisa puhemies, ja tältä osin tietysti voin yhtyä ed. Mäki-Hakolaan, että on ikään kuin sanasta pidetty kiinni.

Pertti  Mäki-Hakola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Sen verran ed. Tiusaselle, että kyllä kai KTM on lähtenyt todella aktiivisesti liikkeelle. Täällä on Kioto-ministerityöryhmän toimesta päätetty 11.9. asettaa toimikunta selvittämään kivihiilen käyttöön liittyviä kysymyksiä ja tekemään ehdotuksia tarvittavista toimista. Sitten on asetettu työryhmä valmistelemaan energiansäästöohjelman päivitystä. Sitten on asetettu työryhmä valmistelemaan uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman uusimista. Energiatukimäärärahoja on nostettu. Kansallisen metsäohjelman mukaisen puutuen varat on nostettu kokonaisuudessaan tämän vuoden tasolle jo varsinaisessa budjettiesityksessä, ja sitten on todettu vielä KTM:n toimesta, että kun on edellytetty, että hallitus antaa eduskunnalle selvityksen lausumien toteutumisesta seuraavan vaalikauden aikana, niin KTM:llä ja hallituksella on valmius raportoida eduskunnalle Kansallisen ilmastostrategian etenemisestä ja jatkotoimista esimerkiksi jo kerran tällä vaalikaudella. Tällaiset päätökset on KTM:n toimesta tehty. Minun mielestäni tässä on harvinaisen paljon tapahtunut, ja on erittäin hyvä, että harkitusti edetään ilman, että törmätään mihinkään päin.

Pentti  Tiusanen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mäki-Hakolan puheenvuoron pohjalta haluan todeta seuraavaa: Viittasin vuoden 2003 budjettiin, joka on tällä hetkellä täällä pöydillämme ja käsittelyssä. Siinä esimerkiksi uusien demonstraatiolaitosten tuki on jäänyt huomiotta, 25 miljoonaa euroa, joka oli mukana Kansallisen ilmasto-ohjelman perusteluissa. On myös muita kohtia, arvoisa puhemies, KTM:n puolella, joihin nyt ajanpuutteen vuoksi en lähemmin keskity, ja totean, että tältä osin ollaan jäämässä aikataulusta jälkeen.

Pekka  Ravi  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kähkönen omassa puheenvuorossaan nosti esille Kansallisen metsäohjelman tavoitteet. Haluaisin nostaa keskusteluun myöskin alueelliset metsäohjelmat, joita on laadittu eri puolilla maata ja joita parhaillaan päivitetään. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan metsäohjelmassa on puupolttoaineiden käytölle esitetty varsin rohkeita kasvutavoitteita, ja se koskee erityisesti hakkuutähdettä ja kokopuuhaketta. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, niin kokopuuhake on tällä hetkellä selvästi kalliimpaa kuin päätehakkuusta saatava metsähake. Tästäkin näkökulmasta on tietysti erittäin perusteltua, että tuki suunnataan nimenomaan nuoren metsän hoidosta saatavaan bioenergiaan. Hyvä tietysti olisi, yhdyn siinä ed. Mäki-Hakolaan, että voitaisiin harkita tämän tuen ulottamista myöskin hakkuutähteisiin.

Yksi asia, jonka haluaisin vielä tuoda esille, on se, että kun maaseudulle on syntymässä yritystoimintaa, joka on suuntautunut metsänhoidollisten toimenpiteiden suorittamiseen, niin erityisen tärkeätä tällaisen yritystoiminnan syntyminen ja toimiminen on niiden metsälöitten omistajien kannalta, jotka asuvat pitkien välimatkojen päässä metsälöiltään tai jotka eivät jostakin muusta syystä pysty omatoimisiin metsänhoidollisiin toimenpiteisiin.

Hannu Aho /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Mäki-Hakolalle voisin sanoa, että kyllä minusta ei oikein pitkälle ole menty, jos työryhmiä on aseteltu, näissä tavoitteissa. Selvästi eduskunnan kannanotto oli, että tämän energiaratkaisun jälkeen pitää lisätä myöskin kotimaisia käyttömahdollisuuksia, ja siihen tässä tarvitaan kyllä enempi kuin sanoja ja työryhmiä.

Näkisin, että tämä kyseessä oleva laki on äärimmäisen tärkeä ihan energiapuun käytön edistämisen vuoksi, mutta toisaalta sitten tärkeää on metsien käyttö ja nuorten metsien kunnostus nyt, kun tekniikka siellä kehittyy. Meillä oli hyvä tilaisuus maanantaina ed. Mäki-Hakolan kanssa todeta, että esimerkkinä tästä on Pietarsaari, jossa sellutehdas ja lämpöenergialaitokset ovat todella semmoinen kohde, johon panostamista kannattaa yhdessä harkita. Ne edesauttavat metsien kehittämistä, ja se on kansantaloudellisesti hyvin järkevää. Sitä kautta pystytään luomaan pysyviä työpaikkoja ja tulevaisuuden uskoa myöskin maaseudulla, jossa muuten työpaikkoja ei tahdo syntyä.

Se, että pystytään hyödyntämään myöskin hake- ja puuenergia, edellyttää kyllä, että näitä pieniä laitoksia ja myöskin niiden investointeja tuetaan kunnissa sekä niitä jakeluverkkoja pystytään edistämään, koska ne ovat siinä pisteessä, että niitä on pakko laajentaa ja uusia. Siihen pitäisi yhteiskunnan rahaa tulla. Se edesauttaa todella sitä, että pystytään puuta ja bioenergiaa siellä käyttämään. Myöskin jätteitä, joita meille syntyy, pitää pystyä tehokkaammin hyödyntämään, jotta ei niiden kanssa jouduta ongelmiin.

Tässä on kyllä pakettia, mutta tarvitaan todellisia päätöksiä ja rahaa. Euroja tähän tarvitaan, eivät kauniit puheet riitä.

Pertti  Mäki-Hakola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Saimme todella ed. H. Ahon kanssa hyvin vakuuttavan näytön eilen siitä, miten suomalainen metsäteollisuusyritys voi todella lähteä hyödyntämään puuta tehokkaalla tavalla, joka todella vaikuttaa. Tässä oli vaan kummallista, että kun Pietarsaareen tehtiin Alholmens Kraftin voimalaitos ja sille annettiin kansainvälistä palkintoa, niin Suomen Luonnonsuojeluliitto oli ensimmäisenä pyrkimässä estämään tämmöisen palkinnon myöntämisen. Aina ei tiedetä, mitä on taustalla.

Olen edelleen sitä mieltä, että kun puhutaan näin perustavaa laatua olevista kysymyksistä, mitä eduskunnan lausumissa edellytettiin, on hyvä, että nämä nopealla aikataululla selvitetään ja sen jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin. Me tulemme täällä pitämään huolen tässä eduskunnassa ja sitten seuraavassa eduskunnassa istuvat edustajat pitävät huolen siitä, että nämä ponnet myöskin muuttuvat käytännön teoiksi. Tänä päivänä puuenergian käyttö laajenee joka tapauksessa ripeää tahtia. Siinä ovat hallituksen teknologiaohjelmat ja muut vastaavat ohjelmat ja panostukset metsätalouteen olleet erittäin tärkeitä asioiden eteenpäinviejiä.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva niin sanotun haketustuen jatko on erittäin myönteinen ja tarpeellinen asia. Se kielteinen puolihan tähän liittyy, että kyse on jälleen määräaikaisesta laista eikä toistaiseksi voimassa olevasta, mikä täälläkin on todettu. Metsähakkeen kannattavuus energialähteenä ei ole vielä riittävällä tasolla, ja sen takia tällaisia tukimuotoja tarvitaan, joilla kannattavuutta voidaan parantaa ja edistää. On nähtävä myöskin metsähake merkittävänä seospolttoaineena turpeen kanssa, ja sitä kautta bioenergian kokonaishyödyntäminen on yksi merkittävä tavoite.

Yhdyn arvioihin, että logistiikkakustannuksia pitää pystyä alentamaan ja sitä kautta kilpailukykyä parantaa. Sähköveron palautuksen korottaminen puuenergialle on myönteinen asia, joka on valmisteluputkessa, se pitää sanoa tässä ihan suoraan. Sen sijaan Kemera-varojen loppuminen loka-marraskuun vaihteessa, mikä on ennakoitavissa, on huono asia. Metsähoitoyhdistykset ja metsäkeskukset ovat tehneet hyvää työtä, jolla tätä nuoren metsän kunnostustyötä on kannustettu ja edistetty neuvonnan ja koulutuksen kautta, ja nyt sitten näitä rahoja pitäisi saada lisäbudjettiin ja ensi vuoden talousarvioon niin paljon kuin todellinen tarve on. Tässä mielessä oli pettymys, että ministeri Jari Koskinen ilmoitti joku aika sitten, että lisää rahaa ei ole tulossa vaan mennään entisellä budjetilla. Eduskunnan pitäisi nyt tätä rahaa lisätä varsinaiseen talousarvioon vähintäänkin ja pitää kiinni näistä annetuista lupauksista ja jatkaa tätä nuoren metsän hoidon jatkuvaa myönteistä kehittämistä.

Matti  Kangas  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys lähtee siitä, että tukea energiapuuhaketukseen jatkettaisiin, ja se on ihan hyvä asia, että tarkoituksena on edistää puun käyttöä energian tuottoon. Samaten nämä Suomen sitoumukset ilmastostrategiaan nojaavat paljolti uusiutuvien energialähteiden käytön kasvuun. Se on myös tärkeätä, että metsät hoidetaan ajallaan. Aikaisemmin oli sellainen hokema, että Suomi elää metsästä. Se on kulunut sanonta, mutta tänäkin päivänä totisinta totta.

Energiapuun haketuksesta ja siitä tuesta sanoisin, että sehän liittyy tähän risupakettiin, joka täällä oli esillä energiaratkaisun yhteydessä. Siinäkin on edetty niin kuin ed. Mäki-Hakola täällä totesi, ja järkevällä tavallahan siinä pitää edetä, ettei päätä lyödä seinään. Molempia pitää kehittää. Tämä tuo metsureille töitä, puun ja metsien harvennukset, niitä ei koneella vielä kaikkia pystytä tekemään, ja jatkossa saadaan metsäteollisuudelle laadukasta raaka-ainetta, ennen kaikkea mekaaniselle metsäteollisuudelle tästä tulee hyvää raaka-ainetta. Puun polttamisella, niin kuin totesin, helpotetaan Suomen sitoutumista päästöohjelmiin. Kivihiilen polttaminen pitää maassamme lopettaa.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn niihin ajatuksiin, mitä täällä on esitetty, että tämä kestävän metsätalouden rahoituslain muutos haketustyön osalta on todella hyvä ja asiallinen toimenpide. Edelleen laki on määräaikainen vuoteen 2007 saakka ja vaatii komission hyväksymisen. Toivotaan, että komission hyväksyminen tälle saadaan. Täällä on todettu ne perusteet, miksi nuoria metsiä kannattaa hoitaa.

Ennen kaikkea tietysti Kansallinen metsäohjelma lähtee siitä, että meillä puunkäyttöä lisätään. Se kasvattaa tuottoarvoa, se kasvattaa myöskin meillä vientituloja, ja siinä mielessä on välttämätöntä, että meillä on myöskin tulevaisuudessa teollisuuden saatavilla sen kaltaista raaka-ainetta, joka luo hyvän pohjan teollisuuden toiminnalle. Muutoin ei hyvää puuta synny, ellei nuoria metsiä hoideta, ja siinä on välttämätöntä, että meillä on nuorten metsien hoitotuki ja haketustuki, ja täällä on ollut edelleenkin esillä myöskin tämä kuljetustuki, jota pidän erittäin välttämättömänä.

Minusta tässä puun korjuuketjussa meillä on nuorten metsien osalta kunnossa tämä ensiharvennus- ja päätehakkuuvaihe, mutta välivaiheessa varttuneitten taimistojen haketuspuun osalta eivät ole korjuutekniikka ja logistiikka vielä kunnossa. Meillä jää erittäin paljon tässä vaiheessa hyvää energiapuuta metsään, ja sen korjuuta on syytä kehittää.

Niin kuin täällä lain perusteluissa nähdään, haketustyön piirissä on vain noin 8 prosenttia kaikesta metsähakkeesta. Se on varsin vähän, ja kun meillä nyt sitten sekä ilmastostrategia että energiastrategia edellyttävät kotimaisen energian käytön lisäämistä, niin tässä on haaste, että me kasvatamme tätä tukimäärää jatkossa hyvin voimakkaasti ja pyrimme saamaan energian tuottoa kotimaisen aineen käytön lisäämisen pohjalle. Tämä on haaste kaikille maakunnille. Niin kuin ed. Ravi totesi, meillä on myöskin maakunnalliset metsäohjelmat, ja niitten mukaan pitää viedä asioita eteenpäin.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Takapenkiltä evästettiin tänne lähtiessä "sano sie jotakin tässä asiassa". Minä nyt yritän tässä asiassa kääntää sillä lailla, että tulisi myöskin joku muu näkemys kuin äsken sanotuissa on tullut julki, tämän kansakunnan tulevaisuutta ja paremmuutta ajatellen. Tässähän, niin kuin useassa puheenvuorossa on todettu, eduskunta keväällä täällä näytti ja käytti suurta vastuuta kansakunnan ja isänmaan tulevaisuudesta tehdessään tärkeän energiapäätöksen ja päättäessään siitä, että maahan rakennetaan lisää ydinenergiaa, ja käytti suurta vastuuta myöskin siinä asiassa, että samalla todettiin, että tämä kansallinen risupakettiohjelma, miksi se nyt tässäkin keskustelussa on nimetty ja miksi se nimettiin silloinkin, on se osa, mikä tukee tätä energiaratkaisupäätöstä.

Siihen nähden on nähtävissä, että hyviä ratkaisuja on jo alkanut syntyä ja hyviä päätöksiä sen takana on olemassa. Mutta kaiken kaikkiaan tässäkin keskustelussa, missä on todettu, että pitää tätä energiapuun keruuta kehittää ja löytää keinoja sen kehittämiseksi paremmin, voisi todeta, että oikeastaan muuta uutta ei ole tähän asiaan löytynytkään kuin sikarintekokone, jolla kerätään havuja metsästä. Siitä voisi sanoa, että päällisin puolin sen mukaan, mitä täällä tulee myöhemmin tässä puheenvuorossani esille, on osittain metsäluonnon ryöstämistä, kun neulaset viedään ja poltetaan. Niistä tulee kyllä hyvää energiaa ja ne palavat hyvin, mutta toisaalta ravinne- ja lannoitevaikutus on siellä selkeästi suurempi, kun ne jäävät sinne metsään.

Mutta niin kuin täällä on todettu aikaisemmin jo — muistaakseni ed. Mäki-Hakola puhui kannonkeruusta — kantoravinne, joka metsään jää, mielestäni kyllä kattaa tavattoman pitkälti myöskin sitä uutta kiertoa. Kantojen osuus kuitenkin tässä ravinteiden määrässä lienee suurempi kuin oksien olemassakaan.

Mitä sitten tulee tähän keskustelun pohjaan, mitä tämä esitys sisällänsä pitää haketustuesta, niin aikahan on hyvä ja esitys on hyvä ja hallitus on mielestäni kantanut suurta vastuuta tehdessään tämä esityksen, mutta vain määräaikaisena. Siinä mielessä tämä on nähtävä suurena puutteena. Tavallaan se loppuketju, mikä käynnistäisi tässä markkinaehtoisessa yhteiskunnassa näiden laitosten pystyyn saattamisen, käytön lisäämisen, olisi se tekijä, mistä toivoisin, että myöskin tämän keskustelun perusteella syntyisi enemmän jauhoja siihen, että alkaisi tapahtua ja syntyä.

Rouva puhemies! Siihen, mitä ajattelin sanoa, että olisi jokin uusikin näköala tähän asiaan olemassa: Kun maa kulkee tavallaan syvässä kriisissä siihen nähden, että toimeentulo ja työnteko on erotettu toisistansa, niin ihmettelen, että tässä keskustelussa ei ole ollenkaan tätä asiaa otettu esille. On aina puhuttu, että milloin minkäkin hallituksen tavoitteena on työttömyyden puolittaminen, ja sen eteen ei ole tehty mitään. Mielestäni tähän esitykseen on kyllä kirjoitettu se, millä työttömyys saadaan järjestykseen. Työnteko ja toimeentulo pitää kytkeä toisiinsa, ja esityksessä 11 §:n kohdassa Työllisyystöiden rahoitukselle annetaan selkeä pohja niin kuin ennenkin, että nuoren metsän hoitoon, joka teetetään työttömällä työvoimalla, voidaan tukea myöntää enintään 80 prosenttia toteutuksen kustannuksista.

Mielestäni tässä on sen ajatukseni itu ja siemen siinä, että jos ajatellaan suomalaista kansaa ja sitä kansaa, joka on vailla työtä, mielestäni he ovat kaikki niin fiksua ja viisasta porukkaa, että he kykenevät tätä nuorta metsää hoitamaan, nuorta, kasvavaa puuta kaatamaan, miettimään, mikä on kaadettava puu, sekä myöskin arvioimaan sen, mikä puu sinne pitää jättää ja millä puulla on kasvuedellytykset, niin että tämä yhteiskunnan tulevaisuus on turvattu, kun puu kasvaa isommaksi. Tässä esityksessä todetaan, että työttömän työvoiman käyttämisestä nuoren metsän hoitoon työllisyystyönä säädetään työministeriön asetuksella, mikä on kokonaan uusi asia tässä esityksessä.

Mielestäni siinä on tehty ensimmäinen askel koko Lipposen hallituksen aikana, että aiotaan nujertaa tämä suuri työttömyys tästä yhteiskunnasta. Katsonkin niin, että meidän pitäisi keskustella sen jälkeen, kun tämä laki on ollut vuoden kaksi voimassa ja asetus on oikean suuntaisena saatettu järjestykseen, vuoden kahden kuluttua, silloisen eduskunnan, siitä asiasta, ketä sitten istuukin täällä, mistä löydetään tätä nuorta metsää lisää ja mistä löydetään näin hyviä korvaavia toimintatapoja, kun maassa ei ole työtöntä työvoimaa, mihin tämän yhteiskunnan rahaa enää voitaisiin laittaa. Siltä osin mielestäni, jos tämä henki toteutuu niin kuin itse ymmärrän ja olen tätä tulkinnut, toteutuu myöskin se, että tästä maasta häviävät työttömät työnhakijat ja tuolla metsässä tähän luontoon perehtyessään heistä kasvaa myöskin vahvempia työntekijöitä niihin työpaikkoihin, mitkä tällä kertaa etsivät työntekijävoimaa myöskin täällä Pääkaupunkiseudulla.

Rouva puhemies! Tämä näin lyhyesti: kaikki kansa töihin, ja työttömyys tästä maasta on tämänkin esityksen perusteella nujertumassa aivan tarkkaan.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Seppo Lahtela lopussa meni asiaan, ja joihinkin ajatuksiin voi yhtyä. Mutta kolme väittämää ovat vääriä, sillä tavalla totuudenvastaisia. Ensinnäkin hallitus ei voinut tehdä tästä muuta kuin määräaikaista ennen kuin erotaan EU:sta, koska EU antoi tällaisen luvan. Siinä tapauksessa meidän pitäisi erota EU:sta, ja jos ed. Seppo Lahtela on esittämässä sellaista, niin sehän menee kansanäänestykseen tietysti.

Toinen asia tämä ryöstö, kun havut ja latvukset viedään pois: Ei välttämättä rehevillä mailla se ole pahaksi ollenkaan, koska tiedätte hyvin metsänomistajana, mitä tarkoitan, että kun on rehevä maa, taimettuminen ja ravinteet riittävät kyllä. Jossakin ennen kulotettiin, että saatiin pois sitä aluskasvillisuutta.

Sitten, onko työllisyyden eteen tehty mitään? Nyt on tehty Suomen ennätys sillä tavalla, että melkein 400 000 työpaikkaa on tullut. Onhan nyt jotain tehty! Pieni osuus on hallituksellakin, ei ihan kaikki ole markkinatalouden varassa.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Puuenergian käytön lisäys ja hallituksen esityksen mukainen energiapuun haketustuki on erittäin perusteltu. Meillä Kansallinen metsäohjelma edellyttää pitkäjänteistä toteuttamista. Siihen liittyy selkeänä osana nuorten metsien kunnostus ja myös puun energiakäytön lisäys. Työllisyys, metsänhoidolliset tekijät sekä ympäristötekijät ovat varmasti tärkeät näkökohdat, jotka tässä puun energiakäytössä ovat yleisesti hyväksyttyjä.

Arvoisa puhemies! Meillä Pohjois-Karjalassa on oma maakunnallinen metsäohjelma. Sen toteutuksessa keskeisellä sijalla ovat 50- ja 60-luvuilla ojitettujen metsien kunnostus ja sieltä kertyvän puun käyttöön saaminen. Tämä edellyttää toisaalta myös pitkäjänteistä ja riittävää Kemera-rahoitusta. Edelleen onnistuminen edellyttää myös korjuutekniikoiden kehittämistä, samoin polttotekniikoiden ja kattilalaitosten kehittämistä koko bioenergian käytön osalta. Mielestäni myös yhteiskäyttöä puun, turpeen ja muun bioenergian osalta on edistettävä määrätietoisesti. Samoin on tehostettava sitä logistiikkaa, joka näiden raaka-ainevirtojen kuljettamiseen liittyy.

Arvoisa puhemies! Yksi kysymys on vielä työvoimakysymys. Totesin, että tämä on työllisyyden näkökannalta tärkeää. On kuitenkin huomattava myöskin se, että me tarvitsemme koulutettua työvoimaa koneenkuljettajiksi, ja siitä voi jatkossa tulla niukkuutta.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kun ympäristövaliokunnan puheenjohtajakin on paikalla, toteaisin, että varmaan kannattaisi tehdä opintomatka Pietarsaaren UPM-Kymmenen tehtaalle, jossa näkisi sen kokonaisuuden, miten energiatalous on todella hallussa, miten nykytekniikka halutaan ottaa huomioon tässä uudessa investoinnissa ja mikä on se kokonaisuus, jossa myöskin turvetta käytetään tehokkaasti tämän hyväksi. Siellä on energiaa yhtä paljon kuin yhdessä ydinvoimalassa tuotetaan tällä niemellä. Minusta se on kyllä yksi asia, joka kannattaa meidän muistaa ja todella tutustua siihen. Uskon, että he kyllä ottavat vastaan mielellään valiokunnan sinne vieraaksi.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tulin ihan varulta puhujakorokkeelle, jos sattuu aika loppumaan, kun tiedän, että puhemies on aika tiukka näissä kurinpitokysymyksissä.

Täällä esille tulleisiin mielipiteisiin joitakin kommentteja.

Ed. Seppo Lahtela käytti ihan hyvän puheenvuoron, mutta niin kuin ed. Esa Lahtela totesi, siinä on hiukan virheellisyyksiä, mutta se nyt suotakoon näin raskaan viikonlopun jälkeen ed. Seppo Lahtelalle. Ed. Esa Lahtela korjasi siitä virheitä. Työllisyyskysymyksessä tilanne on kuitenkin se, että tekstissä, mikä tänne on laitettu, on kysymys pelkästään stilistiikasta, eli eduskunta edellisen kerran kestävän metsätalouden rahoituslakia käsitellessään korjasi Kemeran 11 §:n, jossa puhutaan 80 prosentista. Nythän tässä on vain stilistiikasta kysymys ja markkamäärien muuttamisesta euromääräisiksi. Nyt vain täytyy toivoa, että työministeri pääsee myöskin käytännön toimiin ja nämä rahat, mitä on käytettävissä, tulee käytettyä järkevällä tavalla.

Ravinnekysymys, johon myöskin omassa puheenvuorossani puutuin kantojen osalta, tuli vastaan meillä viime perjantaina valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa, jossa meillä olivat muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Pohtila ja Joensuun tutkimusaseman päällikkö Parviainen paikalla, ja tätä asiaa siellä kysyttiin ravinnetalouden osalta. Siltä osin, kun on kysymys kokopuukorjuusta ja näiden nelosten viemisestä, niin tässä ei normaalitapauksissa mitään ongelmaa ole tulossa, koska pääsääntöisesti nämä korjattavissa olevat puut löytyvät suhteellisen ravinteisilta paikoilta. Silloin tästä energiamäärästä, mikä viedään, löytyy Metsäntutkimuslaitoksen ihan aukottomat tutkimukset pitkältä ajalta, jotka todistavat, että tässä ei ongelmaa tule.

Mutta sen ylijohtaja Pohtila myönsi, että kantokysymys on osittain käsittelemättä. Kannoilla tietenkin on se tilanne, kun siinä on kuitenkin niin paljon tällaista pienjuuristoa, joka siinä vaiheessa, kun niitä revitään kaivinkoneella irti, jää joka tapauksessa maahan, että voikin olla, että siinä ei ainakaan suurimmalla osalla sitä ongelmaa tule. Mutta jos tämä työ yleistyy, niin silloin varmasti lisätutkimus on paikallaan. Muuten ei varmaankaan tarvitse ravinnetaloudesta kovin huolissaan olla.

Se, että myöskin nyt Kemera-rahan osalta on rahat loppu, johtuu nimenomaan siitä että — toisin kuin ed. Seppo Lahtela totesi, että korjuutekniikka ei ole kehittynyt — korjuutekniikka nimenomaan on kehittynyt sillä tavalla, minkä myöskin ed. Hannu Ahon kanssa voimme eilisen hyödyllisen vierailun perusteella todeta, että on tullut tällaisia giljotiinilaitoksia eli kouria metsäkoneisiin, jotka ottavat useamman rungon kerralla. Se on tehostanut nuorten metsien kunnostustyötä niin paljon, että saavutukset ovat nousseet aika ripeään tahtiin.

Jos esimerkiksi UPM:llä tätä tekniikkakehitystä katsoo, niin siellähän nimenomaan tavoitteena on se, että on nämä kaksi yksikköä eli kourayksikön, joka giljotiininomaisesti leikkaa puut koura kerrallaan pois, jatkeeksi laitetaan risutukintekoyksikkö. Silloin samaan koneyksikköön voidaan yhdistää nämä molemmat ja tämä työ entisestään tehostuu. Mutta pääsääntöisesti tänä päivänä kuitenkin vasta näillä päätehakkuukohteilla tämä tulee kysymykseen.

Myöskin ed. Seppo Lahtelan syytökseen, että tätä lakia ei voida pysyväksi säätää, ed. Esa Lahtela antoi asiantuntevan vastauksen, joka on myös hallituksen esityksessä luettavissa, eli komissio ei sitä hyväksy. Vaikka me elämme itsenäisessä valtiossa, niin kun meillä on kerran osittain yhteistä politiikkaa EU:n kanssa, me joudumme kuitenkin joiltakin osin sen hyväksymään. Viimeksi käytettyjen autojen verotuksen kohdalta huomasimme, että kyllä me voimme jonkun vuoden sinnitellä, mutta jossakin vaiheessa tulee sitten pää vastaan. Nyt, kun tätä tekniikkaa kehitetään eteenpäin, varmasti tosiasiat on syytä tässä tapauksessa myöntää.

Mitä tulee sitten taimikonhoitoon ja sieltä otettavaan puuhun, niin se on erinomaisen tärkeää jo siinäkin mielessä, että se työ, mikä siellä tehdään, koituu kuitenkin koko metsätalouden eduksi ja nimenomaan metsänomistajan eduksi, koska se on ainut konsti kuitenkin kasvattaa tehokkaalla tavalla puustoa. Se on aivan selvä, että sinne ne panostukset pitää tehdä. Meidän pitää tässä talossa ja tässä salissa omalta osaltamme huolehtia siitä, että metsäteollisuutemme toimintaedellytykset ovat myöskin sellaisella mallilla, että sillä on mahdollisuus kehittää toimintaansa ja kehittää puun talteenottoa, että meillä on osoite, mihin puun laitamme.

Pietarsaaren UPM-Kymmenen tehtaalla hyvin selkeästi tuli esille, että kun sinne tehdään uusi soodakattilalaitos, se merkitsee miljoonan kuutiometrin lisäkäyttöä puulle, ja se puu on nimenomaan mäntykuitupuuta, joka on ollut tällä hetkellä se ongelmapuutavara. Se vain osoittaa sitä, että tällä hetkellä valtakunnan metsäpolitiikkaa ja talouspolitiikkaa on hoidettu sillä tavalla, että yhtiö on uskaltanut tehdä tällaisen investointipäätöksen Suomen valtakuntaan, joka on todella merkittävä päätös myöskin metsänomistajan kannalta. Meillä väitettiin tässä jokin aika sitten, että yhtään ainutta uutta metsäteollisuuslaajennuslaitosta, kunnollista investointia, ei Suomenmaahan enää synny, vaan ne syntyvät kaikki ulkomaille. UPM-Kymmene omalla toiminnallaan Pietarsaaressa osoittaa nämä puheet pötypuheiksi, ja voimme olla tyytyväisiä siitä, että meillä on isänmaallista metsäteollisuutta vielä tässä maassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Mitä tulee metsäteollisuuteen ja energiaan, nimenomaan sellun tuottaminen tuottaa samalla myös energiaa, ja se on metsäteollisuuden kannalta myös positiivinen asia. Sitä voi sanoa myös sillä tavalla isänmaalliseksi asiaksi, että tuotetaan energiaa eikä vain kuluteta sitä.

Ed. Hannu Aho kiinnitti tärkeään asiaan huomiota viitatessaan ympäristövaliokuntaan ja sen osaamiseen ja tähän bioenergian käyttöön suurissa yksiköissä. Eduskunnan käsitellessä ydinvoimahakemusta ympäristövaliokunta kiinnitti erityisesti huomiota nimenomaan tähän mainitsemaanne asiaan ja ottikin kannan, teki lausunnon, siitä, että ydinvoimalaitosta ei Suomeen tarvitse rakentaa, viidettä ydinvoimalaa.

Edelleenkin puunkeruun teknologian kehittämiseen: Eräs näkökulma on se, että pitäisi myös kehittää sen tyyppistä teknologiaa ja välineistöä, jolla voidaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla puu kerätä, tarkoitan myös niin, että voidaan metsäluontoa vahingoittamatta tehdä sitä. Tällaista osaamista löytyy Suomesta. Muun muassa Kainuussa on keksijöitä, joilla on tästä jo näyttöä.

Lopuksi: Kun puuta ja turvetta poltetaan yhtä aikaa samassa kattilassa, usein syy on kattilan tekniikka, että se vaatii tällaisen, tämä arinatekniikka. Mutta toisaalta se, että lasketaan hiilidioksidipäästöjen sitten puolittuvan, koska puu on yhtä kuin nolla Kioton mekanismin laskentatavan mukaan, kyllä johtaa harhaan siinä mielessä, että turve on ympäristön kannalta varsin ongelmallinen raaka-aine.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän saamastani hyvästä palautteesta edustajia Mäki-Hakola ja Esa Lahtela. Tähän aiheeseen voisi todeta sen, että kun ed. Mäki-Hakola sanoi, että maailma on kehittynyt valmiiksi, niin tarkoitin siinä puheenvuorossani sitä, että se ei ole alkuunkaan valmis vaan teollisuus kehittää näitä toimintojaan koko ajan eteenpäin. Onhan tässä monta asiaa ratkaisematta, lähinnä sekin kysymys, että haketusjärjestelmä on tilaa vievä nykyisellään, ja sitten kuivuuskysymys on myöskin eräänlainen ongelma kaikkinensa olemassa.

Mutta se, mitä arvoisilta edustajilta olisi odottanut, on työllisyyskysymys niin, että kaikki kansa töihin metsän ja isänmaan hyväksi tehden tämä asia. Siihen ei ole kuitenkaan tässäkään salissa sanallakaan puututtu eikä tartuttu. Tätä pitäisin erinomaisena asiana, siihen pitäisi enempi käydä. Mutta täytyy sanoa, että kun itse olen luullut, että olen jonkin verran tästä asiasta ollut perillä, niin ei mikään uusi tieto tietenkään ole, että edustajat Mäki-Hakola ja Esa Lahtela ovat selvästi minua kokeneempia tässä metsäasiassa.