Valtiovarainministeri  Eero  Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Vuoden 2007 täydentävä talousarvioesitys perustuu viime syyskuun alussa päivitettyyn suhdanne-ennusteeseen eli siihen samaan, jolle varsinainen talousarvio on rakennettu. Talouden taustaoletukset eivät ole syyskuusta olennaisesti muuttuneet. Talouskasvuksi arvioidaan ensi vuonna 3 prosenttia, kuluttajahintojen nousu pysyy Suomessa maltillisena, työttömyysasteen ennustetaan laskevan 7,4 prosenttiin ja työllisyysasteen nousevan 69,1 prosenttiin. (Hälinää)

Kiitoksia, puhemies! — Rakennetyöttömyys pysyy kuitenkin meille erittäin kipeänä kysymyksenä edelleenkin, vaikka siinä on tapahtunut asteittaista alenemista. Sitten meillä ovat erityistekijöinä työmarkkinoilla kohtaanto-ongelmat, työ- ja asuntomarkkinoiden pulmat, kysymys siitä, kohtaavatko työ ja työntekijät toisiaan. Tämä ongelma on edelleenkin olemassa, vaikka myös siihen on uusia toimenpiteitä ensi vuoden budjetissa ehdotettu.

Suurimmat riskit talouskasvussa ovat ennen muuta tällä hetkellä kansainvälisessä taloudessa. Öljyn hintakehitys on jatkossakin altis maailmanpolitiikan muutoksille, ja lisäksi on selvää, että öljyn hintaan on pysyvä nousupaine ennen muuta siksi, että energian tarve kasvaa maailmalla erittäin nopeaa tahtia. Viimeiset ennusteet kertovat vuoteen 2030 ulottuvasta noin 50 prosentin energiankulutuksen kasvuarviosta, ja ne ovat kyllä tosi hurjia lukemia.

Riskinä on myös Yhdysvaltain velkaantuminen, sen vaikutus maailmantalouteen, miten tätä maailmantalouden epätasapaino-ongelmaa onnistutaan purkamaan. Yhdysvaltain dollarin kehitys on myös tekijä, josta meillä on kovin vähän luotettavaa arviota olemassa. Kiinan talouskasvu on tällä hetkellä tärkeä maailmantaloudelle, kuinka kestävää se on.

Sitten tietysti erityiskysymys on, missä määrin protektionismi nostaa uudelleen päätään. Tältä kannalta katsoen erittäin tärkeätä on, että maailmankauppaneuvottelut saadaan uudelleen liikkeelle ja niissä voidaan saavuttaa tulos lähikuukausien aikana. Wto-neuvottelujen epävarmuus on suurimpia yksittäisiä lisäriskitekijöitä, jotka voisivat muuttaa ensi vuoden talouskehitystä huonompaan suuntaan. Meillä on tässä paljon pelissä, avoimena taloutena olemme viennistä ja sen häiriöttömästä sujumisesta riippuvaisia.

Kotimaassa riskinä pysyy tietenkin sinällään julkisen talouden osalta ennen muuta kuntien menokehitys. Keskeistä on, että kuntauudistus tuo ratkaisua myös tähän kuntien voimakkaan menojen lisäyksen taittumiseen, eli kunnissa tehtävät uudistukset ovat tärkeitä, jotta kunnallistalous voisi ensi vuonna tasapainottua. Sitten on tämä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma, se että siihen kyetään vaikuttamaan niin, että työ ja työpaikat kohtaavat aikaisempaa paremmin.

Sitten määrärahaesityksiä tässä ehdotuksessa esitetään ensi vuodelle lisää bruttomääräisesti toistasataa miljoonaa euroa, 109 miljoonaa euroa, nettomääräisesti 65 miljoonaa euroa. Merkittävimmät uudet panostukset ovat it-puolella, tietoyhteiskuntakehityksessä tilanne ei ole ollenkaan tyydyttävä. Meillä on Nokia-ajattelun mukanaan tuomaa harhaa. Ajattelemme yleisesti, että olemme eturivissä suhteessa tietoyhteiskuntakehitykseen, mutta eurooppalaisessa katsannossa erityisesti naapureihin katsoen, vaikkapa Viroon, Suomi on muun muassa julkisen hallinnon osalta selvästi jäämässä jälkeen it-osaamisessa ja sen mahdollisuuksien hyödyntämisessä erityisesti kansalaisille tärkeissä palveluissa.

Hallitus tarttuu tähän ongelmaan tällä budjetin täydennysehdotuksella ja esittää lähes 40 miljoonan euron lisäpanostuksia julkisen hallinnon, sekä kunta- että valtionhallinnon, it-palvelukyvyn parantamiseksi. Nämä liittyvät yhtä hyvin Tullin toimintaan kuin yliopistopuolelle supertietokoneen hankkimiseen, valtakunnallisiin osaamisklustereihin, sähköisen asioinnin edistämiseen koko julkisessa hallinnossa, arkistolaitoksen toiminnan kehittämiseen ja erilaisten rekistereiden luomiseen.

Rauhanturvamenoihin esitetään jo aikaisemmin esillä olleet lisäysehdotukset, joilla mahdollistetaan muun muassa meidän Libanon-operaatioon osallistumisemme myös ensi vuonna. Samaten budjettiehdotuksen täydennyksenä on mukana myös merenkulkupuolelle matkustaja-alusten miehistökustannusten tuen korjaaminen niin, että jatkossa miehistötuki ulottuu 100-prosenttisesti työnantajan maksamiin sivukuluihin.

Sitten liikennepuolella ehdotetaan määrärahoja Hamina—Virojoki-liikenteen helpottamiseen. Tämä liittyy ennen muuta itärajan ongelmien ratkaisuun Suomen puolen toimilla. Samalla on selvää, että tässä ensisijaisia ratkaisuja tarvitaan Venäjän puolella. Länsimetron suunnitteluun on 15 miljoonan euron valtuus ja 1,5 miljoonan määräraha ensi vuodelle. Vuosaaren satamamäärärahoja ehdotetaan korjattavaksi toteutuneiden tarjouskilpailujen perusteella. Kuntien valtionosuuksiin on tasauserien muuttumisen vuoksi 6,2 miljoonan euron lisäys.

Merkittävä uusi avaus on ehdotus siitä, että yksinyrittäjiä koskeva työllistämiskokeilu käynnistettäisiin niillä alueilla, jotka ovat lähivuosien ennusteessa voimakkaita muuttotappioalueita. Näitä ovat siis Kehys-Kainuun, Tornionlaakson, Itä-Lapin ja Pielisen Karjalan seutukunnat sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kunnat. Tämä on yksi osatoimi, jolla pyrimme varmistamaan tasapainoista aluekehitystä.

Tämän lisäksi on tehty eräisiin etuusmenoihin tarkistuksia sen mukaan kuin tämän syksyn tiedot ovat osoittaneet. Eräiden menojen osalta on kysymys lisäyksistä, ja toisaalta sitten on myös vähennyksiä. Merkittävät vähennykset tulevat tänne toimeentulotukimenoihin liittyvään valtionosuusjärjestelyyn, jota voidaan alentaa 40 miljoonaa euroa.

Lopuksi: Tämä ehdotus toimii eduskunnan aikaisemmin hyväksymän kehyksen puitteissa. Valtionvelan määräksi ennustetaan tämän vuoden lopulla 59,4 miljardia euroa, se on vajaa 36 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen. Vuonna 2007 velan määrä pysyisi markkamääräisesti suurin piirtein ennallaan mutta velkasuhde, joka on tärkeä mittari, alenisi kansantuotteesta 34 prosenttiin. Tämä on sukupolvien välillä kestävää politiikkaa. On tärkeää, että nyt työelämässä oleva sukupolvi vastaa omista menoistaan. Emme siirrä laskua lapsille tai lastenlapsillemme.

Ensi vuoden budjetti on myös tämän täydentävän esityksen jälkeen ylijäämäinen. Sekin on tärkeä asia, koska olemme hyvässä suhdannetilanteessa. Jakamattomaksi varaukseksi jää 61 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee sitä, että tällä ehdotuksella ensi vuosi toteutuu myös aikaisemmin hyväksytyn menokehyksen puitteissa. Menokehyksen pitäminen on tärkeä viesti ulkopuolisille toimijoille, se kertoo valtiontalouden määrätietoisesta, vastuullisesta hoidosta. Se on myös tärkeä viesti tulevalle hallitukselle, että olennaiset päätökset tehdään kehysmenettelyn puitteissa ja hallituksen aloittaessa omaa toimintaansa. Myös eräitä tuloarvioita on täydennetty.

Kaiken kaikkiaan esitys toteuttaa kestävää, vahvaa budjettipolitiikkaa, joka mahdollistaa osaltaan kasvun jatkumisen ja uusien työpaikkojen syntymisen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vanha totuushan on se, että asentoa ei voi korjata vaan se pitäisi ottaa uudelleen. Näin ollen tämä täydentävä esitys sinänsä ei itse budjetin suurimpia heikkouksia paranna. Niitä heikkouksia on sosiaali- ja terveyspuolen menojen vähyys; nimenomaan kuntien tukea, jotta ne voisivat toteuttaa omat palvelunsa, ei ole riittävästi.

Positiivinenkin asia tietysti löytyy, joka tuli myös ministerin puheessa, ja se on liikenteen turvaaminen Haminasta Virojoelle. On selvää, että jo on vuosia tiedetty rekkajonojen ongelma ja vuosiin ei ole tapahtunut erityistä korjaamista tässä asiassa. Nyt, voi sanoa: vihdoin, myös hallitus on havahtunut tähän ongelmaan ja sen ratkaisemiseen. Vieläkään ei kyllä kylliksi ole taloudellisesti panostettu siihen, että Haminasta itään vievän tien ongelmat todellakin ratkeaisivat. Mutta jonkinlaista yritystä nyt joka tapauksessa on. Tämä ei ole vain tämän hallituksen ongelma. Se oli kyllä edellisenkin hallituksen ongelma. Myös sen aikana oli näitä rekkajonoja.

Edelleenkin asia, joka liittyy liikenneongelmiin ja tähän pääluokkaan 31, on saaristoliikenne ja sen turvaaminen. Siinä asiassa pitäisi kyllä rohkaista ja patistaa edelleen hallitusta. Asiahan on nyt kyllä käytännössä tämän talon valtiovarainvaliokunnan käsissä, mutta tässä vielä on varmasti tekemisen paikka.

Mutta lopuksi, puhemies, ympäristöministeriön hallinnonalalta on edelleenkin miinustettu absoluuttisesti samalla tavoin kuin on jo aikaisemmin miinustettu, ja tämä ei ole millään lailla kestävää politiikkaa.

Lopuksi, kun valtiovarainministeri viittasi maailmantalouteen, niin tämä hallituksen tänään tänne tuoma täydentävä esitys ei sen enempää kuin aikaisemmin käsittelyssä ollut vuoden 2007 budjettikaan huomioi ilmastonmuutoksen vaatimuksia nimenomaan päästöjen vähentämisen suhteen kuin myöskään ilmastonmuutoksesta johtuvan sopeutumisvaatimuksen suhteen. Tämä on sellainen iso aukko, melkoinen musta aukko, joka edelleenkin on olemassa, jota ei ole nähty, ja se vaatisi jokaisessa budjetissa selkeitä ja aivan oleellisia taloudellisia panoksia.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa ylimielistä politiikkaansa eikä kuuntele kansaa. Onneksi oppositio kuuntelee kansaa, meillä on kunnon korvat, jonne kansan sana tarttuu. (Ed. Jaakonsaari: Korvatulehdus teillä!)

Mutta täysin selväksi on käynyt tämän syksyn aikana, että budjetissa on vakavia puutteita. Opiskelijoille ei ole luvattu yhtään mitään, opiskelijat eivät ole saamassa yhtään mitään. Ministeri Heinäluoma, miksi te ette korjaa opiskelijoitten asioita jo tässä hallituksen esityksessä, kun teillä olisi ollut siihen kerran mahdollisuus? Miksi te olette niin kylmä opiskelijoille? (Ed. Vihriälä: Korjataan!)

Toinen on ystävyysseurat. Kaikki olemme täällä todenneet, että on täysin kohtuutonta puolittaa ystävyysseurojen rahat. Te ette tee tässä asiassa yhtään mitään, osoitatte kylmää kättä. Eduskunta joutuu nämä korjaamaan, kun hallituksella ei ole halukkuutta.

Oikeuslaitoksen osalta on täysin selvästi käynyt ilmi, että oikeuslaitoksen jutut viivästyvät, kun sinne ei anneta lisärahoitusta vaan paremminkin ollaan leikkaamassa rahaa. Ministeri Heinäluoma, miksi te ette anna lisää rahaa oikeuslaitokselle? Miksi eduskunnan pitää korjata kaikki hallituksen virheet vain sen takia, (Ed. Vihriälä: Se on hyvä, että eduskunnalla on töitä!) että te olette hallituksessa niin ylimielisiä ettekä tiedä, mitä kentällä tosiasiassa tapahtuu?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin, ed. Sasi, tietenkin ministeri Heinäluomalla on tämmöinen tilanne, kun hän on ottamassa askeleita kylmempään suuntaan. Sehän on ihan selvä asia, hitaasti mutta varmasti.

Mutta, arvoisa puhemies, tuossa valtiovarainministerin esittelypuheenvuorossa oli ihan oikeita asioita sinänsä, muun muassa nämä energiaongelmat. On ihan hieno asia, että arvoisa ministeri tunnistaa nämä energiankulutuksen kasvulukemat, jotka ovat huikeita. Voisiko olla sillä tavalla, että valtiovarainministeriö kerrankin lähtisi mukaan sellaiseen hankkeeseen, että me kansallisesti pyrkisimme edistämään kovalla vauhdilla siirtymistä vety- ja biokaasutalouteen toisaalta ja toisaalta energian säästämiseen. Sanotaan nyt vaikka, että jos taajuusmuuttajien hankintaa ruvettaisiin tukemaan jollakin symbolisella tavalla edes, niin sillä olisi valtava teollisuutta ja valmistusta piristävä vaikutus.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Heinäluoma kertoi täällä nämä hyvät asiat, mutta kysyn ministeri Heinäluomalta, että te ette ole ollenkaan puuttunut siihen, että teollisuuden investoinnit karkaavat Suomesta Suomen rajojen ulkopuolelle ja pääsuunta on tällä hetkellä Aasia, lähinnä Kiina ja Intia. Kysyn ministeri Heinäluomalta, kun 30 000 teollista työpaikkaa häviää Suomessa vuoden aikana aina eikä hallitus tee mitään, että tehkää nyt jotain, edes jonkinlainen suunnitelma näiden teollisuustyöpaikkojen takaisin saamiseksi Suomeen.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Nyt hallitus täydentää ensi vuoden budjettia, ja tässä jos missä olisi odottanut, että työttömille olisi annettu jonkunmoinen tasokorotus. Neljä vuotta on mennyt, ja tämän maan pienituloisimmat ihmiset eivät saa minkäänlaista tasokorotusta. Aiotaanko nyt tässä viime hetkellä tehdä jotain? Kello käy ja Hakulista ei näy, nyt pitäisi saada työttömillekin jotain.

Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maaseudun kehittämisvaroja pienennetään noin 10 miljoonalla eurolla, ja perusteena on se, että maa- ja metsätalousministeriön budjetissa tälle vuodelle siirtyviä eriä kertyy yli odotusten. Jo alkuperäisessä budjetissa näitä säästöjä on leikattu 85 miljoonasta 50 miljoonaan ja tuolloinkin perusteltiin näitä leikkauksia sillä, että näitä säästyviä eriä käytetään. Kuitenkin hallitus rahan puutteeseen vedoten on jättänyt useita maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan hankkeita toteuttamatta, muun muassa tukijärjestelmää jonottavien peltojen ottamisen mukaan ja kotieläintilojen lomituksen kehittämisen, ja samoin sokerijuurikkaan kansalliseen tukeen kaivattaisiin 5:tä miljoonaa lisää. Minkä takia ryhdytään säästämiseen, vaikka tässä tilanteessa olisi aivan selkeästi tarvetta toteuttaa näitä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan hankkeita?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin ed. Sasi täällä totesi, oikeuslaitos on huutavassa rahapulassa, jutut ruuhkautuvat, ratkaisut venyvät, oikeusturva vaarantuu, samoin opiskelijoille ei ole luvattu mitään. Hallitus on sellainen tulevaisuushallitus, että se tekee seuraavaa hallitusohjelmaa. Kun lukee keskustan kolumneja, niin seuraava hallitus korjaa eläkkeet. Nyt sos.demien ryhmäpuheenjohtaja Backman sanoo, että seuraava hallitus tekee viinaveron korotuksen. Mitä tämä hallitus tekee? (Ed. Pulliainen: Istuskellee vaan!) Siis kysymys on nyt siitä, että olo on kuin Aku Ankalla, joka menee Roope Ankan luo, jolla on rahasäiliö, ja siellä on kyltti seinällä: "Ei tänään, tule huomenna!". Kauanko sinne teidän rahaministerin ovelle täytyy tulla, ettei ole tänään vaan huomenna?

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus on osoittanut reaktionäärisen kykynsä reagoimalla tähän Haminan—Virolahden ruuhkatilanteeseen. Minusta on myös tärkeä tämä Länsiväylän raha, joka tänne budjettiin on sisällytetty.

Haluaisin kuitenkin ed. Sasille ym. sanoa, että vielä tulee eduskunnalle mahdollisuus kuitenkin tehdä korotuksia tänä vuonna ennen joulua opiskelijoitten asiaan, oikeusturvakysymyksiin ja ystävyysseurojen määrärahoihin, koska niiden paikka on kuitenkin ensi vuoden talousarvio eikä siis varmaankaan tämä hallituksen täydentävä esitys, koska me joudumme joka tapauksessa ensi vuodelle tekemään näissä muutosesityksiä, joita hallituspuolueitten toimesta tullaan tekemään varsinaisen talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että hallitus reagoi siihen, että it-alaa kehitetään ja siihen 38 miljoonaa osoitetaan, ja sen lisäksi myös Tekesin valtuuksiin. Meillä on todella tärkeää olla mukana kehittämässä uutta teknologiaa niin, että me voimme luoda uusia nokioita, ja sitä kautta muun muassa ympäristöteknologia on yksi, joka tulee varmasti olemaan niin suuri tulevaisuuden ala, että siihen on tärkeää saada kohdistettua osa näistä määrärahoista.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuotta koskevan budjetin antamisen jälkeen hallituksen piirissä käytiin aika mielenkiintoinen näytelmä liittyen näihin leikkauksiin, mitä hallitus ensi vuodelle esittää näihin tiettyihin kulttuurirahoihin, jotka koskevat ystävyysseurojen toimintaa, mielipidelehtien toimintaa, lehtimiespalkintoja jne. Ministeri Saarela sanoi julkisesti, että "kyllähän minä, mut kun ei noi muut". Sen jälkeen valtiovarainministeriö teki tiettäväksi, että ministeri Saarela on näistä leikkauksista päättänyt, ja nyt, kun ollaan täydentämässä hallituksen esitystä ensi vuoden budjetiksi, nyt hallitus ei kuitenkaan esitä näihin korjauksia, vaikka ministeri Saarela on julkisuudessa toivonut, että eduskunta korjaisi tältä osin hallituksen esitystä.

Ministeri Heinäluoma: Minkä vuoksi hallitus ei nyt itse esitä tässä täydennyksessä budjettia tältä osin korjattavaksi? Ja konkreettinen kysymys: Esittikö ministeri Saarela tämän täydennyksen käsittelyn yhteydessä tällaista muutosta?

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitustahan on kehuttu tässä elinkeinoelämän ja kokoomuksen politiikan viejänä paremmin kuin kokoomus itse aikanaan. (Ed. Zyskowicz: Ainakin kehuttu enemmän!) Kun keskipäivällä kuuntelin elinkeinoelämän toiveita, niin voin sanoa, että nyt tässä kohtaa ensi vuodelle ei mitään mullistavaa tapahtunut. Toisaalta kaipaisin sitten kyllä niitä tiehankkeita, Valtatie 12:n läpimenoa Lahden kohdalta. Niitä rahoja sinne ei ole tullut, vaikka ne ovat jo luvassa olleet siellä, samaten kuin Hämeenlinnan ohitien tiemäärärahat puuttuvat. (Ed. Kuosmanen: Ei Kouvolan suuntaan!)

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri otti esiin talouden reunaehtojen kuvailussaan energiapolitiikan, ja tästä asiasta ed. Pulliainen varmaan totesikin sen olennaisimman. Se, mihin meidän todella tulisi laittaa voimia, on ylipäätänsä energiariippuvuuden vähentäminen. Surullista kyllä, ei tässä täydentävässä ehdotuksessa, niin kuin ei missään aikaisemmissakaan tämän hallituksen esityksissä, ole edetty esimerkiksi ekologisen verouudistuksen saralla, jolloin olisimme voineet myös päästä sille tielle, jossa kokonaisriippuvuutemme energiasta vähenee.

Arvoisa puhemies! Mielestäni myös tässä yhteydessä olisi ollut asiallista tuoda täydentävässä esityksessä niitä korjauksia, jotka jo tässä vaiheessa budjetin käsittelyä ovat tulleet selviksi myös valtioneuvoston jäsenille, kuten täällä mainitut kulttuuribudjetin leikkaukset, ja myös oikeusministeriön hallinnonalalla, sekä tuomioistuinlaitosten kohdalla että vankeinhoidossa, on tällaisia ilmiselviä puutteita.

Arvoisa puhemies! Ymmärränkö oikein näistä it-hankkeista, (Puhemies koputtaa) joissa kuntien it-hankkeisiin on ohjattu 5 miljoonaa, että tämä 5 miljoonaa on toisaalta vähennetty kuntien yleisistä valtionosuuksista?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä uskon, että ministeri Heinäluomallakin on korvat eikä vain kokoomuslaisilla, mutta onko korvien ja sydämen välillä riittävä yhteys, sitä tässä vähän kyselen. Nyt nimittäin hallituksella oli ilmeisesti viimeinen mahdollisuus, tällä hallituksella, tehdä nämä korjaukset talousarvioon, mitä hallituksen sydämestä voisi lähteä. Erityisesti totean murheella, että eläkeläiset ovat jääneet tällä vaalikaudella monella tavalla unholaan: 5 euroa, verotuksen epäkohdat eläkeläisten tappioksi jne. Ne on korjaamatta. Samaten opiskelijat, työttömät ja kunnat ovat vaikeuksissa. (Ed. Zyskowicz: Lesket!) Onko, ministeri Heinäluoma, teillä korvien ja sydämen välinen yhteys nyt sellainen, että se kertoo, missä mennään kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien suomalaisten osalta?

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä Vanhasen—Heinäluoman hallitus tekee hyvää työtä, niin kuin nyt nähdään tässä, että on annettu täydentävä budjettiesitys, reagoitu niihin asioihin, jotka ovat akuutteja ja tärkeitä. (Ed. Zyskowicz: Eläkeläisten asia ei siinä ole!) Se on nyt myöskin, ed. Zyskowicz, teidän vaan tunnustettava, mutta kipeäähän se tekee tällä kertaa. Täällä puhutaan ystävyysseuroista ja eläkeläisistä, opiskelijoista. Eduskunta käsittelee budjettia, myöskin tämän täydentävän budjetin, ja tullaan tekemään sitten tarvittavat muutokset. Näinhän se on. (Ed. Ollila: Miksei tässä ole?) Kun sitten täällä ed. Essayah taisi ottaa esille tämän maatalousasian, maaseudun kehittämisen, niin maatalouslomitus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan, eikä tämä kohta ole ollenkaan siihen yhteydessä. On totta, että maatalouslomituksessa tarvittaisiin lisäpäiviä aivan varmasti, mutta se ei ole tällä kertaa auki, valitettavasti.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hamina—Virojoki-väliltä aiotaan ruuhkia purkaa lisälevikkeillä. Eikös tämä ole ihan täysin väärä toimenpide? Jos halutaan rekkaruuhkia purkaa, niin pitää tehdä useampia reikiä siihen rajalle, useampia kaistoja rajalle, ei siis seisontakaistoja ja terminaaleja sinne. Kyse on siitä, jotta puretaan sieltä ruuhka. Tietysti toinen toimenpide, mikä pitää tehdä, on, jotta Venäjän valtionjohdon, ylimmän johdon, kanssa neuvotellaan siitä kysymyksestä. Tämähän on häpeä, että me emme saa hommia toimimaan. Eikä Suomen maaperällä pitäisi sillä tavalla seisottaa rekkoja, että tupruttaa jatkuvasti savua, ei se sillä purkaudu. Jos laitetaan pulloon vaikka puolukoita ja aiotaan ottaa ne nopeasti pois, niin ei se auta, jos levennetään pohjaa, vaan kaulaa pitää leventää. Eikös niin, ministeri Heinäluoma?

Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan oikein, kun ed. Kauppila otti esille, että miksi tämä ... Ymmärsin, että hän tarkoitti juuri Launeen linjausta. Olisin odottanut, että tämä tärkeä linjaus (Ed. Kuosmanen: Lahti—Kouvola!) — se on myös Valtatietä 12, (Ed. Perhon välihuuto) — ei se häiritse minua, ed. Perho — olisi hoitunut tässä, koska se on kuitenkin 100 miljoonan euron potti. Onneksi täällä otettiin esille nämä eläkeläiset. Olisin nyt odottanut, että jos olisi kuunneltu ihmisiä, niin eläkeläisten asiat olisi tässä täydentävässä esityksessä tuotu esille. Hoitotakuussa myös hoitoonpääsy takkuilee, että siellä näennäisesti hoitotakuu toteutuu, mutta käytännössä toimenpiteet eivät etene. Nyt kun ministeri Luhtanen on täällä paikalla, niin täytyy toivoa vaan, että hän on tarmokkaasti hoitanut oikeuslaitoksen asioita ja myös Vankeinhoitolaitoksen probleemoja. Toivottavasti hän saa myös riittävät määrärahat hoitaa asianmukaiseen kuntoon nämä epäkohdat, jotka siellä ovat. Kun ystävyysseuroista on puhuttu, arvoisa puhemies, niin en voi olla mainitsematta sitä, että Suomi-koulut toimivat niin, että siellä käytetään vain 100 euroa per oppilas vuodessa ja opettajat joutuvat (Puhemies koputtaa) itse omasta pussistaan kustantamaan tarvikkeita. Tämä ei voi olla oikein. — Anteeksi, että ylitin aikani, mutta kun minut keskeytettiin puheeni aikana, niin katson, että se oikeutti minua jatkamaan puheenvuoroani hieman pitempään.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on tosi tärkeää, että hallituksella on jotain korvien välissä, eli hallitus ei ole suostunut siihen eikä lähde siihen kilpalaulantaan, joka varmasti on alkamassa, kun vaalit lähestyvät. Aina halutaan lisää, totta kai. Budjetti on pitkä puutelista. Niin kuin Gösta Sundqvist laulaa, että elämä on pitkä puutelista. Budjetti on aina pitkä puutelista, mutta on tärkeää se — arvostan sitä erittäin paljon — että on pysytty kehyksissä ja samalla pystytään kyllä reagoimaan niihin ongelmiin, jotka ovat syntyneet erittäin lyhyellä aikavälillä, niin kuin nyt tapahtuu.

Sitten odottaisin kyllä ministeri Heinäluomalta vähän analyysiä siitä, että nyt kun esimerkiksi tämä kalevalainen Sampo on ryöstetty ja tiedämme, että sekä omistajat että valtio ovat saaneet paljon siitä rahaa, niin mihin tällaiset rahat käytetään. Syntyykö siitä laiskaa pääomaa vai käytetäänkö näitä rahoja uusia työpaikkoja luoviin investointeihin, että myös tämän budjettikeskustelun yhteydessä pikkuisen suunnattaisiin katsetta siihen, mitä tapahtuu ihan lähivuosina?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietenkin voidaan sanoa, että on hyvä, että on pysytty kehyksissä. Mutta se täytyy sanoa, että kehykset ovat olleet aivan liian ahtaat sen talouskehityksen valossa, mikä nyt on tällä hetkellä vallitseva. Siitähän johtuu, että kun kehykset luotiin 3,5 vuotta sitten liian ahtaiksi, nyt joudutaan niinkin naurettaviin leikkauksiin kuin esimerkiksi ystävyysseurojen, kulttuurilehtien jne. valtionavustusten leikkaamiseen. Ed. Jaakonsaari, pidättekö te todella perusteltuna, että tällaiset leikkaukset pitää tehdä ja annatte siitä kiitosta hallitukselle? (Ed. Jaakonsaari: Nehän aiotaan korjata!) — No, se ei mene hallituksen piikkiin. — Toivottavasti eduskunta pystyy (Ed. Jaakonsaari: Kyllä hallituksen, hallituspuolueitten!) muiltakin osin korjaamaan hallituksen budjettiehdotusta täällä eduskunnassa, koska tarpeita sen korjaamiseen on tosi paljon.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä yhtyisin hyvin vahvasti tuohon ed. Sasin käsitykseen, että näitten ystävyysseurojen rahat ovat todella tiukalla tänä päivänä. (Ed. Jaakonsaari: Kaikki ovat sitä mieltä!) — Kyllä. Sitten se korjaus täytyy tehdä. Mutta arvatkaa, kenen piikkiin se sitten loppujen lopuksi menee? Se menee hallituksen piikkiin, vaikka eduskunta sen on tehnyt sen jälkeen. (Ed. Jaakonsaari: No, sehän on ihan samantekevää!) — No, ei se kyllä ihan samantekevää ole. Se on kyllä myöskin poliittinen kysymys. — Hyvin paljon on tänä päivänä myöskin tuolla ulkomailla työssä olevia suomalaisia. Nämä Suomi-koulut ovat se tukirengas myöskin monille näille seuroille, ja sitäkin taustaa vasten ne määrärahat, mitkä siellä ovat, ovat täysin riittämättömiä. Mitä hallitus aikoo tehdä näitten asioiden hyväksi?

Kalevi Olin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä keskustelussa on erotettava kaksi asiaa, kuten ed. Ahde viittasi aikaisemmassa puheenvuorossaan: mitkä asiat ovat täällä eduskunnan käsittelyssä ja mitä on nyt tässä lisätalousarviossa. Välillä, arvoisa puhemies, tuntuu, että meidän olisi ehkä saatava itkumuuri tänne eduskuntaan, johon voitaisiin nämä valitukset laittaa. (Ed. Perho: Totta kai, hyvä ajatus!) Nimittäin, arvoisat kokoomuksen eräät edustajat, te usein odotatte hallitukselta enemmän it-panostuksia ja panostuksia innovaatiotoimintaan. Tässä ministeriö tuo esityksen, jossa on merkittäviä panoksia Tekesin it-toiminnan edistämiseen, myös yliopistojen yhteiseen käyttöön tarkoitettuun supertietokoneeseen, että tältä osin nämä esitykset ovat aivan kannatettavia. Ja, arvoisa puhemies, myös siltä osin, jos ajattelen pääoppositiopuoluetta, te olette usein vaatineet vakaata ja hallittua talouspolitiikkaa. (Ed. Dromberg: Kyllä!) On aivan oikein, että valtiovarainministeri, (Puhemies koputtaa) kun lyhyet korot ovat nousussa, esittää sinne 44 miljoonaa euroa lisää.

Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan vielä kulttuurilehtien ja ystävyysseurojen avustusten leikkauksista.

Ensin ministeri Saarela sanoo, että eduskunta voi lisätä, koska hän ei pystynyt löytämään säästöjä muualta kuin juuri tästä kohdasta. Nyt hän on sanonut, että hankkikoot ystävyysseurat itse lisärahansa. On vaikea nyt sitten vetää johtopäätöksiä, mitä ministeri Saarela haluaa. Mutta kun hallituksen piiristä muun muassa ulkoministeri on syvästi pahoitellut näitä leikkauksia, niin täällä on tullut jo hallituspuolueista monesta suunnasta lupaus, että nämä vääryydet korjataan. Toivottavasti näin.

Se, mistä olen pahoillani, on se, että hallitusohjelmassa kirjattu henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittäminen näyttää jäävän tälläkin kertaa toteuttamatta. Toivottavasti hallituspuolueiden kantti riittää edes siihen, että tulee erittäin velvoittava lausuma. Olisin toivonut, että hallituspuolueistakin tehty talousarvioaloite (Puhemies koputtaa) olisi johtanut käytännön toimenpiteisiin.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni se ed. Sasin tyyli, millä hän tämän keskustelun aloitti, valitettavasti muistutti meitä siitä, että kokoomuksella on paitsi korvat myös hyvin propagandistinen suu. Mielestäni on aivan hölmöä tässä tilanteessa alkaa ... Aivan kuten ed. Olin puhui tästä itkumuurityylistä ... (Ed. Perho: Siksi ed. Viitanen on aina asialla!) Tämä budjetti on erittäin hyvä osoitus siitä, että hallitus on kuunnellut. Hallituksella on ollut korvien välissä paljon. Tämän budjetin painopisteet löytyvät vahvistuvasta kuntataloudesta, vahvistuvasta työllisyydestä, panostuksista kaikkein heikko-osaisimmille ihmisille. Nämä ovat erittäin tärkeitä, erittäin sosiaalisia panostuksia, eikä se ed. Kimmo Sasin propaganda niitä miksikään muuksi muuta.

Minun mielestäni on selvää, että eduskunta tulee katsomaan myös täällä sivistyspuolella niitä kulttuurileikkauksia. Se on totta, että ministeri Saarelahan on nyt kovasti niitä puolustanut viime aikoina mediassa. Mutta siitä huolimatta, että ministeri leikkauksia puolustaa, meillä eduskunnassa varmasti, mikäli meistä sosialidemokraateista on kiinni, tahtoa kyllä löytyy näihin asioihin puuttua. (Puhemies koputtaa) Ne ovat pieniä, mutta äärimmäisen tärkeitä asioita.

Kiitän myös hallitusta näistä teknologiapanostuksista (Puhemies koputtaa) ja uskon, että tällä kaudella alkanut viheraalto tänne ympäristöteknologiaan ja muuhun saa jatkoa myös tulevassa. (Puhemies koputtaa) Kiitän ministeri Heinäluomaa erittäin vihreistä hyvistä tulevaisuuskannanotoista tällä saralla. (Hälinää — Välihuutoja)

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisillä, Lipposen hallituksilla oli määrätietoinen politiikka rakentaa E18-moottoritie valmiiksi Turusta Vaalimaalle vuoteen 2010 mennessä, ja näin myöskin edettiin edellisillä vaalikausilla. Tämä hallitus heitti tuon tavoitteen roskakoriin, ja muut hankkeet ovat ajaneet ohi.

Ministeri Heinäluoma, muistan kun noin vuosi sitten kävitte Kotkassa. Se on teidän korkeaa kannatusaluetta. Oli iso otsikko lehdessä: "Lisää rahaa idän yhteyksiin". Epäilin silloin, mitenkähän mahtaa käydä. Olin sitten väärässä, kun epäilin, että rahaa ei tule. Te tarjoatte nyt 2 miljoonaa sepelirahaa, joka kyllä sillä alueella tuntuu lähinnä pilkanteolta. Voisi johtopäätöksenä sanoa, että tuskinpa kovin montaa asiaa on yhtä huonosti hoidettu kuin tätä idän rekkaliikenneasiaa. Eli olisin toivonut vähän parempaa otetta ja edes jonkun näköisen vision laatimista, mutta ei näytä tulevan.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan hallituksen korvista ja korvien välistä. Minunkin täytyy myöntää, että hallituksella, kun liikenneratkaisusta on puhetta ollut, on ollut erinomainen ote, ei ainoastaan siinä, että on rahoitettu liikenneinvestointeja ympäri maan, mutta vihdoin ja viimein myöskin hallitus on panostamassa Pääkaupunkiseudulle.

Tässä on keskeisiä hankkeita, tässäkin lisätalousarviossa, jossa viitataan ennen kaikkea länsimetroon, johon varataan 1,5 miljoonaa suunnittelumäärärahaa, ja myöskin Vuosaaren satamaan liittyviin infrainvestointeihin hallitus sijoittaa. Erityisen merkittävä tietysti hallituksen puolelta on talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa toissa viikolla tehty ratkaisu, jossa lähdetään panostamaan kehärataan. Sehän on kertakaikkinen suurinvestointi, jolla kansainvälinen lentokenttä saadaan raideliikenneyhteyksien piiriin, ja myöskin Vantaalle se on suuri siinä mielessä, että me pääsemme rakentamaan uutta merkittävää Marja-kaupunginosaa ja saamme myöskin kaupungille selkärangan. Tässä suhteessa kyllä hallitus on tehnyt erinomaista työtä myöskin Pääkaupunkiseudun suhteen.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueitten edustajat ovat valinneet sellaisen linjan, että he puhuvat työpaikoista ja työllisyydestä, mutta he eivät puhu työttömyydestä. Ja pitää muistuttaa nyt jälleen kerran, että meillä on yli 300 000 työtöntä, ja yhteiskunnan pyörä pyörii tässä suhteessa aivan väärin päin. Verotulot ovat pienet, sosiaalimenot ovat suuret, ja alueilla ihmiset kärsivät.

Otetaan esimerkki: Kun täällä ed. Kimmo Kiljunen sanoi, että vihdoin ja viimein on saatu Helsingin seudulle investointeja näihin ja näihin. Ei aseteta vastakkain näitä, Helsingin seutua eikä muuta maata, mutta tällä hallituksella ei ole ollut aluepolitiikkaa laisinkaan. Tämä hallitus on edellisten hallitusten hyvin hoitamaa taloudellista tilannetta käyttänyt hyväkseen ja hoitanut juoksevat asiat, ja tämä on tyypillinen esimerkki siitä. Tänä päivänäkin on Keski-Suomessa Jyväskylässä työttömyys vielä 13—14 prosentin luokkaa, ja maassa on 300 000 työtöntä. Muistakaa se, kun puhutte hallituksen hyvistä teoista.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin energiapolitiikasta ja ikään kuin siitä, että se olisi jotenkin edistyksellistä nykyhallituksella. Täällä pääluokka 32:n energiapolitiikan kohdalla on Kioton mekanismit, jonneka momentissa on 5 miljoonaa euroa. No, sehän merkitsee sitä, että tuolla 5 miljoonalla ostetaan päästöoikeuksia, mutta ei tässä ole mitään sellaista, millä vähennettäisiin Suomen omia päästöjä, mihin täällä viitattiin, esimerkiksi taajuusmuuttajien käytön lisäämistä ja tukemista.

Mitä tulee sitten E18-rekkajonoihin, niin ministeri Huovinen tavannee todellakin torstaina presidentti Putinin. (Ed. Laukkanen: Tasavallan presidentti tapaa Putinin!) Silloin pitäisi olla niin paljon sitten — myöskin ministeri Huovinen — mukana nimenomaan aktiivisuutta, että vietäisiin tämän asian kaikkein suurinta ongelmaa eli nimenomaan rajan läpi menevän liikenteen läpäisevyyttä eteenpäin, eikä todellakaan 2 miljoonalla eurolla ainoastaan tätä asiaa hoideta.

Puhemies! Lopuksi: Life-rahoituskaudelta 2007—2013 (Puhemies koputtaa) jää puuttumaan 2,5 miljoonaa euroa. Kysyn valtiovarainministeriltä, mistä tämä johtuu tämä viivästys.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari vastauskommenttia tai sivukommenttia.

Ensinnäkin ed. Ahteelle: Hän kehaisi hallitusta reaktionäärisyydestä liittyen varmaan Hamina—Virojoki-tien piennarlevennyksen rahoitukseen. Tämä asiahan on tiedossa ollut nyt kolme vuotta, ja nyt sitten kun se tuli täydelliseksi kaaokseksi, niin nyt sitä sitten ruvetaan yrittämään hoitaa. Elikkä hyvä kai sitten nyt kuin ei koskaan, tämän hallituksen aikana vihonviimeinen hetki. (Ed. Jaakonsaari: Se on just reaktionääristä) — Se on kyllä nääristä ainakin varmasti.

Ed. Vielmalle siitä, kun hän totesi, että verotulot ovat pienet. Arvoisa ed. Vielma: Kun harmaa ja musta talous kukoistavat, niin verotulot jäävät pieniksi.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Jaakonsaari totesi, että hallitus etenee puutelistan mukaan, tekee sen mukaan päätöksiä. Minkähänlainen puute siellä on, kun varallisuusvero poistettiin?

Ottaisin myös esille tämän, että kun myytiin valtion osaomisteisia firmoja, Sampoa ja Outokumpua, nyt pitäisi ne rahat, kun valtio on merkittävänä omistajana, kierrättää Suomeen ja nimenomaan teollisuuteen, että se raha tänne jäisi ja loisi työpaikkoja. Siitä nyt pitäisi pitää huolta.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi kysyi korvien perään. Kyllä hallituksella on korvat, ja huomaan, että myös kokoomuksella, mutta kuunneltuani näitä kokoomuksen puheenvuoroja huomaan myös, että ne korvat heiluvat. (Ed. Dromberg: Ei heilu!) Kun te puhutte siitä, kuinka paljon pitäisi käyttää rahaa näihin tärkeisiin asioihin, niin muistutan kuitenkin mieleen, että tämä hallitus käyttää kaksi kertaa sen summan, mitä te esititte ennen viime vaaleja, kaksi kertaa niin paljon, ja sille perustuu se, että voidaan tehdä parannuksia lapsiperheiden asemaan, nostaa kotihoidon tukea ensi vuonna sisaruskorotuksen osalta — aikaisemmin nostettiin lapsilisiä — ja sille perustuu se, että voidaan tehdä myös kansaneläkkeisiin korjauksia, olkoonkin, ettei riittävästi, mutta kuitenkin. Samaten voidaan panostaa myös julkisiin palveluihin. Kun täällä oli puhetta myös kuntataloudesta, niin kuntatalouteen tulee ensi vuonna valtion toimenpitein enemmän rahaa kuin kertaakaan yli 15 vuoteen, enemmän rahaa kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Nämä ovat tosiasioita, ja ne kestävät vertailun.

Tämä korvien heiluminen liittyy myös siihen, että kun kuuntelin tätä liikuttavaa ja oikeaan osuvaa huolta ystävyysseuroista, niin kysyn, ed. Zyskowicz, kuinka paljon rahaa te esitittekään ystävyysseurojen avustusten korjaamiseen ensi vuoden budjetissa, kun teitte oman vaihtoehtoehdotuksenne. Kuinka paljon mahtoi olla siinä teidän vaihtoehtoehdotuksessanne esitystä? Nimittäin jos silmäni ovat edelleenkin toimintakykyiset, niin en kyllä löytänyt yhtään euroa tähän tarkoitukseen, eli minusta te ette tee kauhean vakavaa eikä luotettavaa oppositiopolitiikkaa, vaan tartutte aina kerrallaan tämän lehtileikekatsauksen pohjalta johonkin aiheeseen, heitätte jonkun lupauksen, eikä teillä ole aikomustakaan tehdä itse niille asioille yhtään mitään. (Ed. Dromberg: Ei pidä paikkaansa!)

Ed. Häkämies kysyi liikenneinvestointien perään. Mitä hallitus on tehnyt? Hallitus on toiminut juuri sen linjauksen mukaisesti, jonka eduskunta on hallitukselle antanut. Kokoomus oli tässä linjauksessa mukana. Viime vuoden lopussa eduskunta liitti yhden lausuman budjettimietintöön, ja se koski liikenneinvestointeja. Eduskunta edellytti, että pitää hallituksen selvittää, mitkä ovat mahdollisuudet viedä tämän ykköskorin hankkeet eteenpäin, löytää niihin lisää rahoitusta. Juuri tämän mukaisesti hallitus on toiminut, noudattanut eduskunnan tahtoa, johon luulin, että kokoomuskin oli sitoutunut viime joulukuussa. Se ykköskori nyt toteutuu. Vuodelle 2008 jää Mikkeli-tiehen liittyvä korjaushanke, ja kakkoskorissa tulee E18-hanke, ja se tarkoittaa sitä, että kaikkia hankkeita ei saada liikkeelle vuoden 2007 puolella, mutta tässä me olemme toimineet, ed. Häkämies, juuri sen neuvon mukaan, jota te itse olette olleet antamassa. Viime vuoden joulukuussa te annoitte tämän neuvon hallitukselle, ja oletan, että kun te annatte neuvoja, ne ovat vakavasti otettavaksi tarkoitettuja, (Ed. Dromberg: Entä opintotuki?) ja pyrimme sen mukaisesti toimimaan.

Sitten mitä tulee E18:aan, niin hallitus on samassa yhteydessä, kun se teki päätöstä hallituksen toimintalinjasta liittyen itärajan rekkaongelmien purkamiseen, todennut, että tämä E18-hanke kulkee näiden kärkihankkeiden joukossa, jotta saadaan aikaan myös meidän puolellamme kestävät yhteydet Suomesta Venäjälle, eli hallitus on ottanut myönteisen kannan tämän E18-hankkeen eteenpäinvientiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa viikko sitten, joten tämäkin asia on menossa eteenpäin, mutta sen aikataulun ja sen järjestyksen mukaisesti, jonka eduskunta hallitukselle viime joulukuussa antoi.

Sitten (Ed. Dromberg: Ja opintotuki!) opintotukeen hallitus on tehnyt useita parannuksia yhteistyössä eduskunnan kanssa, ja näistä parannuksista, jotka ovat erittäin merkittäviä, merkittävin päätös on tietenkin se, että opintolaina muuttuu verotuksessa vähennyskelpoiseksi. Se merkitsee erittäin suurta etua niille opiskelijoille, jotka ovat valmiit sitoutumaan tähän nopeaan valmistumiseen. Sen lisäksi tällä vaalikaudella on tehty parannukset opiskelijoiden asumistukeen ja tarkistettu myös vanhempien tulorajoja. Ja kun jälleen vertaan siihen esitykseen, jonka kokoomus itse tarjosi meille viime vaaleissa, niin nämä panostukset ovat selvästi enemmän. Ne eivät ole vähemmän vaan enemmän. (Ed. Dromberg: Ei pidä paikkaansa!)

Hallituksen iso linjahan on se, että luodaan uusia työpaikkoja, tehdään kestävää talouspolitiikkaa. (Eduskunnasta: Missä teollisuuden investoinnit on?) Meillä on nyt lähes 400 000 ihmistä enemmän töissä kuin runsas kymmenen vuotta sitten, tällä vaalikaudella 80 000 ihmistä enemmän töissä. Se on kestävää linjaa, ja siihen sopeutetaan myös talouspolitiikan vaatimukset tällä hetkellä. (Ed. Pulliainen: 80 prosenttia pätkätyöläisiä!) Työpaikkoja on syntynyt yhtä hyvin niin pysyviin työsuhteisiin kuin määräaikaisiin, kokoaikaisiin ja osa-aikaisiin. Kaikkia näitä on siellä, ja kokoomuksen, jos kenen, pitäisi tietää, että jokainen työllistetty on tässä suhteessa aina arvokkaampi kuin työttömänä oleva. Näin muistan, että olette joskus itse sanoneet. Mihin tämä viisaus nyt on unohtunut?

Näin ollen täältä syntyy vakaa tulopohja, mutta on kyllä erittäin merkittävää, että tehdään vastuullista talouspolitiikkaa (Ed. Kuosmanen: 30 000 teollista työpaikkaa hävinnyt!) silloin, kun menee hyvin. Meillä on talous kasvussa, meillä on EU-maiden aivan kärkilukemat: 4,9 prosenttia tälle vuodelle. Kollegat Euroopassa ja viimeksi maailmalla ovat kateellisia, kun kertoo, että Suomen kasvuluvut ovat 4,9 prosenttia tänä vuonna. Tällaisessa tilanteessa on tärkeätä, että teemme ylijäämäisiä budjetteja, jotta voimme lyhentää valtionvelkaa. Silloin kun menee hyvin, silloinhan pitää laittaa jotain sivuun, maksaa pois velkaa, jotta meillä on kyky ottaa vastaan myös huonompiakin vuosia. Niitä huonompiakin nimittäin tulee.

Ja semmoiseen takinkäännökseen, että lisäysmenoja ryhdytään rahoittamaan arvioimalla tuloja uudelleen, tämä hallitus ei tule ikinä suostumaan. (Ed. Zyskowicz: Vaikka siihen olisi perusteitakin?) Tässäkin minusta näyttää, arvoisa ed. Zyskowicz, että kokoomuksella korvat heiluvat. Te ette tee vastuullista talouspolitiikkaa enää. Te rahoitatte teidän menonlisäyksiänne merkitsemällä vaan tuloja ylemmäksi siitä, mitä on arvioitu. (Ed. Jaakonsaari: Kyllä Niinistön pitäisi tulla takaisin!) Yksikään puolue tähän mennessä vielä tällä vaalikaudella ei ole tämmöiseen halpuuteen sortunut. Suurin oppositiopuolue näyttää mallia, miten mennään ali kohdasta, jossa aita (Ed. Pulliainen: Mutta opposition sisällä se ei tartu!) on kaikkein matalin. — Toivotaan, ettei tartu tämä tauti, että rohjetaan sentään, jos esitetään lisämenoja, niille panna aito lisärahoitus eikä niin, että korjataan vaan tuloarviota ylöspäin.

Ed. Kankaanniemi kysyi näiden sosiaalisten asioiden perään. Ne ovat erittäin tärkeä osa. Tämän hallituksen ohjelmahan on ollut huolehtia työllisyydestä, satsata lisää julkisiin palveluihin ja huolehtia myös sosiaaliturvasta ja tehdä sinne parannuksia. (Eduskunnasta: Köyhät kyykkyyn!) Me olemme tällä alueella tehneet merkittävimmät uudet ratkaisut myös yli 15 vuoteen eli useita paketteja, joilla on parannettu kaikkein vähävaraisimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa. Yksikään niistä ei ole semmoinen, että se ratkaisee ongelmia lopullisesti. Kyllä jää myös seuraavalle eduskunnalle ja seuraavalle hallitukselle työtä. (Ed. Dromberg: Sinne jääkin paljon!)

Eläkkeensaajien asumistuki nousee ensi vuonna. Vammaisten tulkkipalveluja lisätään. Kotihoidon tuki sisaruskorotuksen muodossa nousee. Omaishoitoon tehdään parannuksia. On siis monta asiaa, jotka toteutetaan juuri ensi vuoden budjetissa. (Ed. Kuosmanen: Seuraava hallitus joutuu korjaamaan eläkeläisten verotuksen!)

Kun ed. Esa Lahtela puuttui tähän itärajan ruuhkakysymykseen, niin hän on tietysti siinä oikeassa, että ratkaisut ovat ennen muuta muita kuin tiehankkeita Suomen puolella. Se on aivan totta. Ratkaisut ovat ensi sijassa Venäjällä, mutta meidänkin täytyy tehdä oma osuutemme ja osoittaa, että me teemme joka tapauksessa sen, mikä on meidän käsissämme. (Ed. Laukkanen: Ministeri, ongelmat on meillä, syy Venäjän puolella!) Tilanne itärajalla on sietämätön ja se on kestämätön, ja se ei mitenkään ole hyväksyttävissä. Tämä viesti tullaan Venäjän viranomaisille välittämään. Olemme tehneet omia toimiamme myös sen hyvän neuvon toteuttamiseksi, joka täällä on tarjottu, että on useampia pisteitä, joista pääsee ylitse. Ensi vuoden budjettiehdotuksessa muutetaan Imatran raja-asema 24 tuntia vuorokaudessa avoimeksi. Se on osa näitä järkeviä toimia, joita tehdään ongelmien hoitamiseksi.

Ed. Jaakonsaari pohti Sammon myyntiä. Sammon myynnistä tulevat tulot jäävät Sampoon, ja ne eivät ole valtion budjetissa käytettävissä, niin kuin nyt osakeyhtiöissä on tapana, eli valtion omistusosuushan on 14 prosenttia Sammosta, ja sinällänsä se ei tuota valtiolle suoraan yhtään mitään. Oletamme kuitenkin, että varmasti osakkeen arvo on, niin kuin nyt on jo, noususuunnassa. Millaisia investointipäätöksiä tai hankintoja sitten Sampo tekee, niin se on Sammossa tapahtuvaa päätöksentekoa, johon oikeastaan meillä ei erityistä viisautta ole.

Sitten ed. Essayah pohti maatalouden tilannetta. Kyllä, hallitus satsaa erittäin voimakkaasti maatalouteen. Olemme tehneet EU-maista ylivoimaisesti parhaimman tukipaketin korvaamaan niitä muutoksia, jotka aiheutuvat EU-rahoituksen vähentymisestä. Suomi maksaa maataloustuesta kaiken kaikkiaan omista rahoistaan 60 prosenttia. Se on EU-maiden ykkönen suhteessa maatalouden tukemiseen, joten kyllä me kannamme tästä vastuuta, ja se näkyy myös siinä, että maaseudun rahoitus turvataan myös tälle ensi ohjelmakaudelle.

Mitä tässä nyt akuutisti tapahtuu, niin tässähän tapahtuu vain menojen jaksotusta. Kaikkia tämän vuoden rahoja ei maaseutuohjelmissa tule kulumaan. Tämä on muuten sama ilmiö, johon kokoomus kauhistuneena viittasi aikaisemmin työllisyysmäärärahojen osalta. Ei usein näitä haastavia projekteja kyetä tekemään niin, että joka ikinen raha on joulukuun loppuun mennessä käytetty. (Puhemies koputtaa) Se, että jotain rahaa jää käyttämättä, tarkoittaa sitä, että ne rahat ovat maaseutuohjelman kohdalla käytettävissä tulevina vuosina, joten tämä perustaso voidaan kuitenkin näillä ratkaisuilla turvata. Mitä tulee uusien peltojen ottamiseen viljelykseen, niin senkin tämä maaseutuohjelmasta tehty ratkaisu mahdollistaa.

Lopuksi: Ed. Pulliainen puuttui tähän ekologiseen puoleen ja kasvihuoneilmiöön, ilmastonmuutokseen. Kyllä, otamme ne vakavasti, ja sehän näkyy hallituksen energia- ja ilmastoselonteon peruslinjauksissa, ja se näkyy siinä, että odottamatta ensi vuoden budjettiesitystä hallitus jo tämän vuoden viimeisessä lisätalousarvioesityksessä teki ehdotuksen, jolla lisätään 9 miljoonaa euroa toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittelyyn, eli yritämme kulkea eturivissä suhteessa uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

Tällä hetkellä Suomi on uusiutuvissa energialähteissä numero kolmonen Latvian ja Viron jälkeen, joten meillä on erittäin hyvä rekordi. Sitäkin muuten maailmalla arvostetaan. Mutta pysyäksemme tässä hyvässä joukossa ja mieluummin vielä vähän enemmän kärjessä tarvitsemme lisää panostuksia, ja siitä olemme samaa mieltä, ja siihen hallitus on valmis omalta osaltaan myötävaikuttamaan, niin kuin lisäbudjettiesitys kertoo.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa ministeri Heinäluoma totesi, jotta rekkaliikenteen osalta ollaan tekemässä toimenpiteitä. Kiitos siitä, jotta Imatralla tietysti pannaan raja auki 24 tuntia jossain vaiheessa ja se tietysti vähän helpottaa tilannetta. Mutta itse, kun käytin paikaltani vastauspuheenvuoron, niin olin huolestunut siitä tilanteesta, jotta tällä hetkellä me olemme tekemässä vääriä satsauksia.

Jos me teemme jotain levikkeitä tuonne tienvarsiin, sehän on täysin väärä investointi, taikka käydään jotain terminaaleja tekemään, missä rekat voivat seistä ja odottaa ja kaverit siellä tsaijua keittävät ja käyvät jossain puskassa vettä heittämässä. Eihän se voi olla oikea toimenpide. Kaikki toimenpiteet pitää kohdistaa siihen rajaan, siihen, mistä mennään yli. Sehän se on se pullonkaula, se on se ahdas paikka, jossa homma ei toimi.

Senhän pitää olla sillä tavalla, jotta raja imee jatkuvasti, ja se tarkoittaa, että rajalla tarvitaan ilmeisesti lisää rakennuksia ja väliin kaistoja, koska jos on tehostettu tarkastus — en tiedä, onko siellä jopa röntgenlaitteet — niin siinähän pitää suomalaisten olla aktiivisia ja pyrkiä viemään suomalaista osaamista ja taitoa. Miksi niitä ei tehdä mahdollisesti Tacis-varoin, koska ne ovat vielä tällä hetkellä käytössä ja tämän tyyppisiin hankkeisiin on mahdollisuus saada näitä hankevaroja? Tehdään semmoinen hanke venäläisten kanssa yhdessä, jotta homma saadaan toimimaan. Uskon, että se on myös Venäjän puolella ainakin ylemmän tahon toive. Eihän tämmöistä tulppaa voi missään olla, niin kuin tällä hetkellä, jotta siellä rekat seisovat ja aiheuttavat ympäristöongelmia ja monenlaisia muitakin ongelmia.

Jos miettii noin ympäristön kannalta sitä, niin sehän on kaikkein järjettömintä, jotta kun ollaan kuljettamassa jotain, niin siellä sitten autot ovat tyhjäkäynnillä, ainakin talvisaikaan käyttävät tyhjäkäyntiä, koska muuten autoon vilustuu ja kylmää ja koneet jäähtyy. Tässä on niin monta näkökulmaa. Silloin meidän pitää tehdä se temppu, jotta lähdemme venäläisten kanssa neuvottelemaan siitä kysymyksestä ja hoidamme sen, jotta asia on kunnossa eivätkä rekat seiso siellä.

Kaikkien tilastojen ja ennusteiden mukaan on kuitenkin todettu se, jotta kauppa kasvaa aika rajusti joka vuosi. Suomen satamista rahdataan yhä enemmän tavaraa tuonne Venäjälle. Se on tämmöistä läpikulkuliikennettä, josta Suomeen ei juurikaan jää varoja, muuta kuin mitä tietysti satamassa kun puretaan ja tietysti jotain satamamaksuja, mutta kaikki muu on maksutonta.

Sitten on toinen kysymys, jota Suomen rekkayrittäjät ovat kovasti toivoneet, että eikö tähän saada joku ratkaisu, kun nimittäin epätasapaino näiden yrittäjien välillä on aika iso. Suomessa maksetaan käyttövoimavero, joka tiettävästi on semmoinen 2 000 euroa vuodessa vähimmillään, ja jos on enemmän tonnistoa, niin se on kalliimpi. Sitten kun ottaa huomioon, jotta Venäjän rekoilla on huomattavasti edullisempi polttoaine vielä käytössään, niin tasapaino siitä yhä enemmän järkkyy. Sen lisäksi ovat tietysti vielä työvoimakustannukset. Sen takia meidän pitäisi osata tehdä se sillä tavalla, jotta Suomen rekat voisivat tasapuolisemmin kilpailla tässä, ja katsoa myös nämä seikat.

Sen takia minä en ymmärrä sitä, kun on perusteltu, että tietulleja ei voi ottaa joiltakin osin käyttöön. Pitäisi kyllä ainakin selvittää tarkkaan, onko mahdollista ottaa ne sillä tavalla, jotta jos se on pelkästään tämmöistä kauttakulkuliikennettä tai haetaan naapurin tavaroita pelkästään ja kulutetaan meidän teitämme, voiko siitä mahdollisesti periä jonkun maksun. Se on toinen ongelma tässä. Toivon, että hallitus vakavasti paneutuu siihen kysymykseen ja ennen kaikkea tämmöisten virheinvestointien osalta vetää ne jäihin, jotta ei tehdä tämmöisiä terminaaleja, jotka ovat vain jonotusta varten.

Toinen kysymys, mikä tässä lisätalousarviossa on, ovat rauhanturvaoperaatiot. Ilmeisesti, jos oikein luen, Libanonin kriisinhallintaoperaatioon Unifil-joukoille pitää nyt laittaa vähän lisää rahaa. Tämä on vähän samanlainen hanke kuin kaikki muut hankkeet, jotta lähdetään pienellä ja todetaan, jotta tässä on nämä manit, joilla hoidetaan, ja sitten yllätykseksi huomataan, että eihän tämä riitä alkuunkaan. Ilmeisesti taas Suomen eduskuntaa vedettiin tässä vähän retkuun, jotta lähdettiin mukaan. Tosin olin siinä pienessä joukossa — meitä oli kuusi tai seitsemän — joka oli sitä mieltä, jotta ei niin isoa joukkoa sinne lähetetä. Tämä vain todistaa sen, jotta kun joku saa pikkusormen, se alkaa viedä jo toista sormea ja kohta koko käden.

Sehän nyt on hoidettava, en sitä sano, mutta ainut kysymys tässä on, jotta voitaisiinko hillitä sitä, jotta ei se välttämättä ole se 250 äijää tai mitä sinne on vietykin, jotta voisiko se porukka olla kuitenkin pienempi, niin kuin täällä aikanaan kristillisten toverit olivat meikäläisen kanssa samaa mieltä, ei tainnut paljon muita ollakaan. Näin vaan tapahtui tässä, jotta oltiin vähän semmoisella köykäsemmällä linjalla.

Toinen asia, joka osoittaa sen saman, mitä äsken sanoin Libanonin operaatiosta, on tämä Vuosaaren satama. Silloin aikanaan, kun tätä käsiteltiin, muistan hyvästi, kun todettiin, jotta ei tämä niin paljon valtion varoja vie ja tämä on sillä tavalla hyvä operaatio, jotta valtio pääsee tässä vähän niin kuin koira veräjästä, että pikkuisen osan maksaa. Nyt joka budjetissa ja lisäbudjetissa isketään lisää rahaa ja vielä todetaan, jotta tämä on aiheuttanut ylimääräisiä ongelmia ja kalliota louhittu jnp. Siinäkään ei ole enää paljon takaisin tulemisen varaa.

Voidaan olla vain viisaita, nimittäin jälkiviisaita, siinä mielessä, jotta tässä on tehty virhearvio. Tämäkin satama olisi voitu saada huomattavasti halvemmalla, jos se olisi tehty toiseen paikkaan. Sitä mieltä aikanaan me vastustajat olimme, jotta sitä ei tuohon pidä tehdä. Olimme sitä mieltä ja äänestimme sen puolesta. Mutta silloin enemmistö tiukan painostuksen alla täällä, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ihmiset ilmeisesti, oli sitä mieltä, jotta tuossa se oikea paikka on. Muualta Suomesta löytyi vastustajia, jotka olivat sitä mieltä, jotta ryhmä, joka sitten tuli enemmistöksi, on väärässä siinä asiassa.

Oikeastaan ihan loppusanoiksi totean, kun täällä on arvosteltu, että lisäbudjetissa ei ole sitä sun tätä, että itse en hirveästi lähde sitä arvostelemaan, koska minusta nämä lisätalousarviot ovatkin semmoiset, jotta näillä tehdään pienet korjaavat toimenpiteet — täydennykset, anteeksi — ja sitten perusbudjetissa on kuitenkin isommat linjaukset ja eduskunnalla mahdollisuus saada tehtyä tässä salissa ne, mitä näemme hyväksi. Se on sitten meidän, eduskunnan, tahto, ja todennäköisesti se on aina sillä tavalla kuitenkin ja menee hallituspuolueiden piikkiin, koska hallitus viime kädessä kantaa vastuun kokonaistaloudesta, mikä se onkin sitten kokonaisuutena. Hyvähän tässä kuitenkin on, jotta yhä edelleen ollaan sillä tavalla, jotta koko budjetti jää plusmerkkiseksi, jotta ei tule semmoista, jotta syödään enemmän kuin tienataan.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Olisin halunnut ihan alkuun ensin sanoa muun muassa edustajille Olin, Ahde ja Viitanen, että me emme ole nyt käsittelemässä tämän vuoden viimeistä lisäbudjettia, vaan todellakin me olemme käsittelemässä täydennystä ensi vuoden budjettiin. (Ed. Viitanen: Sasi aloitti!) Näin ollen kyse on nimenomaan ensi vuoden budjetista, siitä, mitä hallitus ensi vuoden budjettiin on esittänyt tähän mennessä ja mitä hallitus tässä korjauksessaan, täydennyksessään, ensi vuotta silmälläpitäen on halunnut nyt eduskunnalle esittää.

Ministeri Heinäluomalle haluan ensinnäkin todeta, että kyllä tästä kokoomuksen aloittamasta kansalaisten kuuntelemista korostavasta kampanjasta ja siihen liittyvästä korvasymboliikasta varmasti saa väännettyä monenlaista vitsiä. Itse olen viime viikolla huomannut Demari-lehdessä ihan sarjan näitä hauskoja juttuja. Tällaiset viittaukset kuin että "korvat heiluvat" tai että "korvien välissäkin voisi olla jotain" ovat ihan luontevia tässä yhteydessä. Voisinpa itse heittää sellaisen huulen, että on meillä ollut sellaisiakin maita, missä puolue tunnetusti kuunteli kansalaisia eikä se ollut mikään onnellinen olotila. Vai mitä, ed. Tiusanen, eikö näin voida tänä päivänä sanoa?

Mutta luulen, että kilpailijamme ovat aivan aidosti hermostuneita siitä, että kokoomus ensimmäisenä puolueena Suomessa, toistaiseksi ainoana puolueena Suomessa, on myöntänyt, että ehkä meillä poliitikoilla on todellakin ollut korjaamisen varaa siinä, miten herkällä korvalla me olemme olleet valmiita kansalaisia kuuntelemaan. (Ed. Gustafsson: Me olemme sata vuotta kuunnelleet jo!) Kokoomus on ensimmäisenä puolueena Suomessa myöntänyt, että me, poliitikot ja puolueet, olemme vähän ylimielisiä joskus ja enemmän menemme opettamaan kansalaisille, miten asiat ovat, kuin kuuntelemaan sitä kritiikkiä, jota kansalaisilta on saatavissa. (Ed. R. Ojala: Puhu vain omasta puolestasi!) Olen itsekin varmasti tähän asennoitumiseen syyllistynyt.

Teitä hermostuttaa se, että kokoomus (Ed. Gustafsson: Ei hermostuta, kaikilla on varaa parantaa!) on nöyrästi myöntänyt vajavaisuutensa, virheensäkin, ja lähtenyt entistä avoimemmalla mielellä nyt kuuntelemaan kansalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä. (Ed. R. Ojala: On syytäkin!) Tietystikään meidän vaalikampanjamme ei pelkästään ole kansalaisten kuuntelemista, vaan lähempänä vaaleja tietysti myös tulemme esittämään hyvin tarkasti tämän kuuntelemisen perusteella ja oman arvomaailmamme pohjalta ratkaisuja kansalasten kipeiksi kokemiin ongelmiin ja asioihin. (Ed. Gustafsson: Mikä sen mainostoimiston nimi oli, joka keksi tämän?)

Ministeri Heinäluomalle haluan myös vastata, että hän ei vieläkään näköjään ole suostunut lukemaan kokoomuksen viime vaalien alla esittämää vaaliohjelmaa tarkkaan vaan jatkaa sen virheellistä tulkintaa eduskunnan edessä. Ministeri Heinäluoma kehui kuntatalouden tilannetta. Hän kehui sitä, miten nykyinen hallitus on panostanut kuntatalouden hyväksi. En paljoa kehuisi!

Samanaikaisesti kun me oppositiostakin käsin tunnistamme ja tunnustamme, että monet yleisen talouspolitiikan asiat ovat viime vuosina tämänkin hallituksen aikana menneet oikeaan suuntaan, työllisyys on parantunut, valtiontaloudesta on pidetty hyvää huolta, velkaa on voitu lyhentää, samanaikaisesti me tiedämme, ja luulen, että ministeri Heinäluomakin tietää, että kaikista suurimmat ongelmat tänä päivänä ovat juuri kuntien peruspalveluiden kohdalla. Puhutaan terveydenhuollosta, puhutaan vanhustenhoidosta, puhutaan perusopetuksesta, puhutaan lasten päivähoidosta jne. Täällä ovat tänä päivänä ne kaikista kipeimmät kansalaisten kokemat epäkohdat.

Jokainen meistä tietää, että vaikka nämä peruspalvelut välittömästi ovat kuntien vastuulla, niin valtio monin monin eri tavoin vaikuttaa siihen, mikä on kuntien taloudellinen mahdollisuus selviytyä kunnolla keskeisistä peruspalveluista. Ja kun tiedämme, että kansalaiset tänä päivänä kokevat esimerkiksi terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa erittäin suuria ongelmia, niin en menisi ministerinä, kuten Heinäluoma, kehumaan sitä, miten tämä hallitus on vahvistanut kuntien taloutta ja muka sitä kautta kehittänyt näitä peruspalveluja.

Mitä tulee ministeri Heinäluoman kommenttiin esittämästämme budjettivaihtoehdosta, niin olemme jo aikaisemmin todenneet, että ryhmäaloitteet ja myöhemmin valtiovarainvaliokunnan mietintöön todennäköisesti jätettävä vastalause tulevat muodostamaan sen kokonaisuuden, jonka valossa vaihtoehtoamme tulee tarkastella.

Herra puhemies! Siitä olen iloinen ja tyytyväinen, että ministeri Heinäluoma erittäin kovin sanoin arvioi tätä itärajan rekkaruuhkaa. Jos oikein muistan, hän käytti sanoja, että tilanne on sietämätön ja tilanne on kestämätön. Tästä olen tyytyväinen, koska suoraa puhetta, nykyistä suorempaa puhetta, ongelman kuvaamiseksi ja myös tämän kuvauksen välittämiseksi meidän venäläisille kumppaneillemme tämä tilanne vaatii.

Liikenne- ja viestintäministeri Huovinen on varmasti tehnyt tässä asiassa parhaansa, mutta näyttää siltä, että hänen natsansa eivät yksinkertaisesti riitä, kun ollaan venäläisen osapuolen kanssa tekemisissä. Tämän vuoksi haluan yhtyä siihen ryhmämme puheenjohtaja Häkämiehen viikonvaihteessa esittämään vaatimukseen, että pääministerin ja myös tasavallan presidentin tulee kontakteissaan venäläisen osapuolen kanssa nostaa tämä kipeä kysymys ihan keskustelujen kärkeen ja pyrkiä saamaan asiaan ratkaisu, koska, kuten ed. Laukkanen eräässä välihuudossaan täällä totesi, ongelma on Venäjän puolella, vaikka seuraukset tällä hetkellä koituvat suomalaisten ja nimenomaan rajan lähellä asuvien suomalaisten harmiksi ja rasitukseksi.

Pari näkökohtaa vielä, arvoisa puhemies: Kun täällä, taisi olla ed. Kankaanniemi, joka viittasi eläkeläisten tilanteeseen, niin ed. Vihriälä vastasi, että tässä budjetin täydennyksessä puututaan vain ajankohtaisimpiin ongelmiin. Mielestäni hyvin ajankohtainen ongelma on se, että kepu on pettänyt kaikki lupauksensa, jotka se eläkeläisille viime vaalien alla antoi. (Ed. Laukkanen: Hyssälä!) Mutta ilmeisesti ed. Vihriälän mielestä asia ei ole ajankohtainen. Ellei se ole ajankohtainen, minkä takia kepu taas nyt kiertää maita ja mantuja lupaamassa eläkeläisille tuntuvia korotuksia kansaneläkkeeseen ja muutakin tukea?

Hyvin ajankohtainen ongelma on eläkkeensaajien verotuksessa se, että tietyllä tuloalueella työeläkkeellä oleva henkilö maksaa siitä työeläkkeestään kireämpää veroa kuin saman tulotason palkansaaja palkastaan. Tähän kokoomus on vaatinut muutosta, ja olen ilokseni huomannut, että myös sosialidemokraattien veroasiantuntija Matti Ahde jossakin haastattelussaan tunnisti tämän ongelman ja ymmärtääkseni tuki kokoomuksen vaatimuksia ongelman korjaamiseksi.

Mitä opiskelijoihin tulee, niin todellakin opiskelijoiden tilannehan on huonontumassa, kun hallitus ei esitä ateriatukeen korotusta, vaikka aterioiden hinta nousee. Mutta hallituspuolueiden ryhmät ovat luvanneet tämän asian täällä eduskunnassa korjata. Tietysti olisi hallituksen kannalta odottanut, että se olisi tämän huomioinut tässä budjettitäydennyksessään.

Lopuksi, herra puhemies, totean, että en saanut ministeri Heinäluomalta vastausta tähän kulttuuribudjetin leikkauksia koskevaan kysymykseeni. Siinähän kävi näin, että kun hallitus esitti leikkauksia ja ministeri Tuomioja ja muut niistä käytännössä irtisanoutuivat, niin ministeri Saarela ensin ilmoitti, että ei hän mutta kun muut, ja sitten VM osoitti, että kyllä ne on ministeri Saarelan jäljiltä nämä leikkaukset tehty, ja ministeri Saarela välillä toivoi, että eduskunta korjaisi tilanteen ja välillä hän taas perustelee näitä leikkauksia esimerkiksi viittaamalla siihen, että ystävyysseurat voisivat tehostaa toimintaansa.

Tämän pohjalta kysyin ministeri Heinäluomalta ja kysyn edelleen, toiko ministeri Saarela hallituksen käsittelyyn, kun tämä budjetin täydennys oli käsittelyssä, korjauksia näihin kulttuurirahojen leikkauksiin, jotka varsinaisessa budjetissa eduskunnalle esitetään ja joiden korjaamista ministeri Saarela joka toisessa puheenvuorossaan on eduskunnalta toivonut.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä kyllä ilahduin henkilökohtaisesti kovin paljon tästä ed. Zyskowiczinkin mainostamasta korvakampanjasta, ja se taas johtui siitä, että minä ensimmäisen kerran ymmärsin sen jujun, miksi kokoomus kuvittelee olevansa työväen puolue. Nimittäin korvassahan on vasara ja alasin, (Ed. Zyskowicz: Tätä en ole kuullutkaan!) ja se oli se ainoa yhteys, minkä minä löysin kokoomuksen ja työväen väliltä. Eli tämä oli se syy, miksi kokoomus uskoo olevansa työväenpuolue, ja siksi minä ilahduin teidän korvakampanjastanne.

Mutta, arvoisa herra puhemies, ed. Zyskowiczille: Kyllä minä en ymmärrä vieläkään. Minäkin olen joskus teidän kanssanne lukenut tätä kuuden kohdan ohjelmaa, ja vaikka minä kuinka katsoisin, täällä ovat vuoteen 2007 mennessä teidän tulovaikutuksenne, ja kun ottaa pois tulojen vähennykset, niin menoja te esitätte lisää 652,6 miljoonaa, ja tämä hallitus on lisännyt näitä samoja hyvinvointipanostuksia jo reilusti yli miljardilla. Eli te olette esittäneet paljon paljon vähemmän kuin tänä kautena on tehty. (Puhemies koputtaa) Kuntatalous paranee enemmän, (Puhemies: Aika!) kyllä sitä silloin pystyy kehumaan, kun se paranee enemmän, ed. Zyskowicz, (Puhemies: Aika!) kuin silloin, kun te olette sitä kehuneet, kun vielä olitte hallituksessa.

Otan opikseni!

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä oli hyvä, tämä korvan sisäelinten erittely, tätä herjaa tähän liittyen en ollut aikaisemmin kuullut.

Mitä tulee sitten kokoomuksen vaaliohjelmaan ja siihen ymmärtämisvaikeuteen, mikä on näköjään SDP:n puoluejohdossa laajemminkin, ei pelkästään puheenjohtaja Heinäluomalla, kokoomus esitti viime vaalien alla sellaisen vaaliohjelman, jonka toteutumiseen ja toteuttamiseen me sitouduimme kaikissa siinä esitetyissä olosuhteissa, mutta samalla se oli tietysti vähimmäislista. Se ei tietystikään tarkoittanut sitä, että jos puitteet ja olosuhteet ja mahdollisuudet ovat olemassa, emme olisi valmiita ja halukkaitakin tekemään paljon tuon lisäksi.

Mutta meidän kahdeksan kohdan vaaliohjelmamme piti sisällään sen, minkä kokoomus takasi äänestäjilleen vähintään toteuttavansa. Tällaista rehellisyyttä ja tällaista, sanoisiko, läpinäkyvyyttä odottaisi myös niiltä vaaliohjelmilta, joita puolueet nyt vaaleissa kansalaisille esittävät. Onko esimerkiksi niin, että ellei kepu saa elintarvikkeiden arvonlisäveroalennusta läpi, (Puhemies: Aika!) niin se ei mene hallitukseen ollenkaan? Kysyn tätä. (Puhemies: Aika!)

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että todellakin, jos meillä on kuusi kohtaa vaaliohjelmassa, niin se ei kata kaikkia asioita, vaan monia muitakin asioitakin voidaan toteuttaa. Ei demareitten vaaliohjelmassa ollut muun muassa se, että oikeuslaitosten resursseja heikennetään, oikeudenkäynnit pidentyvät, että te pyritte siihen. Siellä ei ole myöskään, että ystävyysseurojen rahat puolitetaan. Te olette tehneet monia tällaisia toimenpiteitä, vaikka ne eivät olleet teidän vaaliohjelmassanne. (Ed. Gustafsson: Ei niitä tulla puolittamaan!) Ja näin on, että siis siinä on tietyt painopistealueet, mutta sen lisäksi on resursseja ja mahdollisuuksia aina muihin ja muun muassa se, että tehdään kustannusten nousua vastaavat muutokset muun muassa kustannuksiin, mitä tämä hallitus ei ole kaikilta osin tehnyt, mikä aiheuttaa monella alalla erittäin suuria vaikeuksia.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä meidän vaaliohjelmissamme muun muassa luki se, että me tulemme huolehtimaan kunnallisten palveluiden tulevaisuudesta. (Ed. Zyskowicz: Niin, pidättäytymällä veronalennuksista!) Se on mielestäni, kun kuuntelee teidän kokoomuslaistenkin huolta, erittäin tärkeä huoli, ja juuri sen vuoksi me olemme esimerkiksi ensi vuoden talousarviossa vahvistamassa kuntataloutta yli 400 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi me olemme käynnistäneet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, joka on välttämätön, jotta me pystymme palvelut turvaamaan.

Me olemme ottaneet meidän vaaliohjelmamme tosissamme, me olemme tehneet 15 vuoteen parhaan kuntabudjetin ja tulemme muuten jatkamaankin panostuksia nimenomaan hyvinvointipalveluihin jatkossa. Ikäihmisten ja lasten palvelut ovat meille sydänasia ja me olemme kuunnelleet omia vaaliohjelmiamme. Kyllä varmasti ne kulttuurimäärärahatkin tulevat hoidettua, ed. Sasi, jos hieman odotatte.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Valtiovarainministeri Heinäluoma kehui tätä talouden hoidon peruslinjaa, ja täällä ovat jotkut muutkin kehuneet harjoitetun talouspolitiikan peruslinjaa. Hän totesi, että valtiontaloudessa on ollut syrjään pantavaa. On totta, että tulot ovat olleet suuremmat kuin menot valtiontaloudessa ja tämä on antanut mahdollisuuden syrjään pantavaan varaan myös. Samaten syrjään pantavaa on ollut kaikkein rikkaimmilla esimerkiksi varallisuusveron poiston myötä ja veropolitiikan osalta muutoinkin. Eli on kansan keskuudessa niitä, joille on syntynyt syrjään pantavaa.

Mutta jos katsotaan hallituksen talouspolitiikkaa sosiaaliselta tai aluepoliittiselta kannalta, niin sieltä löytyvät ne ihmiset ja alueet, joille ei ole syrjään pantavaa syntynyt lainkaan tällä vaalikaudella. Kansaneläkeläiset esimerkiksi ovat saaneet 12 euroa yhteensä kuukausituloihinsa lisää, mutta tuo ensimmäinen korotus, 7 euroa, meni viinan hinnan alentamisen aiheuttaman indeksitappion korvaamiseen, jolloin nettohyöty reaalisesti saattaa olla noin 5 euroa kuukaudessa. Kun verrataan sitä sitten näihin valtaviin optioihin, jotka ovat hallituksen suojeluksessa saaneet kasvaa ja koitua joillekin eduksi, tai sitten eläkeläisten muuhun tilanteeseen, indeksikehitykseen tai opiskelijoiden tai työttömien, osin lapsiperheidenkin kehitykseen, niin ikävä on todeta, että hallituksen sosiaalinen linja on ollut erittäin kylmä. Siellä näissä kohteissa ei syrjään pantavaa ole syntynyt, vaikka kansantaloudessa ja valtiontaloudessa on mennyt tavattoman hyvin.

Hallituksen verolinja on ollut kokoomuksen verolinjaa, hyvätuloisia suosivaa, ja pienituloiset on unohdettu. Esimerkiksi ruuan arvonlisäveron alentamisella olisi voitu saada myös eläkeläisille, opiskelijoille, työttömille ja lapsiperheille osuus veronkevennyksistä, mutta näin ei ole haluttu tehdä, vaikka valtavat veronkevennykset kaikkiaan on tällä vaalikaudella annettu. Meillä on 136 000 lasta, jotka elävät köyhissä lapsiperheissä. Hävettää tällainen luku.

Arvoisa puhemies! Kuntien osalta täällä käytiin vähän keskustelua. Kysyn: Ilkeyttäänkö 106 kuntaa nosti tämän kuun alkupuolella kuntaveroprosenttiaan? En usko, että ilkeyttään. Se johtuu siitä, että kuntien talous on viimeisten kymmenen vuoden aikana ajettu erittäin ahtaalle ja nykyinen hallitus ei ole korjannut eikä ensi vuoden toimenpiteilläkään korjaa kuntien talouden perustan heikkoutta. Kuntien talous on syvässä kriisissä, ja siksi kunnat joutuvat näinkin suuressa määrin jälleen korottamaan veroprosenttiaan kuin nyt on tapahtunut ensi vuodelle.

Kiinteistöverot ja monet muut taksat, joita köyhät maksavat lähinnä, ovat oma lukunsa, ja niillä kunnat yrittävät kerätä entistä enemmän tuloja kasvavien menojen katteeksi. Siitä rahasta, minkä ministeri Heinäluoma sanoi tulevan ensi vuonna lisää kunnille, on merkittävä osa vanhojen valtion kunnille olevien velkojen maksamista, ja sitä ei voi hyvällä tahdollakaan lukea miksikään uudeksi rahaksi kuntien kannalta. Kunnat ovat ne maksut maksaneet, ja valtio vain korjaa vanhoja virheitään ja velkojaan, joita Lipposen hallituksen aikana ja nykyisen hallituksen aikana on syntynyt.

Herra puhemies! Esimerkiksi Keski-Suomessa Keuruu, Hankasalmi, Karstula, Pihtipudas ja monet muut keskustajohtoiset kunnat ovat lakkauttamassa lukuisan määrän kyläkouluja juuri näinä aikoina. Esimerkiksi Keuruu lakkautti Haapamäen lukion ja yhden kyläkoulun. Hankasalmella ollaan kolmen neljän kyläkoulun kimpussa. Karstulassa ja Pihtiputaalla samaten on useita kouluja uhan alla. Eivät kunnat näitä melko isoja kouluja ilkeyttään lakkauta, vaan talouden ahdinko on niin syvä, että on pakko tehdä tällaisia päätöksiä, jotka ovat kylille tavattoman raskaita ja ikäviä ja lapsille ja heidän perheilleen todella huolestuttavia. Tällainen kyläkoulujen lakkauttamisaalto on saatu aikaan nyt, ja se on hallituksen politiikan valitettavaa seurausta. Ei sitä kaunistelemalla muuksi saa. Herra opetusministeri, miten te olette seurannut kyläkoulujen alasajoa? Onko teillä mitään lääkettä siihen, että isohkoja kouluja, joilla olisi toimintaedellytykset, ei nyt lakkautettaisi vain taloudellisista syistä? Säästötkin ovat usein aika minimaalisia, mutta pieniäkin säästöjä kunnat etsivät jopa tällä tavalla rakenteita virheellisesti muuttamalla.

Arvoisa puhemies! Täällä vähän puhuttiin, ettei saa asettaa vastakkain eri alueita. Mutta ei oikein muuta voi sanoa kuin että hieman oudolta tuntui, että keskustajohtoinen hallitus syyskuussa eräänä yönä noin kello 01 yöllä liikenneministerin suulla ilmoitti, että kun sillä hetkellä Espoon kaupunginvaltuusto teki metron rakentamispäätöksen, niin valtio lupasi 150 miljoonaa euroa saman tien valtionapua rikkaalle Espoolle. Ehkä on hyvä näin. (Ed. Pulliainen: Rikkaat ne vaan sillä tavalla mälläävät!) Ehkä on hyvä näin, mutta tämä oli melkoinen lupaus keskellä yötä. Kun aamu koitti, niin keskustalainen pääministeri ilmoitti, että asia on näin. Hallitus antaa 150 miljoonaa euroa Espoolle metron rakentamiseen. Nyt tuore päätös on kehärata ja siihen liittyvät Vuosaaren satamaa koskevat muut hankkeet, joihin valtio on sitonut pitkälle tuleviin vuosiin valtavat summat näitä varoja.

Me tuolla maakunnissa odotamme perustienpitoon edes kohtuullista summaa. Odotamme pullonkaulojen korjaamista ja rakentamista vuodesta toiseen. Mutta keskellä yötä keskisuomalainen liikenneministeri lupasi Espooseen 150 miljoonaa tuosta vaan ja pääministeri, tietysti hänellä on oma vaalipiiri kysymyksessä, vahvisti sen heti aamulla. Tämä on hallituksen politiikkaa. Tässä nyt näkyy, että maakunnat ja maaseutu ovat ankarassa puristuksessa nykyhallituksen toimesta. Sitähän nuo kyläkoulut ja kuntavaikeudetkin kertovat.

Talousarvion tarkistusesityksessä kohdassa 30.10.61 "Maaseudun kehitys" on 10,5 miljoonan euron leikkaus maaseudun kehittämisvaroihin. Hämmästelen tätä. Elokuussa hallitus sopi, Heinäluoma ja Korkeaoja sopivat, että kun EU leikkaa 115 miljoonaa maataloutta koskevaa EU-tukea, se kompensoidaan maaseudun kehittämisvaroja lisäämällä, mutta tätä sopimusta ei mistään löytynyt. Soitin ministeriöihin, peräsin sitä, eikä vieläkään ole tullut tietoa, vaikka luvattiin sieltä ilmoittaa. Tässä on nyt 10,5 miljoonan euron leikkaus määrärahaan, jota jo muutoinkin on ensi vuoden budjettiesityksessä leikattu. Tämän vuoden talousarviossa on pikkuista vaille 100 miljoonaa tätä määrärahaa. Ensi vuodelle on tämän leikkauksen jälkeen alle 30 miljoonaa. Keskusta ja sosialidemokraatit ajavat maaseutua alas tällaisella vauhdilla: 70 prosentin leikkaus määrärahaan, kun piti korvata niitä menetyksiä, joita EU rokottaa nyt laajenemisen takia ja uuden rahoituskauden alkaessa.

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt tätä koskevan talousarvioaloitteen tänään, ja siitä pääsemme äänestämään.

Muilta osin, herra puhemies, viittaan kristillisdemokraattien edelleen voimassa olevaan vaihtoehtobudjettiin, joka on tasapainotettu, vähän toisin kuin eräiden muiden oppositiopuolueiden. Täällä on myös tulot niihin kohtiin, mihin haluamme lisää panostaa. Tämä on sosiaalisesti oikeudenmukainen, alueellisesti oikeudenmukainen, työllisyyttä parantava ja Suomen sivistystasoa nostava budjettivaihtoehto.

Opetusministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Kankaanniemi kahteen kertaan pyysi palautetta kyläkoulukysymyksestä. Ensinnäkin on hyvä muistuttaa ed. Kankaanniemeä siitä, että mainitsemanne aalto on pitkä aalto ja oli korkeimmillaan silloin, kun ed. Kankaanniemi oli hallituksessa. Lähditte kyllä sieltä pois, mutta en usko, että tästä syystä. Noin 1 200 peruskoulua, on lakkautettu julkisella sektorilla viimeisten 15 vuoden aikana. Parhaimmillaan, kun tämä johtuu väestökehityksestä ja aluekehityksestä, koulutusjärjestelmän tämän tyyppinen uudistuminen on silloin, kun siirretään voimavaroja seinistä opetukseen, pahimmillaan taas silloin, kun sekä opetus että koulun yhteisöllisyys kärsivät. Molemmista on esimerkkejä, mutta pääsääntöisesti minusta kuitenkin kunnat ovat tähän saakka ymmärtäneet vastuunsa. Sitten on poikkeuksia, ja siinä mielessä kyllä jaan huolen ed. Kankaanniemen kanssa.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kalliomäki ihan hienosti osallistuu tähän vastuun ja huolen jakamiseen, mutta hieman oli ehkä ontuvaa tuo vertaus lama-aikaan. Silloin valitettavasti Holkerin hallituksen jäljiltä jouduttiin paikkaamaan monia asioita ikävillä toimenpiteillä ja silloin sitten pieniä kyläkouluja lakkautui varmaan, en tiedä, lakkautuiko lähellekään niin paljon ainakaan suhteessa kuin tänä päivänä. Mutta silloin elettiin todella syvän, vakavan laman aikaa. Nyt eletään, niin kuin valtiovarainministeri sanoi, valtavan talouskasvun aikaa, niin että maailmalla ylpeillään, että Suomen kasvu on suurempi kuin missään ja ylijäämää syntyy.

Ja nyt, arvoisa opetusministeri, nyt ajetaan peruskouluja, perusopetusta, alas. Se on kyllä sietämätöntä, jopa, niin kuin mainitsin, aika isoja kyläkouluja pannaan kiinni. Monen kunnan taloudellisen syvän ahdingon takia lapset ja perheet kärsivät.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun käsitellään tätä vuoden 2007 budjetin täydennysosaa, täytyy sanoa, että luulisi, että löytyisi varaa tehdä hyvää, koska valtion omistamien valtionyhtiöiden pörssiosakkeiden arvo oli hallituskauden alussa 11 miljardia ja nyt se on 24 miljardia, eli kyllä meillä varallisuutta löytyy. Jos silloin laman jälkeen lamatalkoissa jouduimme leikkaamaan lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä, niin nyt olisi aika korjata asia ja antaa heille myötätuntoa ja palveluita. Siis nämä muutokset, mitkä täällä on tehty, niin ministeri Heinäluoma sanoi aivan oikein, että muutoksia on tehty lapsiperheille ja eläkeläisille positiiviseen suuntaan, mutta katsoisin, että taso ja laatu ovat riittämättömiä, koska Suomi on vauraampi kuin koskaan aikaisemmin. Nyt olisi varaa tehdä sinne kunnon parannuksia.

Eläkeläisten ostovoimaa voidaan korjata ensi vuoden budjettiin, jos vain tahtoa on. Totta kai palvelut ovat yksi muoto tehdä sitä, ja sitä pyritäänkin varmasti Paras-hankkeella saamaan aikaan. Kuitenkin ensi vuodelle kuntien kulujen nousu korvataan edelleenkin vajaasti eikä täysimääräisesti. Lapsiperheidenkin osalta voisi antaa esimerkiksi kotiäidille tai koti-isälle eläkettä pitempään lastenhoitoajasta kuin vain lapsen ollessa kolmevuotias tai korottaa minimiäitiyspäivärahaa selkeästi.

Kuten täällä jo puhuttiin aikaisemmin näistä tiehankkeista, niin en voi olla ottamatta esille Valtatie 12:ta, niin sanottua Launeen linjausta, joka on Lahdessa useaan kertaan päätetty, niin moneen kertaan, että toivoisi, vaikka itse en sitä kannattanutkaan, että se toteutuisi. (Ed. Pulliainen: No, mitä logiikkaa siinä on?) — Olen täällä kansanedustajana enkä oman edun ajajana. Tässä vastaus, ed. Pulliainen. — Lahdessa on työttömyys noin 12—13 prosenttia, kun se valtakunnan tasolla on pyöreästi 8 prosenttia. Kyllä meidän on saatava aikaiseksi toimenpiteitä, jotka lisäävät myös työttömyyden laskua näinkin suuressa keskuksessa kuin Lahti. Se käsittää ympäristönsä kanssa kuitenkin 200 000 asukasta.

Sitten haluan mainita muutaman sanan näistä rekkajonoista. Eräs henkilö otti yhteyttä ja esitti varsin mielenkiintoisen kannanoton, joka täällä tuli jo tavallaan ed. Laukkasen suusta. Koska ongelma näistä rekkajonoista on Venäjän puolella ja seurauksista kärsitään Suomessa, niin miksi sitten nämä rekat eivät voi siirtyä odottamaan Venäjän puolelle, miksi niitten pitää olla täällä Suomen puolella odottamassa? Se tullaussysteemi voidaan siirtää sille puolelle. Kyllä ne voivat siirtyä odottamaan toiselle puolelle. Siellä on varmasti väkeä hoitamaan sitä asiaa, kun me olemme oman osuutemme hoitaneet.

Selkeitä parannuksia tarvitsevat varmasti opiskelijat, ystävyysseurat, Suomi-koulut, joiden määrärahoja ei ole vuosikymmeniin nostettu, ja oikeuslaitos tuomioistuimista aina vankiloihin saakka. Niistä varmasti päästään keskustelemaan tarkemmin, kun budjetti tulee varsinaiseen käsittelyyn sen jälkeen, kun hallitus on tehnyt sinne omat lisäyksensä, ja pääsemme myös ottamaan niihin kantaa. Tänäänhän valtio-varainvaliokunta löi toisen lisätalousarvion lukkoon valiokunnassa ja täällä sitä käsitellään huomenna.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Kun täällä paikallisen sarjan asioista keskustellaan, niin otan vielä pari asiaa siitä.

Lahden oikeustalon remonttirahathan annettiin ikään kuin mennä sopimalla, kun luvattiin, että sitten uusi oikeustalo tulee Lahteen. No, nyt sitten kun tarkastelee, että onko budjetin lisäyksessä ensi vuodelle minkäännäköistä mainintaa niistä, niin eipäs ole. Ja tätä minä pelkäsin, että siinä oikeusministeri vaan hymyili onnellisena sisäänpäin, kun sai rahaa palautettua maakunnasta. Elikkä Lahti kaipaa niin oikeustaloa kuin poliisitaloa, (Ed. Pulliainen: Oikeuttakin, niinkö?) siis ne valtion tehostamistoimet, mitkä tapahtuvat kumminkin niin kuin alueellisesti, elikkä käräjäoikeuksien määrä putoaa, poliisilaitosten määrä putoaa jne.

No, nyt sitten, kun tarkastelee tätä koko budjetin linjaa, niin täällä ed. Kankaanniemi minusta teki oikean johtopäätöksen, että aluepolitiikka on siirtynyt nyt vihdoinkin tänne Helsingin seudulle. Helsingin seudun hankkeet tulevat nielemään valtion tiemäärärahoista ja raideliikennemäärärahoista valtavan osan tulevina vuosina, koska ne ovat pitkiä projekteja.

Sitten muutamalla sanalla edelleen tähän, sanoisinko, hallituksen linjaan liittyen siihen, että tuossa päivällä kuulin, että meillä on 300 000 nykytyöpaikkaa menossa nimenomaan tämän digitaalisen palveluyhteiskunnan vaatimusten seurauksena. Elikkä meille tarvitsee tulla 300 000 uutta työpaikkaa ihan jo nyt ikään kuin näillä näkymillä. Siinä eläköityminen pelastaa varmastikin vuositasolla jonkun työpaikan, ehkä voi sanoa, että 100 000 työpaikkaa kyllä pelastuu jo sillä, että meiltä yksinkertaisesti väki vanhenee ja jää eläkkeelle. Mutta sitten jääkin aikamoinen ongelma siihen nähden, että nyt samaan aikaan sitten meidän budjettilinjauksemme sekä työllisyyspolitiikka ja elinkeinoelämä vaativat, että ulkomailta pitää tulla jo työkykyistä väkeä tähän maahan, ja se on aika iso haaste.

Itse asiassa seuraava asiahan on jo minun mielestäni päänavaus sille, että meillä korkeakoulumaailmaa ollaan avaamassa bisnesmaailmalle. Vaikka se on olevinaan mitätön asia nyt, niin nimenomaan tänään, kun kuuntelin elinkeinoelämän vaatimuksia, minusta siinä kyllä lähdettiin bisnesmaailmasta. Ennustan, että viiden vuoden sisään meillä on semmoinen yksityisrahoitteinen eliitti yliopistossa. (Ed. Laukkanen: Eikös se ole erinomainen ajatus Suomelle?) — No, ei se minun mielestäni ole. (Ed. Laukkasen välihuuto) Tämä on ennuste ja merkitsee sitä, että samaan aikaan myöskin rupeaa siivous käymään yliopistotasolla eri puolilla Suomea. Kunnat ovat satsanneet aika paljon näihin yliopistojen sivupisteisiin, ja nehän pitää kerätä pois sekä Helsingin yliopistoon että Tampereen yliopistoon ja Oulun yliopistoon niiden omiin hoteisiin. (Ed. Laukkasen välihuuto) Siinä tapahtuu ihan samaa kuin suuryritysten verkostoitumisessa: Verkot vedetään takaisin silloin, kun tulee pääkallopaikalle kriisi.

Tämä asettaa opetus- ja koulutustoiminnalle kaikilla tasoilla aikamoiset ongelmat, vaikka meillä korostetaan tänä päivänä sitä, että työnvälityksen ja työllistämistoimien ja ammatillisen koulutuksen pitäisi nimenomaan kädentaitoja korostaa. Minusta tässä budjetin lisäyksessä sen paremmin kuin budjetissakaan ei ole mitään sen suuntaista, mikä edistäisi tätä.

Nyt kun oikeusministeri tuli paikalle, kysyisinkin, miten se Lahden uusi oikeustalo jaksaa. (Min. Luhtanen: Ihan hyvin!)

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On pakko tuoreeltaan parilla sanalla kommentoida ed. Kauppilan puheenvuoroa, jossa hän käsitteli yliopistojen talouden itsenäistymistä. On erinomainen asia, että yliopistot vihdoin saavat myöskin tämän välineen itselleen. On ollut tapauksia, joissa yritykset olisivat halunneet maksaa esimerkiksi tohtorin jatkokoulutushankkeita omille työntekijöilleen eivätkä ole voineet sitä tehdä. Te yritätte väittää, että sellainen menettely olisi jotenkin perusopintojen vastaista.

Näillä rahoilla yliopistot voisivat tuoda erinomaisesti kansainvälisiä huippuasiantuntijoita, Suomeen ja hyödyntää perusopetusta tämän kautta. Nokia satsaa Stanfordin yliopiston kehittämiseen 100 miljoonaa taalaa tällä hetkellä. Miksi ei niitä rahoja voitaisi yrittää saada Suomeen hyväksymällä, että me perustamme erityislahjakkaiden huippuyliopiston, innovaatioyliopiston, joka tuo myöskin Suomeen lisää kansainvälisiä opiskelijoita? Tällainen ajattelu on mennyttä maailmaa yliopiston kehittämisen kannalta, ettei ovea tai ikkunaa pitäisi tällekin mahdollisuudelle avata.

Mitä it-investointimäärärahoihin tulee, on erinomainen asia, että niitä tässä on. Tosin se paljastaa vain sen tosiasian tällä hetkellä, että valtionhallinto on hoitanut tätä asiaa tähän mennessä aika huonosti ja epätehokkaalla tavalla myöskin niin, että eri ministeriöt ovat hankkineet sellaisia ohjelmistoja, jotka eivät ole edes yhteensovitettavia, jotka eivät pysty lukemaan toinen toisiaan. Tämähän olisi ehdoton edellytys, kun lähdetään miettimään, millä eväillä kehitetään tietoyhteiskuntaa, että valtionhallinto toimii näissä ikään kuin veturina ja tekee oikeita ratkaisuja, tilaa niitä asioita markkinoilta. Sen takia ne toimet, joita tekevät verottaja ja Kansaneläkelaitos, jotka ovat massiivisia sähköisten tietokantojen käsittelijöitä, ovat tässä aivan erityisasemassa.

Tosin kaikkien mielessä on vielä se verottajan edellinen suuri möhläys tässä asiassa, ja tuntuu siltä, että ei oikein ole uskallusta, korjataan vain vanhaa vanhan päälle, ja siitä ei hyvä seuraa. Pitäisi kerralla putsata pöytä ja ottaa käyttöön mahdollisimman nykyaikainen tietojärjestelmä, luoda tietokannat, jotka mahdollistavat siirtymisen sellaiseen sähköiseen veroilmoituksen jättämiseen, jossa näkyy myös se toimintatapauudistus, että se ei ole vain sitä, että jätetään verkon kautta se ilmoitus.

Kaiken kaikkiaan, puhemies, on oikeita askeleita, mitä nyt tehdään. On loistava asia, että vihdoin maahan voidaan luoda tällainen yhteinen sähköinen potilasasiatietokanta. Silloin vapautetaan hyvin koulutettua sairaanhoitohenkilökuntaa siihen kaikkein tärkeimpään eli ihmisten hoitamiseen, jolloin röntgentiedot ja kaikki muutkin potilastiedot samalla tavalla kuin sähköinen reseptijärjestelmä täytyy saada yhteiseen paikkaan, mikä tulee tehostamaan toimintoja ja säästämään myöskin paljon kustannuksia.

Puhemies! Sitten muutama sana liikenneväyläinvestoinneista. Hyvin tärkeää on, että hallitus nyt ottaisi uuden asennon tässä kehysajattelussa suhteessa liikenneväyläinvestointeihin. Nyt, jos menetellään samalla tavalla kuin tällä hallituskaudella ollaan tehty — silloin, kun ministeri Luhtanen hoiti liikenne- ja viestintäministerin tonttia, puhuimme tästä paljon ja muistaakseni vähän taisteltiinkin sen puolesta, että näitä liikenneväyläinvestointeja pitäisi voida arvioida joissakin tapauksissa kehyksen ulkopuolisina hankkeina, tai ainakin niin, että kehystä rasittaa vain sen vuoden todellinen menoerä, niin nyt sinne pannaan koko vaalikauden ajaksi sitten koko hankkeen kustannus. Tämä on mahdoton tie ja tämähän tarkoittaa sitä, että vaikka meillä on elintärkeitä hankkeita kuten E18, niin suma seisoo. Monta vuotta olemme tienneet jo tämän kriisiytymisen, mikä tänä syksynä sitten on tullut kaikkien tietoisuuteen. Kyllä tässäkin asiassa, tässäkin talossa, monet saavat katsoa peiliin. Aina on ollut jotain tärkeämpiä hankkeita, milloin Lusi—Vaajakoskea, milloin Tampereen ohikulkua (Ed. Laitinen: Sehän on tärkeä!) — Täsmälleen. Mutta, ed. Laitinen, eikö Vaalimaan ongelma olekaan liikenneturvallisuuden kannalta yhteinen asiamme? (Ed. Laitinen: On, on!) Minusta sen pitää olla nimenomaan yhteinen asia, kansallinen asia, että se ei ole vain näiden maakuntien asia.

Sen asian hoitamisella on kiire, olkoonkin, että syyt ovat Venäjällä, mutta ongelmat ovat meillä. Ongelmat ovat vaan niin mittavia, että sopii kysyä, että miksi esimerkiksi Kaakkois-Suomen tullipiiri vastusti vuosikausia niiden toimien käyttöönottoa, joita nyt Tulli ottaa. Näitä asioita olisi voinut hoitaa jo aikaa sitten. Kaakkois-Suomen kunnat ja maakuntaliitot olisivat voineet rahoittaa näitä jonotusalueita samalla tavalla kuin on Hangossa tehty. Hangossa on maksullinen parkkipaikka näille rekoille. Yhtä lailla Kymenlaaksossa tämä olisi voitu bisneslähtöisesti tehdä sen sijaan, että vingutaan vaan koko ajan, että pitää tehdä moottoritie. Haminan, Vehkalahden alueella meni vuosia sen takia, että kiisteltiin siitä, mikä on oikea ohikulkutien linjaus. Valitusajat ja muu keskustelu kesti viisi vuotta. Jos tuo olisi ollut lyhyempi, niin kuka tietää, ohikulkutie siellä jo olisi tänä päivänä.

Eli on ollut paljon välineitä, jotka ovat olleet myöskin joko paikallisten päättäjien, viranomaisten, käsissä tai suomalaisten käsissä ja joilla olisi voitu ehkäistä pulmia, joita siellä nyt on. Mutta on aivan selvää, että kun presidentti Putin vierailee Suomessa, nyt on taas korkea aika puhua asiasta suoraan ja mieluummin isoilla kirjaimilla, koska silloin kun hän edellisen kerran vieraili Lahdessa, ei ollut jonoa. Seuraavana päivänä oli 50 kilometriä! EU:n virkamiehet kävivät viime viikolla Vaalimaalla ja — yllätys, yllätys — jono veti hyvin. Eli tämä kertoo, että kyllä Venäjän tulli osaa panna tullin vetämään ja estää sen, että meille syntyy jonoja, jos on sitä paljon puhuttua poliittista tahtoa, kun ei enää sen vanhan ystävyydenkään nimiin tässä asiassa tarvitse vannoa.

Mutta olennaista on se, että nyt EU-tasolla pitää, kun aletaan puhua EU:n ja Venäjän yhteistyöneuvotteluista, jos Puolaa kiinnostaa omat elintarvikeviennit, niin Suomea täytyy kiinnostaa näiden kysymysten hoitaminen sillä tavalla, että ne tulevat painokkaasti myös sillä pöydällä esiin ja vielä niin, että emmehän me ole ainoa maa, jossa näitä ongelmia Venäjän kanssa on, vaan niitä on, kun tästä lähdetään pitkin EU:n itärajaa, kaikkialla, missä Venäjän kanssa yhteisiä raja-asemia on.

Eli summa summarum, arvoisa puhemies, nyt on tärkeä viesti, mitä valtiovarainministerin puheessa täällä luin, että tämä 2,5 miljoonaa, joka tulee nyt tällaiseen johonkin sepelipeittoiseen lisäleventeeseen — eihän se ole edes kaista, vaan jonkinlainen levenne, mikä siihen tehdään — siitä pitää olla johdonmukaisena seurauksena, että Suomi lunastaa EU:lle asettamansa ja antamansa velvoitteen toteuttaa E18 osana Ten-hanketta ajallaan samalla tavalla kuin Pietarin nopean ratayhteyden. Silloin se tarkoittaa sitä, että tämä on ensi vaalikauden ykköskärkihankkeita ja nyt on korkea aika irrottaa tällaiset hankkeet kehysmenettelystä ja arvioida myöskin muiden rahoitusvaihtoehtojen, elinkaarimallihankkeiden, käyttöönottoa tämän kaltaisissa tapauksissa. Näitä jo ministeri Luhtanen aikanaan tämän mallin osalta toi esiin, mutta ikävä kyllä, niitä ei ole ollut vielä rohkeutta ottaa käyttöön. Sopii kysyä, miksi. Eli otetaan eläkevakuutusyhtiöt ja ulkomaista sijoituspääomaa käyttöön, lasketaan vaikka kansalaisille korvamerkitty julkinen joukkovelkakirja. Aikanaan, kun Suomea rakennettiin sodan jälkeen, oli näitä yleisöobligaatioita. Tehdään vaikka tällainen väyläobligaatiojärjestelmä.

Mutta Ruotsin demarihallitus — kuunnelkaa nyt, arvon demarit — hoiti tämän homman tyylikkäästi. Demarihallitus päätti, että pannaan seuraavan kymmenen vuoden aikana Ruotsin väylät kuntoon, ja siihen varattiin riittävästi rahaa (Ed. Johannes Koskinen: Joko Laukkanenkin kaipaa Ruotsin demarihallitusta?) — No, ainakin demarihallituksen liikennepolitiikkaa siltä osin, mikä koskee uusien investointien toteuttamista. Siinä oli hyvä malli ja se on niin keskeinen osa kilpailukykyä ja kansainvälistä toimintaa, jos Ruotsikin haluaa olla transitomaa, että meidän, jos kenen, pitäisi ottaa se tällaiseksi priorisointikohteeksi ja tehdä tämmöinen tiikerinloikka väyläinvestointien osalta, eikä koko ajan vain valittaa, että kehys ei riitä. Tätä samaa vinkumistahan me tulemme taas kuuntelemaan seuraavakin vaalikausi, jos me emme nyt ota kehysmenettelyä uudelleenarviointiin ja myös uusia rahoituskeinoja.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otin tämän korkeakoulu- tai yliopistoasian siinä mielessä esille, että on selvää, että jos yksi yliopisto lähtee ja saa todella suuria lahjoituksia — ja muistutan niistä verohelpotuspuheista ja -esityksistä, mitä nyt on näille lahjoituksille — niin tämähän tulee merkitsemään myöskin ammattikorkeakoulupuolella sitä, että omistuspohjat muuttuvat. Ne ovat nyt kuntayhtymiä, ne muuttuvat osakeyhtiöiksi tai säätiöiksi, jolloinka tämä asia, niin kuin voi sanoa, repeää käsistä.

Muistaakseni koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä tämä eduskunta oli, ainakin hallituspuolueet ja me vasemmalla, aika yksimielinen siitä, että nyt ei päästettäisi tälle sektorille tätä korkeakoulu- ja yliopistohommaa vaan se pidetään valtion käsissä vahvasti. Nyt ollaan kyllä lipsumassa aika paljon.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkasen puheenvuoron alkuosaan haluan muutaman näkökohdan todeta. Hän puhui lennokkaasti innovaatioyliopistosta, ja siitä osasta, kun sain kuulla näitten lahjoitusten vastaanottamisesta ja käyttämisestä jnp., olen ihan samaa mieltä, että se on ihan ok.

Mutta siihen pakettiin, arvoisa edustaja, sisältyvät myöskin, kun olen ollut tiedotustilaisuudessa siitä kuuntelemassa, lukukausimaksut ensi vaiheessa ulkomaisille opiskelijoille ja toisessa vaiheessa suomalaisille opiskelijoille. Smolnassa oli tiedotustilaisuus, johonka meidät Edistyksellisen tiedeliiton jäsenet oli kutsuttu, ja näin se keskustan oppi sujuu. Pitää aina kertoa loppuun saakka se tarina.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen täällä hiukan vähätteli Lusi—Vaajakoski-investointia. Voin kertoa, että se on etelä—pohjois-suunnalla ainoa tie, joka halkoo Suomea, ja kaikista eniten kulkee rekkoja siellä, niin että se on melkoinen verisuonisto. Ymmärrän, että Venäjälle menevät tiet ovat tukossa, mutta nehän eivät ole tukossa teitten takia, vaan siksi, että Venäjän tulli ei pelaa. Jos Venäjän tulli pelaa niin kuin Suomen tulli, niin siellä ei ole lähellekään tällaisia ongelmia, ja varmaan teitä voi parantaa.

Mutta miksei esimerkiksi Matti Vanhanen, pääministeri, tee niin kuin Puolan pääministeri ja kerro, että neuvotteluja ei käydä, jos ei saada näitä asioita kuntoon? Mitä Matti Vanhanen on puhunut niissä neuvotteluissa? Onko se ollut vaan sillä lailla, että kohteliaasti kertoo, että pitäisi tehdä jotain? No, se ei ole varmaan ed. Laukkasen vika. Ed. Laukkanen varmaan ajaa tätä tieasiaa ihan aidosti, en sitä kiistä, mutta perustienpidon rahoja pitäisi saada lisää koko maahan.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totta kai kaikki meidän kansalliset liikennehankkeemme ovat tärkeitä, välttämättömiä. Meillä vaan valtatieverkosto alkaa olla 70-lukua ja tieliikenne on ihan toista. Mutta se, mitä tällä haluan nyt alleviivata, on se, että nämä Venäjän liikenteen ongelmat ovat yhteinen kansallinen ongelma ja sen takia niitä ei pidä vaan leimata niin kuin kymenlaaksolaishankkeeksi tai Etelä-Karjala-hankkeeksi vaan se on yhteinen huoli.

Ed. Pulliaiselle totean vaan sen, että on erinomainen kuulla, että tämä lahjoitusjärjestelmä ja yritysten maksullinen järjestelmä, että me voimme jatko-opintoja myöskin rahoittaa, miellyttää myöskin teitä. Kyllä minä olen valmis myöskin jossain vaiheessa harkitsemaan ulkomaisille opiskelijoille maksullisuutta, mutta ei siitä automaattisesti seuraa, ed. Pulliainen, että suomalaiset perusopiskelijat tulevat maksullisiksi. (Ed. Pulliainen: No niinhän sitä kerrottiin!) — No, en tiedä, kuka on kertonut, mutta ei se minun ajattelutapaani missään tapauksessa kuulu. Se on maksutonta, ja pitää huolehtia siitä, että niitä, jotka maksavat, joille se asetetaan, ne maksut hyödyttävät sitten, myöskin perusopiskelijoita. Tälleenhän sen logiikan täytyy mennä.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka kannatan lämpimästi E18:n rakentamista toimivaksi koko pituudeltaan, niin kuin tässä ed. Kangas äsken totesi, niin vaikka kuudella kaistalla mentäisiin sinne rajalle asti ja rekat pääsisivät sinne nykyistä nopeammin niin Hangosta kuin muualtakin, jollei se tulli vedä, niin ne olisivat siellä pientareilla tai pysäköintipaikalla. Se on tietenkin se pääongelma, että ei päästä läpi siitä. (Ed. Laukkanen: Miten tämä homma hoidetaan?) — Se hoidetaan sillä, että käytetään todella neuvottelutaitoa ja tarvittaessa koviakin puheita suhteessa itäiseen naapuriin, että sillä puolella laitetaan asiat kuntoon.

Mutta, arvoisa puhemies, valtiovarainministeri Heinäluoma esitellessään tätä täydennystä ensi vuoden budjettiin käsitteli aika laajasti talous- ja budjettipolitiikkaa, ja se innosti minutkin hieman arvioimaan sitä koko vaalikauden mittakaavassa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli oikeastaan ainoa eduskuntaryhmä, kun tämä vaalikausi alkoi, joka asiallisesti ja perusteellisesti arvioi kriittisesti tätä kehysmenettelyyn sitoutumista ja sen sisältämiä riskejä.

Siinähän oli toisaalta se riski, että siihen liittyi alijäämärajoite, joka toisenlaisissa taloudellisissa oloissa olisi voinut johtaa automaattisiin lisäleikkauksiin, mutta toisaalta siihen sisältyi se riski, joka nyt on toteutunut, että menot lyötiin hyvin tarkasti kiinni koko vaalikaudelle riippumatta talouskehityksestä, julkisen talouden vahvistumisesta, valtiontalouden vahvistumisesta ja muun muassa siitä, mikä parhaalla tavalla mittaa kansakunnan ja maan kykyä selviytyä ulkomaisista veloista, elikkä valtionvelan osuudesta bruttokansantuotteesta. Se kertoo sen, mikä on maksukyky, mikä on selviytymiskyky, ja tämä prosenttihan on laskenut, niin kuin tiedetään. Sen arvioitiin vaalikauden mittaan laskevan kyllä jonkin verran mutta jäävän reilusti yli 40 prosentin.

Tämän tänään eduskunnalle jätetyn budjetin täydennyksen etusivuilla näkyy, että nyt se laskee jo alle 35 prosentin ensi vuoden aikana, arvioidaan laskevan. Se kertoo sitä, että julkinen talous ja valtiontalous on todella hyvässä kunnossa, kiitos hyvän työllisyyskehityksen, josta täytyy myöskin osittain antaa hallitukselle arvoa, vaikka se, mikä tulee kansainvälisestä talouskehityksestä ja Suomen mahdollisuudesta hyödyntää sitä, ei ole tietenkään pelkästään hallituksen toimenpiteistä kiinni.

Mutta kun se kehys hirtettiin niin tiukalle tasolle silloin 3,5 vuotta sitten eikä se reagoi parantuneeseen taloustilanteeseen, niin tätä itkumuuria täällä todella on tarvittu ja tarvitaan. Mikäli kehystä ei seuraavan vaalikauden alussa seuraavan hallituksen toimesta selkeästi aseteta uudenlaiselle tasolle, niin itku ja vaikeudet ja ennen kaikkea palvelujen heikkenemisuhka, tieverkon ja rataverkon rapistumisuhka jne. pahenevat.

Täällä haikaillaan uusia tiehankkeita, uusia ratahankkeita. Nythän on tilanne se, että mikäli eduskunta ei tämän budjettikäsittelyn aikana lisää esimerkiksi perusradanpitoon tuntuvasti lisää rahaa, niin kun tänä vuonna rautateistä on 300 kilometriä nopeus- ja painorajoitusten alla, mikäli eduskunta ei lisää riittävästi rahaa ensi vuonna, nämä liikennerajoitukset koskevat jo 600:aa kilometriä ja ilman tasokorotusta vuonna 2011 ne koskevat jo 900:aa kilometriä suomalaista rataverkkoa. Tämä on kehityssuunta, ja sama koskee myöskin tienpidon määrärahoja. Mikäli perustienpitoon ei pystytä lisäämään uutta tasokorotusta seuraavalla vaalikaudella, niin tieverkko rapistuu. Ei ole kysymys tieverkon kehittämisestä ja parantamisesta vaan jatkuvan rapistumisen pysäyttämisestä. Tämän päälle tulevat tietysti kaikki muut menopaineet, eli on hyvin ratkaisevaa, mille tasolle seuraavan vaalikauden budjettikehys asetetaan.

Se, että koko vaalikauden ajan on haikailtu esimerkiksi liikenneinvestointien rahoituksen osalta uusia keinoja — voidaan käyttää valtion omaisuuden myyntituloja, voidaan käyttää elinkaarimalleja, voidaan käyttää lainarahoitusta, otetaan kaupungeilta lainaa ja maksetaan hissun kissun takaisin — on oikeastaan sivuseikka. Tosiasia on, että tämän yhteiskunnan pitää pystyä maksamaan infra, sen riittävä rakentaminen ja ylläpito. Rahoitusmenetelmät ovat oikeastaan sitten vain keinoja toteuttaa se. Kysymys on siitä volyymistä, siitä tasosta, millä lailla näihin varoja kansantaloudessa suunnataan.

Hallitus on sen lisäksi, että se sitoi menot erittäin tiukkaan menokehykseen vaalikauden alussa, toteuttanut kaksinkertaisina ne veronkevennykset, joihin se sitoutui hallitusohjelmassaan. Siitä on kokoomus hallitusta kiittänyt, mutta sillä mitalilla on todella toinen puoli. Se olisi antanut liikkumavaraa huomattavasti, jollei olisi näin menetelty. Surkeimpana esimerkkinä on tietysti varallisuusveron poistaminen, mutta näiden veronkevennysten mitoitus oli liian suuri.

Nyt esimerkiksi sosialidemokraattien piiristä nousee varoittavia sormia, että ensi vaalikaudella ei saa enää verotusta keventää ja vaalien alla ei saa puhua veronkevennyksistä. Viime vaalien alla näin puhuivat kaikki muut puolueet paitsi kokoomus, ja vaalien jälkeen kuitenkin toteutettiin hallituksen toimesta kaksinkertaisina ne veronkevennykset, mihin vaalikauden alussa sitouduttiin. Kyllä nyt on kaikilla puolueilla tietysti oikeus tehdä ehdotuksia verotuksen oikeudenmukaistamiseksi ja miettiä, mitkä veronkevennyskeinot parhaiten auttavat pienituloisia, mitkä tuovat työllisyysvaikutuksia jne.

Mitkään tutkimustulokset eivät tue sitä, että esimerkiksi tuloveron kevennyksiin laitetut miljoonat, sadat miljoonat, automaattisesti toisivat työllisyysvaikutuksina ne menetetyt verotulot takaisin, eivät koskaan täysimääräisenä, vain osittain niillä on tällaista työllisyyttä edistävää vaikutusta. Mutta aivan samanlaista vaikutusta on tutkimusten mukaan nähty esimerkiksi siinä, mikäli elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan, vaikutusta ihmisten ostovoimaan, sitä kautta kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen, elintarvikeketjun työllisyyteen jne. Tässä mielessä, kun vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettiin liittyy vaatimus elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta, niin ei se ole yhtään sen huonommin perusteltu. Se on paremmin perusteltu vaatimus kuin se, mitä hallitus on tähän mennessä toteuttanut ylimitoitettuja tuloveron kevennyksiä.

Arvoisa puhemies! On tulevien eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen muodostamisen vaiheessa tärkeää, mille tasolle silloin asetetaan tulevien vuosien menokehykset niin liikenneinfran, sosiaali- ja terveysmenojen, sivistys- ja koulutusmenojen kuin muidenkin menokohtien osalta. Tällä maalla on tässä taloustilanteessa ja näkyvissä olevassa taloustilanteessa mahdollisuus tehdä oikeudenmukaisempaa politiikkaa kuin mitä tämä hallitus on toteuttanut.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Kyllähän tämä talousarvion täydennysesitys jälleen kerran osoittaa ja tukee hallituksen harjoittamaa erittäin järkevää ja johdonmukaista talouspolitiikkaa. Meidän taloutemme on kehittynyt, niin kuin ministeri täällä totesi, erittäin voimakkaasti tänä vuonna. Jotkut tutkimuslaitokset ennustavat, että mennään päälle 5 prosentin kansantuotteen kasvun osalta, hyvä näin, kun vastaavasti sitten Euroopassa keskimäärin ollaan 2 prosentin kieppeillä, euroalueella noin 2,2 prosentissa.

Tämä on mahdollistanut sen, niin kuin ed. Uotila sanoi, että on voitu toteuttaa myöskin sellaista politiikkaa, joka on luonut uusia työpaikkoja, ja se saldo on kohtalaisen hyvä. Totta kai jokainen meistä olisi toivonut sitä ja toivoo edelleenkin, että työttömyys olisi alentunut voimakkaammin kuin on tapahtunut. Hallituksen tavoite noin 100 000 uudesta työpaikasta tällä vaalikaudella hyvin lähelle tulee toteutumaan, ja siksi on asetettava tavoite seuraavalle vaalikaudelle. Sosialidemokraatit lähtevät tietysti siitä, että myöskin ensi vaalikauden osalta asetetaan selkeä numeraalinen tavoite uusien työpaikkojen luomisen suhteen ja työttömyyden alentamiseksi kohti täystyöllisyyttä.

Koulutuspolitiikan osalta voisi todeta sen, että kyllä meidän pitäisi pystyä nyt vaan tätä koulutusputkea suuntaamaan yhä enemmän tänne ammatillisen koulutuksen suuntaan. Se on kääntynyt, hyvä niin, mutta ei missään tapauksessa riittävästi. Hyvää on se, että oppisopimuskoulutusta lisätään sillä tavalla, että ensi vuoden talousarvioehdotukseen sisältyy 3 000 uuden oppisopimuskoulutuspaikan avaaminen, ja kun otetaan lisätalousarvio huomioon, niin kaiken kaikkiaan tulee 4 000, elikkä päästään noin 26 000 oppisopimuspaikkaan ja tämä on hyvä. Mutta edelleen ammatillisen koulutuksen osalta ohjaaminen toisen asteen ammatillisen koulutuksen suuntaan meidän nuorillemme on välttämätöntä. Tässä suhteessa opetusministeri Kalliomäki on tehnyt hyviä avauksia ja toimenpiteitä.

Kuntatalouden osalta, kyllä se vaan on tosiasia, Kankaanniemi, että kuntatalous hivenen vahvistuu nyt ensi vuonna budjettiehdotuksen mukaisesti, siitä ei pääse mihinkään. Kun Kankaanniemi, Vielma ja myös Kangas esimerkiksi Keskisuomalaisessa arvostelivat sitä, että valtio ei maksa takaisin kunnille sitä velkaa, minkä on itsellään pitänyt, ja nyt me teemme sen, nyt me teemme sen, (Ed. Virtanen: Vähän myöhässä!) niin olisi reilua, että toteaisitte sen, että näin on. (Ed. Vielma: Miksi vasta nyt, kun vaalit ovat ovella?) Tämä on hyvä asia, että tämä velka nyt hoidetaan pois, ja se oli täysin välttämätöntä. Totta on se, että meidän kuntataloutemme on edelleenkin huonolla tolalla. Totta on se, siitähän ei pääse yhtään mihinkään. Turha on silmiä sulkea niiltä tosiasioilta.

Liikennepuolen osalta, samalla tavalla kuin Kangas täällä totesi, on todettava, minkä itse asiassa ed. Laukkanen itsekin totesi, että kyllä Nelostie on meidän valtaväylämme. Se on keskeinen osa Eurooppa-tieverkkoa, ja sen takia ne ratkaisut, mitä sen osalta on tehty, ovat olleet järkeviä. Mutta se ei poissulje sitä, että Suomelle kansallisesti ja kansainvälisen toiminnan ja vientitoiminnan osalta on tärkeä E18. (Ed. Laukkanen: No tulihan se sieltä!) Se on meidän yhteinen asiamme ja kyllä se vaan sillä tavalla on, että se on vietävä seuraavaan hallitusohjelmaan. (Ed. Laukkanen: Onko ed. Laitinen mukana hankkeessa?) — Kyllä, olen ollut ja olen edelleenkin.

Ykköskori toteutuu, niin kuin silloinen ministeri Luhtanen voimakkaasti ajoi. Me teimme tämän vuoden talousarvioon ponnen, jossa todettiin se, että nämä ykköskorin hankkeet on toteutettava. Sitäkin arvosteltiin. Luin Keskisuomalaisesta kollegoitten juttuja, joissa todettiin, että onpa löysä ponsi, tämä ei johda yhtään mihinkään. Minä uskalsin yhdessä muiden hallituspuolueiden kansanedustajien kanssa todeta, että kyllä muuten johtaa ja tulee myöskin Lusi—Vaajakoski toteutumaan. Näin on käynyt. Pitkäjänteisempää liikennepolitiikkaa tietysti täytyy tehdä, ja siitä tullaan totta kai siihen, että kyllä tämä menokehys on probleema, ja on varmasti niin, että kun seuraavia hallitusneuvotteluja käydään, niin ei voida varmaankaan samalla tavalla toimia kuin tämän vaalikauden aikana, että lyödään kiinni menot, jotka eivät sitten jousta, tapahtuu taloudessa mitä tahansa. Ei se voi näin toimia.

Palaan tuohon ponteen vielä. Sanon tästä vielä yhden kerran sen, että kyllä silloin sovittiin, kun vuoden 2006 talousarvio tehtiin, että ykköskorin hankkeet viedään läpi. Se oli poliittinen sopimus, ja sitä hallitus ja ministeri Heinäluoma omassa budjettiehdotuksessaan toteuttivat. Hän oli mukana sopimassa silloin, kun ponsi tehtiin.

Tähän Vaalimaan ongelmaan: Eihän tämä, että rakennetaan piennarta sinne ja käytetään 2,5 miljoonaa euroa, tätä ongelmaa mihinkään ratkaise. Siellä on helpompi ehkä jonottaa ja se lisää liikenneturvallisuutta, mutta kyllähän se ongelma on siinä, että Venäjän puolella ei ole tehty niitä ratkaisuja, mitä edellytetään, jotta tuo kulku siellä sujuisi. Elikkä kyllä Laukkanen on ihan oikeassa siinä, että ongelmat ovat meillä, mutta syyt Venäjän puolella.

Kiitos, puhemies. — (Ed. Laukkanen: Puhuja puhuu viisaita!) — Ed. Laukkanen, eikö olisi loistavaa se, että kun Putin on tulossa tällä viikolla Suomeen, hänet ohjattaisiin ohi virallisen ohjelman Vaalimaalle ennalta ilmoittamatta ja jonot olisivat siellä? Hän näkisi sen todellisuuden, mistä on kysymys. (Ed. Laukkanen: Kyllä he tietävät!) — Totta kai tietävät, mutta kyllähän tämä ratkaisu on hoidettava valtioiden johdon välillä. (Ed. Laukkanen: Voisihan heidät pyytää liikenne- ja viestintävaliokuntaan kuultaviksi!)

Perustienpidon osalta ja radanpidon osalta tavoitteeksi pitää asettaa se, että tehdään selkeä tasokorotus niin, että hallitusohjelmaan se kirjataan. Se tasokorotus sekä radanpidon puolella että maantien puolella perustienpidon osalta on vähintään 100 miljoonaa euroa, vähintään se. Hallitusohjelmaan pitää selkeästi kirjata se.

Verotuksen osalta, vaikka itsekin olen arvostellut aika voimakkaastikin harjoitettua veropolitiikkaa ja siellä on tehty epäoikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka ovat lisänneet eriarvoisuutta, sitä en oikein ymmärrä, että vasemmistoliiton puolelta niin voimakkaasti arvostellaan tuloveron alentamista, koska se on ollut osa tulopoliittista ratkaisua. Matti Huutola SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana on ollut omalta osaltaan toteuttamassa tätä linjaa ja vaatimassa, että tuloveronkevennykset kytketään tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Veropolitiikasta sanoisin ensiksi, että tuloveroa pitää alentaa, mutta pieni- ja keskituloisilta ihmisiltä, ei niin kuin nyt, että se on läpi taulukon ja vielä varmuuden vuoksi annetaan prosenttimääräisenä niin, että se keskisuomalainen metallimies kyllä jää huomattavasti pienemmälle summalle kuin keskisuomalainen suuren firman toimitusjohtaja, eli tässä poikkeaa käsitykseni sillä tavalla. Uskon, ettei Huutolakaan tällaista ole vaatinut, vaan suuntaamista pieni- ja keskituloisiin.

Silloin kun hallitus teki nämä 3,5 miljardin veroratkaisut näihin palkkaverotuksiin ja sitten varallisuusveron poisti, tiedettiin se, että enää ei jää varaa kunnille antaa verohelpotuksia taikka kuntatalouteen lisää rahaa, jotta kunnat pystyisivät peruspalveluitaan tarjoamaan kuntalaisille. Se oli ihan selvä asia. Sen takia kunnat ovat joutuneet sitten veroja nostamaan ja maksuja nostamaan ja leikkauksia tekemään, niin kuin oma kotikaupunkinikin Jyväskylä tekee.

Valtiontalous voi erinomaisesti, se pitää sanoa. Sitä käydään maailmalta katsomassa, niin kuin täällä valtiovarainministeri totesi. Mutta kunnissa sitten haetaan euroja, millä vanhuksia hoidetaan. Minua henkilökohtaisesti eniten ehkä kiusaa kuntataloudessa se, että esimerkiksi vammaispalvelulain piirissä olevia ihmisiä nyt harkitaan vaan niin, että siirretään sairaanhoidon puolelle ja jätetään vähän niin kuin heitteille. Vuosia on voinut saada vammaispalvelua ja nyt kerrotaan, että ei ole rahaa. Näin ei pitäisi tehdä.

Työttömyys laskee hitaasti, niin kuin täällä valtiovarainministeri totesi. Toki työpaikkojakin on tullut lisää — siitä pitää antaa tunnustusta — mutta siitä huolimatta tehdyt työtunnit eivät ole paljon lisääntyneet ja palkkasumma ei ole paljon kasvanut. Eli tämä tietää sitä, että tämmöiset pätkä- ja silpputyöt ovat voimakkaasti lisääntyneet yhteiskunnassa. Tuossa toissailtana televisiossa ihminen, joka on pätkätöitä tehnyt vuosia, sanoi, että se olisi hänelle kuin lottovoitto, kun pääsisi kokoaikaiseen työhön. Viime vuonna tuli 13 500 pätkätyöläistä lisää, ja heitä tällä hetkellä yhteiskunnassa on noin 350 000. Näitä voisi melkein rinnastaa ansioon sidotulla työttömyysturvalla olevien tuloihin.

Sen takia nyt pitäisikin sitten, kun on vielä 250 000—300 000 ihmistä kumminkin työmarkkinoitten ulkopuolella ja vaikka työpaikkojakin tulee lisää, kumminkin heillekin antaa jotain tasokorotusta. Ei neljään vuoteen ole tullut mitään, ja kyseessä ovat tämän maan pienituloisimmat ihmiset. Kyllä siihenkin päähän tulohaitaria pitäisi jotain antaa. Samoin nämä eläkeläisille luvatut asiat, varsinkin keskusta viime vaalien alla lupasi hyvin höylisti lisää etuja ja rahaa eläkeläisille. Luulenpa, että keskustan vaalivoittokin oli näitten lupausten takana, ja nyt ei ole niitä lunastettu. Eli ei näy merkkejä taitetusta indeksistä, sen palauttamista ei ole tainnut missään pöydissä ottaa keskusta esiin.

Täällä on perustienpidosta paljon puhuttu ja tienpidosta. Siellä on semmoinen 50 miljoonan vaje niin tienpidossa kuin radanpidossakin, ja niitä pitäisi seuraavat kymmenen vuotta vähintään maksaa.

Venäjälle menevistä teistä ja pulmista toivoisi, että kun Venäjästä on todennäköisesti tulossa Wto:n jäsen, ne sopimukset velvoittaisivat Venäjääkin toimimaan. Kun presidentti Putin siellä rajalla käy, on aina tyhjää, mutta muulloin siellä on kymmenien kilometrien jonot.

Kun nyt Outokumpua myytiin ja Sampoa ja valtiokin siitä melkoisia summia tulee saamaan, niin näitä rahoja voisi tiemäärärahoihin käyttää. Ne ovat tämmöisiä perusinvestointeja. Se ei ole syömävelkaa, miljarditolkulla on tullut valtiolle taikka hallitukselle rahaa ohi budjetin, mutta niitä ei ole kumminkaan haluttu käyttää tällaisiin tie- ja ratahankkeisiin. Väitän, että ne ovat tuottoisempia kuin se, että maksaa Euroopan pienintä valtionvelkaa pois.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän tässä puheenvuorossani eduskunnan huomiota jälleen kerran valtion harjoittamaan kiinteistöpolitiikkaan. Kuten vuoden 2007 talousarvion täydentämisehdotuksesta voidaan havaita, niin eduskunnalta pyydetään Senaatti-kiinteistöjen luovutukselle suostumusta, koska sen Helsingille luovutetun määräalan taloudellinen arvo on yli 10 miljoonaa euroa. Minulla ei ole mitään tätä vastaan, mutta vaikka Helsinki on luovuttanut vastikkeeksi valtiolle tonttimaata, on tämä kauppa kuitenkin esimerkki siitä, että asiat hoituvat, kunhan vain tahtoa ja halua riittää. Ja näin hyvä ei tilanne valitettavasti kuitenkaan ole vielä koko meidän maassamme. Pidän erittäin vastuuttomana valtion kiinteistöomaisuuden kunnossapidon laiminlyöntejä. Tältä osin maassamme on runsaasti esimerkkejä, ja minä otan niistä nyt esille yhden, ja Jyväskylästä.

Jyväskylässä oleva niin sanottu Valtiontalo on esimerkki Alvar Aallon alkutuotannosta. Se oli hyvin pitkään valtion omistuksessa, ja kun viereen rakennettiin teletoimintaa varten tarvittu maanalainen laitesuoja, vaurioitettiin tuota Valtiontaloa paalutuksen yhteydessä ja koko rakentamisen yhteydessä niin, että se on käytännössä pysynyt kasassa vuosikymmenet vain vaijerien avulla, siis Alvar Aallon suunnittelema rakennus. 1980-luvulla Jyväskylän kaupunki kiirehti lähes joka vuosi silloista Rakennushallitusta korjaamaan tuon Valtiontalon, mutta mitään ei tapahtunut. Valtio halusi saada vain tuon rakennuksen pois omistuksestaan, ja pelastajaksi tuli Jyväskylän kaupunki tekemällä sitten kiinteistöjen vaihtoja valtion omistajatahon kanssa.

Mikä on sitten tilanne tänä päivänä? Rakennus on suojelukohde, ja se on peruskorjattava luonnollisesti sen mukaisesti. Valtion taholta on kuitenkin aivan viime aikoina ilmoitettu, että se ei osallistu kyseessä olevan rakennuksen peruskorjauskustannuksiin, vaikka mielestäni siihen olisi selkeästi moraalinen velvollisuus. Mielestäni valtiolla on todellakin velvollisuus osallistua tällaisten kiinteistöjen peruskorjauskustannuksiin muuallakin kuin Jyväskylässä. Tämä oli vain yksi esimerkki. Ei voi olla mitenkään moraalisesti, poliittisesti eikä taloudellisesti hyväksyttävää, että valtio lyö laimin rakennustensa kunnossapidon ja siirtää sitten myöhempien vaihtojen, kauppojen kautta vastuun uudelle omistajalle. Näitä esimerkkejä löytyy. Tällaisissa tilanteissa valtiolla on aina neuvotteluvaltit. Se pystyy jopa sanelemaan ratkaisuja oman mielensä mukaiseksi.

Arvoisa puhemies, Alvar Aallon tuotannon ystävä, tiedän, edellä esille ottamani esimerkki, Jyväskylän Valtiontalo, on yksi kohde, jonka korjaamiseen mielestäni valtion tulisi osallistua ja se olisi budjeteissa huomioitava. Se olisi tapa kunnioittaa Alvar Aallon elämäntyötä, se olisi tapa luoda valtiokoneistolle edes hivenen enemmän kulttuurista imagoa rakennussuojelun osalta kuin mitä sillä tänä päivänä on. Tänä päivänähän talousarviot tehdään kiinteistöjenkin osalta liian paljon pelkästään viimeisen rivin eli eurojen perusteella eikä kulttuuriarvoille ole vielä riittävää painoarvoa. Tämän vuoksi olisi todella toivottavaa, että nyt budjetin käsittelyn yhteydessä otettaisiin määräraha, kokonaismääräraha, yksi määräraha, jonka puitteissa suojelukohteita sitten rahoitettaisiin ja avustettaisiin, ja nimenomaan sellaisia suojelukohteita, jotka ovat sen arvoisia, että ne pitää ehdottomasti peruskorjata. Ne pitää ehdottomasti säilyttää tuleville sukupolville. Mutta kun niiden kustannukset iän, koon ja muiden syiden vuoksi ovat korkeat, niin kustannuksia tulisi jakaa julkisyhteisön niin, että niihin osallistuvat sekä valtio että kunnat ja tarvittaessa tietysti muutkin yhteisöt.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Tästä talousarviosta oikeastaan puuttuvat sosiaali- ja terveysministeriön sektorilta ja työvoimaministeriön sektorilta aika merkittävät asiat. Meillähän nyt yt-laki on täällä käsittelyssä, sitten meidän maahanmuuttajapolitiikkamme, siihen liittyvä koulutus, harmaan talouden estäminen, siihen liittyvä työsuojelutarkastajien määrä ja koko työvoimaministeriön henkilöstömäärän rahat. Elikkä missä ovat ne rahat, joita nyt sitten lisääntyvät tarpeet vaatisivat niin elinkeinokeskuksille kuin työsuojelupiireille. Elikkä tämä on semmoinen asia, mikä kävelee eteen sitten. Vaikka me koko ajan säädämme hienoja lakeja, niin meillä ei ole sitten välineitä eikä henkilöstöä, joka niitä vahtii ja valvoo.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä käsiteltävällä asialla on hallituksen toimesta haluttu kiinnittää huomiota niihin tarpeisiin, joihin on perusteltua ja välttämätöntä osoittaa lisää määrärahoja. Tämä on aivan oikein, ja juuri näin tulee voida tehdäkin. Täällä on monia kohteita, joihinka rahaa tarvitaan, aivan oikein tuotu esille. Valtio on merkittävä omistaja. Täällä ed. Vielma mainitsi muun muassa kiinteistöjä, mutta me kaikki tiedämme, että tieverkoston osalta valtio on todella suuri omistaja. On kysymys arvokkaasta infrastruktuurista, joka rapistuu, ellei voida sen kunnossapitoon osoittaa riittävästi varoja. Tämä koskee osaltaan kaikenasteisia teitä, mutta koskee erityisesti myös maaseudun niin sanottuja vähäliikenteisiä teitä. Perustienpitoon on voitava osoittaa riittävästi rahoja. Kysymys on kansallisesta asiasta. Suomen puuhuolto, taloutemme selkärankaan olennaisesti vaikuttava asia, perustuu juuri liikenneyhteyksiin, niin maantieliikenteen kuin rautatieliikenteenkin yhteyksiin. Näihin tulee voida osoittaa rahoja.

On aivan oikein, että pääratoihin ja niin sanottuihin Ten-ratoihin on osoitettu valtion toimesta rahoja, tämä paine tunnetaan ja tiedostetaan. Mutta tämän tulisi samalla heijastua ja kohdentua myös muihin ratoihin, vieläpä niin sanottuihin vähäliikenteisiin ratoihin. Rautatieverkko kuten maantieliikenneverkko, väylät kokonaisuudessaankin, on kokonaisuus, ikään kuin puu, jossa kaikki osat ovat välttämättömiä. Jos puussa on vain runko ilman toimivia oksia ja edelleen pienempiä oksia, se puu kuolee hyvin pian. Sen takia on nähtävä liikenneverkko kokonaisuutena, jossa kaikilla osilla on tärkeä sijansa. Tämä vaikuttaa koko yhteiskunnan toimivuuteen.

Edelleen näkisin hyvin tarpeelliseksi, että yhteiskunnassa jaksetaan panostaa myös perusopetukseen. Kunnathan ovat todella taloudellisesti ahtaalla ollessaan joutuneet vähentämään paitsi kouluverkostoa myös suurentamaan opetusryhmiä. Erityisesti tämä luokkakoon suureneminen on kielteinen asia. Kielteinen asia, joka tulee myös kalliiksi lyhytnäköisten säästöjen tavoittelussa. Luokasta ei tule hyvä työympäristö oppilaille eikä opettajillekaan, jos siellä ei voida toimia tarkoituksenmukaisesti. Tarkoitan sitä, että kouluissa tulisi olla työrauha ja sellainen ilmapiiri, että koulukiusaaminen saataisiin kaikista ikäluokista kitkettyä pois. Se ei kuulu kouluun. Ja samalla tässä annettaisiin hyvää kasvatusta myös tulevaa aikuisuutta varten.

Näen tärkeäksi, kuten täällä on tuotu myöskin esiin, hoito- ja hoivatyöhön panostamisen. Nämä ovat peruskysymyksiä, joihin tulee voida osoittaa rahaa. Joukkoliikenteen osto on myös yksi tärkeä asia. Erityisesti opiskelijat, eläkeläiset kuin myös muut joukkoliikenteen käyttäjät tuntevat kipeästi, että liikennevuoroja on jouduttu supistamaan. Supistaminen on kielteinen kehitys, joka vain aiheuttaa paineita uusiin supistuksiin. Toivon, että niin linja-autoilla, taksibusseilla kuin junilla hoidettava joukkoliikenne kautta koko maan nähtäisiin osana suomalaista infrastruktuuria, yhteiskunnan toimivuutta.

Perustienpidon määrärahoihin vielä palauttaisin talvikunnossapidon. Nyt muun muassa Keski-Suomessa on useilta tieosuuksilta valitettu sitä, että talvikunnossapidon taso on heikentynyt, kun raskas, niin sanottu tiekarhukalusto on, ei nyt suoraan loppunut, mutta vähentynyt ja kunnossapitoa tehdään kevyemmällä kalustolla. Talviaikaan koetaan hyvin ongelmalliseksi se, että kun lumi sataa, niin kevyellä kalustolla tämä lumi ei lähde tamppautuneena ja urautuneena pois, vaan tielle jäävät liikennettä vaarantavat ja vaaralliset urat, jotka osasyinä ovat vaikuttaneet moniin liikenneonnettomuuksiin, joissa myös ihmishenkiä on talvikausina menetetty. Siksi toivoisin, että voitaisiin palauttaa aiemmin ollut raskas kunnossapitokalusto, tiekarhut, myös talvikunnossapitoon, jolloinka teiden kunto olisi turvallisempi ja liikenne voisi olla myös sujuvampaa.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että valtiontalous pyrkii elämään tarpeisiin vastaamalla, haasteisiin vastaamalla ajanmukaisesti. Mutta näitä haasteita on aina paljon ja meillä edustajilla on velvollisuutemme tuoda niitä esille. Ja jos ei kaikkia asioita voida heti toteuttaa, niin toivon, että esille tuodut asiat ovat pohjana seuraaville valmisteluteille.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Laitinen ihmetteli, miksi vasemmistoliitto niin hanakasti vastustaa verojen kevennyksiä, pitää vastata, että emme me niin kauhean hanakasti haluaisi niitä vastustaa, mutta valitettavasti on ollut hieman pakko. Olen henkilökohtaisesti aina kannattanut keynesiläistä talouspolitiikkaa, ja suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen on perustunut sille talouspolitiikalle jo pitkään.

Se, mikä nyt minua ja vasemmistoliittoa huolestuttaa, on, että olemme objektiivisesti, joka tapauksessa subjektiivisesti, olleet näkevinämme, että taloudenpidossa on tapahtunut selkeä muutos: siirrytty uusliberalistiseen suuntaan. Vaikka sinänsä annan tunnustusta hallituksen suhdannepolitiikalle viime vaiheessaan, sillä tulokset ovat kohtuullisen hyviä, seurauksena valitettavasti — ja väitän, että seuraus liittyy kiinteästi juuri siihen — on se, että eriarvoisuus tässä maassa on kiistatta lisääntynyt. Se johtuu siitä, että keynesiläistä politiikkaa myöskin verotuksessa on siirretty uusliberalistiseen suuntaan siten, että absoluuttisesti suurimmat veronkevennykset on suunnattu suurituloisimmille.Vanhan keynesiläisen talousteorian mukaan, kun kerroinvaikutuksella on keskeinen osuus, köyhien kulutusalttius on se, millä taloutta kaikkein parhaiten pyöritetään. Nyt ne rahat ovat menneet johonkin muuhun kuin suoraan suomalaiseen kulutukseen. On toki mennyt siihenkin, ja se on vaikuttanut.

En epäile missään määrin ed. Laitisen henkilökohtaista vilpittömyyttä, toivottavasti en joudu epäilemään koko sosialidemokraattisen ryhmänkään vilpittömyyttä. Mutta olen huolissani, koska mielestäni sosialidemokraattisella puolueella tässä maassa on poliittisesti keskeisin vastuu siitä, että suomalaisen yhteiskunnan suunta ei tältä osin muutu. Toivon, että niin ei käy, mutta olen ollut näkevinäni huolestuttavia merkkejä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Päiväjärjestyksen ensimmäinen asia on keskusteluttanut eduskuntaa hyvinkin pitkälle ja monipuolisesti. Tietysti monta asiaa sisältyy hallituksen esitykseen ensi vuoden talousarvion täydennykseksi. Huomio kiinnittyy erityisesti siihen, että kun keskustapuolue on hallituksessa, myöskin Kemera-rahoja jälleen kerran lisää vähennetään verrattuna siihen, mitä ensi vuoden talousarviossakin oli jo esitetty. Tätä perustellaan suunnittelutehtävien tarkentuneella arviolla. Mielestäni 200 000 euron vähennys on aika olematon ja erikoinen verrattuna siihen kokonaismäärään, mistä rahoituksessa yleensä puhutaan.

Arvoisa puhemies! Liikenneministeriön hallinnonalalla kiinnittyy huomio siihen, että perustienpitoon yleisesti ei ole esitetty mitään, vaikka käsitykseni mukaan eduskunnassa on yksimielinen tahto aika huomattavaankin korotukseen. Mutta sitten kun puhutaan länsimetrosta, niin rahaa näyttää löytyvän heti 1,5 miljoonan euron edestä jopa suunnitteluunkin.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vain pari huomiota tästä lisätalousarviosta. Todellakin panen ilolla merkille esimerkiksi itärajan pienten kuntien tilanteen, sen, että siellä on huomioitu Pielisen Karjalan alueen tilanne, jossa vaikeaa työllisyystilannetta kohennetaan omalta osaltaan sosiaaliturvamaksukokeilulla ja myös sillä, että tuetaan niitä yrityksiä, joissa palkataan ensimmäinen ulkopuolinen työmies tai ensimmäinen henkilö vapailta työmarkkinoilta työsuhteeseen. Tämä on erittäin hyvä parannus, koska pitää muistaa, että tällaisilla paikkakunnilla kuin Ilomantsi, Rautavaara, Lieksa, Nurmes, Valtimo loppujen lopuksi suuria yrityksiä oikeastaan ei olekaan. Ne kaikki ovat tällaisia pieniä yrityksiä ja ennen kaikkea juuri perustettuja yhden miehen tai yhden naisen yrityksiä. On tärkeää, että saadaan nyt määrärahoja tähän talousarvioon ja ennen kaikkea niin, että saadaan tämä kokeilu hyvällä vauhdilla liikkeelle.

Arvoisa herra puhemies! Toinen asia, jota haluaisin huomioida, on Unifil-operaation määrärahojen saaminen tänne budjettiin ja nimenomaan niin, että tuetaan eduskunnan vahvalla tahdolla sitä, että saadaan hoitoon tämä Libanonin vaikea tilanne. Todella Suomenkin osalta vastuu kannetaan siitä, että tämä kriisi saadaan vihdoin pysähtymään ja ennen kaikkea, että se ei lähde laajenemaan siellä tulenaralla alueella Lähi-idässä.

Arvoisa puhemies! Oikeastaan yksi huomio vielä: Katselin työttömyyslukuja, miten työllisyystilanne on Suomessa parantunut, ja ennen kaikkea bruttokansantuotteen kasvu, joka on erittäin positiivinen luku tällä hetkellä. Pannaan ilolla merkille, että tässä asiassa kuitenkin on hallituksen talouspolitiikka ja veropolitiikka onnistunut, kun on saatu näin vahvaa työllisyyttä aikaan.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Minäkin kiinnittäisin huomiota siihen, miten tällä hallituskaudella on valtiontaloutta hoidettu. Se on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin mihin kolme ja puoli vuotta sitten osattiin tähdätä ja mitä silloin toivoa. Siitä kertoo myöskin mukavaa kieltään työllisyyslukujen kehittyminen. Tosin urakkaa on vielä edelleen.

Vähän kuin vastauspuheenvuoron tyyppisesti vastaisin ensinnäkin ed. Virtaselle, kun hän vastuutti sosialidemokraatteja maan asioitten hoidosta. Ei 25 prosentin kannatuksella missään yhtiökokouksessa määräillä. Me olemme vähemmistössä. Suomen parlamentti on eräs Euroopan unionin porvarillisimmista parlamenteista, niin kuin me kaikki tiedämme. Meillä onneksi on sellaiset valtasuhteet, että meidän täytyy olla yhtä mieltä ja hakea konsensusta. Pidän sitä erittäin hyvänä, että tilanne on sillä tavalla.

Ed. Vistbackalle länsimetrosta: Pitää paikkansa, valtio on 30 prosentilla sitoutunut kustannuksiin, (Ed. Vistbacka: Yhtenä yönä!) mutta kunnat maksavat 70 prosenttia. Muualla maassa kunnat eivät yleensä maksa mitään. Suurten kaupunkien joukkoliikennettä ei tueta eurollakaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki satsaa yli 100 miljoonaa euroa joukkoliikenteeseensä. Kyllä tässä on perusteet myös siihen, että jollain panoksella kehitetään joukkoliikennettä Pääkaupunkiseudulla. Suurimmat hyödyt saadaan nimittäin joukkoliikenteen tukemisesta niillä seuduilla, missä joukkoliikennettä on paljon. Se on järkevää, turvallista, ympäristöystävällistä ja taloudellista. Kannatan sitä, että suurissa kaupungeissa joukkoliikennettä tuettaisiin valtion varoin.