Esa  Lahtela /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ensinnäkin yli sadalle edustajalle, jotka allekirjoittivat tämän aloitteen. Tässä aloitteessani esitän työntekijäin eläkelain 4 c §:n 12 momentin 2 kohdan kumoamista. Se 2 kohta on semmoinen kohta, joka edellyttää työttömyyseläkkeen hakijan, joka on syntynyt ennen vuotta 1945, olevan työttömänä 1.1.2000, jos hän kuuluu tämän pitemmän tarkastelun piiriin. Mehän muutimme työttömyyseläkkeen saantiedellytyksiä vuonna 2002 siten, kun pääsääntö oli semmoinen, jotta ihmisen pitää olla viidentoista viimeisen vuoden aikana viisi vuotta töissä, jotta hänellä on oikeus työttömyyseläkkeeseen, että näille henkilöille, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1945, riittää, kun on kahdenkymmenen vuoden aikana ollut viisi vuotta töissä.

Mutta tässä on kyse sen tyyppisestä, onko tämä nyt virhe tai lapsus tai miksi voisi sanoa, saman tyyppisestä kuin tuossa Kainuun sotumaksukokeilussa. Siellä eivät virkamiehet varmaan olleet huomanneet tätä, että tämmöinen virhe voi sattua. Tässä edellytetään sitä, että 1.1.2000 pitää olla työttömänä ja pitää saada peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai koulutustukea. Nämä kyseiset lait lähtevät siitä, että koulutustukea, työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa maksetaan vain viideltä päivältä viikossa, siis maanantaista perjantaihin. Tämä 1.1.2000 sattuu olemaan uudenvuodenpäivä ja kaiken lisäksi vielä lauantai. Sen takia tässä on käynyt sillä tavalla, että vaikka tehtiin hyvä uudistus, tässä on väliinputoajia muutama kymmenen.

Valiokunnassa kysyin ylitarkastaja Haikaraiselta, paljonko niitä mahdollisesti olisi, jotka nyt tämän takia eivät työttömyyseläkettä saa. Hän totesi, että niitä voi olla kaksi—kolmekymmentä, enintään muutama kymmen. Sen takia odotan, että nyt sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa tämän käsittelyyn ja käsittelee tämän nopeassa aikataulussa. Tämähän tarkoittaa sitä, että nyt kaikki ne henkilöt, jotka ovat tämän piirissä, täyttävät 60 vuotta tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt se alkaa olla tiedossa, koska vuosi on loppumaisillaan, montako näitä henkilöitä on, ja näillä henkilöillä olisi oikeus saada tämä työttömyyseläke, niin kuin alun perin ajateltiin.

Tässä on hallituksen esitys 183/2004 toisessa käsittelyssä, jolla on tarkoitus osin näiden väliinputoajien asiaa korjata, tämä eläketukilaki. Siinäkin on olemassa tiukat reunaehdot, se ei vielä pelasta näitä kaikkia. Voi olla, että niitä on 10—20 henkilöä, jotka yhä putoavat väliin, ja sen takia odotan, että vaikka on vähäisestä määrästä kyse, siitä huolimatta tämä laki korjataan. Kun eduskunnan käytävillä jututin näitä sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön lainsäädäntöneuvoksia, he totesivat, että on kuitenkin niin vähäisestä määrästä kyse, että ei ikään kuin kannattaisi lähteä tämmöistä ruljanssia käymään ja lainsäädäntöä muuttamaan. Minusta se ei riitä perusteeksi. Minusta, vaikka olisi yhdestä ihmisestä kyse, jos yksi ihminen on putoamassa jonkinlaiseen loukkuun, sekin pitää korjata. Sillä ihmisellä pitää olla samat oikeudet, ei voi olla jostakin sattumanvaraisesta seikasta kyse, niin kuin tässä on.

Se sattumanvaraisuus tässä tulee hyvin esille, kun miettii sitä tilannetta. Me olemme muuttaneet tätä lakia vuonna 2002. Se ihminen, joka on tähän etuun oikeutettu, ei tiennyt silloin 1.1.2000 sitä, miten hänelle tulee käymään. Sehän pitäisi etukäteen tietää, onko hän työttömänä vai ei ole työttömänä, että voisi elämänsä järjestää siihen malliin. Tässä on ihan sattumanvaraisesti kysymys yhdestä päivästä, siis yhden päivän työssäolo esimerkiksi tässä tilanteessa voi vaikuttaa siihen ja vaikuttaa näille henkilöille, ketkä tähän loukkuun putosivat, jotta he menettävät työttömyyseläkkeensä. Sen takia odotan, että tämä otetaan nyt vakavasti. Tämä sankka joukko, joka tässä eduskuntasalissa tällä hetkellä istuu, on tukemassa kovasti tätä asiaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela on täsmälleen oikeassa. Varmasti me kaikki, jotka täällä olemme, tuemme tätä. Tämä on hyvää työtä, kansanedustajan hyvää työtä kiinnittää huomiota myös yksityiskohtiin. Olen aivan samaa mieltä ed. Seppo Lahtelan kanssa, Esa Lahtelan, varmaan myös Seppo Lahtelan kanssa (Ed. Seppo Lahtela: Oikein tulkittu!) — No hyvä! — siitä, että vaikka yksikin kansalainen joutuisi tällaisen sokean sattuman kohteeksi, se on riittävä syy parantaa lainsäädäntöä.

Näin ollen sellaiset arviot, että on niin pieni joukko, jos on muutama kymmenen suomalaista, että sen vuoksi ei kannata, lainausmerkeissä kannata, korjata lakia, ja niin kuin ed. Esa Lahtela luonnehti, ruljanssi, jälleen lainausmerkeissä, on niin iso, että sitä ei pidä laittaa liikkeelle, eivät ole mielestäni hyvä kanta, jos näin on sanottu. Näin ollen tämä on varsin asiallinen ja hyvä lakialoite. Edelleenkin, kun nyt kerran siinä on eduskunnan enemmistö kansanedustajia allekirjoittajina, valiokunnan tulee ottaa myös tämä asia vakavasti huomioon, viedä tätä asiaa eteenpäin, säätää lakipykälä tarvittaessa, mitä on esitetty, tai muuten saattaa asia hoitoon ja hoitaa se niin, että asianomainen ministeriö tekee sen, joka tapauksessa viedä tämä asia loppuun.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan ed. Tiusanen sanoi sen, mitä tähän piti vielä lisätä. Kuitenkin toistan, että pöytäkirjoihin tulee merkittyä myöskin se, että kun olen samaa mieltä, olen myöskin samaa mieltä siitä, että ei sillä ole mitään merkitystä, vaikka yhdestä ihmisestä olisi kysymys. Se on yhtä tärkeä asia hoitaa järjestykseen ja kuntoon. Ei ihminen ole syntymäpäiväänsä voinut valita, toivottavasti ei voi myöskään koskaan tulevaisuudessakaan valita vaan syntyy silloin, kun on syntymisen aika. Näin katsottuna kun tällaisia tekijöitä tähän nyt on syntynyt ja käynyt, että muutamille ihmisille on näin käynyt, muutamalle kymmenelle korkeintaan, kyllä heitä pitää kohdella inhimillisesti ja hoitaa niin kuin se on tässä perus tehty.

Kiitän tässä yhteydessä ed. Esa Lahtelaa siitä sitkeydestä, että olette jaksanut kerätä nämä nimet tähän. Jokainen, joka tämän asian on ymmärtänyt, on varmasti tämän allekirjoittanut. Ne, jotka eivät ole ymmärtäneet, ovat jättäneet allekirjoittamatta, tai sitten tämä keräys on muuten jäänyt kesken, koska tämähän on niin selvä asia, että siinä pitäisi olla lähes 200 nimeä. Kun otetaan huomioon, että tällä ei kuitenkaan, aina kun jossain kysytään, miten ja kuka maksaa, ole suuria valtiontaloudellisia merkityksiä eikä kysymyksiä, siihen nähden rahasta se ei ole kiinni. Kysymys on vaan pelkästä hyvästä tahdosta, ja eduskunnasta sitä tahtoa luulisi tähänkin asiaan löytyvän. Yleensä aina ennen vaaleja ja juuri ennen vaaleja sitä tahtoa on enemmän kuin näin vaalien välillä, mutta kansan asioita pitäisi hoitaa myöskin vaalien väleillä joka päivä silloin, kun eduskunta istuu.

Esa  Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kolme asiaa vielä.

Tämä ei siis maksa mitään. Nämä ihmiset ovat työttömyyskorvauksella. Kun he jäisivät työttömyyseläkkeelle, todennäköisesti heidän eläkkeensä taso on mahdollisesti sama kuin se työttömyyskorvaus tai jopa vähän pienempi. Siinä mielessä tämä yhteiskunnan kokonaistalouden kannalta ei maksa yhtään mitään.

Sitten toinen juttu. Tässä lainsäädännön valmistelussa odottaisi, jotta käytäisiin tarkemmin allakan kanssa näitä asioita läpi, niin kuin totesin puhujakorokkeelta. Tämä päivä 1.1. on lauantaipäivä, tämä on uudenvuodenpäivä, ja se tuli hyvin näiden valmistelujen osalta esille. He eivät olleet nimittäin katsoneet allakkaa. Eduskunnan käytävillä jututin ja soitin jopa ministeriöön ja kysyin, miten on voinut tämmöinen lapsus tapahtua, koska emmehän me kansanedustajat jouda aina kaikkia päivämääriä katsomaan. Siellä ei ollut ilmeisesti katsottu ollenkaan allakkaa, että tämä sattuu olemaan lauantaipäivä, jolta ei makseta siis työttömyyskorvausta, koulutustukia tai peruspäivärahaa.

Sitten siellä on semmoinen käsitys tuolla ministeriön taholla, että kun Eläketurvakeskus antaa ohjeistuksen, siellä voidaan katsoa, kun tämmöinen on tapahtunut, että siellä voitaisiin loiventaa tätä ja lieventää ohjeistuksella. Eläketurvakeskuksesta Karsikas-niminen — sukunimi — henkilö totesi, jotta kun laissa sanotaan näin tarkasti kategorisesti tämä asia, eivät he voi millään ohjeistuksella muuttaa sitä vaan he noudattavat lakia.

Siinä on kolme seikkaa, jotka kuvastavat, miten joku pikku asia voi mennä solmuun täydellisesti. Sen takia odotan, että eduskunta voisi käyttää inhimillisyyttä ja järkeä, niin kuin hallintovaliokunta tuossa Kainuun kokeilussa käytti.