Täysistunnon pöytäkirja 119/2004 vp

PTK 119/2004 vp

119. TORSTAINA 11. MARRASKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2005—2009

 

Matti Väistö /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Käsittelyssä on ehdotus määräaikaiseksi laiksi, jolla työnantajat vapautettaisiin vuosina 2005—2009 Kainuun hallintokokeilualueen kunnissa työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta. Ehdotuksen mukaan maksuvapautus koskisi sekä yksityistä työnantajaa, kotitaloudet mukaan luettuna, että valtion liikelaitoksia ja kuntatyönantajia.

Tämä ehdotus liittyy Kainuun hallintokokeilukysymykseen. Kainuuhan on monen muun maakunnan tavoin korkean työttömyyden ja pitkään jatkuneen muuttotappion aluetta. Alueella on niukanlaiseen yrityksiä, ja siellä julkisen sektorin työpaikat ovat viime vuosikymmeneltä lähtien varsin paljon vähentyneet, ja se on myös vaikuttamassa alueen kehitykseen. Tietysti sijainti ja harva asutus, pitkät välimatkat, jotka useille muillekin Suomen maakunnille ovat tuttuja tekijöitä, liittyvät yhtä lailla Kainuuseen.

Herra puhemies! Tällä esityksellä pyritään siis aikaansaamaan myönteisiä yritysvaikutuksia ja tällä tavoin erityisesti pk-sektorin yritysten määrää ja työpaikkoja lisäämään sekä parantamaan työllistämisedellytyksiä myös kuntasektorilla. Valiokunta pitää tätä ehdotusta perusteltuna ja myös sitä, että kuntatyönantaja on otettu mukaan. Kunnillahan on varsin suuri merkitys Kainuussa sekä palveluiden että työllisyyden näkökulmasta. Julkisen palvelujärjestelmän toimivuus Kainuun kaltaisessa maakunnassa on erittäin merkittävä.

Hallituksen esityksessä on Vaala, ainoana Kainuun maakunnan kunnista, hallintokokeilun ulkopuolella. Tämä tietysti johtuu siitä, että Vaala on suuntautunut erikoissairaanhoitopalvelujen ja varmaan monen muunkin asian osalta Oulun suuntaan. Elinkeinoyhteistyössä ja aluekehittämisessä Vaalan kunta kuuluu kuitenkin kiinteästi Kainuuseen ja on Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialuetta.

Hallintovaliokunta ei ole pitänyt perusteltuna Vaalan jättämistä ulkopuolelle. Tätä kuntaahan koskevat yhtä lailla korkea työttömyys, muuttotappio ja monet muut tekijät, kuten Kainuuta kokonaisuudessaan. Näin ollen valiokunta on pitänyt perusteltuna, että Vaala otetaan mukaan maksuvapautuksen piiriin. Valiokunta ehdottaa tätä koskevat muutosesitykset lakipykäliin. Samoin lain nimikettä tarkistetaan valiokunnan ehdotuksen mukaan.

Sosiaaliturvamaksuvapautuksen rahoitus — tässäkin, samoin kuin Lapin ja saaristokuntien kokeilun osalta — on tarkoitus toteuttaa korottamalla työnantajan sotumaksua, tekemällä työnantajan kansaneläkemaksuun 0,008 prosenttiyksikön korotus. Tästä on erillinen lakiesitys, hallituksen esitys 184 näiltä valtiopäiviltä.

Valiokunta kiinnittää tähän menettelyyn huomiota ja toteaa, että tällainen pidemmälle jatkuva menettely voi vaikeuttaa myös kokeilujen vaikutusten arviointia ja ei ole sillä tavoin perusteltu, että muiden alueiden työnantajien maksurasitusta lisätään ja heikennettään näiden alueiden työllistämismahdollisuuksia.

Tämä nyt määräaikaisena ehdotettu maksuvapautus ei ole sinällään kokeilu, mutta valiokunta pitää tärkeänä, että maksuvapautuksen toteutumista seurataan ja että myös vaikutuksia arvioidaan jatkossa. Tämänkin tyyppisestä kokeilusta tai mallista on tarpeen saada kokemusta, mallista, jossa kuntatyönantaja on myös mukana.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on saanut lausunnon myös kirkkohallitukselta. Kirkkohallituksella ei ollut tähän lakiehdotukseen, saadun lausunnon mukaan, huomautettavaa. Sen sijaan kirkon puolelta ilmaistiin halu olla mukana mahdollisissa uusissa kokeiluhankkeissa ja ilmaistiin halu tutkia, voisiko seurakuntasektori olla kuntien tavoin mukana maksuvapautuksessa.

Sittemmin on käynyt ilmi, että kirkkotyönantaja ei ollut lainkaan ollut tämän ehdotuksen valmistelussa mukana. On myös ilmennyt, että kirkkohallituksen hallintovaliokunnalle antama lausunto perustui edellä todetusta johtuen virheelliseen tai väärään käsitykseen, mikä on valitettavaa, siis väärään käsitykseen lakiehdotuksen luonteesta. Kun tavoitteena on ollut, että maksuvapautus alueellisena maksuvapautuksena koskee sekä julkista että yksityistä sektoria, niin on luonnollista, että myös seurakuntasektori on tässä maksuvapautuksessa mukana.

Herra puhemies! Hallintovaliokunta on tämän asian tänään torstaina kokouksessaan käsitellyt ja ollut tässäkin asiassa kuten koko mietinnössään yksimielinen siitä, että kirkkotyönantajan, seurakuntien mukaan saanti maksuvapautukseen on perusteltu. Olemmekin päätyneet poikkeukselliseen menettelyyn niin, että täällä ed. Rakel Hiltusen nimissä on muutosehdotus lakiehdotuksen 1 §:ään, jossa seurakunnat tulevat maksuvapautuksen piiriin.

Pykälässä on pieni muukin tarkistus. Se koskee kuntien liikelaitosta johtuen siitä, että vaikka käsityksemme mukaan kunnan liikelaitos kuuluu kunnan organisaatioon, niin selvyyden vuoksi se on nyt kuitenkin siellä mainittu siitä johtuen, että meillä nyt voimassa olevissa säädöksissä — sosiaaliturvamaksulainsäädännössä laki on vuodelta 63 ja asetus vuodelta 78 — eritellään kuntatyönantajat kuntaan, kuntayhtymään ja kunnallisiin liikelaitoksiin. Tästä johtuen, että ei synny tulkintaongelmaa jatkossa, valiokunta ehdottaa myös samalla tässä ed. Rakel Hiltusen muutosehdotuksessa tähänkin täsmennyksen.

Herra puhemies! Valiokunta on kaikilta osin ollut ehdotuksesta ja mietinnöstä yksimielinen ja pitää tätä hallituksen esitystä perusteltuna.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli täällä valiokunnan mietinnön seikkaperäisesti ja hyvin. En käy sitä enää monilta osin toistamaan.

Haluan kuitenkin lausua iloni siitä, että valiokuntamme teki pieteettistä työtä ja päätyi muun muassa siihen, että Vaalan kunta haluttiin ottaa mukaan tähän työnantajan sosiaaliturvamaksuvapautukseen, jotta ei kävisi niin epäoikeudenmukaisesti, että kunta, joka ei lähtenyt näistä erikoissairaanhoidon järjestämiseen liittyvistä syistä tähän kokeiluun mukaan, ei joutuisi rangaistuksi siitä ratkaisusta. Kun kunnalla on kuitenkin samat huolet kuin ympäröivällä alueella, niin on mielestämme oikeudenmukaista, että tämä te-keskuksen ja elinkeinotoimintojen piiriin kuuluva kunta otetaan mukaan. Näinpä sitten valiokunta yksimielisesti päätyi tähän ratkaisuun.

Arvoisa puhemies! Ainakin helsinkiläisenä kansanedustajana ja Pääkaupunkiseutua edustavana edustajana mietin heti, mitä tapahtuisi, jos täällä Pääkaupunkiseudulla joku kunta jätettäisiin tällaisen merkittävän ratkaisun ja huojennuksen ulkopuolelle. (Ed. Huotari: Entäs Utajärvi?) Valiokunta on nyt sen kuulemisen perusteella, jonka se suoritti, tullut tähän ratkaisuun, että Vaalan kunta otettiin mukaan.

Arvoisa puhemies! Kun olimme niin perusteellisia, niin senkin jälkeen, kun mietintö oli annettu, jatkoimme muutamien asioiden pohdiskelua. Valitettavasti vähän jälkisäätöisesti tulimme siihen tulokseen, että on nostettava tarkennus vielä kuntatyönantaja-käsitteeseen, koska hallituksen alkuperäinen esitys ei pitänyt sisällään erittelyä kuntaorganisaation yksityiskohdista. Näin, arvoisa puhemies, päädyimme tänään, kuten ed. Väistö totesi, siihen, että minun nimissäni tehtävä vastaehdotus tähän mietintöön pitää sisällään tarkennuksen, että kunnallinen liikelaitos mainitaan kunnan ja kuntayhtymän ohella lain ensimmäisessä pykälässä.

Sitten kysymys seurakuntien mukanaolosta. Me olemme joutuneet nyt, arvoisa puhemies, tämän vuoden aikana muutamissa kohdin hallintovaliokunnassa toteamaan sen, että ehkä tulevaisuudessa olisi syytä kiinnittää myös kirkollisten asioiden valmisteluun huomiota siten, että kun ne kulkevat tietenkin omaa rataansa myös nämä päätökset ja eduskunnan käsittely kirkollisissa asioissa, niin kuitenkin joudumme eduskunnassa paneutumaan todella huolella kysymyksiin. Soisi, että ministeriöiden valmistelutyössä ehkä kasvaisi ja paranisi avoin vuorovaikutus Kirkkohallituksen ja ministeriöiden välillä. Joka tapauksessa me tänään päädyimme siihen, että evankelisluterilaiset seurakunnat ja ortodoksiset seurakunnat tulee ottaa sosiaaliturvamaksun vapautukseen sisään mukaan.

Kun ajattelee sitä menettelyä, joka tässä vielä on koettu, niin kiinnittyy huomio siihen, että kun alkuperäisessä hallituksen esityksessä ja ministeriön valmistelussa ei seurakuntia ollut käsitelty lainkaan, sitten kuitenkin valiokunta omatoimisesti pyysi Kirkkohallitukselta vielä lausunnon tästä kysymyksestä. Ilmeisesti Kirkkohallituksessa oltiin niin kuuliaisia, että kun seurakunnat eivät mukana tässä kokeilussa olleet, niin katsottiin nöyrästi, että silloin ei olisi leiviskää saatavissa tässä maksuvapautusasiassa. Näin sitten sieltä saimme vastauksen, että arveltiin, ettei tämä koske seurakuntia. Olen kyllä erittäin tyytyväinen siihen, että valiokunta oli luovasti liikkeellä ja nopeasti toimien ja sai aikaiseksi sen, että tänään päätösvaltaisena yksimielisesti totesimme, että minun nimissäni tehdään mietinnön lisäksi tämä vastaehdotus.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Kainuun hallintokokeilu on tärkeä ja mielestäni suorastaan kiehtova aluepoliittinen hanke, josta toivon mukaan saadaan koko maata hyödyttäviä kokemuksia aluepolitiikan tulevaisuuden tarpeista. Nyt käsiteltävä esitys on myös varsin kannatettava ja kiinnostava työllisyyspoliittinen toimenpide, vaikkakin määräaikainen, mutta määräaikaisuuden vuoksihan voidaan sitten tämän ajanjakson jälkeen tarkastella niitä kokemuksia, joita tämä tuottaa.

Kainuu on korkean työttömyyden ja pitkään jatkuneen muuttotappion alueita. Alue on menettänyt myös julkisen sektorin työpaikkoja nopeaan tahtiin, ja yritysten määräkin on vähäinen. Mielestäni onkin erittäin positiivista, että tämän hankkeen, tämän kokeilun piiriin on haluttu ottaa kaikki työnantajat, niin yksityisen kuin julkisen sektorin. Työnantajan sosiaaliturvamaksuista vapautuminenhan koskee kuntien ja valtion työpaikkoja sekä yksityisiä työnantajia ja jopa kotitalouksia. Todellakin tätä tavoitetta vasten on tulkittava ja pidettävä puhtaana virheenä ja unohduksena se, että kirkkotyönantajaa eli evankelisluterilaisia ja ortodoksisia seurakuntia ei ole sisällytetty tähän työnantajaluetteloon.

Olen eilisen ja tämän päivän aikana, kun tämä seikka itselleni tuli ilmi, keskustellut Kirkkohallituksen lausunnonantajien kanssa, ja saamieni tietojen mukaan siellä on todellakin ollut väärinkäsitys siitä, että kirkkotyönantaja ei voisi olla tässä mukana, kun seurakunnat eivät kuntien tavoin ole mukana hallintokokeilussa. Mutta tästähän ei toki voi olla kysymys, sillä sosiaaliturvamaksuista vapautetaan kaikki yksityiset työnantajat, esimerkiksi yhdistyspohjaiset helluntaiseurakunnat tai urheiluseurat, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, kaikki tällaiset tahot mukaan lukien, ja kun hallintokokeiluun kuulumaton Vaalan kuntakin päätettiin ottaa vapautuksen piiriin, niin se viimeistään sinetöi sen, että myös seurakunnat ehdottomasti tähän tulisi sisällyttää.

Minulle tämä asia, seurakuntien puuttuminen tästä esityksestä, selvisi vasta toissapäivänä, kun Suomussalmen seurakunnan talouspäällikkö otti minuun yhteyttä ihmetellen sitä, miksi tästä lakiehdotuksesta seurakuntatyönantajat puuttuivat, ja hän kysyi näin, onko tarkoitus jättää seurakuntatyönantajat tämän ulkopuolelle. Sitten sieltä todettiin, että heille tämä raha, joka jää ikään kuin saamatta, olisi iso raha ja sillä voitaisiin palkata muun muassa diakoniatyöhön yksi ihminen joksikin ajaksi, hän oli tulkinnut, että lähes vuoden ajaksi. En tiedä, pitäneenkö se ihan paikkaansa, mutta rahaahan se joka tapauksessa olisi. (Ed. Pulliainen: Päiväunia!) Tämän jälkeen ryhdyin asiaa selvittämään ja otin eilen illalla yhteyttä niin valiokunnan puheenjohtajaan kuin Kirkkohallitukseen, ja todellakin kävi ilmi, että asiaa vaan ei ollut huomattu ennen kaikkea Kirkkohallituksen, voi sanoa, harhaanjohtavista lähtökohdista kirjoitetun lausunnon vuoksi.

Valmistelin eilen jo pykälämuutosesityksen tähän ensimmäiseen pykälään, josta sitten informoin teitä, arvoisat kollegani, sähköpostitse, mutta ilokseni valiokunta päätti tänään yksimielisesti lähteä tämän korjausesityksen taakse. On hyvä, että tämä muutos, jossa seurakunnat otetaan mukaan tähän ensimmäiseen pykälään, tulee nimenomaan nyt valiokunnan edustajan ja hallituspuolueen, sosialidemokraattisen puolueen, edustajan tuomana, jolloin voimme kaikki varmasti luottaa siihen, että esitys menee täällä eduskunnassa läpi täysin yksimielisesti.

En todellakaan moiti valiokuntaa siitä, että se ei huomannut tätä ongelmaa. Haluan päinvastoin antaa kiitoksen valiokunnan puheenjohtaja Väistölle siitä, että kun virhe havaitaan, niin virhe korjataan. Mutta sen sijaan kyllä ihmettelen edelleen ministeriötä, miksi jo lain valmisteluvaiheessa kirkkotyönantaja sivuutettiin. Mitään perustelua tähän ei mielestäni löydy. Yhtä laillahan seurakunnat ovat tärkeä työllistäjä tuolla Kainuun alueella, niin kuin muuallakin. Varmasti johtopäätöksenä tästä tulisi olla se, että Kirkkohallituksen taholla edunvalvontaa pitäisi terästää, mutta toivoisin kyllä myös sitä, että ministeriöissä ja hallituksen taholla kirkon ja seurakuntien näkökulma otettaisiin vakavammin huomioon, että sitä ei erikseen tarvitsisi täällä eduskunnassa valvoa tämän tyyppisissä asioissa, joissa on kysymys oikeudenmukaisuudesta.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Lapissa saatiin viime vaalikauden loppupäässä alkuun sosiaaliturvamaksun poistamiskokeilu. Sen tarkoituksena on ollut selvittää se, mikä vaikutus sosiaaliturvamaksun poistamisella on työllistämiseen. Tämä on tärkeä kokeilu. Siinä on kysymys siitä, että Norjan-mallin laajempikin soveltaminen Suomen tilanteeseen käy jatkossa mahdolliseksi, kun tämän kokeilun tulos tulee.

Yksi puute Lapin osalta tähän lakiin jäi eli se, että kunnat eivät päässeet siihen mukaan. Se heikennys tältä osin tuli tähän lakiin siinä valmistelun loppuvaiheessa.

Kainuun osalta liikkeelle lähdetään paremmin, laajemmin ja vielä paremmin nyt, kun siihen tulevat mukaan kuntien lisäksi myös seurakunnat. Eli katsotaan, mitä se todella vaikuttaa, kun todella kaikki kunnat pääsevät mukaan.

Lapin kansanedustajilla on ed. Vilénin nimissä jätetty lakialoite, jossa me kaikki pohjoisen edustajat olemme mukana. Siinä me esitämme, että nyt, kun tämä asia on täällä näin laajassa tarkastelussa ja Kainuuseen laajentumassa, niin myös Lapissa kunnatkin otetaan nyt mukaan tähän sosiaaliturvamaksukokeiluun. Pitää katsoa kunnolla, kun kerran katsotaan. Ei ole perustetta sille, että Lapissa kunnat pidettäisiin nyt ulkopuolella, varsinkaan nyt, kun se Kainuussa onnistuu. Tulemme tämän esityksen täällä tekemään ja toivomme sille kyllä nyt myötämieltä. Tässä on kuitenkin rahassa pienestä asiasta kysymys, mutta Lapin puitteissa se on jo iso asia.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilun alueella vuosina 2005—2009 on todella tervetullut. Se on yksi osa niin sanottua Virtasen työryhmän esitystä, joka edellisen hallituksen aikana valmisteltiin ja josta valtioneuvoston päätös oli olemassa. Tämä valtioneuvoston päätös sitten kirjattiin myöskin uuteen Vanhasen hallitusohjelmaan. Siinä mielessä on todella hyvä, että tämä asia on nyt edennyt.

Kiitokset hallintovaliokunnalle siitä, että tämä asia on otettu sillä lailla vakavasti, että täällä on korjattu myöskin niitä puutteita, mitkä tässä ovat olleet.

Kun ed. Hiltunen täällä aiemmin puhui Vaalan kunnan tilanteesta, hän sanoi, että Vaalan kunta on jäänyt siksi pois hallintokokeilusta, että se ei halunnut erikoissairaanhoitoa siirtää Kainuun sairaanhoitopiiriin. Tämä ei ole täysin todellinen tilanne. Vaalalaiset kyllä tämän tällä lailla tietysti kertovat, mutta todellisuudessa Vaalan kunta jäi siksi pois, että se ei halua kuulua Kainuuseen. Se haluaa kuulua Kainuuseen vain siltä osin, että se saa ykköstukialueen edut Kainuun puolelta. Tämä asenne liittyy jo Kainuun läänikeskusteluun 80-luvulla ja sitä ennenkin. Kun Vaalassa järjestettiin kansanäänestys siitä, haluaako Vaala kuulua niin sanottuun Kainuun lääniin vai ei, enemmistö oli sitä mieltä, että ei halua kuulua. He haluavat asioida Oulun suuntaan ja olla sinne päin enemmänkin liikenteessä. He kuuluvat kuitenkin Kainuun maakuntaan, mutta ovat osallisina myös Pohjois-Pohjanmaan maakunnan toiminnassa.

Nyt tämä Vaalan tilanne, että Vaala ei kuulu tähän hallintokokeiluun, aiheuttaa erittäin paljon ylimääräistä työtä te-keskuksessa, koska te-keskus joutuu tekemään erilliset momentit Vaalalle, paljonko sinne mahdollisesti elinkeinopoliittisia tukia ja muita tukia tulee, kun kaikki muu on tässä Kainuun kehittämisrahan sisällä ja tässä erityisessä päätöksenteossa Kainuun hallintokokeilussa. Me Kainuussa toivoisimme, että Vaalan kunta päättäisi, minne se haluaa oikeasti kuulua, haluaako se kuulua Kainuuseen ja olla mukana Kainuun hallintokokeilussa. Jos se ei halua kuulua sinne, niin sitten sen pitäisi tehdä ratkaisu ja siirtyä Pohjois-Pohjanmaalle, mikä olisi niin kuin puhdas tilanne eikä aiheuttaisi ylimääräistä byrokratiaa myöskään Kainuun te-keskuksessa.

Nyt on syntynyt vielä tilanne, että kun Vaala ei osallistunut Kainuun maakuntavaaliin, niin kun ensi maanantaina on ensimmäinen maakuntavaltuuston kokous, vaalalaiset ovat ilmoittaneet, että he osallistuvat tähän kokoukseen täysivaltaisina jäseninä ja tulevat tekemään päätöksiä. Nyt riippuu tämän illan Vaalan valtuuston kokouksesta, siitä, mitä siellä päätetään, se, mitenkä tässä menetellään. Tämä on suurin ongelma ensi maanantain kokouksessa, miten nämä Vaalan edustajat siellä tulevat käyttäytymään, suostuvatko he siihen, mitä laissa sanotaan, että he osallistuvat vain Vaalaa koskevaan päätöksentekoon eivätkä muuhun.

Kun olen itse syntynyt Vaalan kunnassa ja maksan yhä edelleenkin kiinteistöveroa sinne kesämökkiläisenä, olen todella iloinen siitä, että Vaalan kunnan yritykset ja kunta ja nyt myös sitten seurakunta pääsevät tämän sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen kokeilun piiriin. Toisaalta tämä aiheuttaa tilanteen, että koska Vaala katsoo saavansa nämä edut muutoinkin kuulumatta tähän hallintokokeilun piiriin, tämä tuntuu tietysti meistä kainuulaisista vähän kummalliselta ja aiheuttaa sen, että yhä edelleen syntyy tilanne, että Vaalalla ei ole intressiä siirtyä tähän hallintokokeilun piiriin. Niin kuin sanoin, niin olen sitä mieltä, että näitten yritysten kannalta ja Vaalan kunnan talouden kannalta on tietysti hyvä, että tämä vapautus ulotetaan myöskin sinne.

On ihan hyvä tietää, mitkä ovat ne syyt, minkä takia Vaala ei alun pitäen lähtenyt tähän hallintokokeiluun. Erikoissairaanhoito ei ole se syy, koska Kainuun hallintokokeilu olisi voinut ostaa erikoissairaanhoidon palveluja Vaalalle Oulusta niin paljon kuin Vaala olisi niitä tarvinnut. Tästä oli neuvotteluja. Siitä yritettiin pitkään neuvotella, mutta sekään ei riittänyt Vaalalle. Vaala on nyt suuntautumassa Utajärven kanssa tehtävään yhteistyöhön, joka on sinne Oulun suuntaan seuraava kunta, esimerkiksi perusterveydenhuollossa.

Minä kannatan ed. Hiltusen tekemää muutosehdotusta, minullekin on tullut siitä palautetta, miksi nämä seurakunnat eivät tähän piiriin kuulu. Kaikki Kainuun toimijat kuuluvat tällä hetkellä olennaisesti Kainuun hallintokokeiluun. Myöskin seurakunnilla on yhteistyötä siellä keskenään ihan uudella tavalla. Juuri näiden palveluiden tuottamisessa myös seurakunta on osittain mukana, ja siinä mielessä on ihan oikein, että nimenomaan Kainuun alueella toimivat seurakunnat pääsevät mukaan ja ennen kaikkea nämä kuntayhtymät. Esimerkiksi meillä on ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja sitten on ammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Ehkä ne olisivat sitten jääneet tämän ulkopuolelle, jos tätä lakia ei olisi tältä osin muutettu.

Eräs liikennöitsijä otti yhteyttä ja ihmetteli sitä, miksi liikenne on jätetty tästä ulkopuolelle. Kun selvitin asiaa, niin siihen löytyi EU-direktiivi, joka kilpailusäännösten vuoksi estää sen. En ole yhtään varma siitä, mitenkä suuri kilpailun este tämä olisi. Jos me oikeasti rupeamme katsomaan näitä kilpailuesteitä, totta kai siinä raja-alueilla, missä toinen saa tämän pienoisen sosiaaliturva-alennuksen, myös muut yritykset ovat eriarvoisessa asemassa. Mutta Kainuun liikennöitsijät liikennöivät pääsääntöisesti Kainuun sisällä, ja siinä mielessä tuntuu tietysti kohtuuttomalta, että yksi ala jätetään tällä lailla ulos. Maatalous oli myös toinen.

Tämä on yksi osa tosiaankin tätä valtioneuvoston päätöstä ja Virtasen työryhmän esitystä, ja siinä mielessä on oikein hyvä, että nämä myöskin käytännössä etenevät. Toivon, että mahdollisimman moni valiokunta löytää kalenteristaan joko ensi vuonna tai seuraavana vuonna aikaa ja tulee tutustumaan, miten tämä hallintokokeilu käytännössä toimii. Toivon, että nämä toimet, mitä tässä on esitetty, mutta myös ennen kaikkea kaikki muut, mitä tässä Virtasen työryhmän esityksessä on, pystyvät sillä tavalla edesauttamaan Kainuun taloudellista kehitystä, että pääsisimme parempaan taloudelliseen tulokseen ja ennen kaikkea tekemään uusia toimintamalleja.

Jari Vilén /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hiltunen esitti täällä puheenvuoronsa aikana mielipiteensä tai toteamuksensa siitä, että hallintovaliokunta käytti luovuutta ja haluaa käyttää luovuutta parantaakseen ja täsmentääkseen tätä hallituksen esitystä. Itse olisin toivonut, että hallintovaliokunta olisi käyttänyt luovuuden lisäksi myös solidaarisuutta siltä osin, että olisi huomioinut sen lappilaiskansanedustajien tekemän lakialoitteen, joka olisi laajentanut tämän aloitteen koskemaan myös niitä alueita, joita Lipposen hallitus jo otti mukaan tämän kaltaiseen kokeiluun, mutta kuitenkin sillä rajauksella, joka tässä on tuotu esille, että kuntatyönantajat ja seurakunnat eivät ole tällä hetkellä Lapissa olevassa kokeilussa mukana.

Uskon, että hyvin nopeasti myös keskustapuolueelle ovat selkeytyneet ne reunaehdot, ne rajat ja rajoitteet, joita EU-jäsenyys on meille myös valitettavasti mukanaan tuonut, mistä ed. Huotarikin omalta osaltaan puheenvuorossaan jo totesi. Ennen kaikkea nykyinen päähallituspuolue, keskusta, kampanjansa aikana korosti aluepolitiikan muutoksen merkitystä ja suunnan muutosta, mitä ollaan hakemassa. Tämä lakialoite, tämä toimenpide, olisi ollut hyvin konkreettinen pienten askeleiden politiikka tämän suunnan muutoksen toteuttamiseen.

Merkittävää ja huomattavaahan tässä aloitteessa ja kokeilussa on se, että sitähän ei rahoiteta edes valtion budjetista. Kysymys ei ole rahasta, valtion budjettikatteesta ja siitä, mitä budjetista löytyy, koska tällä hetkellä tässä muodossa tämä kokeiluhan rahoitetaan muiden yritysten, muiden toimijoiden, solidaarisuuden varassa. Itse olisin toivonut, että tämä selkeästi olisi hanke, joka olisi voitu rahoittaa toisessa muodossa, ja vilpittömästi olisin toivonut, että siinä suhteessa tämä hallitus olisi ollut parempi kuin se Lipposen hallitus, joka tämän kokeilun aikanaan teki. Lipposen hallituksen kokeilussa oli omat rajoituksensa ja puutteensa, mutta peruslähtökohta on, että jo silloin tunnustettiin ja myönnettiin se tosiasia, että meidän täytyy etsiä uusia keinoja, jotka ovat meidän käytettävissämme tänä päivänä ja jotka vastaavat paremmin niihin haasteisiin, mitä meillä edessämme on olemassa.

Olisin toivonut, että hallitus omalta osaltaan olisi tarttunut tähän ja tehnyt ne konkreettiset parannukset, jotka selkeästi me voimme tehdä ja joita EU-määräykset eivät meitä estä tekemästä. Niin kuin tässä todettiin, liikenteen lisäksi muun muassa porotalous, maatalous ja kalastuskin ovat asioita, joihin tätä kokeilua ei voida ulottaa, mutta selkeästi on olemassa perusteet siihen, minkä takia meidän täytyisi pyrkiä tarttumaan tähän kuntatyönantajan haasteeseen vastaamiseen: koska jo täällä käyty keskustelu tänä syksynä ennen kunnallisvaaleja ja oikeastaan koko tämän Vanhasen hallituksen aikana on osoittanut sen, että työllisyyden haaste on erityisen suuri juuri Pohjois- ja Itä-Suomessa ja myös kuntatalouden haasteet ovat erityisen suuria juuri Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Tällä kokeilulla hyvin pienillä askeleilla, mutta merkittävällä päätöksellä olisi voitu vaikuttaa juuri näihin kahteen keskeiseen haasteeseen, mahdollistaa se, että me voisimme tukea kuntien taloustilannetta, josta meillä on olemassa käsitykseni mukaan täysin yksimielinen kanta, että kuntatalous on erityisen vaikeassa tilanteessa juuri tänä vuonna ja ensi vuonna, ja samoin myös näiden alueiden työllisyyskehitys on erityisen haastavassa tilanteessa yhä edelleen ja myös tulevina vuosina. Tällä kokeilun laajentamisella olisi tuettu juuri sitä, että olisimme voineet vaikuttaa ennen kaikkea näiden pohjoisten kuntien työllistämismahdollisuuksiin, joissa juuri kuntien merkitys niin palvelujen antajana kuin työllistäjänä ja työllisyyden edistäjänä on kaikkein keskeisin.

Sen takia toivon, että nyt huomenna, kun todellakin, kuten ed. Tennilä sanoi, olemme uudelleen esittämässä tätä lakialoitetta, äänestyksessä tätä solidaarisuutta voisi löytyä lisää, että pääsisimme tässä asiassa eteenpäin ja tekemään sen pienen kädenojennuksen, solidaarisuuden osoituksen, joka ei vie hallitukselta mitään pois, mutta joka voi tuottaa paljon hyvää meille kaikille.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella tämä kokeilu on mielenkiintoinen myös Kaakkois-Suomen näkökulmasta, ja sen seuraaminen on meidän tehtävämme siinä mielessä, niin kuin ed. Tennilä totesi, että tämä kokeilu voidaan laajentaa taloudellisesti heikkoja alueita koskien koko maata koskevaksi. Kaakkois-Suomessa on nimenomaan työttömyys korkea, se on lähellä Pääkaupunkiseutua, mutta erityinen työttömyysalue, siellä on selvästi usean prosenttiyksikön korkeampi työttömyys kuin maassa keskimäärin. Näin ollen tämä työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen on tärkeä asia ja pitää katsoa, mitä sen kanssa tapahtuu, ja palata siihen sitten myös muualla Suomessa. Tuo kuntien osallistuminen tähän työnantajamaksusta vapauttamisen kokeiluun on erittäin tärkeä asia, ja näin ollen tuo, mitä Lapin suunnasta kuului, on hyvin perusteltu.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kannatin sitä Lapin kokeilua, joka on käynnissä. Kannatin lähetekeskustelussa tätä kokeilua, joka nyt on saanut erittäin sopivan laajennuksen. Juuri näin piti tehdä, ja on hyvä, että tämä asia on näin. Mutta sitten kiinnittäisin kuitenkin, arvoisa puhemies, huomiota yhteen näkökohtaan, joka mielestäni on aika tärkeä, ja erikoisesti kun kuunteli ed. Tiusasen äskeisen puheenvuoron, niin se sopii hyvin jatkoksi tähän. Tässähän on kysymys kokeilusta, ja mitä erilaisempia nyt näitä kokeiluita on, niin sen parempi se on niitten tulosten kannalta, että niitä sitten mietitään, onko tällä ollut jotakin vaikutusta vai eikö.

Ja erikoisesti, arvoisa edustajatoveri Huotari, mitä sanoitte äsken tästä Vaala- ja Utajärvi-tilanteesta, minä ymmärrän tämän, mitä sanoitte, myöskin välihuudoissa. Mutta totean, että sen kokeilun kannalta pelkästään on ehkä ihan hyvä, että meillä on sellainen Vaalan kunta siinä välissä ja sitten Utajärvi, elikkä meillä on tavallaan siis tämä nyt käynnissä oleva iso kokeilu, sitten tämä Vaalan erikoistilanne ja Utajärvi siinä rinnalla. Utajärvi selviää tästä kokeilusta hengissä oikein hyvin. Ja sillä tavalla me saamme sellaisia tuloksia, että niissä on tulevaisuutta ajatellen niin tälle kuin tuleville hallituksille merkityksellistä ainesta.

Esa  Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa myöhemmin on oma lakialoitteeni käsittelyssä. Siinä on kyse siitä, jotta siinä on yksi semmoinen kömmähdys tapahtunut minusta lainvalmistelussa. Tässäkin perusvalmistelussa ilmeisesti lienee tapahtunut kömmähdys, että seurakunnat jätettiin ulkopuolelle, ja siitä tietysti kiitos nyt hallintovaliokunnalle, jotta homma hoidettiin tällä tavalla nätisti, koska kyllä seurakunnat pitää rinnastaa tässä kuntapuoleen. Sen takia tämä on ihan hyvä muutos.

Tuossa itse vähän kademielellä olen tätä katsellut, koska jos katsoo Kainuuta ja Pohjois-Karjalaa, niin meillä aika pitkälle on hyvin saman oloiset nämä tunnusluvut. Meillä työttömyys voi olla jopa pahempikin. Siinä mielessä odottaisi nyt, että kun näistä kokeiluista saadaan väliaikatietojakin, nähdään, vaikuttaako tämä johonkin niin, että löytyisi sellainen valmius, jotta sitten niille alueille, missä on vaikea tilanne, myös laajennettaisiin, ennen kuin tämä kokeilujakso on päättynyt, näitä samoja elementtejä.

Itse katsoin tätä uutta mallia. Tässähän maksavat muun Suomen työnantajat tämän. Täällä ed. Väistö, valiokunnan puheenjohtaja, totesi, jotta tämä lisää työnantajien kustannuksia. Jos työnantajan kustannus lisääntyy 0,008 prosenttia, niin minä en kyllä luule, että se hirveän paljon työllisyyteen vaikuttaa missään, se on niin pieni. Sinällään joskus aikanaan, kun Lapin kokeilusta täällä puhuttiin ja valiokunnassa asiantuntijoita kuultiin, niin silloinhan epäiltiin jopa Lapin osalta, jotta vaikuttaako se oikeastaan hirveän paljon työllistämisen lisääntymiseen. Jos on 3—4 prosentin edusta kyse, niin se välttämättä ei pienessä firmassa vaikuta yhtään. Mutta toivon mukaan tämä nyt lähtee näyttämään kyntensä ja sieltä tulee oikeasti jotain, että syntyy uusia työpaikkoja, koska kaikki ne piristysruiskeet, mitä voidaan antaa noille seuduille, ovat tervetulleita.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskien sosiaaliturvamaksuvapautusta Kainuun alueella on mielestäni erinomaisen hyvä avaus. Mitä tulee hallintovaliokunnan käsittelyyn, niin täytyy antaa puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle ja koko valiokunnalle kiitokset siitä yksimielisyydestä ja aktiivisuudesta tämän asian käsittelyssä. Se, että hallintovaliokunta asiaa käsitteli näin yksimielisesti ja myös korjasi tässä sen pienen virheen, mikä tähän oli vahingossa päässyt lipsahtamaan, osoittaa sen, että hallintovaliokunnalla tässä asiassa oli todellinen, aito tahto viedä asioita eteenpäin. Ja se, että Vaalan kuntaa käsiteltiin myös niin, että Vaalan kunta pääsee tähän kokeiluun mukaan niin, kuten esimerkiksi ed. Huotari totesi puheenvuorossaan, ettei tarvitse paikallisessa te-keskuksessa ruveta kovin isoja poikkeusmenettelyjä laatimaan, osoittaa myös sen ... (Ed. Huotari: Ei, kun juuri sen takia pitää laatia!) — Ai, pitää laatia. Anteeksi, ymmärsin väärin. — Mutta joka tapauksessa se, että tasa-arvoisesti käsiteltiin Kainuun kaikkia kuntia, on minun mielestäni iso asia, koska sillä on koko aluetalouden kannalta pieni merkitys, että jokainen kunta voi tuntea olevansa tässä kokeilussa mukana.

Näillä alueilla, mihin tätä Kainuun hallintomallia kokeillaan, työttömyysluvut ovat hälyttävän isoja, aivan kuten esimerkiksi Pohjois-Karjalassa: ikääntyminen, nuoriso on muuttanut pois työn perässä muualle ja uudet työpaikat ovat kiven takana. Tämä ratkaisu vuositasolla meinaa noin 4,5 miljoonan euron maakuntaan jäävää rahamäärää vuosittain ja lain mukaan maksimissaan 30 000 euron maksuhelpotusta vuodessa per työnantaja. Elikkä nämä rajat ja summat osoittavat sen, että mistään suuresta lottopotista tälle alueellehan ei suinkaan ole kysymys, mutta näenkin tämän enemmän sellaisena kädenojennuksena, sellaisena kokeiluna, joka on tie johonkin uuteen ja parempaan alueelliseen tasa-arvoon tähtäävään politiikkaan.

Kun katsoo tätä byrokratiaa, millä yleensä näitä asioita on pyöritelty, niin ilolla täytyy tervehtiä sitä, että tässä byrokratia on mielestäni rajattu kohtuullisen pieneksi siinä mielessä, että kun työnantaja haluaa tähän kokeiluun mukaan, hän tekee siitä vain hakemuksen paikalliselle verotoimistolle, minkä jälkeen työnantaja oma-aloitteisesti voi tämän maksuvähennyksen tehdä. Siinä mielessä voi ilolla todeta, että tässä asiassa on haluttu myös byrokratian kasvua hillitä mahdollisimman tehokkaasti.

Kun katsotaan Kainuuta maakuntana, se on kieltämättä, niin kuin esimerkiksi Lappi tai Pohjois-Karjalakin, kärsinyt tästä valtaisasta muuttoliikkeestä, ja tämä hallintokokeilu, joka kestää vuodesta 2005 vuoteen 2009, antaa arvokasta kokemusta koko maan aluepolitiikkaa suunniteltaessa. Mutta näkisin — ja uskaltaisin mennä asioissa hieman jopa ajan edelle — että tämän tyyppisiä kokeiluita tähän maahan tarvittaisiin lisää. Meillä keskitytään aluepolitiikassa aina siihen, että pitäisi saada jostakin ikään kuin dumpattua rahaa lisää alueille, mutta mielestäni se, että esimerkiksi verotuksen kautta näitä asioita hoidettaisiin, kevenevällä verotuksella tai esimerkiksi sosiaaliturvamaksujen alennuksella, on aivan oikea tie, koska sillä hetkellä, kun työnantaja toimii, palkkaa työntekijän, niin sillä hetkellähän yrittäjän omat rahat ovat pelissä, totta kai yhteiskunnan tukikin siellä mukana on, mutta siinä ei suoraan valtion kassasta tapahdu suoranaista maksua juuri sillä hetkellä, vaan se tulee maksuhelpotusten kautta, verohelpotusten kautta. Tätä pidän erittäin arvokkaana.

Mutta se vaatii tulevaisuudessa ja tulevina aikoina, tulevina vuosina, seuraavien valtion budjettien laatimisen aikana, uutta, raikkaampaa otetta aluepolitiikkaan niin, että näiden maksuvapautusten kautta pystytään aktivoimaan nimenomaan niitä paikallisia ihmisiä toimimaan aktiivimmin, koska mistään ulkopuolelta näille alueille ei aktiviteettia pystytä luomaan, vaan paikalliset työnantajat, paikalliset yrittäjät, paikalliset ihmiset aktivoidaan itse toimimaan. Se on ainoa oikea tie, koska se paikallinen ihminen siellä maakunnassa tuntee sen paikkakunnan olosuhteet parhaiten ja toimii siinä ympäristössä ja vahvistaa omaa toimintaansa. Vanha totuus tässäkin asiassa pitää paikkansa esimerkiksi työnantajien suhteen, että jos aiotaan uusi työnantaja, uusi toimija, saada paikkakunnalle, se on kohtuullisen vaikea toimenpide, mutta jo paikkakunnalla toimivan yrittäjän vahvistaminen ja sen liiketoiminnan kohentaminen on keinona paljon paljon helpompi.

Hallintovaliokunta on tässä asiassa tehnyt ansiokasta työtä, ja toivon hartaasti, että tämän tyyppiset kokeilut ja uudet mallit otetaan jatkossa yhä suuremmalla riemulla vastaan.

Tapani Tölli /kesk:

Herra puhemies! Nyt käsillä oleva esitys kuuluu Kainuun hallintokokeiluun liittyviin toimenpiteisiin. Kainuu on ollut ja on edelleen muuttotappioaluetta ja korkean työttömyyden aluetta. Alueen kehitystä on viime vuosina heikentänyt alueen yritysten suhteellisen pieni määrä ja julkisen sektorin työpaikkojen nopea väheneminen. Yritysten kustannuksia lisäävät suhteellisen harva asutus ja pitkät etäisyydet. Tällä esityksellä pyritään saamaan myönteisiä, piristäviä vaikutuksia yritystoimintaan ja parantamaan kuntien edellytyksiä työllistämiseen. On hyvin perusteltua ja tarpeellista, mielenkiintoistakin seurata tätä kokeilua ja saada tästä kokemuksia ja nähdä sen vaikuttavuus. Aikaisempaan Lapin kokeiluun verrattuna nyt ovat mukana myös kunnat ja seurakunnat. Uskon, että tämän kokeilun perusteella tullaan tätä menettelyä soveltamaan muuallakin.

Herra puhemies! Pidän hyvin perusteltuna Vaalan mukaan ottamista tämän kokeilun piiriin, vaikka Vaala ei olekaan kuntana mukana tässä Kainuun hallintokokeilussa. Niin kuin ed. Pulliainen tuossa edellä totesi, myös Vaalan osalta saamme sitten kokemuksia tämän toimenpiteen vaikutuksesta, kun Vaala on tässä mielessä sitten erikoistapaus. Vaalahan muuten kuuluu Kainuun maakuntaan ja on Kainuun te-keskuksen alueeseen kuuluva kunta ja tiiviisti mukana Kainuun elinkeinoyhteistyössä.

Herra puhemies! On myös erittäin tärkeä asia, että kirkko työnantajana on mukana tässä kokeilussa. On tärkeää, että huomattiin tämä puuttuminen viime vaiheessa ja nyt tämä esitys kirkon lisäämisestä tähän tuli mukaan. Yhdyn niihin ajatuksiin, mitä ed. Hiltunen tässä aikaisemmin esitti, että meidän kaiken kaikkiaan olisi lainvalmistelussa kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, mitkä asiat koskevat myös kirkkoa työnantajana tai veronsaajana tai joissain muissa asioissa.

Herra puhemies! Pidän tätä lakiesitystä erittäin perusteltuna ja hyvänä.

Anne  Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Muistutan vielä tässä siitä, että tämä valtioneuvoston päätös Virtasen työryhmän esityksistä oli se porkkana, että Kainuun kunnat lähtevät hallintokokeilussaan hyvin laajasti yhteistyöhön sosiaali- ja terveysalalla ja toisen asteen koulutuksessa. Nämä porkkanat oli nimenomaan tarkoitettu siihen, koska vaikka 60 prosenttia nyt tästä rahoituksesta siirtyy kunnilta hallintokokeiluun, niin se on hyvin iso asia. Voisi sanoa, että se on enemmän kuin puolet kuntaliitosta. Kuitenkaan näitä kuntaliitosporkkanarahoja emme saa, vaan nämä Virtasen työryhmän esitykset ovat niitä porkkanoita.

Nyt Vaala ei halunnut yhdistää omia koulutuspalveluitaan, toisen asteen koulutuspalveluitaan eikä myöskään terveydenhuoltoaan. Vaikka sille tarjottiin mahdollisuus, että Kainuun hallintokokeilu olisi ostanut ne, se ei halunnut lähteä tähän kuntayhteistyöhön mukaan. Sen takia oli tietysti luonnollista, että ministeriö valmisteli lakia sillä tavalla, että se ei lähtenyt kokeiluun, vaikka sitä ministeriönkin kautta useita kertoja yritettiin houkutella, että olisi saatu koko Kainuu kokeiluun mukaan. Sen vuoksi tämä alun pitäen tällä lailla on valmisteltu. Vaalan yrityksille on tärkeää, että ne pääsevät tähän mukaan. Vaikka tämä summahan jää kohtuullisen pieneksi per yritys, ne saavat tämän statuksen tästä. Mutta muistutan, että kysymys on porkkanasta, että kuntapalveluja yhdistetään.

Ed. Tölli luetteli niitä ikäviä asioita, mitä meillä on, eli korkea työttömyys ja vieläkin kohtuullisen kova muuttoliike. Muistutan, että kyllä meillä on myöskin hyviä yrityksiä. Meillä on muun muassa maailmanmarkkinajohtaja Metso Automation, jolla on paperimittauslaitteissa tällä hetkellä noin 60 prosenttia maailmanmarkkinoista. On myös monia muita yrityksiä, jotka menestyvät hyvin ja pärjäävät kyllä, mutta niitä ei tietenkään ole riittävästi. Ettei nyt syntyisi sellainen kuva, että se ihan täysin kurjala on tämä Kainuu. Siellä on paljon hyvää. Myöskin matkailu Sotkamossa on erittäin hyvin menestynyt.

Ed. Tiusanen esitti, että koko maahan pitäisi tämä laajentaa. Silloinhan tämä menettäisi kokonaan merkityksensä. Ed. Tiusanen esitti samaa kuin kokoomus esittää eli työnantajamaksujen alentamista. Sitä minä en missään tapauksessa voi hyväksyä, että lähdetään yleiseen alennukseen, koska silloin pitää kysyä, kuka tämän sitten maksaisi. Eli nyt tässä on kysymys siis porkkanasta, että ollaan hakemassa kokonaissäästöjä ja yhteistyötä ja uusia toimintamalleja. Se on se porkkana. Silloin, kun Lapin kokeilu aloitettiin, siellä haluttiin kokeilla, minkälaisia vaikutuksia tällä on. Mutta jos koko maahan ulotetaan tämä, silloinhan tässä on kysymys ihan eri asiasta eli työnantajamaksujen kokonaisalennuksesta. Kannatin Lapin kokeilua juuri sen vuoksi, että on mielenkiintoista nähdä, onko sillä merkitystä, että näillä vaikean työllisyyden alueilla on tällainen erilainen ratkaisu.

Kun ed. Hoskoselle oli jäänyt väärä käsitys minun puheestani siitä, että Vaalan mukaan ottaminen tähän ratkaisisi sen te-keskuksen byrokratiaongelman, niin se ei tosiaankaan sitä ratkaise, vaan se on yhä edelleen olemassa. Koska Vaala kuuluu Kainuun maakuntaan mutta ei kuulu tähän hallintokokeiluun, niin sen vuoksi te-keskus joutuu tekemään omat systeeminsä sinne. Tietysti Vaalassakin on vähän erilaisia näkemyksiä ollut tästä asiasta, ja tässä on kuultu Vaalasta vain niitä henkilöitä, jotka ovat olleet sitä mieltä, että Kainuun hallintokokeiluun ei pidä liittyä, eivätkä nämä Vaalan johtohenkilöt ole halunneet myöskään mukaan ottaa näitä henkilöitä, jotka ovat kannattaneet Vaalan liittymistä hallintokokeiluun, mihinkään neuvotteluihin silloin, kun he ovat niitä käyneet. Tämä ei ole ihan yksinkertainen Vaalan osalta.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Huotarille nyt vielä kommentti siitä, että hänen kertomuksensa äskeisen puheenvuoron alkuosassa oli tietysti Vaalan osalta absoluuttisesti totta, mutta hän sitten aivan oikein rupesi myöhemmin puhumaan tästä kokeilusta ja sen merkityksestä. Jos ed. Huotarin puheen loppuosa otetaan tässä tosissaan myöskin, niin silloinhan hän todisti sen puolesta, että on loppujen lopuksi hyvä, että meillä on tämmöinen Vaala-erikoistapaus. Ja, arvoisa puhemies, miksi? Siksi, että onhan, ed. Huotari, niin, että tämän Kainuun hallintokokeilun jälkeen ei mitään paluuta entiseen ole, ja sillä tavalla tämä tapaus Vaala tulee aivan arvoon arvaamattomaan. Ollaan tyytyväisiä vaan tähän ratkaisuun.

Matti  Väistö /kesk:

Herra puhemies! Ed. Huotari aivan oikein otti esille sen, että Kainuussa, niin kuin rajamaakunnissa idässä ja myös pohjoisessa, on myös hyviä yrityksiä, menestyviä, kansainvälisestikin arvostettavia yrityksiä. Minusta se on tärkeä vahvuus. Tällä maksuvapautuksella osaltaan halutaan olla tukemassa ja vahvistamassa näiden yritysten kehitystä ja luoda myönteisiä vaikutuksia myös työllisyyttä ajatellen. On totta, että historiassa tapahtuu aina vain yksi kehityskulku. Näin ollen on ehkä vaikea jälkikäteen arvioida, mikä on ollut mistäkin seurauksena, miten suuri merkitys tällä vapautuksella työnantajan sosiaaliturvamaksuista lopulta on, mutta kaikki merkit ja asiantuntijakuuleminen kyllä vahvistivat sitä käsitystä, että tämä on yksi niitä myönteisiä hankkeita, joita kohtuullisen vähällä rahalla ja menetyksellä on tehtävissä nyt Kainuun osalta, Vaala mukaan lukien.

Olen samaa mieltä, että paluuta täysin aikaan ennen kokeilua ei varmaan ole, ja siitä syystä on tietysti tarpeen nyt sitten, kun maakuntavaltuusto ensi maanantaina ensimmäiseen kokoukseen kokoontuu, pohtia, millä tavoin sitten tulevaisuutta Kainuun kehityksen osalta rakennetaan niitä vahvuuksia hyödyntäen, mitä siellä jo nyt on.

Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Huotari on siinä oikeassa, että Kainuu ei ole vain valittamisen paikka; siellä taotaan muun muassa todella korkeatasoista teatteria. Mutta siinä hän on täysin väärässä, että olen sanonut, että koko Suomeen. Sanoin, että muuallekin Suomeen, missä on korkea työttömyys, kuten Kymenlaaksossa. Täältä Pääkaupunkiseudulta kun katsoo Kymenlaaksoon, näkökentässä on sokea piste. Ehkä Kainuustakin näyttää siltä, että ne ovat ainoat paikat, Lappi ja Kainuu, jossa on korkea työttömyys. Kymenlaaksossa työttömyys on 14 prosentin tasoa esimerkiksi Imatralla ja Kotkassa. Sinne minä esitin tätä kokeilua, jos nyt tulee positiivisia tuloksia. Eli tällainen äkkiväärä, onko se nyt pohjalainen vai kainuulainen, johtopäätöksenteko on turhaa. En tiedä kokoomuksen linjasta, mutta ainakin oma linjani on siis se, että Kymenlaakso on tällainen paikka, jossa myös erityistoimenpiteitä pitäisi toteuttaa.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä, ensinnäkin kiitoksia ed. Huotarille arvokkaista tiedoista ja hyvästä oikaisusta.

Olen itsekin Kainuun vahvuuksista jollain lailla tietoinen, esimerkiksi teidän mainioista maisemistanne plus sitten vapaa-ajanviettomahdollisuuksista koskien esimerkiksi muutamia hiihtopaikkoja siellä. Voin omasta kokemuksestani sanoa, että erittäin tasokkaita ja hyviä paikkoja olen itsekin saanut kokea esimerkiksi viime talvena viimeksi. Mutta kun tässä on kysymys hallintokokeilusta, niin mielestäni tässä asiassa pitää pitää kirkkaana mielessä se, että kun tässä hallintoa viilataan tavallaan uuteen uskoon, hallinnon viilaaminen johonkin uuteen asentoon tuo totta kai jonkin verran lisäarvoa, mutta näitä isoja aluepoliittisia ongelmia se ei pysty ratkaisemaan. Se on selvä asia.

Niin kuin edellisessä puheenvuorossani sanoin, on erittäin arvokasta, että niitä paikallisia toimijoita — yrityksiä, ihmisiä, sitä koko infrastruktuuria, koko sitä Kainuun talouselämää — vahvistetaan ja tuetaan, jolloin omat toimijat omatoimisesti alkavat saada lisää potkua omaan toimintaansa ja sitä kautta syntyy uusia työpaikkoja. Tämä on se tie, ja tämän takia toivoisi, että tämän hallituksen aikana ja seuraavien hallitusten aikana ymmärrettäisiin omatoimisuuden lisäämisen arvo, koska vain sitä kautta pystytään luomaan uutta, todellista, pysyvää yritystoimintaa. Sellainen tekohengitysmäinen ulkoapäin eteenpäin potkiminen ei tuo mitään, vaan jokaisella maakunnalla, jokaisella kunnalla on omat osaajansa ja heidän tukemisensa on se iso juttu. Vain sitä kautta mielestäni on saatavissa merkittävää helpotusta esimerkiksi näiden alueiden työllisyystilanteeseen.

Anne  Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallintokokeilu ei ole ihan yksiselitteisesti nyt tässä siirtymävaiheessa myöskään ongelmaton. Nimittäin esimerkiksi Kajaanin kohdalla, kun on sovittu siis, että kaikista kunnista siirtyy 60 prosenttia tulorahoituksesta tänne hallintokokeiluun, se tarkoittaa, että 40 prosenttia henkilöstöstä siirtyy tänne hallintokokeiluun mutta 60 prosenttia rahoituksesta, mikä tarkoittaa sitä, että meille jää 1 500 työntekijää Kajaanin kaupungin palvelukseen mutta vain 40 prosenttia rahoituksesta on käytettävissä, mikä tarkoittaa sitä, että viime maanantain valtuuston kokouksessa todettiin, että vähintään 100 ihmistä pitää irtisanoa nyt: päivähoito, peruskoulu, tekninen virasto ja sitten liikunta, vapaa-aika ja kulttuuri. Eli ei riitä, että me lakkautamme kokonaan teatterin tai pistämme Kaukametsän kiinni, ja vaikka lopetettaisiin tekninen toimikin kokonaan, niin sekään ei vielä riitä, me emme pysty taloutta saamaan kuntoon nyt, koska epäsuhta on näin iso ollut. Mutta koska sopimus on näin tehty ja on pakko tämä homma hoitaa ja aloitetaan se hallintokokeilu 1.1., niin se tarkoittaa vaan, että erittäin rajut sopeuttamistoimet Kajaania nyt ensi vuonna kohtaavat. Mutta olen silti sitä mieltä, että tämä hallintokokeilu oli täysin oikea ratkaisu, ja seison sen takana loppuun asti.

Yleiskeskustelu päättyy.