Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! On surullista, että joka vuosi joudumme keskustelemaan täällä Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jaosta ja Raha-automaatin asemasta. Raha-automaatin merkitys sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittajana on kiistaton. On muistettava myös Raha-automaatin peruslähtökohta. Raha-automaatin ovat perustaneet sosiaali- ja terveysjärjestöt rahoittaakseen sosiaali- ja terveystyötä, niin sanottua kansanterveystyötä. Myöhemmin, aivan oikein, Raha-automaattiyhdistyksen ja muutkin maassamme toteutetut rahapelit ovat tulleet valtioneuvoston valvontaan ja huolehditaan rahojen oikeellisuudesta ja pelien toteutumisesta voimassa olevan arpajaislain mukaisesti.

Kun Raha-automaatin tuoton jaettavasta summasta päätetään, joka vuosi alustavasti käydään yhteistyö- ja linjausneuvotteluja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Niin on tehty ensi vuoden budjettiakin ajatellen ja sovittu muun muassa, että painopisteet ovat vanhusten toimintakykyä parantavissa palveluissa, huumeongelmien korjaamisessa, erityisesti päihdeongelmien osalta, lasten iltapäivätoiminnassa, syrjäseutujen kehittämisessä, sosiaalisen luototuksen kehittämisessä ja heikossa koulutus- ja työmarkkina-asemassa olevien nuorten aseman parantamisessa.

Arvoisa puhemies! Nämä ovat juuri niitä asioita, joista keskusteltiin usean tunnin ajan tänään, kun keskusteltiin maan taloudesta, budjetista ja lisäbudjetista. Erityisesti laman aikana juuri näitä palveluja on jouduttu alasajamaan vaarallisen ohuelle tasolle. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut järjestöjä, jotka ovat täydentäneet julkisen sektorin toimintaa tuottamalla ammatillisesti palveluja ammattihenkilöstön toteuttamina mutta tuoneet myös satojentuhansien henkien vapaaehtoispanoksen, joka on toimintaa, jota koskaan millään kutsulla tai rahalla ei voida saada toteutetuksi samassa määrin julkisen sektorin toimesta, kuten ei myöskään yksityisen palvelujen tuottajan toimesta.

Vuosittain on keskusteltu siitä, onko valtiovarainministeriön budjettiriihessä osoittama viivain oikealla kohdalla, paljonko Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta niin sanotusti jäädytetään ja paljonko jaetaan järjestöille. Siitä on käyty vuosittain keskustelua budjetin yhteydessä, ja eduskunta on määrää lisännyt lähes joka vuosi kymmenen viime vuoden aikana, onneksi. Sen myötä on voitu tehdä kehittämis- ja vielä kokeilutoimintaakin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla.

Ehkä osittain tästä syystä valtiovarainministeriö esittää, että Raha-automaatin veroprosenttia nostetaan 5:stä 10 000:een. Juuri pari vuotta sitten Raha-automaatin veroprosentti nostettiin 3:sta 5:een perusteluna, että se on yhtenevä Veikkauksen kanssa. Se oli aivan oikein. Nyt ei voi löytyä muita näkökulmia kuin se, että keskustelu jaettavan summan muutoksista eliminoidaan imuroimalla rahat jo etukäteen pois. Tässä ei oteta huomioon edes sitä, mitkä mahdollisesti ovat tulevat suhdanteet, miten vaikea sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne on, tarvittaisiinko mahdollisesti hyvinkin kipeästi sitä ylijäämän osuutta, joka olisi silloin arvion kohteena.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että veroprosentin nostaminen 5:stä 10:een kaksinkertaistaisi valtiolle tulevan määrän 170 miljoonasta 340 miljoonaan markkaan. Arvoisat kollegat, hyvin tiedätte sen, että kun puhumme kuntatasolla 1 000 markasta, järjestötasolla 100 markasta, niillä kaikilla on suuri merkitys. On edesvastuutonta väittää, ettei 340 miljoonan verotuksella olisi merkitystä järjestötoiminnalle — on tietenkin.

Vielä merkittävämpää on se, että laman aikana pala palalta siirrettiin valtion budjetissa valtion rahoitettavaksi kuuluvia toimia Raha-automaatin rahoitettavaksi, muun muassa veteraanien kuntoutus, raittiustoimintaa ja lukemattomia muita. Tämä varmasti siinä taloudellisessa tilanteessa on ollut merkityksellistäkin, mutta se on jo tuntuva osa, merkittävä osa, Raha-automaatin tuotosta. Kun valtiolle lakisääteisesti kuuluvia tehtäviä rahoitetaan Raha-automaatin tuotolla ja lisäksi verotuksella ikään kuin etukäteen otetaan Raha-automaatin tuotosta merkittävä osa vain valtion budjetin katteeksi, vaarannamme Raha-automaatin monopolin.

Vain pari vuotta sitten käytiin hyvin veitsenterällä monopolikeskustelun osalta, kun tiesimme, että Euroopan parlamentissa käytiin pitkä oikeusprosessi siitä, onko Raha-automaatti järjestöjä rahoittava suomalainen spesiaali pelimuoto vai onko se yleinen kilpailulainsäädännön alainen liiketoimi. Näillä menettelytavoilla, jotka liittyvät muun muassa veron nostoon, monopoliasema vaarannetaan, ja minusta tämä on alan asiantuntemattomien talousnikkareiden vastuutonta toimintaa. Mistään ei tule sitä rahaa, ei julkiselle, yksityisille, puhumattakaan järjestöistä, tarvittavaa rahaa, joka tämän myötä menetetään. Tässä taloudellisessa tilanteessa ja maailmantilannetta ennakoitaessa ei luulisi, että Suomen eduskunnalla on varaa pistää kyseenalaiseksi tällaista voimavaraa, joka meillä on käytössä.

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta on ymmärtänyt sen. Tämän toimenpidealoitteen arpajaisverokannan pitämisestä 5 prosentissa on allekirjoittanut 110 kansanedustajaa, ja tiedän, että tämän olisi allekirjoittanut vielä useampi, jos tätä olisi systemaattisesti haettu. Olen vakuuttunut, että tässä alla olevien nimien lisäksi hyvin helposti, jos aika olisi sallinut, tähän olisi tullut 20—30 nimeä lisää.

Toivon, että budjetin käsittelyn yhteydessä hallitusryhmien kesken käytävissä neuvotteluissa — toivon mukaan jo ennen — hallitus ymmärtää, että tämä ei ole se hallituksen esitys, joka tulee hyväksytyksi ensi vuoden budjetin yhteydessä.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Voin yhtyä aivan täysin ed. Puiston edellä käyttämään hyvään puheenvuoroon.

Nyt lähetekeskustelussa olevan lakiesityksen perustelujen mukaan tavoitteena on lähentää eri rahapeliyhteisöjen verorasitusta. Verorasituksen samankaltaisuutta voidaan ehkä joillakin tekijöillä perustellakin, mutta sen toteuttaminen on hyvin ongelmallista.

Vuoteen 93 saakka perustui rahapeliyhteisöjen arpajaisvero pelin järjestäjän velvollisuuteen tilittää pelaajan puolesta voitoista arpajaisverot. Poikkeuksena oli kuitenkin Raha-automaattiyhdistys, jota koski vain leimaverolain velvoite maksaa niin sanottu päätösleimavero peliin sijoittamisesta. Tämä määrä oli vajaat 3 prosenttia pelitoiminnan kokonaistuotosta. Nyt voimassa olevassa arpajaislaissa pelivoittojen verotuksesta luovuttiin ja poistettiin RAY:n maksamat päätösleimaverot ja korvattiin prosentuaalisella arpajaisverolla.

Arpajaisverolain mukaan RAY:n maksettavaksi tuleva vero lasketaan käyttäen perusteena pelitoiminnan kokonaistuottoa, mikä tarkoittaa pelipanosten yhteismäärää vähennettynä pelaajille maksetuilla voitoilla. Veroa ei siis lasketa normaalin yhteisöveron tavoin rahapeliyhtiön liiketoiminnan tuloksesta. Jos pyrkimys on rahapeliyhteisöjen verotuksen yhdenmukaiseen verokohteluun, verokannan ja rahapeliyhteisöjen näennäisesti samanlaisella, nettotuottoperusteeseen pohjautuvalla laskentatavalla ei kuitenkaan saavuteta tätä tavoitetta. Yhteisöjen erilaisista pelituoterakenteista, niiden tuottamistavasta ja kulurakenteesta johtuen lopputulos ei kuitenkaan ole verorasituksessa yhtenäinen.

Arvoisa puhemies! Varsinainen perustelu verokannan nostamiseen ilmenee lakiesityksen perusteluista, joita ed. Puisto jo käsitteli. RAY:n tuotoista arpajaislain mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöille jaettavaa osuutta ei haluta kasvattaa, vaan ennakoitu kasvava tuotto tulee siirtää valtion budjettivaroista lakisääteisesti katettaviin menoihin. Tämä arpajaislain peruste on ristiriidassa niiden perusteiden kanssa, joilla on pyritty lainsäädännössä turvaamaan RAY:n asema pitkällä aikavälillä. Lakiesityksessä on kokonaan sivuutettu suomalaisen rahapelitoiminnan yksinoikeuden perusteiden huomioon ottaminen.

RAY:n osalta perusteet selkiytyivät EY-tuomioistuimessa päättyneessä oikeusprosessissa, kuten jo edellä kuultiin. EY-tuomioistuin on linjannut arpajaistoimintaa tarkastelleessa ennakkoratkaisussaan, ettei pelitoiminnan rajoittamista EU-lainsäädännön perusteella voida perustella valtion fiskaalisilla intresseillä. Uusi arpajaislaki on laadittu ottaen huomioon EU-lainsäädännön tulkinnasta syntyneet ennakkoratkaisut. Lupa arpajaistoimintaan, jolla laki tarkoittaa myös RAY:n harjoittamaa rahapelitoimintaa, voidaan antaa vain varojen hankkimiseksi yleishyödylliseen toimintaan. Haluan alleviivata tätä: yleishyödylliseen toimintaan. Yleishyödyllisen toiminnan laki määrittelee RAY:n osalta terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Arpajaislaki määrää tuotot käytettäviksi erikseen laissa todetuin poikkeuksin avustusten myöntämiseen oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille.

Arpajaisverolakiesityksen perusteena oleva tavoite siirtää rahapelitoiminnan tuottoja lain määrittelemästä yleishyödyllisestä käytöstä entistä enemmän valtion yleiskatteellisiin menoihin on ristiriidassa arpajaislain perusteiden kanssa. Vaikka muut EU-lainsäädäntöön liittyvät rahapelitoiminnan erityissäännöstelyn perusteet säilyvätkin, valtion fiskaalista intressiä korostava arpajaisveron merkittävä korotus on omiaan heikentämään RAY:n yksinoikeuden perusteita. RAY:n harjoittaman pelitoiminnan poikkeuksellisen laajasti hyväksyvä kansalaismielipide perustuu tietoisuuteen tuottojen käyttämisestä erityiskohdennettuihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Alleviivaan myöskin tätä kansalaismielipidettä, mikä erittäin vahvasti hyväksyy RAY:n toiminnan ja ennen kaikkea näiden rahojen käyttötarkoituksen.

Numeraalisesti voidaan todeta, että koko RAY:n rahapelitoiminnan tuotosta 10 prosentin mukainen arpajaisvero olisi noin 15 prosenttia tilikauden voitosta ja järjestöille jaettavasta osuudesta runsaat 20 prosenttia. Lisäksi tarkasteltaessa RAY:n rahapelitoiminnan tuoteryhmiä kasinopelitoiminnassa osuus on jopa 50 prosenttia. Lakiesityksen mukaisella verolla aikaisemmin valtion budjetista maksetut ja RAY:n tuotoista katettaviksi siirretyt menokohteet nousevat vuosittain lähes 1 miljardiin markkaan ja olisivat silloin jo noin 40 prosenttia RAY:n koko tilikauden voitosta. Viittaan ed. Puiston puheenvuoroon, jossa hän totesi veteraanikuntoutuksen ja sotainvalidien sairaskotien käyttömenot ja monet muut menot, jotka ovat siirtyneet jo Raha-automaattiyhdistyksen hoidettaviksi.

RAY:n rahapelitoiminnan kannalta erityisen liiketoiminnallisen ongelman ehdotettu verorasituksen kaksinkertaistaminen aiheuttaa ravintolakasinopelitoiminnalle, jonka kulurasitusta verotus nostaa merkittävästi. Saattaa olla, että tämän seurauksena RAY joutuu poistamaan erityisesti pienten paikkakuntien kannattamattomaksi tulevia pelipöytiä. Tämä myös vähentäisi työtilaisuuksia. Tällä lakiesityksellä on hyvin laajat ulottuvuudet myöskin tässä suhteessa.

Arvoisa puhemies! Raha-automaattiyhdistyksen harjoittaman rahapelitoiminnan tuotto tulee arpajaislain mukaisesti käyttää täysimääräisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen, kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Tuottojen yleiskatteellisuuden lisääminen verotuksen keinoin on ristiriidassa yhdistystä koskevan erityislainsäädännön kanssa, eikä lakiesitys ole näin ollen perusteltavissa.

Toivonkin, että kun nyt arpajaisverolain 4 §:n muuttamisesitys lähetetään valiokuntaan, valtiovarainvaliokunnan verojaosto perusteellisesti kuuntelisi asiantuntijat ja ottaisi myöskin huomioon sen mielipiteen, mikä eduskunnassa on toimenpidealoitteen pohjalta esiin tuotu. Ed. Puiston aloitteessa on todella 110 kansanedustajan nimet. Kyllä tästä jo ilmenee eduskunnan tahto, että tämä lakiesitys on joko hallituksen vedettävä pois tai se tullaan hylkäämään tässä salissa.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Puisto pohjusti ja ed. Vihriälä täydensi keskustelua niin, että ei jää oikeastaan paljon muuta sanottavaa kuin lämpimän tuen antaminen heidän näkemyksilleen. He valottivat tätä asiaa niin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kannalta kuin myöskin EY-tuomioistuimen antaman päätöksen kannalta todeten, mikä uhka muodostuu, jos valtio lähtee leikittelemään asialla ja menetämme tämän todella tärkeän mahdollisuuden, mikä on kansalaisten vapaaehtoistoiminnan tukemiseen. Noin kolmasosa suomalaisista osallistuu vapaaehtoistyöhön. Muistaakseni tämmöisiä lukuja on kerrottu. Merkittävä ryhmä, missä ihmiset tekevät todella arvokasta työtä, on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt.

Ei ole mitään syytä lähteä heikentämään näitä mahdollisuuksia, vaan pitää antaa tuki kansalaisten vapaaehtoiselle työlle lasten ja vanhusten, sairaiden ja vammaisten ja muiden heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteen parantamiseksi — on hylättävä tämä esitys.

Matti  Saarinen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Edellä edustajatoverien käyttämät puheenvuorot ovat sen sisältöisiä, että niihin on helppo kaikkiin kolmeen yhtyä, niin ed. Vihriälän, ed. Puiston kuin ed. Stenius-Kaukosenkin puheenvuoroon.

Tämä esitys on sen kaltainen, että pahimmoillaan siinä saattaa toteutua ensimmäinen askel jalka oven väliin -taktiikasta. Nimittäin kun vertaillaan tämän kaltaisen pelitoiminnan sektorilla toimivien yhtiöitten keskinäistä asemaa ja verotusperusteita, pahimmoillaan uhkakuva on jopa sen kaltainen, että tässä on ensimmäinen siirto siihen suuntaan, että ylipäänsä arpajaisverotus Suomessa kiristyy koskemaan kaikkia yhtiöitä, jotka toimivat sillä alalla. Tästä puolestaan esimerkiksi seuraisi se, että Veikkaus Oy ja Fintoto joutuisivat nykyistäkin kovemman verotuksen kohteiksi.

Tämä ei ole ihan tuulesta temmattu. Niin kuin edustajakollegat tietävät, eduskunta on omalla päätöksellään päättämässä arpajaislaista, johon se on, toisin kuin hallitus on esittänyt, kirjannut arpajaislain mukaisten edunsaajien prosenttiosuudet siirtämällä kirjastojen valtionosuudet budjettivaroin rahoitettaviksi, tosin pitkällä siirtymäsäännöksellä ja tietyin järjestelyin, mutta kuitenkin. Pahimmoillaan tässä otetaan askel siihen suuntaan, että edunsaajilta leikataan arpajaisveroa kiristämällä sellainen positiivinen resurssien lisäysmahdollisuus, joka arpajaislain kautta olisi nyt näköpiirissä alkaen vuoden 2003 alusta.

Toivon sydämestäni, että olisin totaalisesti väärässä, mutta tämä on vaihtoehto vaihtoehtojen joukossa, ja vanha kansanviisaus sanoo: Jäljet pelottavat. Tässä yhteydessä jäljet todella pelottavat. Sen myötä kun täällä on pystytty kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä joiltakin osin kehittämään, aina on löytynyt niitä byrokraatteja, jotka ovat jostakin päästä täkkiä leikanneet taas entisen mittaiseksi, jopa entistä lyhyemmäksi. Näin kuitenkin aikana, jolloin vuodesta toiseen valtion taloudellinen tilanne on ollut paranemaan päin ja on ollut ylijäämäisiä budjetteja. Joissakin olosuhteissa, kun Suomen valtiontalous oli syöksykierteessä, johonkin mittaan asti oli hyväksyttävissä, että myös kolmannen sektorin avustusmäärärahat olivat juustohöyläyksen kohteina. Nyt on eletty toisenlaista aikaa ja toivotaan, että eletään jatkossakin sellaista aikaa.

Kaiken kaikkiaan arpajaisverotuksessa tarvittaisiin mielestäni sellainen kokonaisuudistus, että näillä markkinoilla toimivat olisivat keskenään tasavertaisessa asemassa, että niiden tuotteet eivät kilpaile veropoliittisin keinoin. Kuten hallituksen esityksestä käy ilmi, Raha-automaattiyhdistystä verotetaan eri perustein kuin Fintotoa ja Veikkausta. Tämä ei ole kovin mielekäs tilanne.

Ylipäänsä tässä verottajan pitäisi hillitä ahneuttaan ja verottaa niin vähän kuin mahdollista tätä toimintaa eikä maksimoida näiden toimijoiden verorasitusta, koska nämä nimenomaan suomalaisille ja Suomen valtiontaloudelle tärkeät yhtiöt ovat entistä kovemman kansainvälisenkin kilpailun kohteina. Meillä on pieniä viitteitä ihan Manner-Suomi—Ahvenanmaa-ottelussakin, mutta se on vielä verryttelyä sen rinnalla, mitä mahdollisesti jatkossa kansainvälisiltä kentiltä tänne heijastuu ja tulee. Olisi tärkeätä, että verotus olisi tasavertainen rahapelien järjestäjiä kohtaan ja että verotaso olisi mahdollisimman inhimillinen siten, että se ei rajoita eikä estä rahapelien järjestäjien toimintaedellytyksiä.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten totesin, tulot, joita Fintoto, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus Oy keräävät kansan karttuisan käden avulla, ovat todella tärkeässä asemassa, koska tuskin voimme kuvitella sitä, että edunsaajat saisivat tämän mittaista tukea verovaroin. Jos todella nämä yhtiöt, jotka rahan kansalaisilta keräävät, jäisivät ilman tuloja, verovaroin ei varmastikaan sitä paikkausta löytyisi.

Kun kyseessä on budjettilaki, on selvää, että käsitellä se pitää pelisääntöjen mukaisessa rytmissä. Meidän pitää siihen kanta ottaa. Varmana pidän myös sitä, että tässä on aika tiukka seula. Asiantuntijoita kuullaan todella herkällä ja tarkalla korvalla. Tämä on mielestäni sen luontoinen asia, että ei sitä ihan tässä voi tyrmätä, mutta edustajatoveri Eino Poutiaisen tunnettua sanaa lainatakseni roknoosi ei ole kovin hyvä tämän hallituksen esityksen kannalta.

Tämä on pidettävä auki ja jätettävä neuvottelujen kohteeksi, kun eduskunta kaiken kaikkiaan päättää niistä muutoksista, joita vuoden 2002 valtion tulo- ja menoarvioon tehdään. Tätä ei pidä nyt tässä kovin nopeasti kuljettaa ison salin kautta, vaan lähetetään valiokuntaan, pohditaan tilannetta ja toivotaan, että eduskunnasta löytyy sellainen henki, että voitaisiin sitten yhteisymmärryksessä löytää parempi ratkaisu kuin mitä hallitus tässä yhteydessä esittää.

Paula  Kokkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Kolmas sektori eli järjestöt ovat tehneet uraa uurtavaa työtä ja sosiaalista pääomaa kartuttavaa työtä Raha-automaattiyhdistyksen tukemina. Haluan myöskin kiinnittää huomiota siihen, että Raha-automaattiyhdistyksen hallinnoimasta rahapelien tulosta on valtio jo entuudestaan nipistänyt aivan liikaa ja nyt uhkaa aivan yllättäen tehdyn arpajaisveron korotuksen 10 prosenttiin toteutuessa viedä 56 miljoonaa euroa eli noin 15 prosenttia koko Raha-automaattiyhdistyksen tuloksesta. Se on hyvin paljon.

Vuosi vuodelta hallitus on jättänyt yhä kasvavan määrän Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta jakamatta, mikä ei mielestäni ole hyväksyttävää. Me keskustelimme juuri äsken suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja siitä, miten perheet voivat, miten erilaiset asunnottomat jne. tulevat suomalaisessa yhteiskunnassa toimeen, miten ylivelkaantuneet tulevat toimeen. Kannattaa muistaa, että suomalainen yhteiskunta on paljolti järjestöjen ja niissä työskentelevien ihmisten ansiosta säilyttänyt monimuotoisen palveluverkon ja suhteellisen vakautensa myös viime vuosikymmenten laman aikana. Juuri Raha-automaattiyhdistyksen tuen avulla järjestöt ovat voineet kokeilla ja kehittää uusia toimintamuotoja ja yhteistyökuvioita eri sektoreitten kesken. Kymmenettuhannet vapaaehtoiset ihmiset ovat osallistuneet tähän toimintaan. Se on voimavara, jota ei pystytä millään valtion järjestelyllä mobilisoimaan.

Täällä on aiemmin mainittu useita avustuskohteita. Haluan itse mainita esimerkkinä vaikkapa Takuusäätiön toiminnan kymmenen viime vuoden aikana. Se on auttanut noin 20 000:ta ihmistä. He ovat ihmisiä, jotka eivät muualta olisi saaneet lainaa eivätkä olisi voineet järjestää elämäänsä mitenkään, eivät ole tuomioistuinten kautta voineet päästä velkajärjestelyn piiriin jne. Tämä on työtä, joka on täysin korvaamatonta näiden ihmisten kannalta ja myös suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Yhdyn myös siihen käsitykseen, että näillä hätiköidyillä järjestelyillä uhataan monopolin olemassaoloa. Tämä on hyvin vakava asia.

Haluan vielä kiinnittää huomiota tämän asian valmisteluun, joka ilmenee myöskin hallituksen esityksestä. Siinä hyvin lakonisesti todetaan, että esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä ja että esityksestä on pyydetty lausunnot Raha-automaattiyhdistys ry:ltä jne. Totean, että tässä ei ole noudatettu edes sellaista hygieniaa, jota usein näkee hallituksen esityksissä noudatettavan, kun sanotaan, että lausunnoissa esitetty on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon. Ei ole edes väitetty, että olisi otettu huomioon, mitä lausunnoissa on sanottu. Tämä on syntynyt valtiovarainministeriössä kuuman kesän keksintönä. Onneksi me voimme käsitellä asiaa paljon viileämmässä ilmapiirissä täällä. Pakkanen on tulossa jne.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Voin hyvin pitkälle yhtyä siihen, mitä aikaisemmissa puheenvuoroissa on tästä asiasta esitetty, mutta eräs huolestuttava piirre minun mielestäni saattaa liittyä tähän hallituksen esitykseen.

Mikäli muistan oikein, ei ole kovinkaan pitkä aika siitä, kun EY:n tuomioistuin antoi oman päätöksensä siitä valituksesta, joka sinne oli tehty muun muassa Raha-automaattiyhdistykseen kohdistuen. Silloin puolusteltiin nimenomaan Suomen taholta sitä, että nämä varat, joita kerätään, käytetään yleishyödyllisille yhteisöille jne. Nyt hallitus on itse ikään kuin romuttamassa sitä pohjaa, mitä se itse käytti silloin, kun puolusti tätä järjestelmää, joka meillä tällä hetkellä on. Pidän täysin käsittämättömänä tätä hallituksen esitystä ottaen huomioon sen, minkälaisia lausuntoja jokin aika sitten samasta asiasta annettiin.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä kuin ed. Puisto ja täällä häntä tukeneet kansanedustajat omissa puheenvuoroissaan.

Tämä esitys sisältää todellakin vakavan periaatteellisen ongelman Raha-automaattiyhdistyksen yhteiskunnallisen funktion suhteen. Nyt myös tarvittaisiin pikemminkin sitä, että kansalaisyhteiskunnan toimintakykyä parannettaisiin vahvistamalla kolmannen sektorin mahdollisuuksia täydentää kansalaisten tarvitsemia palveluja.

Kun täällä ovat puheenvuoroja käyttäneet vaikutusvaltaiset omien puolueidensa edustajat, niin luotan kuitenkin siihen, että valiokunta vielä tulee hylkäämään tämän huonon esityksen.