Arvoisa herra puhemies! Eilen tässä salissa keskusteltiin yhtiöiden avoimuudesta ja julkisuudesta, kun keskusteltiin omistajaohjauksesta. Ministeri Risikko on asettanut eläkeyhtiöiden läpinäkyvyyden lisäämiseksi työryhmän, joka sisälsi kolmikantaisen asetelman. Ministeri on myös itse puhunut paljon läpinäkyvyyden lisäämisestä. Nyt työryhmä on saanut työnsä päätökseen, ja siellä oli kaksi aika erilaista näkemystä: palkansaajajärjestöt olivat läpinäkyvyyden lisäämisen kannalla ja EK toista mieltä. Julkinen paine on ehkä tehnyt tehtävänsä. Kysymys onkin nyt ministerille: ollaanko tätä ehkä jymähtänyttä tilannetta, jossa julkisuuden kautta tuli tieto, että EK:n kanta oli voittamassa, nyt arvioimassa uudelleen?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kun noin kaksi vuotta sitten käynnistyi kaiken kaikkiaan tämä hallintosäännösten tekeminen, niin parin kuukauden kuluttua siitä työryhmän käynnistämisestä tuli erilaisia tietoja eläkeyhtiöissä tapahtuneista asioista, ja vaikka ne eivät olleet juridisesti mitenkään ongelmallisia, niin ne näyttivät tosi pahalta. Siitä syystä avoimesti sanoin kaikille, että nyt tätä pitää laajentaa ja tätä pitää saada läpinäkyvämmäksi, pitää saada avoimemmaksi tätä touhua, ja siitä syystä käynnistettiin sitten keskustelu. Meillä virkamies teki omasta pyynnöstäni nimenomaan sellaisen listan, mitä minä siihen toivon, ja tämä esiteltiin myöskin työmarkkinajärjestöille. Työmarkkinajärjestöjen keskusjärjestöt toivat minulle niin sanotun kaksikantapaperin, ja siellä ei ollut riittävästi sitä avoimuutta. En ota kantaa siihen, kuka on sanonut mitäkin, koska en ole ollut niissä neuvotteluissa, mutta minulle tuotiin sellainen paperi, jossa tätä avoimuutta riittävästi ei ollut. Sanoin lokakuussa 2012, että kiitos, mutta tämä ei riitä, (Puhemies koputtaa) ja siitä lähtivät sitten keskustelut. Tämä palautuu kolmikantakeskusteluun, koska tässä ei ole riittävästi avoimuutta.

Kiitoksia, ministeri, jos tämä arvioidaan nyt uudelleen. Tämä on erittäin tärkeätä, koska kyse on kuitenkin eläkeyhtiöistä, kaikkien kansalaisten yhteisistä rahoista, ja näin läpinäkyvyyden ja esimerkillisyyden, eettisyyden pitäisi olla vielä suurempaa kuin ehkä yksittäisissä muissa yhtiöissä. Aikataulusta lehdessä Ilkka oli kirjoitus, että tämä on pikaisesti tulossa eduskuntaan takaisin, ja nyt haluaisin ministeriltä vahvistuksen, että saammeko tämän lain jo ennen joulutaukoa tähän eduskunnan käsiteltäväksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! En ole Ilkka-lehdessä enkä missään muussakaan arvioinut sitä, koska se tulee eduskuntaan. Joka tapauksessa ensi viikolla on ensimmäinen kokous siitä, että tämä kolmikantakeskustelu käynnistyy, niin sanottu toinen kierros, ensi viikolla, ja siitä on jo päätös tehty. Nimittäin eilen on loppunut lausuntokierros, ja meillä on nyt suurin piirtein tiedossa, kuinka paljon ja minkälaisia lausuntoja siellä on, ja nyt on aika sitten keskustella niistä lausuntojen tuloksista. Olen tämän koko prosessin ajan ollut samaa mieltä, ihan siitä alusta lähtien, eikä minun mielipiteeni tässä muuttunut ole.

Arvoisa herra puhemies! Ylilyönnit Kevassa ovat johtaneet siihen, että katseet ovat kääntyneet muihinkin työeläkeyhtiöihin. Tällöin on käynyt ilmi, että Kevassa maksetut palkkiot ja edut kalpenevat muiden työeläkeyhtiöiden etujen rinnalla, kun samankokoisissa yhtiöissä ne ovat moninkertaiset siihen, mitä Kevassa on maksettu. Siihen on omat syynsä, mutta riittäviä syitä näin isojen erojen selittämiseen ei mielestäni ole, koska ei voi ajatella, että se on niin paljon vastuullisempaa ja vaikeampaa työtä yksityisen sektorin eläkkeitä maksaa ja hallinnoida kuin valtion ja kuntien eläkkeitä. Kevan hallitus on päättänyt käynnistää prosessin, jossa siellä käydään läpi käytännöt, katsotaan kohtuullisuus, tolkullisuus, avoimuus.

Onko ministerillä tietoa, että muissa työeläkeyhtiöissä oltaisiin myös käynnistämässä prosessia, jossa näiden yhtiöiden johtojen palkat, palkkiot, edut, niiden kohtuullisuus ja järkevyys, käytäisiin läpi?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Oli tärkeä kysymys, tai siis oli sillä tavalla tärkeää tulla esille se, että tämä laki, mitä nyt valmistellaan hallinnosta ja siitä läpinäkyvyydestä, koskee yksityisiä työeläkeyhtiöitä, ja sitten taas Keva on eri lainsäädännön piirissä.

Mutta kysymykseen vastaus: Tiedän, että monet eläkeyhtiöt ovat tehneet tosi paljon työtä sen eteen, mitä Fiva elikkä Finanssivalvonta, joka valvoo eläkeyhtiöitä, on edellyttänyt heidän tekevän, ilman että siellä on lainsäädännön tukea ollutkaan, näitä prosessien virtaviivaistuksia ja avoimuuden lisäämistä, ja he ovat tehneet sen jo omasta tahdostaan ja halustaan. Siitä, mikä on tämänhetkinen tilanne, ihan tarkkaa tietoa, onko nyt tullut sitten lisää toimia, ei ole, mutta saamani tiedon mukaan joku eläkeyhtiö on tehnyt nytkin hiljattain päätöksiä, mutta ne varmasti itse sitten kertovat näistä.

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen huolestuttavaa, jos hieno työeläkejärjestelmämme tai luottamus ihmisten keskuudessa murentuu yritysten palveluksessa olevien johtajien, sanoisinko nyt, ahneuteen. Kysyn, ministeri Risikko, teiltä: kun nyt olette ottanut tiukan kannan tähän tähänastiseen kolmikantaiseen näkemykseen, niin pitääkö se sisällään myöskin kannan siihen, että näitten johtajien sidonnaisuuksia voitaisiin avata vähän laajemmalti sen lisäksi tietenkin, että tämä kysymys tästä palkkatasosta, joka on nyt noussut tähän ikään kuin keskustelun keskiöön, tulee hoidetuksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Nyt tässä lakiesityksessähän, joka on ollut siis lausunnoilla, on nimenomaan tästä esteellisyydestä pykäliä, ja nimenomaan sitä esteellisyyttä siellä käsitellään aivan toisella tavalla kuin siinä aikaisemmin on ollut.

Sitten myöskin tästä palkitsemisesta meillä on nyt siinä luonnoksessa, joka on ollut lausunnoilla, että nämä palkitsemisen periaatteet pitäisi selkeästi jokaisessa yhtiössä tämän esityksen mukaan määritellä. Meidän pitää kuitenkin muistaa tietenkin se, että jokaisen yhtiön hallitus on sitten se, joka määrittelee niitä palkkioita ja palkka-asioita. Niitä ei voi laissa määritellä, eurosummia. Jokainen meistä ymmärtää sen, että kysymys on sellaisista lakisääteisistä maksuista, joita on kerätty meiltä itse kultakin, ja sen, että niillä rahoilla on tarkoitus maksaa eläkkeitä. Kohtuullisuuden pitää olla aina muistissa.

Arvoisa puhemies! Kohtuullisuus on päivän sana ja viikonkin sana. Tässä tänään aiemmin SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly laittoi tiedotteen tai on ollut julkisuudessa, että hän kannattaa sitä, että yksityisten työeläkeyhtiöiden ja -laitosten johtajien palkkoja ja palkkioita kohtuullistettaisiin ja arvioitaisiin uudestaan. Varmasti myös työmarkkinajärjestöt voivat olla siinä itse toimijoina, kun ovat edustettuina siellä useiden laitosten hallituksissa.

Tänään myös on ollut julkisuudessa valtion viinatehtaan Altian toimitusjohtajan eroaminen, ja julkisuudessa on ollut, että hän saa lähes 500 000 euroa kaiken kaikkiaan erorahaa. Kun eilen täällä keskusteltiin omistajaohjauksesta, niin kysyisin omistajaohjausministeri Haavistolta: pidättekö tätä kohtuullisena ja aiotteko arvioida valtionyhtiöitten osalta näitä uudestaan?

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! On totta, että Altian toimitusjohtajaa vaihdetaan. Altian hallitus on tämän päätöksen tehnyt, ja syynä on ollut Altian huono tuloskehitys ja menetetyt markkinaosuudet, eli siellä saa sitten toimitusjohtaja tästä huonosta kehityksestä vastata. Hän lähtee, ja toivottavasti tulee sitten tehokkaampaa johtoa tilalle.

Hän on kuitenkin ollut vuodesta 2007 tässä toimessaan, ja sopimus on tehty silloin. Silloin on tehty tällainen 18 kuukauden järjestely eli 6 kuukautta irtisanomisaikaa ja 12 kuukautta sitten korvattua työtä. Nykyään tällaista sopimusta ei voitaisi tehdä, eli tämä valtion palkitsemisohje on tänä päivänä toisenlainen. Se rajoittaa ensin näitä bonuksia, se rajoittaisi myöskin tätä maksimissaan 12 kuukauden korvausaikaa, ja kaiken kaikkiaan nykyjärjestelmän mukaan koko henkilöstöä pitäisi palkita hyvästä tuloksesta. Altiassa on 2011 tästä hyvästä tuloksesta palkittu. Eli tällaiseen sopimukseen ei tänä päivänä olisi mitään mahdollisuuksia valtion omistajaohjauksessa.

Arvoisa puhemies! Eläkeyhtiöiden avoimuus on tärkeä asia, ja nostankin tässä yhden sellaisen asian esille. Laskelmia tekee Telan laskuperustejaos muun muassa liikaa peritystä työkyvyttömyyseläkemaksusta, ja näiden laskelmien perusteet eivät ole julkisia. Kysynkin ministeriltä: kun näitä laskelmia tehdään, olisiko parempi niin, että nämä laskuperusteet olisivat julkisia niin, että laskelmat tehtäisiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisena, jolloin ne kuuluisivat julkisuuslain piiriin?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Varmasti tämäkin asia keskustellaan meillä, kun me kaiken kaikkiaan näitä nyt mietimme, mutta meillähän on ministeriön virkamies siinä laskuperustejaoksessa itse mukana. Elikkä hän on siellä virkavastuulla tekemässä niitä laskelmia, ja sitä kautta tietysti ne eivät ole siellä minkään pienen piirin laskelmia, vaan nimenomaan siellä ovat meiltä parhaat asiantuntijat laskemassa niitä.