19) Laki perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 §:n
muuttamisesta
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Perheyritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksiin
on eduskunnassa haluttu useaan otteeseen helpotuksia. Kun selailin
eduskunnan tietojärjestelmää, sieltä löytyi
viimeisen kymmenen vuoden ajalta useita kymmeniä valtiopäivätoimia,
joissa on ehdotettu eri keinoja tämän selvän
epäkohdan korjaamiseksi. Valtiopäivätoimien
lisäksi sieltä löytyi satoja puheenvuoroja,
jotka on käytetty tämän asian puolesta.
Tästä voimme helposti vetää sen
johtopäätöksen, että tässä talossa
lainsäätäjällä on selkeä tahtotila
helpottaa ja kannustaa perheyrityksiä jatkamaan toimintaansa
tilanteessa, jossa yrityksen vetäjä vaihtuu.
Kauppa- ja teollisuusministeriön arvioiden mukaan seuraavan
15 vuoden aikana noin 90 000 yritystä vaihtaa
omistajaa. Jatkaja on selvillä tällä hetkellä noin
25 prosentissa näistä yrityksistä. Keskeisimpänä epäkohtana
omistajanvaihdostilanteessa nähdään verotus.
Suomen kaikista yrityksistä vähintään
neljä viidestä on perhe- tai sukuyrityksiä.
Siksi haasteet, uhkakuvat ja samalla myöskin mahdollisuudet
koko kansantalouden kannalta ovat erittäin merkittäviä.
Herra puhemies! Budjetin hyväksymisen yhteydessä viime
vuonna helpotettiin verotuksellisin keinoin maatilojen ja muiden
perheyritysten sukupolvenvaihdoksia alentamalla verohuojennukseen
oikeuttavan omaisuuden määrää 20
prosentista 10 prosenttiin. Tämä toimenpide oli
tervetullut uudistus, muttei yksinään riitä varmistamaan
sukupolvenvaihdostilanteessa jatkajan kykyä kohtuullisin
kustannuksin aloittaa ja kehittää yritystoimintaansa.
Niinpä tässä lakialoitteessa jälleen
kerran ehdotetaan, että perintö- ja lahjaverotuksessa
sovelletaan samoja huojennusperiaatteita kuin varallisuusverotuksessakin.
Eli 30 prosentin yritysomaisuuden arvosääntö otetaan
käyttöön. Veroa menisi vain, jos kauppa
olisi tehty alle tuon 30 prosentin tason. Lisäksi perintö-
ja lahjaveron maksuaikaa pidennettäisiin viidestä vuodesta
10 vuoteen.
Näitä uudistuksia ovat jo pitkään
esittäneet Teollisuus ja Työnantajat, Kaupan Keskusliitto, Keskuskauppakamari,
MTK ja Suomen Yrittäjät. Nämä tahot
ovat myös laskeneet, ettei uudistuksilla ole kuin marginaalinen
vaikutus suomalaiseen valtiontalouteen. Päinvastoin, kannustavuuden
lisäys saattaa poikia lisää varoja kansakunnan
kirstuun.
Suomalaiset ovat eurooppalaisessa vertailussa toiseksi haluttomimpia
yrittäjiksi ryhtyjiä. Sukupolvenvaihdokset maatiloilla
ovat viime vuosina jääneet hälyttävän
vähäisiksi. Perheyrityksissä suuret ikäluokat
ovat jäämässä eläkkeelle, tarvitaan
jatkajia. Tässä vain muutama syy, miksi esitetynlaisia
verokannustimia tulisi ottaa käyttöön.
Myös työllisyyden heikkenemisestä on viime
päivinä esitetty ensimmäiset arviot.
Sukupolvenvaihdokset tehdään tällä hetkellä usein
lahjaluontoisina kauppoina, jotta jatkajan velkataakka ei nouse
kohtuuttoman suureksi. Jatkaja maksaa kuitenkin lahjaveron, jos
hinta on alle kaksi kolmasosaa käyvästä arvosta
tai osassa kauppoja alle puolet. Tuohon lahjaveron maksuun kaatuu
monen uskallus lähteä työllistämään
itseään ja muita. Veronmaksuun menee myös
yrityksen kehittämiseen tarvittavia voimavaroja. Kynnys
lisätyövoiman ottoon muodostuu usein mahdottomaksi
useiksi vuosiksi, kun rahavirtoja sitoutuu verojen maksuun.
Tästä asiasta on erityisen hyvän
artikkelin ja pitkän tutkimuksen tehnyt yrittäjyyden
professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta.
Hän listaa monta asiaa, joilla näitä äsken
lueteltuja kysymyksiä voitaisiin helpottaa. Hän
toteaa yhteenvedossaan muun muassa: "Perheyritysten perintöveron
alentaminen näkemykseni mukaan johtaa siihen, että nykyistä useampi
perheyritys siirtyy luovuttajalta seuraajalle, jolloin yhteiskunnan
saama kokonaisveron tuotto kasvaa, ei siis alene, vaan kasvaa."
Herra puhemies! Meidän tulee vastata ainakin seuraaviin
kysymyksiin, jos ja kun haluamme edistää yritystoimintaa
ja sitä kautta työllisyyttä: Ovatko meidän
yritystoimintamme edellytykset tarpeeksi hyvät? Ovatko
yrittäjyyden kannustimet riittävät? Miten
voidaan alentaa yrittäjiksi aikovien ja ryhtyvien kynnystä?
Voitaisiinko yritystoimintaan liittyviä hallinnollisia
rasitteita vähentää? Miten lisätä yritysten
kasvuhalukkuutta? Miten ratkaista kasvuyritysten erityisongelmat? Äsken
kuvaamani ja esittämäni aloite vastaisi toteutuessaan
myönteisesti useampaan edellä esitettyyn kysymykseen.
Yrittäjyys on parhaimmillaan katkeamaton prosessi,
ja sitä tulee meidän tässä talossa
kannustaa. Herra puhemies! Eräs pitkän linjan
yrittäjä on summannut erittäin osuvasti
ajatuksensa yrittäjyydestä seuraavalla tavalla:
"Elämäntyösi on arvokkain omaisuutesi
ajan ja onnen vaihdellessa, ja siksi sen valintaa ei saa manipuloida." Siinä meille
ohjenuoraa. Meidän lainsäätäjien
on tuettava, kannustettava ja uudistettava lainsäädäntöämme,
jotta suomalaisilla olisi entistä paremmin työtä tarjolla
myös tulevaisuudessa.
Pekka Nousiainen /kesk:
Puhemies! Eurooppalaisittain tarkasteltuna suomalaiset pk-yritykset
ovat varsin nuoria. Meiltä löytyy hyvin vähän sukuyrityksiä,
joilla on pitkä historia ja menneisyys. On kysytty, miksi.
Siksi, että meillä on varsin ankara perintö-
ja lahjaverokohtelu ja siitä syystä menestynytkin
yritys yleensä realisoidaan, koska on kannattamatonta hakea
suvun piiristä sille jatkajaa ja saattaa olla, niin kuin
ed. Leppä totesi, ettei ole halua tai uskallusta ottaa haastetta
vastaan.
Siinä mielessä ed. Lepän aloite on
erittäin kannatettava ja tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi maataloutta
ajatellen tulemme ed. Lepän kanssa maakunnasta, joka elää vahvasti
maataloudesta ja maaseudusta. Viimeaikaiset tilastot kertovat, että aktiivitilojen
määrä vähenee meillä 4
prosentin vuosivauhtia. Sukupolvenvaihdoksia pitäisi tehdä vähintään
sata vuodessa, jotta maakunnan elintarviketalous pysyisi voimissaan.
Nyt niitä tehdään vain 30—40.
Nyt on haettava kaikki keinot tilanteen korjaamiseksi ja parantamiseksi,
ja toivon, että tämä lakialoite menestyy
ja edesauttaa tilanteen kehittymistä koko pk-yrityskentässä.
Reijo Kallio /sd:
Herra puhemies! Ed. Lepän lakialoite koskettaa tärkeää asiaa,
sukupolvenvaihdoksia ja niiden edistämistä. Väestömme ikääntyminen
nimittäin vääjäämättä merkitsee sitä,
että sukupolvenvaihdosten tarve tulee tulevina vuosina
oleellisesti lisääntymään.
Monien selvitysten mukaan sukupolvenvaihdoksessa verotuksella
on tuntuva, ellei jopa ratkaiseva, merkitys, kuten ed. Leppäkin
puheenvuorossaan totesi.
Tämän päivän verotuksen
ongelma on taas siinä, että aikanaan sukupolvenvaihdoksiin
räätälöidyt huojennukset ovat
menettäneet merkityksensä. Perintö- ja
lahjaverolakiin otettiin vuonna 1979 säännöksiä,
joiden tarkoituksena oli huojentaa maatilojen ja yritysten sukupolvenvaihdoksista
aiheutuvia veroja. Verotusarvot olivat tuolloin kuitenkin vain murto-osa
käyvistä arvoista. Tilanne on tästä oleellisesti
muuttunut. Verotusarvoja on nostettu vuosi vuodelta, ja nykyisin
verotusarvojen käyttöoikeus ei juurikaan enää tuo
huojennuksia.
Olisikin tärkeää, että tilanne
saataisiin palautettua suurin piirtein sille tasolle, jolla oltiin,
kun laki alun perin säädettiin. Tässä mielessä pidän ed.
Lepän lakialoitetta todella perusteltuna.
Pekka Vilkuna /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämän lakialoitteen
yhteydessä täytyy käyttää samaa
sanontaa kuin ed. Nousiaisen lakialoitteen yhteydessä:
kaikki, mitä tässä talossa tehdään
yritystoiminnan aktivoimiseksi ja helpottamiseksi, on tervetullutta.
Todella sukupolvenvaihdosasia on nyt hyvin ajankohtainen ja
tällä on kiire. Suuret ikäluokat ovat
juuri tulossa siihen ikään, että he luovuttavat
tilan tai yrityksen — käsittää,
totta kai, koko pk-kentän — jatkajalle, jos on
vastaanottajia. Ainakin maatalousyrityksissä täytyy
ottaa sellainen asia huomioon, että hyvin useasti luopuja
on jo jättänyt muutamia investointeja tekemättä, ajellut
vähän kuin puolilla valoilla viimeiset vuotensa
ennen sukupolvenvaihdosta. Eli jatkajalla on jo pakollinen investointitarve
tulossa päälle. Jos siihen vielä tulevat
suuret verot, rasite uuden yrittäjän yritystoiminnan
käynnistämiseksi on liian korkea. Kaikki, mitä tehdään
sukupolvenvaihdoksen helpottamiseksi ja verotuksen keventämiseksi,
on tervetullutta.
Todella Suomessa yrittäjyys ei ole haluttu elämänmuoto.
Kun nykynuorilta kysytään Suomessa peruskoulun
yläluokilla, mitä teette isona, vain noin 4,5
prosenttia nuorista aikoo ryhtyä isona yrittäjäksi.
Amerikassa sama prosentti on 48. Tämä kertoo mielestäni
hyvin karua kieltä siitä, mikä on suomalainen
ajatusilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan. Tämän
talon lainsäätäjien tehtävä olisi
tätä ilmapiiriä, yrittämisen
imagoa, parantaa. Tämä laki on yksi tapa sen asian
eteenpäinviemiseksi.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Jälleen kerran keskustelu osoittaa
sen, että tässä talossa halutaan asialle
myöskin tehdä jotakin. Toivon myöskin,
että hallitus tämän ottaa onkeensa ja esitykset
myöskin omalta taholtaan tuo meille.
Pienenä kuriositeettina voin mainita, että omalta
osaltani, jos tällä vauhdilla suomalaiset maatilat
vaihtavat jatkajaa eli sukupolvenvaihdoksia tehdään,
se merkitsee sitä, että minä olisin noin
110-vuotias, kun seuraavalle sukupolvelle jättäisin
tilani. Siinä on tämänhetkinen tilanne.
Keskustelu päättyy.