Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt ensimmäisessä käsittelyssä oleva hallituksen esitys järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on sinällään monilta osin ihan puolustettavissa ja myöskin vastaa käytännön elämän tarpeita. Edellinen muutos, joka tehtiin, aiheutti sen, että varsinaisesti ilman peruskoulutusta ei voitu hyväksyä järjestyksenvalvojaa kuin aina yhtä tilaisuutta kohden. Siitä tuli sellainen rahastuksen maku, kun määrättyjä urheilutapahtumia esimerkiksi järjestettiin aina silloin tällöin ja kun koulutus on ollut ainakin tuolla periferiassa monen mielestä sangen arvokasta ja vaikeuttanut järjestyksenvalvojien saamista.

Siltä osin voi sanoa näin, että kun täällä on todettu tässä hallituksen esityksessä ensinnäkin, että voidaan samassa paikassa järjestettäviin saman luonteisiin tilaisuuksiin myöntää lupa kuudeksi kuukaudeksi kalenterivuoden aikana, niin tältä osinhan valiokunta on näköjään perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta lähtenyt pohtimaan asiaa ja sen perusteella muuttanut sitten hallituksen esitystä siten, että tällainen niin sanottu poikkeuslupa ilman varsinaista koulutusta voidaan myöntää enintään neljäksi kuukaudeksi yhden vuoden aikana. Itse en tätä muutosta kyllä oikein henkilökohtaisesti ymmärrä, mutta kai perustuslakivaliokunta viisaudessaan on sitten asiantuntijalausuntoihin perustuen tällaisen lausunnon hallintovaliokunnalle antanut, jossa hallintovaliokunta on sitten joutunut noudattamaan perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja on päätynyt sitten tähän neljään kuukauteen esitetyn kuuden kuukauden sijaan.

Tässä mietinnössä on hyvin seikkaperäisesti jälleen kerran käsitelty tilannetta, jossa on kielto toimia järjestyksenvalvojana. Jälleen kerran haluan todeta sen, että olen henkilökohtaisesti eri mieltä siitä, että on näin totaalinen kielto esimerkiksi poliisin osalta. Lun sitä nyt on vielä laajennettu Tulliin ja Rajavartiolaitos on jo aikaisemmin ollut tässä mukana, pidän tätä kyllä liioiteltuna, kun pohtii käytännön elämän tilanteita joissakin pienemmissä kyläjuhlissa tai jossakin muussa. En tiedä, millä tavoin poliisin oikeudet ja velvollisuudet siellä joutuvat ristiriitaan poliisilain mukaisten poliisimiehen tehtävien kanssa, niin kuin laissa esitetään. Mutta jostakin syystä ja jostakin tämä asia on saatu vireille tässä muodossa aikoinaan, ja eduskunta sen on hyväksynyt vuonna 2005. Siltä osin siihen ei ole sen enempää niin sanotusti nokan koputtamista, mutta vieläkin ihmettelen tätä ehdottomuutta tuntien kuitenkin jonkin verran kyseistä alaa.

Arvoisa puhemies! Järjestyksenvalvojakoulutus sinällään on varmasti hyvä asia, kun on myöskin viime päivien uutiset vartijoitten toimista, jotka ovat myöskin määrätynlaisia koulutuksen saaneita järjestyksenvalvojia. On tietysti aina paikallaan, että koulutus on tasokasta, laadukasta ja myöskin teoreettisen opetuksen ohella saadaan käytännön läheistä koulutusta. Valiokunnan mietinnössä korostetaan myös sitä, että kertauskoulutus nimenomaan ainakin silloin, kun lainsäädäntö muuttuu, jotta järjestyksenvalvojat pysyvät ajan tasalla, on tietysti aina paikallaan.

Järjestyksenvalvojien kouluttajana tavallaan toimii tämän esityksen mukaan Poliisikoulu, mikä varmasti on hyvä asia. Mutta itse tietysti ajattelen sillä tavoin, että jos on henkilöitä, jotka ovat käyneet Poliisikoulua usean vuoden, tällaisilla henkilöillä voisi olla kyllä valmiuksia antaa koulutusta järjestyksenvalvojille. Katsoisinkin, kun tässä muutaman vuosikymmenen aikana on hyvin voimakkaasti kiristetty virkamiesten toimia taikka niin sanottuja sivutöitä eli aina pitäisi saada sivutoimiluvat ja niihin ei aina ole suhtauduttu kovinkaan myönteisesti esimiestasolla, mitä vieläkin kyllä hämmästelen, kun ottaa huomioon myöskin sen palkkatason, joka varsinkin nuoremmalla poliisihenkilöstöllä on, että minun mielestäni olisi paikallaan kyllä näitä sivutoimilupia myöntää silloin, kun ei ainakaan ole ristiriitaa poliisilain määrittämien tehtävien kanssa.

Arvoisa puhemies! Uskon näin, että tämä selkeyttää joiltakin osin sitä tilannetta, joka tällä hetkellä on kentällä. Kokoontumislain 18 §:n osalta on kyllä mielenkiintoista luettavaa se, millä tavoin jälleen kerran perustuslakivaliokunta on lähtenyt lausunnossaan tulkitsemaan välitön läheisyys -sanontaa, ja sen seurauksena nyt sitten näköjään hallintovaliokunta on laittanut 18 §:ään hyvinkin moni-ilmeisesti ja monisanaisesti tämän välitön läheisyys -tulkinnan, joka varmasti on omalta osaltaan selventämässä tilannetta. Mutta kaiken kaikkiaan voisi sanoa näin, että onhan tällä viimeaikaisella lainsäädännöllä sellainen kaiku ainakin minun korvissani, että melkein kaikkiin tehtäviin pitäisi saada yksityisoikeudellisesti siviilihenkilöitä hoitamaan ja viranomaisia sen kun vähennetään. Minun mielestäni kyllä suunnan pitäisi olla, että kun ollaan tekemisissä tällaistenkin asioitten kuin yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämisen kanssa, silloin kyllä pitäisi olla riittävästi virkamiehiä eikä pitäisi turvautua tällaisiin vartijoihin ja muihin vastaaviin.