Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tähänkin lakiesitykseen otan kantaa lähinnä käytännön kokemusten perusteella, tähän pääasiaan siitä, miten lähisuhdeväkivaltaan on puututtava.

Tässäkin tilanteessa kyse on heikomman suojasta, siitä, että lähisuhteessa heikompi osapuoli ei aina kykene viemään asiaa eteenpäin, vaikka on väkivallan uhriksi joutunut. Sen vuoksi on tärkeää, että lievätkin väkivallanteot tulevat virallisen syytteen alaisiksi. Näin ei ole uhrin tahdosta riippuvainen kysymys, eteneekö asia vai eikö se etene, ja näin ollen tekijä ei pysty vaikuttamaan yhtä selvästi siihen asian etenemiseen.

Kaiken kaikkiaan on aivan erinomainen asia, että nyt lähisuhdeväkivaltaan päästään entistä tarkemmin kiinni. Tästä olemme tietysti keskustelleet jo jonkun aikaa, ja ehdin itsekin jo jossakin vaiheessa hieman turhautua, kun näitä esityksiä tämän lain säätämiseksi ei tullut, mutta onneksi olemme nyt tähän tilanteeseen päässeet.

Arvoisa puhemies! Haluan yhteen kysymykseen tämän lainsäännöksen yhteydessä kiinnittää huomiota, kun sitä ei ole juurikaan noteerattu edes siellä, missä muutoksia on tulossa. Nimittäin kouluissa tämä laki aiheuttaa myös merkittäviä muutoksia. Liian usein oppilaiden väliset konfliktit koulussa yritetään ratkaista väkivallalla, ja liian usein väkivallan kohteena on myös opettaja.

Tässä laissa säädetään myös työsuhteessa tapahtuvasta väkivallasta. Me päätimme lakivaliokunnassa saattaa työ- ja lähisuhteessa tapahtuvat lievätkin pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi. Näin ollen myös työsuhteessa syyttäjällä on oikeus ajaa syytettä, vaikka asianomistaja ei olisi sitä erikseen vaatinut. Työpaikalla syyttäjän syyteoikeuden laajentaminen koskee tilanteita, joissa väkivalta tai sen uhka liittyy työhön ja tapahtuu työtehtävien hoitamisen aikana. Tällä siis parannetaan myös opettajan turvaa.

Tutkimusten mukaan viidenneksessä kouluja on esiintynyt tilanteita, joissa oppilas on uhannut opettajaa väkivallalla. Opettajia suojataan jo nykyisin, kun kyse on virkatehtävistä, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä. Näissä tehtävissä kohdattu virkamiehen vastustaminen on jo nyt virallisen syytteen alaista. Uuden säännöksen myötä virallisen syytteen alaiseksi tulee myös lievä pahoinpitely, joka kohdistuu opettajaan sellaisissa tehtävissä, joihin ei liity julkisen vallan käyttöä. Enää rajanvetoa ei ole siis tarpeen käydä. Opettajaa suojataan kaikissa tilanteissa.

Toki on selvää, että oppilaan opettajaan kohdistaman lievän pahoinpitelyn käsittelyssä on otettava huomioon opettajan ja oppilaan välinen kasvatuksellinen ja opetuksellinen erityissuhde. Niin ikään on huomattava, että tekijänä on usein alaikäinen. Tarkoitus ei olekaan tuoda muutoksia niihin käytäntöihin, joiden avulla opettajan ja oppilaan väliset riitatilanteet pyritään kouluissa nykyisin selvittämään.

Arvoisa puhemies! Tässä samassa yhteydessä päätimme parantaa alaikäisen uhrin asemaa. Jo nykyisin alle 15-vuotiaisiin kohdistuva lievä pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä ikäraja nostetaan nyt 18 vuoteen. Ikärajan nosto koskee myös kouluissa tapahtuvia oppilaiden välisiä tilanteita. Opettajan näkökulmasta tämäkin tilanne yksinkertaistuu. Lieväkin pahoinpitely etenee syyttäjän toimesta, jos se vain tulee ilmi. Näissäkin tilanteissa on selvää, että koulun muihin toimenpiteisiin väkivallan ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi ei ole tarkoitus tällä muutoksella puuttua.

Arvoisa puhemies! Lähi- ja työsuhteessa tapahtuva sekä alaikäisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa uhrille erityistä kärsimystä. Tilanteissa, joita ei voi paeta tai joissa pahoinpitelijä pettää uhrin läheisyyteen perustuvan luottamuksen, seuraukset ovat yleensä kauaskantoisia. Siksi nyt käsiteltävä laki on erittäin tärkeä ja tehtävät muutokset ovat välttämättömiä.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä sinällään hyvä laki tuo tämän perusteluosan mukaan — esityksen perusteluissa todetaan näin — lähisuhdeväkivaltaa koskevan syyteoikeuden piiriin kaikkiaan noin 5 000 uutta tapausta, mikä huomioidaan sitten tuomioistuinten ja syyttäjien osalta, mutta todetaan, että poliisin osalta on pärjättävä ja pitäisi pärjätä ilman lisäresursseja. Selvää on, että tällainen ei ole mahdollista. Tapausten määrä on niin valtava, ja poliisi joutuu ensisijaisesti kuitenkin olemaan puuttumassa epäkohtiin ja työllistettynä.

Onneksi lakivaliokunta on ottanut tähän kannan, jossa todetaan, että poliisille on turvattava riittävät resurssit tämän uudistuksen toimeenpanemiseen ja tämä ei myöskään saa viedä ja vaarantaa poliisin muita työskentelyresursseja. Nyt täytyy sitten vaan toivoa, että jotta tämä laki ei jäisi kuolleeksi kirjaimeksi, tämä poliisien resursointi todella otetaan hallituksen toimesta huomioon.