Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kipinän aloitteen tekemiselle sain, kun lehdestä luin ja mediasta kuulin, että ministeri Wideroos pitää perintöverolakia aikansa eläneenä lakina ja että perintöverolaki tulisi kumota ja perintöverosta ja lahjaverosta luopua. Oletan, että ministeri Wideroos oli tämän ajatuksen, niin kuin hän myöskin perusteli, saanut osittain siitä, että Ruotsissa sikäläinen sosialidemokraattinen hallitus on päättänyt luopua perintöverosta ensi vuoden alusta. Toinen syy, minkä ministeri mainitsi, oli se, että hän oli ihan konkreettisesti joutunut toteamaan ja saanut kuulla, miten kohtuuton perintövero eräissä tilanteissa saattaa olla. Olen tyytyväinen siihen, että ministeri Wideroos on mukana debatoimassa ja toivon mukaan debatoi ja kommentoi tätä lakialoitetta.

Itse pidän kyllä paljon tärkeämpänä varallisuusveron poistamista kuin perintöveron poistamista, ja niin myöskin ruotsalaiset yrittäjät pitivät. Olen ruotsalaisista lehdistä lukenut, miten yrittäjät olivat neuvotelleet hallituksen kanssa ja esittäneet hyvin selkeästi, että mieluummin luovuttaisiin varallisuusverosta kuin perintöverosta. Kun siellä sitten hallitus päätti perintöverosta luopumisesta, maksumiehiksi joutuivat yrittäjät. Yrittäjien varausjärjestelmään tulee muutoksia, jotka nostavat pienyrittäjien verotusta, ja työnantajien sivukuluja nostetaan, eli perintöverosta luopumisen rahoittavat yrittäjät naapurimaassa.

Nyt ei ole tarkoitus puhua naapurimaan perintöverosta vaan Suomen perintöverosta. Vuosien varrella olen omasta mielestäni joutunut toteamaan, että perintöverolaissa on kolme suurta epäkohtaa. Ensimmäinen ja kaikkein suurin niistä on se tilanne, joka syntyy, kun eloon jääneen lesken ja kuolinpesän omaisuuteen kuuluu pääasiallisesti vain asunto, vähäiset varat, rahavarat, menevät hautajaiskuluihin, ja ainoa omaisuus on asunto. Monesti sellaisessa tilanteessa leski joutuu ottamaan pankkilainan, jotta voisi maksaa perintöveron ja asua siinä asunnossa, missä hän on ehkä kymmeniä vuosia asunut. Tämä on kohtuuton tilanne. Ymmärrätte hyvin, että silloin, kun leski perii, ei ole lapsia, jotka leskeä auttaisivat siinä perintöveron maksamisessa, vaan leski joutuu todella turvautumaan lainaan. Se ei ole iäkkäälle ihmiselle mitenkään helppo varsinkaan silloin, kun eläke on pieni. Tämä puolisovähennys perintöverolaissa on vaatimaton 6 800 euroa. Nostamalla se 50 000 euroon useimmissa tapauksissa poistettaisiin tämä epäkohta, minkä mainitsin, eikä sillä olisi valtiontaloudelle kovin suurta merkitystä, mutta se merkitsisi valtavan paljon helpotusta niissä tilanteissa, mitkä äsken mainitsin.

Toinen epäkohta on mielestäni se tilanne, milloin testamentin saaja kuuluu kolmanteen veroluokkaan. Pitää muistaa, että jos jonkun hyväksi tekee testamentin, kyllä se testamentin saaja on testamentin tekijälle erittäin läheinen henkilö. Mielestäni testamentin saaja on täysin verrattavissa rintaperilliseen, joka kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan. Rintaperillisen korkein marginaalivero on 16 prosenttia, testamentin saajan marginaalivero on useimmissa tapauksissa kolminkertainen eli 48 prosenttia. Muuttamalla lainsäädäntöä niin, että testamentin saaja rinnastetaan rintaperillisiin ja siirretään ensimmäiseen veroluokkaan, poistettaisiin tämä ongelma.

Kolmas epäkohta on korkea vero. Niin kuin mainitsin, se on korkeimmillaan 48 prosenttia silloin, kun perinnönsaaja, lahjansaaja on ei nyt kaukainen mutta hieman kaukaisempi sukulainen, ei ole veli, sisar tai veljen tai sisaren jälkeläinen vaan vielä sitä kaukaisempi sukulainen. Silloin vero on pahimmillaan 48 prosenttia. Mikäli en aivan väärin muista, Norjan perintöverolaissa on vain yksi veroprosentti riippumatta siitä, onko sukulaisuusaste läheinen vai kaukainen, veroaste on aina sama.

Nämä kolme muutosta sisältyvät tähän lakialoitteeseen, jolle toivon suurta tukea valtiovarainministeri Wideroosilta.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Bjarne Kallista, että hän on tehnyt aivan oikeaan aihepiiriin liittyvän, hyvän ja oikean suuntaisen ja kannatettavan lakialoitteen 120/2004 vp. Toivon tälle menestystä jatkokäsittelyssä. Mutta aivan erityisesti kiitän valtiovarainministeri Wideroosia siitä, että hän on nostanut esille erittäin tärkeän kysymyksen luopua perintöverosta. Toivonkin, että tämä hallitus pikaisesti ministeri Wideroosin johdolla ja hallituksen järkevimpien ja kantavimpien voimien myötävaikuttamana nopeasti antaa hallituksen esityksen, jolla perintöverosta voitaisiin luopua ainakin asteittain siten, että jos perinnönsaaja on perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, niin edelleen, mitä tähän ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluu, niin tällöin voitaisiin luopua perintöverosta tykkänään ainakin, jos perittävä varallisuus on esimerkiksi puoli miljoonaa euroa. Näkisin, että tällainen asteittainen perintöverosta luopuminen saattaisi olla se menettely, jolla voitaisiin asiassa edetä. Kun on kysymys näin lähiomaisista kuin ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluvat on laissa määritelty, silloinhan tämä omaisuus on jo kuin perheyhteydessä omaksi elettyä, omaksi koettua ja omaksi tunnettua ja kaikesta tästä on jo kertaalleen erilaiset verot maksettu, että perittävät ovat aikoinaan tämän omaisuuden pystyneet saamaan.

Viime perjantai-iltana tapasin erään perheen, jossa juuri oli tehty perunkirjoitus, karjalaisen asutustilallisen perheen, jossa vanha raivaaja ja rakentaja oli siirtynyt tästä ajasta ja sitten oli tehty perunkirjoitus ja todettiin, että kovin paljon se valtio tästä perinnöstä ottaa. Tämä tuntuu todella säälittävältä, kun perittävä oli elänyt kunnollista elämää, voisi sanoa rehellisessä vaatimattomuudessa ilman mitään ylellisyyksiä ja häneltä oli jäänyt sitten tuommoinen normaali perittävä kohtuullinen omaisuus, jota hän ei ollut hävittänyt, vaan hän oli säästäen sitä elämäntyöllään raivaajana ja rakentajana, maanviljelijänä ja koneurakoitsijana hankkinut. Tuntuu jotenkin pahalta, että sitten perintövero tulee ja vie merkittävän osan tästä.

Toivoisinkin, että arvoisa ministeri, jonka läsnäoloa aivan erityisesti arvostan, näin iltamyöhän keskustelussa vielä sitäkin enemmän, vaikuttaisi niin, että päästäisiin siihen, että ensimmäiseen veroluokkaan kuuluva perintövero poistettaisiin tykkänään, ja jos tähän ei heti päästäisi, voisi olla rajana vaikka puoli miljoonaa euroa perittävältä omaisuudelta. Se saattaa tuntua ehkä aika paljolta, mutta helposti käy niin, että jos on maatila, jossa on metsää, rakennuksia, rantoja, tuosta muodostuu omaisuutta, vaikka veroarvojenkin mukaan lasketaan. On niin, että viljelijä elää köyhänä mutta kuolee rikkaana, toisin sanoen se tuotantopääoma, joka tilalla on — pellot, metsät, rakennukset — sitten kun perintöveroja määritellään, saattaa muodostua yllättävänkin suureksi omaisuudeksi, vaikka omaisuuden omistanut on todella elänyt paikka paikan päällä kulkeneissa housuissa ja vaatimattomissa vaatteissa ilman ulkomaanmatkoja jne., ja sitten tuota omaisuutta perinnössä perilliset joutuvat maksamaan. Näkisin, että tällä tavalla asteittain voitaisiin poistaa perintövero ja nimenomaan silloin, kun on aivan lähiomainen, ensimmäiseen veroluokkaan kuuluva, siitä tämä voitaisiin alkaa. Ymmärtää paremmin, että jos kaukainen henkilö perii omaisuuden, siitä paremmin voi ajatella, että sitten veroa menee, mutta näkisin, että siellä voitaisiin tulla sitten myöskin alhaisempiin prosentteihin.

Arvoisa puhemies! Toivon, että ministeri Wideroos ja maan hallitus antavat pikaisesti esityksen, jolla päästäisiin niitten suuntaviivojen mukaiseen hallituksen esitykseen, joita toin esille, ja toivon, että tämä ed. Kalliksen aloite herättää keskustelun, jolla päästään saman suuntaisiin tuloksiin.

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Ettei synny väärinkäsityksiä, haluan tietysti heti sanoa, että itse tämän asian valmistelu ei kuulu meidän työnjaossamme minulle mutta silti on varmasti sallittua, että minullakin on mielipiteitä asiasta.

On totta, niin kuin ed. Kallis sanoi, että tämä idea syntyi siitä, kun Ruotsi hyvin rohkeasti tuli ulos tämän oman päätöksensä kanssa. Vastasin erään toimittajan kysymykseen ja olen aidosti myöskin sitä mieltä, että tämä vero pitäisi poistaa, mutta ehkä olen ed. Kalliksen kanssa vähän eri mieltä siitä, kannattaako lähteä asteittain etenemään. Kaikki tämmöiset rajanvedot ovat ongelmallisia. Aina on joku, joka on rajan väärällä puolella. Sen takia olen itse henkilökohtaisesti ainakin lähtenyt siitä, että kokonaisuudessaan voitaisiin poistaa. Se on tavallaan epäoikeudenmukainen vero. Jos esimerkiksi sen maksamiseen joudutaan ottamaan pankkilainaa, luulen, että alkuperäinen päätös tästä verosta ei ole ollut tämä.

Tiedän, että tätä ehdotusta on kritisoitu ennen kaikkea sen takia, että se maksaisi valtiolle liikaa, mutta olen sitä mieltä, että myöskin pitäisi ottaa huomioon se, miten tämän veron lakkauttaminen vaikuttaisi esimerkiksi yritysten sukupolvenvaihdoksiin. Luulen, että kun tällaisia vaikutuksia otetaan mukaan laskelmiin, tullaan toisenlaiseen lopputulokseen. Mutta todella olen hiukan eri mieltä siitä, kannattaako tällä tavalla edetä vai pitäisikö ihan rohkeasti lähteä siitä, että poistetaan kokonaisuudessaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Totean sukupolvenvaihdoksesta, että sehän on hoidettu. Eduskunta on jo lain muuttanut niin, että sukupolvenvaihdoksissa, jos perillinen jatkaa, perintövero on, onko se nyt 40 prosenttia verotusarvosta. Käytännössä voi sanoa, että perillinen maksaa pahimmassa tapauksessa 13 prosenttia 40:stä, joka on 5,2, maksaa noin 5 prosenttia koko perinnöstä, 5,2 prosenttia, ja minä en pidä sitä kohtuuttomana, vaan sen kanssa voi aivan hyvin elää. Se, että esitykseni lähtee siitä, että tehdään vain pieniä korjauksia, johtuu juuri siitä, mitä ministeri mainitsi, kun hän sanoi, että häntä on kritisoitu siitä, että kokonaan luovuttaisiin, ja nimenomaan sen takia, että se maksaisi noin 500 miljoonaa euroa. Se ensimmäinen kohta, minkä mainitsin, on kohta, jota kaikki pitävät — ja jonka myöskin ministeri Wideroos äsken mainitsi — suurimpana epäkohtana: että joutuu ottamaan lainan, jotta pystyisi verot maksamaan. Minusta se ei ole niinkään paha, jos perintö on suuri. Kyllä silloin on myöskin paljon saanut, ja jos maksaa siitä 13 prosenttia ja joutuu ottamaan lainan suuren perinnön maksamisen takia, se ei ole niinkään suuri epäkohta kuin silloin, kun perintö muodostuu vain asunnosta ja perillinen on leski ja pesässä ei ole mitään muuta. Silloin jo 2 000—3 000 euron lainan ottaminen on kohtuuton vaatimus, mutta pienestäkin asunnosta menee tuon verran veroa, ja leski on suurissa vaikeuksissa.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Wideroos toi erittäin hyvin esille sen, että perintöverosta tulisi luopua kokonaan. Sehän kaikkein selkein menettely olisi, ja toki aivan täysin haluan tähän yhtyä. Mutta jos on niin, että hallituksessa ei voisi syntyä sopua siitä, että kokonaan luovuttaisiin, niin rohkenen kysyä arvoisalta ministeriltä, mitä hän ajattelee siitä, jos tästä ensimmäisestä perintöveroluokasta, jossa ovat rintaperilliset, poistuisi perintövero tykkänään tai sitten olisi vaikkapa tuommoinen puolen miljoonan euron raja, jonka jälkeen alkaisi jonkun prosentin mukaan mennä. Olisiko tämä kenties realistinen vaihtoehto saada hallituksessa läpi, jos on niin, että perintöverosta kokonaan luopuminen ei tällä hetkellä vielä toteutuisi?

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Ajattelen, että kun minun perusajatukseni on se, että tämä vero kokonaisuudessaan poistetaan, ja kun ei tietenkään vielä tällaista valmistelutyötä ole tehty ministeriössä, niin en lähtisi yksityiskohtaisiin esityksiin ottamaan kantaa, vaan tämä on ollut tämmöinen periaatteellinen linja minulla ja siitä pidän kiinni ja siitä tietysti aion lähteä tulevaisuudessakin, että lopputulos voisi olla tällainen. Sen takia en halua juuri tähän asiaan ottaa kantaa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin, että ministeri ei halua ottaa kantaa, koska jos hän tässä jotakin lausuisi, niin se sitoisi häntä aivan niin kuin ne ministeri Hyssälän vaalilupaukset sitovat edelleen ministeri Hyssälää. Mutta kyllä ministeri Wideroosin pitäisi tietää, että 500 miljoonan loven tekeminen valtion kassaan tänä päivänä on utopistista. Se ei kerta kaikkiaan tule kysymykseen. Jos halutaan parannusta ja jos halutaan parannusta nimenomaan siihen kohtaan, jota ministeri Wideroos pitää kaikkein suurimpana epäkohtana, silloin minusta hänen tulisi kyllä ajaa sitä asiaa, ja se asia on juuri se, minkä minä monta kertaa olen maininnut, eli puolisovähennyksen nostaminen huomattavasti.

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Yksi syy siihen, minkä takia en halua lähteä tämmöiseen yksityiskohtaiseen keskusteluun mukaan, on se, että on vaikea arvioida, millä tavalla tämmöinen veron poistaminen vaikuttaa. Silloin kun käytettyjen autojen verotusta laskettiin, arvioitiin, että valtion verotulot vähenevät. Meni juuri päinvastoin, elikkä valtio sai lisää verotuloja. Sen takia toivoisin, että hyvin perusteellisesti voidaan selvittää, mitä tapahtuu, kun ihmisellä on enemmän rahaa käytössä, mitä tapahtuu, kun henkilö, joka on perinyt jotain, saa käyttää omat rahansa sen sijaan, että hän joutuu ottamaan pankkilainaa ja maksamaan veroja. Luulen, että kun ne vaikutukset lasketaan mukaan, sitten tullaan vähän eri tulokseen kuin 500 miljoonaa euroa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Ei voi kyllä verrata autoveroasteen alentamista toisen veron kokonaan poistamiseen. Jos autoveroprosentti alenee muutamalla prosenttiyksiköllä taikka huomattavasti, niin se saattaa tietenkin tuottaa enemmän kuin se on aikaisemmin korkeammalla veroprosentilla tuottanut. Mutta tässä tapauksessahan se johtui siitä, että autokauppa oli pysähtynyt ja kaikki odottivat, että muutos tulisi, koska EY-tuomioistuin oli jo päätöksen antanut. Mutta jos vero kokonaan poistetaan, on täysin mahdotonta sanoa, kasvavatko sitten verotulot jonkun muun veron kautta. Ei tällaista rinnastusta voi tehdä, ja jos tehtäisiin, niin silloinhan me kaikki verot voisimme poistaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä toistan sen, että on hyvä, että tämä asia on tullut tänään täysistuntokäsittelyyn tämän aloitteen myötä ja että arvoisa ministeri Wideroos on paikalla. Todellakin on huomionarvoinen näkökohta, että tämä perintöveron poistaminen saattaisi vaikuttaa positiivisestikin valtiontalouteen ja muiden verojen tuottoon, mutta sitten näen tämän asian myöskin vahvana oikeudenmukaisuuskysymyksenä, arvovalintana, että omaisuus on jo perheissä koettu yhteiseksi, yhdessä omistetuksi, hallituksi ja perinnönjättäjät ovat ajatelleet siitä myöskin tuleville polville jäävän. Näin ollen näkisin, että silloin kun on rintaperillisistä tai puolisosta kyse, olisi aivan luonnollista, että tavallisista omaisuuksista kohtuullisen suureen omaisuuteen asti ei menisi perintöveroa.

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Ehkä ed. Kallis nyt tahallaan ymmärsi minut väärin tai en pystynyt sanomaan, mitä tarkoitin. Tarkoitin siis sitä, että ei aina voi etukäteen sanoa, että miinuspuoli on täsmälleen se ainoa vaikutus, vaan pitää myöskin voida ainakin miettiä ja harkita, mitä tapahtuu, kun ihmisillä on enemmän rahaa käytettävissä, mitä tapahtuu, jos kotimainen kulutus kasvaa, jos työllisyys paranee sen takia, että on tehty veropoliittisia linjauksia. Tätä minä tarkoitin, että ei pidä kiinnittää huomiota pelkästään menopuoleen tai tulopuoleen, väheneekö 500 miljoonalla vai ei. Se on totta, että se maksaa sen verran, mutta sitä toista puolta pitää myöskin ajatella.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis ei koskaan tahallisesti ymmärrä ketään väärin. Minä ymmärsin juuri niin kuin ministeri Wideroos sanoi, että hän oletti, että valtion tulot eivät laske niin paljon kuin perintöveron poistamisen kautta menetettäisiin. Mutta rinnastus tai vertailu autoveroon oli kyllä virheellinen.

Ed. Oinoselle sanoisin, että kyllä varallisuusvero on vähintään yhtä paha kuin perintövero, ja myöskin ministeri Wideroosille sanon, että varallisuusveron poistaminenhan lisää kulutusta välittömästi samana vuonna: henkilö elää, mutta ei tarvitse varallisuusveroa maksaa ja voi käyttää nämä markat ja eurot kulutukseen. Totean vielä, että — otetaan nyt esimerkiksi kiinteistö — 50 vuodessa maksetaan kiinteistö toiseen kertaan, joka vuosi 0,8 prosenttia varallisuusveroa, ja sitten kun se perintönä 50 vuoden kuluttua siirtyy, perintövero on 48 prosenttia. 50 vuodessa se tulee kahdesti maksetuksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että syntyy debatin luonteinen keskustelu.

Ed. Kallis viittaa varallisuusveroon. Se todellakin maksetaan omaisuudesta, ei aivan pienestä omaisuudesta, sitä pitää kohtuullisesti olla, (Ed. Kallis: Paljon pienemmästä kuin se puoli miljoonaa euroa!) mutta se maksetaan vuosittain ja erissä. Mutta perintövero tulee kertapaukkuna surutapahtuman jälkeen ja tuntuu siinä erityisen raskaalta, ja siihen tarvitsee ottaa pankkilainoja tai luopua omaisuudesta, mikä on monessa tilanteessa aivan kohtuutonta. Varallisuusvero, kun se maksetaan muun veron mukana vuosittain, ei sillä tavalla tunnu, (Ed. Kallis: Se tuntuu!) vaikka siinä todellisuudessa menee omaisuuden hinta tiettynä aikana, kuten ed. Kallis totesi. En rinnastaisi näitä keskenään.

Perintövero on kertaluonteinen tapahtuma, ja siinä suhteessa perintövero tulisi voida kyllä poistaa. Kannatan kaikkia niitä pyrkimyksiä.