Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa valtakunnallinen kehittämis- ja hallintokeskus, joka tunnetaan myös lyhenteellä KEHA, ja tämä perustetaan ely-keskuksien ja te-toimistojen kehittämis- ja hallintotehtäviä sekä yleishallinnollisia ohjaustehtäviä varten. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien lisäksi KEHA hoitaisi myös viestintä- ja koulutustehtäviä sekä tietohallintopalveluja. Samoin KEHA hoitaisi tukien ja avustusten maksamista ja takaisinperintää koskevia tehtäviä.

Tällä uudistuksella pyritään turvaamaan ely-keskusten ja te-toimistojen resurssien riittävyys ja palvelujen laatu eli näiden varsinaisten subs-tanssitehtävien hoito, koska toimintamenoihin kohdistuu merkittäviä vähennyksiä. Tämä esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen, ja se on tarkoitus käsitellä sen yhteydessä.

Esityksen mukaan ely-keskuksista siirtyy henkilöstöä KEHAan yhteensä 490 henkilötyövuotta. Kaiken kaikkiaan ely-keskusten osalta toimintamenojen supistumisen on arvioitu johtavan noin 700 henkilötyövuoden vähentämistarpeeseen vuoden 18 loppuun mennessä. Hankkeen valmistelun yhteydessä on arvioitu, että toimintojen yhdenmukaistamisella ja tehostamisella on mahdollista aikaansaada 80—100 henkilötyövuoden vähennys vuoteen 2017 mennessä ilman, että siirtyvien tehtävien hoidon laatu vaarantuu. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että nämä henkilötyövuosivähennykset toteutetaan eläköitymisen ja tehtäväjärjestelyn avulla.

Tämä KEHAn oikeudellinen asema: Uusi virasto määritellään siis ely-keskusten ja te-toimistojen yhteiseksi keskukseksi, ja se tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että KEHAn tehtävänä on hoitaa ely-keskusten ja te-toimistojen yhteisiä yleis- hallinto- ja palvelutehtäviä ja näihin liittyvää ohjausta. Valtionhallinnossa KEHA toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa, sillä tämä yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön toimivaltaan. Mutta toiminnallisesti KEHAa ohjaavat eri ministeriöt omilla toimialoillaan.

Hallintovaliokunta toteaa, että KEHA on valtion keskushallintoon kuuluva palvelukeskustyyppinen virasto mutta poikkeaa palvelukeskusvirastosta siinä, että tämän tehtäviin kuuluu antaa kuitenkin tarpeellisia yleishallinnollisia ohjeita, niin kuin edellä mainitut talous- ja henkilöstöhallinnon ohjeet, asiakirjahallinnon tiedon-ohjaussuunnitelma ja tietoturvaohje, joilla on merkitystä henkilöstön tasapuolisen kohtelun ja ylipäätään hallinnon toimintatapojen ja hyvän hallinnon kannalta. Tarkoitus on toimia siis verkostomaisesti monipaikkaisessa työyhteisössä, jossa virkamiehet ovat samanaikaisesti useassa eri yksikössä. KEHAlle on tarkoitus myös siirtää työ- ja elinkeinoministeriöllä nykyisin olevat neuvotteluviranomaisen tehtävät.

Esityksen perusteluista ilmenee, että KEHA ei ole itsenäinen kirjanpitoyksikkö vaan se muodostaa kirjanpitoyksikön yhdessä ely-keskusten kanssa. KEHAlle kuitenkin asetetaan toiminnallisia tulostavoitteita ja tuottavuuden kehittymistä seurataan, mutta sille ei aseteta valtion talousarvioasetuksen mukaisia yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteita, vaan se vaikuttaa ely-keskusten ja te-toimistojen kautta näitten toimialojen vaikuttavuuteen.

Yleishallinnollinen ohjaus on siis työ- ja elinkeinoministeriöllä. Tietohallintopalveluja ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö mutta myös valtiovarainministeriö. KEHAn tavoitteet käsitellään valtakunnallisessa ely-keskusten johtoryhmässä, ja näin ollen ely-keskusten johtoryhmällä on tärkeä rooli KEHAn ohjauksen tukena.

Sitten valiokunta myös toteaa, että parhaillaan on käsiteltävänä esitys aluehallintovirastoista annetun lain ja ely-keskuksista annetun lain muuttamisesta, jolla puretaan tämä kolmiportainen ohjausjärjestelmä kaksiportaiseksi, ja sitten tämän uudistuksen yhteydessä on myös mahdollista antaa ely-keskusten johtoryhmää koskevia säännöksiä.

KEHAn palvelukseen siirtyvä henkilöstö tulee työ- ja elinkeinoministeriöstä, sitten nyt purettavasta Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiasta, ely-keskuksista ja te-toimistoista. Virat siirtyvät valtion virkamieslain säännösten mukaisesti, virkapaikat eivät muutu. Palkkatason turvaaminen määräytyy työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan. Valiokunta haluaa kiinnittää huomiota hyvän johtamisen ja selkeän esimiessuhteen merkitykseen tällaisessa verkostotyyppisessä organisaatiossa.

Muutamia muutoksia valiokunta on tehnyt tarkentaen tehtävien siirtoa, maksatuksia ja takaisinperintää, koskien tukien ja korvauksen myöntämistä, maksamista ja takaisinperintää, ja on tehnyt sitten näihin muutosehdotukset.

Tämä hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässähän on kyse todellakin valtionhallinnon tehtävien uudelleenjärjestelystä, jotta näitä resursseja voitaisiin käyttää järkevämmin. Määrärahat ovat vähentyneet, ja esimerkiksi ely-keskusten osalta on nytten työn alla valtavat leik- kaukset, henkilöstöä pitäisi saada todella paljon vähemmäksi.

Tämä on yksi menetelmä, se että siirretään keskushallinnolle tiettyjä tehtäviä, mutta ely-keskusten osalta meidän on pakko alkaa miettimään oikeasti laajemminkin tehtäviä ja sitä, onko siellä turhaa tekemistä, elikkä miten aletaan purkamaan turhaa tekemistä. Eläköitymisratkaisut eivät enää riitä, juustohöyläleikkaamiset eivät enää riitä, eikä hallintoakaan enää pysty purkamaan, elikkä meidän on pakko alkaa miettimään laajemmin ely-keskusten tehtäviä, elikkä mitä sieltä voidaan purkaa pois. Olisiko esimerkiksi järkevää, että mahdollisimman pikaisesti esi-merkiksi rakennusvalvontapuolelta, rakennusten poikkeuslupapuolelta, kaavoitusasioista voitaisiin tiettyjä asioita alkaa siirtämään kuntien hoidettavaksi, ja vastaavasti sitten kuntien osalta pitäisi miettiä, mitä tehtäviä voisi sieltä siirtää ilmoitusmenettelyyn tai jopa kokonaan pois hallinnon alta hoidettavista.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Ot-taen tosiaan huomioon, että on julkisuuteen tulleitten tietojen mukaan ely-keskuksissa käytännössä tulossa lomautuksia, on nyt hyvä, että tässä on ainakin selkeät suuntaviivat. Tämän esityksen perusteella ja sen, mitä asiantuntijakuulemisissa tuli esille, on mahdollista nimenomaan lisätä resursseja sinne substanssiosaamiseen, mitä ely-keskuksissa varmasti ihan kipeästi tarvitaan. Muun muassa tietenkin tässä surullisenkuuluisassa tapaus Talvivaarassa tuottavuusohjelma ehkä juuri puraisi väärässä kohdassa myöskin osittain, vaikka en tietenkään syytä näistä Talvivaaran ongelmista ely-keskuksia yksinään.

Mutta tässä nyt on tietysti hivenen hankalaa se, että meillä on parhaillaan menossa valtiovarainministeriön ohjaama Virsu-hanke, tämä keskushallinnon virastosuunnitelmahanke, ja sitten meille tulee avi- ja ely-keskusten ohjausta koskeva laki, joka on juuri hallintovaliokunnassa käsiteltävänä. Tässä ei voi välttyä vaikutelmalta, että kun uusi hallitus aloittaa, ollaan taaskin perkaamassa ja kampaamassa, totta kai tietenkin tarpeeseen, mutta varmasti näitäkin lakeja. Jotenkin tietenkin toivoo, että tämä kokonaiskuva siitä, mitä valtion alue- ja paikallishallinnossa täytyy tehdä, nyt sitten jossakin olisi hallinnassa. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että me tarvitsemme valtion näkymään sinne alueille ja paikallistasolle, ja toivon, että Virsu-hankkeesta saadaan sitten hyviä virsuja tähän suuntaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minulla on henkilökohtainen kokemus yli 30 vuoden ajan ely-keskuksista ja niiden edeltäjistä. Ely-keskuksethan syntyivät tuossa 90-luvulla, kun yhdistettiin eräitä valtion paikallishallinnon elimiä. Tämä henkilökohtainen kokemus johtuu siitä, että olin naimisissa ely-keskuksen työntekijän kanssa, edelleenkin olen naimisissa hänen kanssaan, yli 30 vuotta sinä aikana, kun hän oli töissä siellä, ja sen viraston kehityksessä erityisesti ely-keskuksen aikana eli niiden viimeisten 15 vuoden aikana valitettavasti trendi oli kutakuinkin selvä: tehtävät lisääntyivät, ja väki väheni.

Voin sanoa, että jos työntekijät, ainakin nyt johtavassa ja keskeisessä asemassa olevat työntekijät, olisivat noudattaneet työaikoja, ely-keskukset olisivat kaatuneet jo aikaa sitten. Ylipäätäänkään valtionhallinto ei nykyisin varmasti pysyisi pystyssä, ellei siellä tehtäisi täysin palkatonta ja sinänsä vastuuntuntoista mutta toisaalta kyseenalaista työtä ikään kuin velvollisuudentunnosta.

Tässä katsannossa, ja kun se meno on vain entisestään näyttänyt jatkuvan ely-keskusten osalta, en nyt tiedä, tuoko tämä laki sinänsä asiaan parannuksen, mutta kyllä seuraavan hallituksen johdolla pitää nyt vakavasti miettiä, mikä se näitten ely-keskusten asema on ja mitä niillä oikeasti halutaan saada aikaiseksi, ja pitää huoli siitä, että sen sijaan, että siellä tehdään vain välttämättömintä jotenkuten niillä ihmisillä, jotka siellä ovat, pidetään huoli siitä, että suhteutetaan vaadittavat tehtävät käytettävissä oleviin voimavaroihin. Muuten siitä ei kyllä hyvää seuraa.