Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Laki, joka on nyt käsiteltävänä ja lähetettävänä valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostoon, on sinänsä tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Mutta kun olemme viime aikoina olleet käsittelemässä lakeja koskien Kiinteistölaitosta ja joutuneet vuokrakysymyksiin, jotka ovat kohtuuttomia niin tämän lain kuin myöskin muiden valtion kiinteistöjen yhteydessä, tämän johdosta toivoisinkin, että näissä voitaisiin saada aikaan kokonaisvaltainen ratkaisu, että ei tulisi sellaista tilannetta, että toisesta taskusta laitetaan toiseen taskuun. Esimerkiksi yliopistot joutuvat kohtuuttomuuksiin käyttömäärärahojen osalta.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin jatkanut ed. Tykkyläisen puhetta siinä, että kiinteistöhallinto yleensä ja Valtion kiinteistölaitoksen piirteet ja käytännön toiminta ovat herättäneet niin valtion tilintarkastajien kuin myöskin valtiovarainvaliokunnan piirissä keskustelua muun muassa yliopistojen menojen hallinnan kannalta. Toisaalta, kun parhaillaan puolustushallinnon kiinteistöpuolta ollaan järjestämässä, on herännyt kysymys paitsi työntekijöiden työn jatkuvuuden turvaamisesta myös Puolustuslaitokseen liittyvästä turvallisuusnäkökohdasta ja edelleen sen vaikutuksesta myös puolustusministeriön kehyksen kehitykseen.

Näyttää siltä, että olemme synnyttämässä kiinteistömonopolijärjestelmää. Kuitenkaan yliopiston ja Puolustuslaitoksen kasarmin ei ole helppoa vaihtaa paikkaa eli vuokrata uutta yliopistotilaa tai uutta kasarmia jostain. Tämä on aika mieletön tilanne, ja valtiovarainvaliokunnan piirissä on syytä erittäin tarkkaan tutkia, mitä vaikutuksia tällä järjestelmällä on käytännön toimintaan, myöskin valtion järkevään käyttötalousmenokehitykseen.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan tästä sikäli, että silloin, kun nimimuutos Senaatti-kiinteistöiksi oli, asiaan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa jossain määrin perehdyttiin. Ongelmaksi todettiin se, että Valtion kiinteistölaitoksella on varsin kaavamainen tuottoajatteluun perustuva vuokranmäärittelyperuste, joka ei huomioi riittävästi kiinteistön käyttötarkoitusta. Esimerkiksi kaavamaisen tuottovaatimuksen asettaminen yliopiston kiinteistölle voi olla monissa tilanteissa aika huonosti perusteltu. Sen takia, kuten ed. Rajamäki sanoikin, tarvittaisiin kokonaistarkastelu Senaatti-kiinteistöjen vuokrakysymysten osalta. Hallituksen pitäisi tässä nyt toimia. Eväät on tässä jo alustavasti valtiovarainvaliokuntaan annettu.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tykkyläinen oli aivan oikealla asialla ja käytti ilmaisua, joka oli tässä yhteydessä mielenkiintoinen, kun hän sanoi, että siirretään yhdestä taskusta toiseen taskuun. Ilmeisesti hän tarkoitti toisella taskulla yliopiston taskua. Mutta jos yliopiston tasku on tyhjä, niin tyhjästä on paha nyhjäistä toiseen, valtion taskuun. Erikoisesti tämä koskee aikaa vuodesta 98 tähän päivään ja tästä eteenpäin sen takia, että vuoteen 98 saakka jollakin tavalla kompensoitiin vuokrajärjestely, mutta sen jälkeen vuokrankorotuksia ei ole millään tavalla kompensoitu. Tämä on saattanut eräät yliopistot todelliseen taloudelliseen ahdinkotilaan. Kiinteistölaitoksen johto on osoittanut julkisilla lausunnoillaan, että se ei ymmärrä pätkänkään vertaa siitä, mistä yliopistolaitoksen pääfunktiossa on kysymys. Tämä kokonaisvaltainen selvitys on enemmän kuin paikallaan.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En riittävästi varmaan selvittänyt tätä kysymystä. Haluan todeta ed. Pulliaiselle, että tosiaankin valtiovarain sivistys- ja tiedejaosto lisäsi valtiovarainvaliokunnan päätöksellä lisärahoitusta nyt tämän vuoden budjettiin. Siitä varmaan tullaan käyttämään näihin vuokra-asioihin osa. Tällä tarkennuksella, arvoisa kansanedustaja Pulliainen, haluan korjata esitykseni. Totean, että tässä on löydettävä ratkaisu, joka on yliopistojen kohdalta parempi, että ne eivät joudu kohtuuttomiin vaikeuksiin. Siitähän aiheutuu myöskin yliopistoille niiden työskentelyssä ongelmia, jos tätä ei korjata eduskunnassa.

Liisa  Hyssälä  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Alun perin Kiinteistölaitoksen taholta on käytetty jopa sellaisia perusteluja, että yliopistoilla on ollut tehottomassa tai niin sanotussa turhassa käytössä osa tiloja ja että tämä on tehostanut tilojen käyttöä. Näin saattaa tietenkin osaltaan ollakin, mutta itse pidän mahdottomana sitä tilannetta, että Kiinteistölaitos vie osaltaan yliopistoja tuhon tielle. Ei kerta kaikkiaan ole varaa pitää näitä kiinteistöjä eikä vuokrata niitäkään kiinteistöjä, joita todella tarvittaisiin. Jo nyt opiskelijat ovat monin paikoin ala-arvoisissa tiloissa, liian pienissä luentosaleissa jne. Tämä kehitys ei kyllä tällä hetkellä ole tältä osin terve. Minä uskon, että tähän tullaan sivistys- ja tiedejaostossa puuttumaan.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota jälleen kerran suomen kieleen, sen käyttöön. Olisin kovasti kiinnostunut tietämään, millä perusteilla tämä Senaatti-kiinteistöt on valittu. Se ei ole mikään heikko käsite, mutta yleensä pyrin kyllä suomenkieltä suosittelemaan näihin tarkoituksiin.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee muutoin maa-aluevaihtoon ja omaisuudenvaihtoon, siihen ei ole itselläni erityistä kommentoitavaa. On hyvä menetellä näin. Mutta haluaisin kuitenkin todeta, että Valtion kiinteistölaitoksen toiminnasta on esitetty todella kritiikkiä, kuten edustajakollegatkin ovat todenneet. Monissa tapauksissa kunnat ovat lahjoittaneet maa-alueita jopa ilmaiseksi tai aivan symboliseen hintaan valtiolle yliopistojensa ja tiedekorkeakoulujensa kehittämiseksi ja rakentamiseksi. Sitten näin myöhemmin näille määritellään lähes markkinavuokra. Tällainen kysymys aiheuttaa luonnollisesti niissä kunnissa ja myös yliopistoissa kritiikkiä. Sen takia tietynlainen kokonaisselvitys varmasti tässä asiassa olisi paikallaan, saattaisi olla myös se, että tuon aikanaan tehdyn tasokorotuksen jälkeen yliopistoille voitaisiin jotkut maa-alueet palauttaa käyttöön ja sitä kautta ikään kuin subventoida kehittämismahdollisuuksia.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on jatkoa sille, mitä täällä aikaisemmin on jo päätetty. Nyt olisi myös välitarkastelun paikka. On ilmiselvästi käynyt ilmi, että Valtion kiinteistölaitos on nostanut vuokria niin paljon, että laitokset ovat siirtyneet yksityisille markkinoille ja näin ollen Valtion kiinteistölaitokselle jää tyhjiä tiloja ja näiden kanssa ne ovat ongelmissa, minkä jälkeen toiset joutuvat edelleen maksamaan näitä korotettuja vuokria. Tässä on sellainen budjettivirran kierrätys, eikä tämä kehityssuunta ole kaikilta osin hyväksyttävää, joten olisi huolellisesti mietittävä jatkotoimenpiteitä.

Rakel  Hiltunen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tullut aiheellista kritiikkiä ja kriittistä keskustelua Valtion kiinteistölaitoksen ja yliopistojen välisistä suhteista. Minä yhdyn niihin. Mutta tässä yhteydessä haluan kuitenkin korostaa, että hallituksen esitys on mielestäni erittäin myönteinen, liittyyhän tämä siihen prosessiin, jota käytiin eläinlääketieteellisen tiedekunnan sijoituspaikasta. Kun se asia ratkaistiin, nyt olemme siinä vaiheessa, että eläinlääketieteellisen tiedekunnan käytössä oleva maa-alue myydään Helsingin kaupungille. Sille alueelle tulee Helsingin kipeästi kaipaamia asuntoja noin 3 000 ihmiselle.

Haluan tässä yhteydessä vielä ottaa esille huoleni siitä, että tämä jo monta kertaa mainittu Valtion kiinteistölaitos, 1.3. Senaatti eikä Kapiteeli, on kyllä myös avainasemassa silloin, kun Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmia ratkotaan. Erittäin hankalia neuvotteluja on käynnissä, ja Kapiteeli toimii ehkä valtiona valtiossa.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä on sen verran arvokas asia, että kannattaa vielä käyttää toinenkin puheenvuoro.

Ensinnäkin ed. Olinille: Aikoinaan käytiin Senaatti-nimestä täällä pitkä debatti, jonka ed. Stenius-Kaukonen käynnisti, mutta valitettavasti valtiovarainvaliokunta ei kuunnellut sitä kritiikkiä lainkaan.

Edelleen tästä asiasta ed. Tykkyläiselle: On hieno asia, että niitä rupioita tuli pikkuisen lisää yliopistolaitoksen pitkälle momentille, mutta ne 30 miljoonaa liudentuivat sillä tavalla, että niillä ei ollut mitään käytännön merkitystä, kun niitä nimenomaan, jos ne oli tarkoitettu tähän tarkoitukseen, ei kohdennettu vuokrakompensaatioon, vaan nyt esimerkiksi maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopistossa on tilanteessa, että pari kolme viikkoa sitten tuli 3,1 miljoonan markan ylimääräinen vuokralasku kesken lukukauden. (Ed. Rajamäki: Kuopiossa olisi ollut halvempaa!) — Maatalous- ja metsätieteellistä ei oltu siirtämässä Kuopioon kuitenkaan onneksi. — Ei tällä tavalla asioita voida hoitaa.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kenties tämä nimenomainen käsiteltävä kiinteistön luovutus, josta nyt on kysymys, on perusteltu, aivan kuten Helsingin kaupungin korkeassa luottamustehtävässä oleva kansanedustajakollega todisti. Mutta kiinnitän, kuten lukuisat muutkin kansanedustajat, huomiota Valtion kiinteistölaitoksen, jolle tulee uusi nimikin, aiheuttamiin ongelmiin, koska unohtuvat ne käyttötarkoitukset, mitä varten kiinteistöt on alun perin hankittu, eräissä tapauksissa lahjoitettu, ja tulee kiinteistön käytölle alkuperäiseen tarkoitukseen aivan kohtuuttomia kuluja. Tämä on asia, johon, kuten lukuisissa puheenvuoroissa on todettu, on jatkossa kiinnitettävä vahvaa huomiota ja harkittava, mitä kiinteistöjä kannattaa tällä tavalla edes käydä keskittämään.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Entisenä yliopiston opettajana minäkin yleisesti mielelläni sanoisin muutaman asian tästä. Nykyaika korostaa yliopistojen toiminta-alueella aivan liiaksi pelkästään taloudellisuutta. Eihän yliopistojen tehtävä koskaan ole ollutkaan tuottaa voittoa, vaan sen varsinainen toimintakenttä on tietysti aivan muualla. Silloin, kun tulosjohtamisen opit ja muut tavoitteet lyövät korvalle kaikkea muuta, me liikumme kyllä aika vaarallisella alueella. Itse koen, että tässä on eräänlaisesta kokeilulaboratoriostakin tässä vaiheessa vielä kysymys. Heitän vain semmoisen esimerkin, että kun esimerkiksi yliopisto luovuttaa jotain Valtion kiinteistölaitokselle tai tälle Senaatille, on se aika jännää, että se luovutetaan ilmaiseksi ja vähän ajan kuluttua samoista tiloista joudutaan maksamaan vuokraa. Mistä tämäkin viisaus aikanaan on tullut? Tuskin ainakaan Ateenasta. Sillä lailla tämä voi olla uhkaavaakin leikkiä koko Suomen yliopistolaitokselle pitkässä juoksussa. Toivoisin viisautta jatkossa tähän asiaan vähän laajemmin.

Kari  Uotila  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Viitaten siihen, mitä ed. Rakel Hiltunen totesi, on todella tärkeää, että tämä tontti vapautuu asuntokäyttöön. Erityisen tärkeää se on Helsingissä, jossa asuntopulan ratkaisu on aika paljon kiinni tonttimaan niukkuudesta. Siinä mielessä tämä on hyvä. Tätä voi verrata Kapiteelin harjoittamaan politiikkaan, ja kuten tiedämme, siellä asiat etenevät hyvin nihkeästi. Niihin soisi kernaasti vauhtia, jotta myöskin Kapiteelin omistuksessa olevaa maaomaisuutta saataisiin nopeasti asuntotuotannon tarpeisiin.

Mitä tulee Kiinteistölaitoksen tuottovaatimuksiin ja markkinaehtoisuuteen, se on todella ongelmallista. On aivan luonnollista, että asuntomarkkinoilla on olemassa käyvät hinnat ja markkinahinnat, toimistotilarakentamisella on toimivat markkinat, liikehuoneistoilla on toimivat markkinat, mutta Kiinteistölaitoksella on paljon kiinteistöomaisuutta, jolla ei ole käytännössä markkinoita ja johon ei voi sellaisenaan soveltaa markkinatalouden mekanismia ja siihen liittyen matemaattisia tuottovaatimuksia. Näillä laitoksilla ja kiinteistöillä on yhteiskunnallista tehtävää. Se pitäisi kyllä ottaa huomioon silloin, kun niille asetetaan tuottovaatimuksia ja vuokratasoja. Tässä mielessä useammassa puheenvuorossa vaadittu kokonaisselvitys ja periaatteet siitä, millä tavalla Valtion kiinteistölaitoksen kiinteistöomaisuuteen ja sen tuottovaatimuksiin jne. suhtaudutaan, ovat todella tarpeen.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. R. Hiltunen otti esille eläinlääketieteellisen tiedekunnan, josta kävimme kovan taistelun Helsinki—Kuopio. Totean, että kun päätös on tehty, nyt on edettävä sen päätöksen mukaisesti. Tässä ollaan nyt vaihtamassa näitä kiinteistöjä ja etenemässä asiassa.

Mitä tulee ed. Pulliaisen puheenvuoroon liittyen vuokrarahoituksiin, hän oli varsin oikeassa. Mitä nyt on tehtävissä? Seuraava mahdollisuus puuttua asiaan on valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostossa, jossa käsitellään tällä hetkellä tilintarkastajien lausuntoa. Tulemme tässä ottamaan esille Kiinteistölaitoksen vuokrakysymyksiin liittyviä ongelmia, jotka pitää selvittää.

Ismo Seivästö /skl:

Arvoisa puhemies! Toivottavasti tämä esitys omalta osaltaan tuo lievennystä siihen asuntopulaan, mikä pääkaupungissa vallitsee. Erityisesti kiinnittäisin tässä vaiheessa huomiota myös siihen, kun ed. Rakel Hiltunen on läsnä, että pääkaupungissa on ilmeisesti satoja ellei jopa tuhansia täysin vailla asuntoa. Tämä on huutava ongelma ainakin kovilla pakkasilla ja erittäin armoton tässä kaupungissa.

Toiseksi toteaisin, että ed. Rajamäki oli aivan oikeassa sanoessaan, että tätä pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti ja katsoa myös sitä, millaista vuokraa Puolustusvoimat tulee kasarmeistaan ja mahdollisesti linnakkeistaan tulevaisuudessa maksamaan, koska niille muunlainen käyttötarkoitus on aika vaikeasti löydettävissä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kun valtio omistaa Helsingin seudulta eli Uudenmaan alueelta tuhansia hehtaareja rakennuskelpoista maata, mielestäni se pitäisi mahdollisimman nopeasti myydä suorana kauppana päivän hinnoin rakennusliikkeille ja kunnille, jotta tonttipolitiikka muuttuisi täysin tällä alueella ja saataisiin asuntokaupat mahdollisimman nopeasti kuntoon ja uusia asuntoja ihmisille.

Mitä tulee Senaatti-kiinteistöihin, minusta on aivan oikein, että kun valtio omistaa mahdottomasti kiinteistöjä ja monta eri hallintokuntaa on niitä hallinnoinut ja hyvin epätasaisella menestyksellä, niin kun me nyt kun keskitämme kaiken Senaatti-kiinteistöille, uskon, että synkroniedut saadaan siitä. Kaikki valtion omistamat kiinteistöt tulevat paremmin vuokrattua ja huoneistot pidettyä paremmin kunnossa jatkossa. Se on kaikkien kansalaisten etu.

Tarja Kautto /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vain kommentoida, mitä edustaja otti juuri esille, että Kapiteelin maat pitäisi myydä asuntotuotantoon päivän hinnoin yksityisille ja kunnille. Mielestäni tämä asia ei ihan näin ole, vaan mielestäni pitää tässä vaiheessa todella katsoa, mitkä olisivat sellaisia maita, jotka kunnat voisivat ja haluaisivat ohjata asuntotuotantoon. Silloin pitäisi kyllä pysytellä nimenomaan niissä hintarajoissa, jotka Valtion asuntorahasto voi hyväksyä. Tällä tavalla saataisiin edullisempia asuntoja. Täytyy muistaa, että nämä maat ovat yleensä tulleet pankkien kautta Kapiteeliin, ja nimenomaan yhteiskunnan varoja käytettiin silloin, kun pankkeja pelastettiin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten edellä jo sanoin, tässä nimenomaisessa tapauksessa on varmasti hyvä tehdä näin. Mutta kiinnittäisin jatkossa huomiota siihen, kun muun muassa ed. Seivästö viittasi puolustusvoimien kiinteistöihin ja muihin, että ne ovat täysin oma lukunsa tässä kiinteistökysymyksessä ja kiinteistönhoidossa, että ne pitäisi käsitellä aivan erikseen. Mielestäni nykyinen käytäntö niiden osalta on ollut erittäin hyvä, enkä näe jatkossa mitään aihetta tehdä niihin muutoksia.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Kautolle, että kun valtio ei maksa mitään kiinteistöveroa kiinteistöistään eikä maa-alueistaan, niin olisiko nyt syytä harkita kuitenkin valtiollekin oma vero jollakin tavalla, että se edistäisi nopeammin maiden hyödyntämistä rakennuskäyttöön?