Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt hallituksen kertomuksen valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 2003 ja siitä valmistelevasti hallinto- ja tarkastusjaostossa antanut oman mietintönsä, jossa se on lähinnä kolmeen asiaan perusteellisesti paneutunut.

Kertomuksessa on ensinnäkin käsitelty julkisten palvelujen tuottavuutta. Hallituksen kertomuksessa todetaan, että julkisten palvelujen tuottavuus parantui viime vuosikymmenen loppupuolelle saakka, joskin melko hitaasti. Kuntien ja kuntayhtymien tuotokset ovat tilastojen mukaan viime vuosina heikentyneet erityisesti koulutus- ja sosiaalipalveluissa. Kertomuksesta kävi ilmi, että valtion yksiköiden tuottavuusmuutokset voivat olla suuriakin verrattuna edelliseen vuoteen ja yleensäkin lyhyemmällä aikavälillä. Julkisten palvelujen tuottavuuden mittaaminen sinänsä on todettu ongelmalliseksi. Esimerkiksi vanhuspalvelujen tuottavuuden lasku saattaa johtua ainakin osittain siitä, että palvelulaitoksiin on tullut entistä enemmän huonokuntoisempia asiakkaita.

Kertomusvuonna hallitus käynnisti tuottavuusohjelman, jonka kautta tehostetaan koko julkisen sektorin toimintaa. Julkisen hallinnon ja palvelujen saatavuuden, laadun, tuottavuuden ja tehokkuuden lisääntyminen sisältyy myös nykyisen hallituksen ohjelmaan. Valtiovarainvaliokunta pitää julkisten palvelujen tuottavuuden kehittämiseen tähtääviä pyrkimyksiä kannatettavina ja tärkeinä. Valtion ja kuntien henkilöstön lisääntyvä eläkkeelle siirtyminen osaltaan suorastaan edellyttää tätä kehittämistoimintaa. Toisaalta se tekee myös mahdolliseksi toteuttaa laajojakin tuottavuuden lisääviä toiminnan uudistuksia. Tämän ohella valiokunta katsoo tarpeelliseksi kehittää edelleen tuottavuustilastointia ja tuottavuusindikaattoreita siten, että ne tähänastista paremmin mittaavat todellista tuottavuuden kehitystä. Tilinpäätösuudistus, joka on siis vireillä, tarjoaa tälle työlle sopivan viitekehyksen.

Toiseksi valiokunta käsitteli määräaikaisia palvelussuhteita. Valtiovarainvaliokunta on tilakertomuksen yhteydessä jo aiemminkin kiinnittänyt huomiota valtion henkilöstön tilaan ja palvelussuhteiden laatuun. Erityisesti vuoden 2002 tilakertomuksesta antamassaan mietinnössä valiokunta käsitteli ongelmaa, joka aiheutuu määräaikaisten palvelussuhteiden huomattavasta osuudesta henkilöstössä. Tämänkertaisen tilakertomuksen mukaan varsinaisia määräaikaisia eli henkilöitä, joilla ei ole valtiolla taustavirkaa tai tehtävää, oli vuonna 2003 henkilöstöstä 24,5 prosenttia eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Valiokunta totesi, että vertailua edelliseen vuoteen vaikeuttaa jossakin määrin se, että esittämistapa kertomuksessa on muuttunut.

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä antoi valtion määräaikaisia palvelussuhteita koskevan raporttinsa vuoden 2003 keväällä. Sen perusteella valtiovarainministeriö lähetti lokakuussa 2003 virastoille kirjeen, jossa selkeytettiin määräaikaisten palvelussuhteiden tulkinta ja esitettiin tiettyjä toimenpiteitä. Valiokuntamme saaman selvityksen mukaan vuonna 2004 huhtikuun loppuun mennessä oli virastoissa vakinaistettu yli 1 500 tehtävää, mistä yliopistojen osuus oli alle 500. Valtiovarainvaliokunnan mielestä tilannetta ei voida pitää tämän jälkeenkään mitenkään tyydyttävänä. Vuoden takaisessa mietinnössään tilakertomuksesta valtiovarainvaliokunta yhtyi silloin asetetun työryhmän näkemykseen, että nimittäminen on syytä tehdä projektivirkojen osalta projektin tai muun sellaisen työn luonteen perusteella sen ajaksi eikä sitä voisi jaksottaa ainoastaan esimerkiksi vuodeksi kerrallaan. Ulkopuolinen rahoitus ei valiokunnan mielestä oikeuta käyttämään määräaikaista virka- tai työsuhdetta, jos kysymys on pysyväisluonteisesta tehtävästä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi eräissä tutkimuslaitoksissa toteutetut uudet käytännöt ovat laskeneet määräaikaisten palvelussuhteiden määrää. Tehokkaalla henkilöstösuunnittelulla tavoitellaan tilannetta, jossa määräaikaisten palvelussuhteiden tarve olisi mahdollisimman vähäistä, vain perustelluista syistä johtuvaa, eli tämä määräaikaisten palvelussuhteiden problematiikka on tässä mietinnössämme nostettu nyt selkeästi esille, ja tässä on tärkeätä työtä jatkaa.

Vielä, puhemies, kolmantena asiana on käsitelty tuloksellisuusraportointia, joka myöskin useimmiten on ollut tilakertomustemme mietintöjen aiheena asian tärkeydestä johtuen. Valtiovarainvaliokunta on tilakertomusten yhteydessä useina vuosina tarkastellut hallituksen tuloksellisuusraportointia eduskunnalle. Tulosohjauksen keskeisin asiakirja on valtion talousarvio. Talousarvioesityksen pääluokkaperusteluissa esitetään hallitusohjelmasta johdetut hallinnolliset tai hallinnonaloittaiset tulostavoitteet ja lukuperusteluissa sitten virasto- ja laitoskohtaiset tulostavoitteet budjetointivuodelta.

Viime vuonna antamassamme mietinnössä totesimme tuloksellisuuden raportoinnin tilakertomuksessa selvästi kehittyneen aikaisempiin vuosiin verrattuna mutta totesimme, että se on edelleen epäyhtenäistä. Yleisesti ottaen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta ei anna lukijalleen kovinkaan selkeää kuvaa siitä, miten tuloksellisesti, vaikuttavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti ministeriöt ovat toimineet. Valiokunta piti positiivisena sitä, että entistä useamman hallinnonalan tuloksellisuusraportoinnissa on esitetty vastaavat tavoitteet aiempaa selkeämmin, jolloin niitä ei tarvitse hakea talousarviosta erikseen. Valiokunta on laittanut myönteisenä merkille jo tehdyn kehittämistyön talousarvioesityksen sisällössä tässä suhteessa.

Tavoiteasetanta on talousarvioesityksessä nyt selkeästi parantunut. Silti esimerkiksi talousarvioesityksen päätösosaan kirjatut liikelaitosten palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet eivät vielä nykyisellään täytä riittävästi keskeisyyden, konkreettisuuden, mitattavuuden eivätkä seurannan vaatimuksia, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto on omissa tarkastuksissaan todennut. Valtiovarainvaliokunta mietinnössään odottaakin myönteisen kehityksen edelleen jatkuvan sekä talousarvioesityksen että jälkikäteisten kertomusten osalta siirryttäessä jatkossa tilinpäätösraportointiin. Kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 2003 on tässä mielessä askel tämän tilinpäätösraportoinnin suuntaan.

Valtiovarainvaliokunnalla ei ole tässä vaiheessa ollut huomautettavaa tilimuistutuskertomuksessa esitettyjen toimenpiteiden johdosta. Valiokunta käyttää tässä kertomuksessa esitettyjä tietoja taustana ennen muuta budjettimietintöä laatiessaan. Lisäksi tässä yhteydessä on otettu kantaa talousarviolausumiin. Hallituksen vastaukset eduskunnan talousarviolausumiin on valtiovarainvaliokunnan vuoden 2003 talousarvioesityksestä antaman mietinnön osalta esitetty ensimmäistä kertaa tilakertomuksessa. Valiokunta katsoo, että seuraavien lausumien johdosta suoritetut kertomuksen toimet ovat riittäviä. Lausumat ovat muutoin käyneet tarpeettomiksi. Se on tässä mietinnössämme lueteltu.

Puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa on pidetty tärkeänä, että valtion tilakertomusta kehitetään osana laajempaa uudistusta, johon sisältyy juuri tilinpäätöskertomus, tilinpäätösmenettelyuudistus, joka valtionhallinnossa on meneillään. Tässä viittaan myöskin siihen työhön, jota ed. Ahteen komiteassa tehdään parhaillaan, jossa tavoitteena on aikaansaada erityinen valvontavaliokunta eduskuntaan. Jos näissä kaikissa onnistutaan, uskon, että juuri tuloksellisuuden ja tehokkuuden raportoinnissa ja seurannassa on päästy merkittävä askel eteenpäin.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Ihan yhteen kohtaan tähän kertomukseen liittyen ja valtiovarainvaliokunnan siitä antamaan mietintöön: Valiokunnan puheenjohtaja Ala-Nissilä kiinnitti jo huomiota määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Toistuvasti valiokunta on tähän asiaan kiinnittänyt huomiota ja nyt itse asiassa vahventanut vähän kannanottoaan suhteessa valtion harjoittamaan henkilöstöpolitiikkaan. Kun täällä on ministeri paikalla, toivon, että ministeri nyt tämän asian hyvin voimakkaasti painaisi mieleensä ja ryhtyisi toimenpiteisiin siten, että näitä määräaikaisia työsuhteita vakinaistettaisiin. Onhan täysin käsittämätöntä, että yksi neljäsosa valtion palveluksessa olevista henkilöistä on määräaikaisissa työsuhteissa. Me tiedämme hyvin sen, että hyvin paljon näillä määräaikaisilla työsuhteilla tehdään sellaisia töitä ja tehtäviä, jotka ovat pysyväisluontoisia, jotka edellyttäisivät myöskin pysyväisluontoisia työsuhteita. Tämä on vakava kysymys. Kun hallitus näin toimii kuin me tässä esitämme, samalla myöskin se toimii sitä työllisyystavoitetta kohti, mikä hallitusohjelmaan on kirjattu.

Puhemies! Jos vielä saan sanoa, itse asiassa myöskin pitäisi valtion puolelta mennä kunnille viesti siitä, että myöskin kunnat harjoittavat oikeata henkilöstöpolitiikkaa. Nimittäin kunnat myöskin keinottelevat määräaikaisilla työsuhteilla varsin paljon.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Laitinen on aivan oikeassa. Valtiovarainministeriö on antanut ohjeen juuri tämän kaltaisen kehityksen aikaansaamiseksi. Se on vähän vaihtelevalla menestyksellä vielä edennyt, mutta kuitenkin parempaan suuntaan ollaan menossa. Myöskin kuntakenttä on tässä mukana, ja Kuntaliiton kanssa yhdessä muun muassa peruspalveluministerityöryhmässä tätä asiaa on käyty lävitse.