Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kysymyksessä on lakialoite kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossapidosta ja puhtaanapidosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta niin, että kunnille siirtyisi vastuu yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän hoitamisesta ja kunnossapidosta.

Asia sai alkunsa siitä, että korkein hallinto-oikeus päätti viime vuonna, että Lahden kaupunki ei jatkossa ole velvollinen eivätkä muutkaan kunnat hoitamaan yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän kunnossapitoa. Kun kolmekymmentä vuotta ovat kunnat hoitaneet tämän velvollisuuden, tuntuu aika oudolta ykskaks rasittaa entistä enemmän kiinteistöjen omistajia, koska kiinteistöjen omistajathan alun perin maksoivat kiinteistöveron sen takia, että kunta hoitaa nämä velvoitteet.

Nyt kuitenkin moni kaupunki, muun muassa Helsingin kaupunki, on tehnyt päätöksen, että jatkossakin kaupunki hoitaa yhdistettyjen pyörätien ja jalkakäytävien kunnossapidon, moni muu kaupunki myös. Esimerkiksi Kouvolassa parasta aikaa on valtuuston käsittelyssä tämä asia.

Toivoisinkin, että mahdollisimman pikaisesti lakia muutettaisiin siihen suuntaan, että kiinteistön omistaja ei ole velvollinen huolehtimaan yhdistetystä pyörätiestä ja jalkakäytävästä tai siitä raitista, mikä liittyy kiinteistön omistajan tonttiin, koska monta kertaa itse kiinteistön omistajalle ei ole siitä mitään hyötyä.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä lakialoitetta laajemman lakialoitteen teki vastottain ed. Kiljunen, ja se sai myös hyvin laajan kannatuksen. Kunnissahan on erittäin kirjava käytäntö, niin kuin ed. Kuosmanen totesi. Muun muassa omassa kunnassani valtuusto teki päätöksen, että kaupunki hoitaa tonttien kohdalla olevat jalkakäytävät ja myös kaiken kaikkiaan tämän asian. Tähdennän sitä, että vaikka lakia ei ole muutettu, luottamushenkilöiden käsissä tämä kuitenkin on, ja asia voidaan hoitaa.

Kiinteistöjen omistajathan nykyisin ovat tietyllä tavalla, totta kai, jos tämä jää heidän kontolleen, hyvin erilaisessa asemassa. Kiinteistöjen omistajien ikä vaihtelee ja tällä hetkellä, tähdennän, myös kiinteistönhoitokulut esimerkiksi energian hinnannousun kautta ovat huomattavasti nousseet. Tämä on lisärasite. Mutta jo se, mikä fyysinen kunto on kiinteistön omistajalla, rajoittaa tämän asian hoitamista.

Joka tapauksessa kannatan lakialoitetta, mutta toisaalta tähdennän, että kuntien luottamushenkilöiden käsissä tämä asia on.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Rakennuslaki määrää kuntalaisen, kansalaisen, luovuttamaan tiealueen julkiseen käyttöön korvauksetta. Kunnat kaavoittajina määrittävät tien tai kadun luonteen, tuleeko siihen kevyen liikenteen väyliä, jalkakäytäviä jne. Tie tai katu otetaan siis yleiseen käyttöön. Edelleen meillä on kuitenkin olemassa lainsäädäntö, joka velvoittaa tontin omistajan, yksityisen kansalaisen itse asiassa, huolehtimaan katualueen kunnossapidosta ja ennen kaikkea myöskin puhtaudesta.

Tämä on erinomaisen ongelmallinen tilanne erityisesti monissa kaupungeissa, joissa itse asiassa yksityisen kansalaisen, tontinomistajan, velvollisuutena on vastata puhtaanapidosta ja myös kunnossapidosta. Tämä kohtelee tyypillisesti esimerkiksi omakotialueilla asuvia hyvinkin eriarvoisesti, sattumanvaraisesti. Jos jalkakäytävä sijaitsee tontinomistajan kohdalla, tontinomistajalla on velvollisuus huolehtia puhtaanapidosta. Naapurilla tien toisella puolella, jossa jalkakäytävää ei kulje, tätä velvollisuutta ei ole. Jos sattuu olemaan vielä kulmatontin omistaja, niin rasite voi olla kahtakin suurempi. Jos sen sijaan jalkakäytävä on samanaikaisesti merkitty kevyen liikenteen väyläksi, niin tällöin tätä rasitetta ei ole.

Tässä on siis yksityiselle kansalaiselle lankeavaa sattumanvaraisuutta, joka on ilmiselvästi kohtuutonta. Se on myös tien käyttäjien kannalta sikäli ongelmallista, että eri ihmiset, tontin omistajat, huolehtivat tästä velvoitteestaan eri tavalla. Näkyy hyvin omakotialueella vaikkapa Pääkaupunkiseudulla ja myöskin muissa kunnissa, joissa tämä velvoite on langennut vielä yksityisille kansalaisille, että hyvin epätasaisella laadukkuudella kadun puhtaanapitoa ylläpidetään.

Monissa kaupungeissa, joihin ed. Kuosmanenkin viittasi, muun muassa kotikaupungissani Vantaalla, tilanne on sen kaltainen, että kunta tai kaupunki huolehtii puhtaana- ja kunnossapidosta koko kaupungin alueella, myöskin omakotialueilla, mutta laskuttaa niitä tontin omistajia, joilla lainmukainen velvoite olisi olemassa. Tämä synnyttää eriarvoisen lisäelementin, joka ilmiselvästi on ongelma.

Nyt ed. Kuosmanen on tehnyt tästä lakialoitteen. Kuten tuli aikaisemmin kerrottua, niin itse asiassa samasta aiheesta on tehty jo aikaisemmin lakialoite, viime vaalikaudella. Olin ensimmäisenä allekirjoittajana lakialoitteessa, jossa oli 102 allekirjoittajaa eli eduskunnan enemmistö, sillä toiveella, että kun reilu enemmistö eduskunnan jäsenistä on lakialoitteen allekirjoittanut, niin se johtaisi lakialoitteen kiireelliseen käsittelyyn. Näin ei käynyt, ja sen vuoksi tämä lakialoite uusittiin tämän vaalikauden alussa. Allekirjoittajia ei kerätty nyt sataa kappaletta, meitä oli nelisenkymmentä kansanedustajaa, jotka sen allekirjoittivat. Pelkään, ed. Kuosmanen, että tekemällenne lakialoitteelle saattaa käydä samalla lailla kuin tälle vuosi sitten tehdylle lakialoitteelle, melkeinpä jo kaksi vuotta sitten tehdylle lakialoitteelle: se jää hallintovaliokunnan suurten asiakirjapinojen ei ehkä alimmaiseksi mutta johonkin siihen kohtaan, jossa asian käsittely ei tahdo edetä. En tahdo olla pessimistinen, mutta tuon tämän seikan esille.

Ed. Kuosmasen lakialoite on kuitenkin siinä mielessä rajallisempi, että tässä lähdetään liikkeelle kunnossapitovelvoitteen hoitamisesta kunnan toimesta, ei niin kuin edellä mainitussa lakialoitteessa, jossa lähdettiin siitä, että puhtaanapitovelvoite mukaan lukien lumenluonti kuuluisi kunnalle ja nimenomaan kunta sitten kiinteistöveron kautta kattaa ne kulut, joita puhtaanapitoon liittyy. En ole varma, kun ed. Kuosmanen on tällä tavalla nyt vähän rajannut tätä ja tehnyt pikkuisen kapeampivinkkelisen lakialoitteen, olisiko sillä sitten paremmat menestymismahdollisuudet, kun asiaa käsitellään hallintovaliokunnassa ja sitten ehkä toivottavasti joskus tässä salissa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmasen aloite on varsin periaatteellinen ja hyvä. Tässä, kuten ed. Kiljunen totesi, menestymisen mahdollisuudet eivät ole koskaan niin erinomaisen hyvät, mutta toisaalta olisi helppo todeta, että jos ei jotain yritä, ei koskaan mitään tule. Siinä mielessä ed. Kiljusen puheenvuoro äsken oli ansiokas, kun siinä selvitettiin, mitä kuuluu kenellekin ja mikä on kunkin osapuolen rooli tässä erityisesti kevyen liikenteen väylän osalta.

Mutta, rouva puhemies, syy, miksi puheenvuoron pyysin, on se, että kun nyt suuressa uskossa elämme, että ed. Kuosmasen aloite voimakkaasti etenee, niin toivoisi, että valiokuntakäsittelyssä tarkennettaisiin tällaista kohtaa: Täällä todetaan, että lisäksi tontin omistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jne. lumi- ja jäävallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä. Tätä pitäisi tarkentaa niin, ettei tätä maallikkolukemalta voitaisi tulkita niin, että tontin omistajan pitää käydä luomassa lunta sieltä ojasta pois, niin kuin ainakin itse sen ensimmäisellä lukemalla luin. Lain sisältö pitää laatia sen luonteiseksi, että sen rahvaskin ymmärtää, ettei tarvitse olla sitä varten aina juristia näkemässä, mitä siinä tarkoitetaan. Ei muuta.

Seppo   Kanerva  /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä asia on ollut aika kummajainen. Kerronpa vain esimerkin Helsingistä parin kolmen vuoden takaa. Kun olin kunnostanut asuntoni edustan jalkakäytävän, niin seuraavana päivänä tuli kaupungin lumiaura ja heitti koko katupohjan siihen jalkakäytävälle, jolloin soitin asianomaiselle kaupunginjohtajalle, että tulkaa hakemaan lumenne pois. Lopputulos oli se, että kyllä taloyhtiö joutui ottamaan ne lumet pois ja maksamaan. Mutta sen jälkeen Helsinki muuttikin systeemiä niin, että Helsinki haki aliurakoitsijan, joka suorittaa nämä toimenpiteet ja laskuttaa taloja. Se kustannus ei nyt kauhean korkea ole, mutta kun kiinteistöveron tuotto on paljon suurempi kuin koko kaupungin lumitöistä koituu menoja, niin ihmetyttää vain, miksei tätä ed. Kuosmasen esittämää lakiesitystä ole joku jo aikaisemmin honannut, koska se on ihan järkevä ja hyvä.

Kyllä kunnossapito tarkoittaa myös sitä, että lumet luodaan. Siinä en ymmärrä ed. Kiljusen ymmärtämättömyyttä.

Pekka Kuosmanen  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Kiljuselle, että me molemmat olemme saman suuntaisen aloitteen tehneet. Minä lähden myös siitä, aivan samalla tavalla kuin tekin, että kunnossapito kuuluu kunnalle yhdistetyn pyörä- ja jalkakäytävän osalta. Kunnossapitoonhan liittyy talvella lumen poistaminen, auraaminen ja hiekoittaminen ja kesällä puhtaanapito. Se on lähtökohta lakialoitteessani.

Mitä sitten yleensä tulee lakialoitteen läpimenoon, niin toivon, että asianomainen valiokunta ottaa tosissaan lakialoitteen ylös ja sitä kautta tuo sen eduskuntaan päätettäväksi. Uskon, että kun täällä salissa on näin paljon lakialoitteen puoltajia ollut, niin varmasti se menee läpi.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen kunnallisen itsehallinnon ja autonomian vankka puolustaja, mutta tässä asiassa tuntuu kyllä siltä, että tämmöinen ylemmältä taholta tuleva säätely voisi olla tarpeen. Täällä on jo viitattu siihen, että Suomen kunnissa on tämän asian suhteen hyvin kirjava käytäntö. Kun ed. Kuosmanen mainitsi oliko se korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (Ed. Kuosmanen: Kyllä!) tästä asiasta, niin sen jälkeen kentällä vasta hämminki alkoikin, kun monet kunnat alkoivat siirtää tätä velvoitettaan kiinteistön omistajille. Kysymyksessä on ainakin sanotaanko vaikkapa 50 000 asukkaan kaupungissa myöskin taloudellisesti aika merkittävä asia. Siinä on kohdattu vaikeuksia. Toisaalta hoidon taso ja yhdenmukaisuus edellyttäisivät kyllä sitä, että tämä tapahtuisi keskitetysti asianmukaisella kalustolla ja sanotaanko asiantuntevalla työvoimalla.

Ed. Kähkönen kiinnitti huomiota siihen, että esimerkiksi vanhusväestölle tästä on tulossa todella erittäin vaikea ongelma. Tämäkin asia poistuisi, jos lakialoite johtaisi toivottuun tulokseen. Sen verran voin luvata, kun ed. Kuosmanen vetosi hallintovaliokuntaan, että ylös tämä varmasti siellä merkitään.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minun täytyy nyt myöntää kyllä itselleni lukihäiriö. Minä joko en nyt ymmärrä tätä tekstiä tai sitten jossain muualla on vikaa, kun kollegat oikaisivat äsken käyttämääni puheenvuoroa. Ehkä luen nyt tämän ed. Kuosmasen tekemän lakialoitteen ja yritän sanoa, miten sen ymmärrän: "Kadun sekä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän kunnossapito kuuluu kunnalle." Tämä on ehdotus. Mutta: "Tontinomistajan velvollisuutena on kuitenkin pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä." Sitten kerrotaan vielä, että lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on huolehtia myöskin sadevesikouruista ja viereisestä katuojasta.

Käsitykseni mukaan lakiesityksessä on se ajatus, että peruskunnossapito kuuluu kunnalle, mutta lumenluonti ja jään poistaminen kuuluvat tontinomistajalle. Jos tämä on se sisältö, niin tämä on erilainen kuin se lakialoite, jota itse olisin puoltamassa ja jossa lähdetään liikkeelle siitä, että kaikki kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvät velvoitteet yleisessä käytössä olevalla jalkakäytävällä ja tiellä kuuluvat kunnalle, piste. Tätä kautta nimenomaan tämä talviurakointi, jota monet tontinomistajat joutuvat kantamaan, poistuisi.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, osaanko selittää ed. Kiljuselle, mutta minä luen tätä niin, että ed. Kuosmasen aloitteessa on eri asia yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä kuin pelkästään jalkakäytävä. Siitä tämä ymmärrysero varmasti johtuu, varsinkin kun teksti on vielä eri puolella paperia.

Ismo Seivästö /skl:

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että jos omakotitalonomistaja, tontinomistaja, on esimerkiksi kovan lumipyryn aikana sairaana ja hän asuu yksinään siinä kiinteistössä, tai on jossakin matkalla, ei välttämättä eduskuntamatkalla, ed. S. Kanerva, jossakin muualla matkalla, on luonnollisesti pieniä vaikeuksia järjestää se kunnossapito. Mutta samaan asiaan kuin ed. Kiljunen kiinnitin itsekin huomiota ja ilmeisesti nyt ymmärrän niin, että ed. Kuosmanen tarkoittaa juuri tätä pyörätieosuutta, joka sitten siirtyisi kunnan hoidettavaksi. (Ed. Kiljunen: Se on jo kunnan hoidettava!) Mutta eikö tilanne nyt jo pitkälti ole tällä hetkellä niin? Tämä ajatus on erittäin hyvä, mikä tässä lakialoitteessa on nyt takana, ja inhimillinen tavoite, mutta ed. Kuosmanen, joka on varannut vielä puheenvuoron, ehkä nyt selvittäisi sen, niin me ed. Kiljusen kanssakin täysin ymmärtäisimme, mistä on kysymys.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Luen ed. Kiljuselle selväsanaisesti tämän oman lakiehdotukseni muutosehdotuksen 4 §:n kohdalta näin: "Kadun sekä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän kunnossapito kuuluu kunnalle." Tähän perustuu ainoastaan tämä aloitteeni. Kaikki muu, mikä on laissa, jalkakäytävää koskeva jnp. kunnossapito, säilyisi entisellään.

Seppo Kanerva /kok:

Arvoisa puhemies! Pitää pyytää ed. Kiljuselta anteeksi, että ed. Kiljunen taitaa ollakin oikeassa. Jos ed. Kiljusella on tuommoinen lakialoite, joka veisi niin pitkälle, että jalkakäytävät kunnostaisi kunta siitä syystä, että kiinteistöveroa kerätään, niin tervetuloa vain tuomaan paperia tänne, pannaan nimi heti alle. Se olisi paljon parempi ja ed. Kuosmanen voisi lähteä korjailemaan lakiesitystään.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Huomautan ensiksi, että ed. Kanerva on allekirjoittanut sen lakiesityksen, juuri tämän sisältöisen lakiesityksen, joka on jätetty kaksi vuotta sitten eli 99 keväällä tänne eduskuntaan. Nyt minun täytyy todeta ed. Kuosmaselle, että jos minä asian ymmärrän oikein, tämä lakialoite on ilmassa. Te teette sellaisen lakialoitteen, minkälainen laki on jo tällä hetkellä. Meillä on olemassa tällä hetkellä laki, jossa nimenomaan, jos on olemassa yhdistetty kevyen liikenteen väylä ja jalkakäytävä yhdistyneenä katuun, kunta siitä huolehtii. Siinä mielessä teette lakialoitteen, joka on olemassa oleva laki, joka on ongelma. Se täytyisi nimenomaan muuttaa siihen suuntaan, että jalkakäytävän puhtaanapito tulisi myöskin kunnan velvollisuudeksi.

Kari Myllyniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiljuselle: Nimenomaan korkein hallinto-oikeus katsoi, että tämmöinen laki ei velvoita kuntaa, mikä tällä erää on voimassa. Sen vuoksi ed. Kuosmasen lakiesitys on tarpeen. Kaiken kaikkiaan tämän lakialoitteen olisi pitänyt olla hyvin yksiselitteinen niin, että kunnan omistuksessa olevien katujen ja muiden kevyen liikenteen väylien tulee olla kunnan hoidettavia. Nyt keinotekoisesti kevyen liikenteen väyliä jaetaan erillisiin tai yhdistettyihin kevyen liikenteen väyliin tai pelkkiin jalkakäytäviin. Tämä asia tulee kyllä kunnissa ehkä hoidettua. Tuskinpa se menee kunnan toimialan ulkopuolelle, jos kunta päättää eli valtuusto päättää, että hoidetaan nämä kadut kuntoon. Tuskin eduskunnan tarvitsee tehdä mitään tämän asian kanssa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin ed. Kuosmanen totesi tässä asiassa, tähdentäisin vielä, että kun tätä valiokuntakäsittelyssä valmistellaan, niin ed. Kuosmasen kertoma lause "kadun sekä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän kunnossapito kuuluu kunnalle" on yksi momentti tässä asiassa ja pykälässä ja sitten loput on sen jälkeen. Kyllä minä uskon, että tällä keskustelulla, kun tätä on nyt käyty, varmasti tämä aukeaa jo kaikille läsnäolijoille, jos ei nyt, niin aivan kohta.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kiljuselle totean, että nimenomaan korkein hallinto-oikeus viime vuonna päätti sen, että laki ei olekaan näin, että kunta hoitaa automaattisesti raitit ja yhdistetyt pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät, vaan teki päätöksen, että asia kuuluukin kiinteistönomistajalle, ja sen takia allekirjoittanut teki tämän lakiesityksen.

Seppo  Kanerva  /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt toteankin, että ed. Kuosmasen lakiesityksen perusteella edelleenkin kaupunki voisi heittää katupohjansa minun siivoamalleni jalkakäytävälle ja sanoa, että pidä lumesi. Olipa hyvä, ettei tullut pantua ed. Kuosmasen paperiin nimeä, vaan se onkin ed. Kiljusen paperissa. Onnea vain ed. Kiljusen paperille. Toivottavasti se menee eteenpäin.