Arvoisa herra puhemies! Tiistaina julkistettiin hyvin valmisteltu, Anne Brunilan johdolla viimeistelty Suomi maailmantaloudessa -raportti, joka jatkoi kutakuinkin samalla linjalla, mitä esimerkiksi Raimo Sailaksen johtaman työryhmän näkemykset Suomen tulevaisuudesta olivat, ja toisaalta samalla linjalla, jota tulevaisuusvaliokunta edusti tehdessään oman tulevaisuuskatsauksensa Välittävä, kannustava ja luova Suomi. Selvityksiä on tehty eri tahoilla sekä eduskunnassa että hallituksenkin taholta sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden taholta nyt aivan riittävästi. Haluaisinkin kysyä pääministeriltä:

Jakaako, pääministeri, teidän mielestänne hallitus näkemyksen tarvittavista toimenpiteistä, joilla Suomea rakennetaan positiiviseen tulevaisuuteen ja joita esitetään muun muassa nyt tässä viimeksi valmistuneessa, Brunilan johdolla tehdyssä Suomi maailmantaloudessa -raportissa? Toisaalta, oletteko sitä mieltä, että nyt on riittävästi tehty jo selvityksiä ja olisi jo vihdoin aika ryhtyä toimenpiteisiin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin hallitus ottaa mielihyvin vastaan kiitokset, mitä tälle perusteelliselle raportille on annettu. Se työ on käynnistetty ja sitä on tuettu. Sen esitykset jakautuvat karkeasti ottaen kolmeen luokkaan. Osa, kaikkein konkreettisimmat, ovat sellaisia, joista toivottavasti voidaan päätösesityksiä tuoda hyvinkin nopeasti eduskuntaan, ja tähän tähdätään. Osa on sellaisia, jotka vaativat varmasti vielä jatkotyöstämistä, mutta joissa voidaan toimia tämän hallituksen kaudella, ja sitten osa on sillä tavalla kauas tähtääviä, että ne vaativat kyllä lisävalmistelua varsinaisen hallinnon piirissä. Näiden osalta hallitus luonnollisesti ottaa omalla aikataulullaan kantaa, miten niitä lähdetään valmistelemaan, mitä näistä lähdetään valmistelemaan. Se on sitten oman messunsa väärti.

Mutta tämä yli sadan sivun raportti on ansiokasta luettavaa, ja siinä on valittu oikeita painopisteitä. Se ennen muuta keskittyy tulevaisuuteen varautumiseen ja osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Tärkeää on myös huomata, että se suurimmalta osalta käsittelee asioita, joissa meillä ei ole nyt mitään päällä olevaa kriisiä. Ne ehdotukset pyrkivät turvaamaan suomalaisten selviytymisen maailmantalouden murroksessa pidemmällä aikajänteellä, ja sen toteuttamisessa tulee olemaan vielä työtä seuraavallakin hallituksella.

Herra puhemies! Arvoisa pääministeri, kiitosten aika on siinä vaiheessa, kun toimenpiteet on suoritettu ja työ alkaa tuottaa myös aidosti tulosta. Olen hieman toista mieltä, että meillä ei ole olemassa olevaa akuuttia kriisiä. Suomessa on kriisi, herra pääministeri. Meillä on pulaa työvoimasta. Meillä on pulaa työpaikoista erityisesti. Tässä raportissa varsin hyvin otetaan kantaa niihin tekijöihin, joilla työpaikkoja Suomessa voitaisiin luoda lisää. Te olette luvanneet omassa hallitusohjelmassanne 100 000 uutta työpaikkaa, ja työ ei ole vielä oikeastaan päässyt käyntiin.

Oletteko te valmiita muuttamaan esimerkiksi jo nyt havaittuja virheitä yritysverotusuudistuksessa, puhutaan ketjuverotuksesta, pienten yritysten verotuksen kiristymisestä, osinkoverotuksen kiristymisestä, tämän tyyppisistä kysymyksistä? Raportista käy hyvin selkeästi esille, että Suomea tarvitsee rakentaa kannustavuutta, palkitsevuutta suosivaan suuntaan. Oletteko te valmiita muuttamaan jo tehtyjä päätöksiä, jos ne osoittautuvat ja kun ne ovat osoittautuneet virheellisiksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kysyjä esitti nyt jo sellaisia yksityiskohtia, joiden osalta ymmärtääkseni raportissa ei ole tehty muutosvaatimuksia. Jos raporttia kehutaan ja vaaditaan sen perusteella muutoksia, kannattaisi silloin keskittyä niihin kysymyksiin, joihin myös raportissa esitetään muutoksia.

Oikeastaan äsken vastasin siihen tapaan, jolla tähän raporttiin tullaan suhtautumaan. Hallitus on tämän hankkeen laittanut liikkeelle. Olemme saaneet raportin. Työ on tehty nopeassa aikataulussa, ja äsken kuvasin tapaa, jolla hallitus lähtee liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Tämän työryhmän raportin yhteydessä on puhuttu myöskin Suomen suhtautumisesta ja suomalaisten suhtautumisesta globalisaatioon. Tässä yhteydessä pääministeri on antanut varsin myönteisen näkökulman siitä, että globalisaatio on myönteinen sekä Suomelle että on myönteinen myöskin valtavalle joukolle kehitysmaita ja köyhiä maita.

Näkeekö pääministeri mitään ongelmia tässä varsin nopeasti etenevässä globalisaatiossa samalla tavalla kuin tasavallan presidentti on nähnyt, kun hän on ollut puheenjohtajana hyvin arvovaltaisessa ja laajassa ryhmässä, joka on käsitellyt maailman globalisaatiokehitystä? Näkeekö pääministeri ongelmia esimerkiksi siinä, että Kiinassa samaan aikaan, kun ihmiset pääsevät köyhyydestä, työntekijät joutuvat työskentelemään vailla ay-oikeuksia, vailla työsuojelua aivan pienillä palkoilla? (Ed. Zyskowicz: Sellaista on sosialismissa, ed. Uotila!) 7 000—10 000 kiinalaista kaivosmiestä kuolee vuosittain energianpuutteen takia, kun Kiina pyrkii järjestämään energiantuotantoaan tätä globalisaatiokehitystä vastaavalle tasolle jne. Onko hallituksen ja pääministerin kanta todella se, että maailmanlaajuisesti ja kehitysmaiden kannalta globalisaatioon ei sisälly ongelmia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Globalisaationa tunnettu ilmiö tässä nykyisessä vaiheessa on nostanut satojen miljoonien ihmisten elintasoa tuntuvasti, mutta ei se tarkoita sitä, että vauraus olisi jakautunut maailmassa tasaisesti. Köyhyyttä on, ja paljon kansainvälistä yhteistyötä tullaan tarvitsemaan myös tämän globalisaation haittojen ja voi sanoa sosiaalisen kehityksen hallitsemiseksi. Samanaikaisesti, kun me voimme nähdä nämä globalisaation myönteiset puolet, myös Suomen kannalta myönteiset haasteet, me voimme työskennellä myös globalisaation haittojen paremman hallinnan hyväksi. Ne eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa.

Arvoisa puhemies! Tuon raportin nollapiste, eräällä tavalla lähtöpiste ja vertailupiste, on Suomi tässä ja nyt. Yksi keskeisimmistä asioista minun ymmärtääkseni on se, että osaamista ja tutkimusta parannetaan keskeisellä tavalla. Tässä suhteessa nilkuttavin osa on tällä hetkellä yliopistolaitos. Siinä olisi mahdollisuus satsaamalla rahoja siihen saada kaikkein nopeimmin tuloksia aikaiseksi.

Mitä hallitus aikoo nyt tehdä tuon raportin luettuaan tässä suhteessa, arvoisa pääministeri?

Pääministeri  Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Osaamisen ja innovaatiotoiminnan osalta raportti tekee aika konkreettisia esityksiä. Niihin palataan sitten, kun hallitus on tehnyt päätöksen. Ei tämä kyselytunti ole aika ottaa näihin kantaa. Hallitus tekee ensin päätöksensä, ja niistä sitten kerrotaan. Mutta kuten olen sanonut, hallitus tulee osaan näistä konkreettisimmista esityksistä palaamaan hyvinkin nopeasti. Ei voi sanoa, että vertailupiste tässä raportissa olisi tässä ja nyt. Emme me nyt elä minkään uuden alkua. Myös tämä raportti tunnustaa kaiken sen työn, mitä tähän asti on Suomessa tehty erityisesti osaamisen alalla ja kilpailukykymme vahvistamiseksi, mutta se tekee esityksiä, joilla tätä hyvää kilpailukykyämme voidaan vielä jatkossakin parantaa. Tässä suhteessa työ jatkuu.

Värderade talman, herr statsminister! Som ni sade så är åtgärderna tredelade och vissa kan vidtas väldigt snabbt. Vi har också många gånger under höstens lopp hört att en del av de här besluten kan fattas i samband med den inkomstpolitiska helhetsuppgörelsen om en sådan kommer. Jag frågar:

Vilka delar tänker ni ta ut i en snabb takt i den inkomstpolitiska helhetsuppgörelsen, och när det gäller den långvariga beredningen är ni redo att själva ansvara för att de beaktas och förs fram som en helhet?

Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri! Totesitte, että kolmenlaisia ehdotuksia on tässä paketissa, muun muassa ne, jotka voidaan saattaa eduskunnan tietoisuuteen ja päätettäväksi nopeasti.

Mitkä ovat ne osat, jotka, niin kuin monesti on sanottu, tulevat päätettäviksi tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä? Jatkokysymys siihen: Miten te tulette omalta osaltanne vaikuttamaan siihen, että kokonaisuutena valmistellaan tämä jatko, sekä vaikeat että helpommat asiat?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! En osaa nähdä, mitkä ovat vaikeampia tai helpompia asioita. Kaikki raportissa esitetyt esitykset ovat haastavia silloin, kun muutosta lähdetään hakemaan siihen, mitä aikaisemmin on tehty. Hallitus on aikaisemmin jo ilmoittanut valmiutensa siihen, että me olemme valmiita myötävaikuttamaan uuden tulopoliittisen ratkaisun syntymiseen, ja sen osana voi olla myös toimenpiteitä, joita myös tässä globalisaatioraportissa on nostettu esille erityisesti osaamiseen ja innovaatiotoimintaan liittyen, mutta tähän on parempi palata konkreettisesti sitten, kun aika tulee.

Arvoisa herra puhemies! Tämä pääministeri Matti Vanhasen asettaman työryhmän raportti on todella tärkeä, ja se pitää ottaa vakavasti. Varmaan tilanne on vähän sama kuin 90-luvun alussa, eli me tarvitsemme voimakkaita panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen ja järjestelmäuudistuksia. Silloin Suomi nousi hienosti teknologiavetoisesti. Sitä tarvitsemme uudestaan.

Puhemies! Tässä raportissa on hyvin paljon kauppa- ja teollisuusministeriön alan esityksiä, erittäin tärkeitä esityksiä. Olisin ministeri Pekkariselta kysynyt: Miten nämä teidän alanne esitykset tulevat? Missä aikataulussa niitä voidaan teidän mielestänne toteuttaa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa ed. Ala-Nissilän kommentti siitä, että monet konkreettiset esitykset todella kohdentuvat tälle hallinnonalalle. Hallitus kuitenkin keskuudessaan päättää siitä, mitkä asiat ovat niitä nopeasti toteutettavia, ja päätökset näissä hallituksen sisällä tehdään pääministerivetoisesti ja koko hallituksen puitteissa. Tässä vaiheessa on ennenaikaista minun lähteä arvioimaan. Uskon ja toivon, että jotain konkreettia tulee vielä vuoden 2005 budjettiesitykseen, mutta päätökset pääministerin täällä kertomalla tavalla tapahtuvat omalla prosessillaan.

Herra puhemies! Tämän globalisaatioraportin näkökulma on nyt se, että meillä on olemassa globalisaatio ja me keskustelemme niistä keinoista, miten me sopeudumme tähän globalisaatioon. Minua kiinnostaisi tietää, koska hallitukselta tulee sen suuntainen toinen globalisaatioraportti, missä näkökulma on se, miten Suomi aktiivisena toimijana Euroopassa ja maailmalla haluaa muuttaa globalisaatiota, miten me vaikutamme, millaisilla toimenpiteillä, millaisilla vaatimuksilla me muutamme maailmaa niin, että globalisaatioon saadaan paremmin näkyviin sosiaalisia oikeuksia, poliittisia oikeuksia, demokratiaa ja ympäristöllisiä näkökulmia. Eli haluaisin tämän tyyppistä näkökulmaa myös tähän Suomen globalisaatiokeskusteluun, ja kysynkin ministereiltä:

Milloin tällainen raportti on tulossa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ulkoasiainministeriön valmisteluvastuulla on globalisaation hallintaa koskeva selonteko tai selvitys, joka on jatkoa sille, joka jo edellisellä vaalikaudella esiteltiin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Siitä saatiin paljon evästyksiä, jotka edellyttävät aika vaativaa työtä, ja siinä lähtökohtana nimenomaan on juuri tämä, että globalisaatio sinänsä on voittopuoleisesti myönteinen asia, se lisää vaurautta ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa, mutta tuo uusia haasteita liittyen vaurauden jakaantumiseen ja siihen, millä lailla näitä prosesseja voidaan hallita niin, että demokratia vahvistuisi. Tässä tarkoituksessa ministeriön johdolla yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa on valmisteilla noin tammikuun aikamäärällä valmistuva selvitys, joka tullaan sitten saattamaan eduskunnan käsiteltäväksi. Lisäksi samoja kysymyksiä käsitellään hallitusohjelman mukaisesti myös niin sanotussa Helsinki-prosessissa globalisaatiosta ja demokratiasta.

Arvoisa herra puhemies! Minusta työryhmän raportti ei sisältänyt mitään uutta eikä mitään mullistavaa. Kaikki, mitä esitettiin, oli meidän ja hallituksen tiedossa jo ennestään. Minä olen melko varma, että jokainen meistä ymmärtää ja tietää sen, että Suomen tulevaisuus on osaamisessa. Emme me pärjää halvan työvoiman maiden kanssa. Se, että 90-luvulla nousimme kriisistä, ei johtunut hallituksen eikä eduskunnan toimenpiteistä, vaan oli onni mukana, kun Nokia löysi markkinaraon.

Minusta, pääministeri, ei teidän kannata nyt odottaa mitään, vaan teidän tulisi kyllä tuoda sellaisia päätöksiä ja sellaisia esityksiä, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, ja jos ei nyt teidän mielessänne ole mitään esitystä, niin ...

... esitän, että myönnettäisiin suurempi verovähennys tutkimukseen sijoitetuista investoinneista. (Puhemies: Aika!) Ja nyt kysymys: Onko tämä hyvä esitys teidänkin mielestänne? (Naurua)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kirjataan tämä idea myös tämän tällä viikolla julkistetun raportin esitysten rinnalle. Harkitaan sitä.

Raporttihan on pääasiassa linjassa hallitusohjelman kanssa. Se tukee hallitusohjelmaa erittäin vahvasti myös tämän t&k-rahoituksen, osaamis- ja innovaatiorahoituksen osalla. T&k-rahoituksessa, kun hallitus keskimäärin tulee nostamaan varoja noin 5 prosenttiyksikön vuosivauhdilla, tämä raportti esittää 5:n sijasta 7:ää prosenttiyksikköä. Se on jonkin verran enemmän, mitä hallitusohjelmassa on kirjattu, mutta ei noin linjana mitenkään erityisesti poikkea tästä, mutta arvo on siinä, että raportti on hakenut nyt ehkä ne aukkopaikat, joihin eniten on suunnattavaa osaamis- ja innovaatiotoiminnan osalla voimavaroja, jotta paremmin voisimme hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita avoimilla maailmanmarkkinoilla on.

Arvoisa herra puhemies! Kun hallitukselta vaaditaan toimenpiteitä tämän hyvän raportin pohjalta, niin pääministeri keskittyy erittelemään, minkälaisia osasia tähän raporttiin sisältyy. Se ei riitä, vaan vaaditaan niitä toimenpiteitä, joista hallitus nimenomaan päättää. Mutta pääministeri täällä opetti, että tämä raportti ei pidä sisällään yritysverouudistuksen epäkohtien korjaamistarvetta. Pääministeri on väärässä. Sivulla 102 virke kuuluu: "Tietyissä tapauksissa verotus kuitenkin kiristyy, verojärjestelmä myös monimutkaistuu ja järjestelmään tulee kasvua potentiaalisesti rajoittavia verokynnyksiä." Tässä selvästi on, kuten ed. Katainen täällä sanoi, kritiikkiä hallituksen tekemää yritysverouudistusta kohtaan, ja kysymys kuuluu edelleen:

Onko hallitus valmis korjaamaan tuohon uudistukseen sisältyviä epäkohtia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ed. Kataiselle vastasin siltä osin, kun ed. Katainen luetteli sellaisia yksityiskohtia, joita ei tässä raportissa käsitellä, ja vastasin Kataisen kysymyksessä olevaan kohtaan.

Muuten vielä tästä raportista: Raportti on hallituksen teettämä. Se on tullut nyt noin kymmenen kuukauden aikana tehdyksi. Hallitus on sen juuri tällä viikolla saanut. Hallitus tulee käsittelemään sen raportin kohdittain, ja hallituksen normaalissa työssä sitten aikaa sitten ratkaistaan, mihin kaikkiin ja millä tavalla tartutaan. Minusta oppositiokin voisi malttaa, että hallitus tekee työtään. Olemme tämän raportin selvitystyön teettäneet, ja työ jatkuu.