Pertti Turtiainen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite liittyy yhteistoimintalain 11 g §:ään yritystoiminnasta annetusta laista, joka liittyy yritysneuvoston toimintaan kansainvälisissä yrityksissä ja siihen liittyen asiantuntijapalveluihin.

Tällä hetkellä hyvin moni kansainvälinen yritys Suomessa laajentaa toimintaansa globaalisti. Niin kuin tänä päivänä moni muukin toiminta on globaalia, yritystoimintakin on entisestään suuntautunut eri maanosiin. Se edellyttää valmiuksia henkilöstöltä ja yritykseltä selviytyä eri maanosissa toiminnaltaan kaikin tavoin esimerkillisesti, ei pelkästään kannattavuudeltaan vaan huomioiden myös henkilöstön asema ja tilanne yrityksen muutostilanteessa.

Yritysten henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää asiantuntijoita, ja yrityksethän itse käyttävät hyvin paljon asiantuntijoita muutostilanteissa, yritysten fuusiotilanteissa, kun ne ostavat toinen toisiaan ja fuusioituvat. Henkilöstöllä tämä puoli on tietyllä tapaa lapsipuolen asemassa ainakin suomalaisissa yrityksissä. Asiantuntijoita voidaan käyttää, mutta kuka kustantaa asiantuntijoiden käytön? Tästä saattaa seurata kielteisiä esimerkkejä, jos ei ole mahdollisuutta käyttää asiantuntijoita. Viime vuoden puolellahan Suomessakin oli esimerkkitapaus, Fujitsu Siemensin Kilon tehtaan tilanne, jossa henkilöstö ei välttämättä tiennyt, mihin yritystoiminta on muuttumassa ja mitä se saattaa aiheuttaa seurannaisineen Suomessa. Seurannaisethan olivat sellaisia, että Kilon tehtaan toiminta lopetettiin ja tällä hetkellä käydään oikeutta siitä, onko Fujitsu Siemensin yhtiö toteuttanut yhteistoimintalakia lain mukaan. Vaateet ovat melkoiset Suomen mittapuussa.

Jos lakialoitteen pohjalta edetään ja hyvässä hengessä liikutaan ja henkilöstölle annetaan mahdollisuus käyttää asiantuntijapalveluita, se monessa tapauksessa mahdollistaa sen, että tällaisia törmäystilanteita ei synny yrityksissä ja päästään hyvässä yhteisymmärryksessä eteenpäin muutostilanteissa.

Tällä hetkellä on myönteisiäkin esimerkkejä Suomessa. Esimerkiksi Metsä-Serla-yhtiössä on palkattu konsernin koordinaattori EU-tasolle. Hän on ollut aikaisemmin työntekijätehtävissä, ja nyt hän vastaa koko konsernin EU-tasoisten asioiden koordinoinnista. Tässä on ihan myönteistä esimerkkiä ja toimintaa ollut, mikä on tunnustettu niin henkilöstö- kuin työnantajapuolellakin. Koordinaattori on eräänlainen asiantuntija, ja hänellä on tietty näkemys siitä, mihin yritystoiminta on menossa ja minkälaisia muutostilanteita henkilöstön näkemysten mukaan on tulossa ja miten pitäisi käyttäytyä muutostilanteissa, jolloin vältetään kielteinen törmäyskurssi.

Muissa maissa, esimerkiksi Saksassa, on viime vuoden marraskuussa käyty keskustelua siitä, että yritysasiantuntijat voivat henkilöstön kutsumina tulla yritykseen selvittämään yrityksen tilannetta. Työnantaja maksaa kustannukset kohtuullisuuden mukaan. Saman tyyppistä on Ruotsissa ollut jo useita vuosia, esimerkiksi LO järjestönä on omalta tutkimusosastoltaan antanut esimerkiksi Sandvik-yritykselle palvelukseen usean vuoden ajaksi asiantuntijan. Hän on tehnyt vakuuttavaa työtä, ja Sandvikin kannalta on hyviä tuloksia ollut tästä asiantuntijapalvelusta. Eli esimerkkejä on siitä, että asioita voidaan myönteisesti hoitaa, ja kustannuksina nämä eivät ole valtavia.

Laki yhteistoiminnasta, konserniyhteistoiminnasta, pitää sisällään, että henkilöstö voi kutsua asiantuntijoita henkilöstön tietynlaisiin ryhmäkokouksiin. Siellä vain keskustellaan, laajempaan selvitystyöhön ja tutkimukseen ei asiantuntija voi ryhtyä, koska kustannuspuoli on suurena ongelmana.

Tässä tapauksessa lakialoite lähteekin siitä, että pitää mahdollistaa asiantuntijapalvelu henkilöstön kutsumana ja että työnantaja kustantaisi tämän palvelun. Toivottavasti tämä ajatus saa kannatusta, sillä Euroopan neuvoston Nizzan kokouksessakin jo tähän liittyvä direktiiviehdotus oli valmisteilla. Silloisen kokouksen puheenjohtajankin toimesta on viitattu siihen, että asia pitää saada nopeasti päätökseen. Tämähän pitää sisällään tietynlaisen asiantuntijapalvelunkin yksityiskohtana.

Matti Huutola /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Turtiaisen tekemä aloite on erittäin hyvä ja tulevaisuuteen suuntautuva lakialoite. On totta, että yritysten kansainvälistyminen ja erilaiset fuusiot ovat muokkaamassa työelämää ja työntekijöitten asemaa hyvin ratkaisevasti. Sen vuoksi tämän tyyppisen organisaation luominen Euroopan unionin sisälle olisi vähintäänkin välttämätöntä. Tämän voi oikeastaan rinnastaa siihen, että EU:n kilpailuvirasto tarkastelee erilaisten yrityskauppojen osalta lähinnä kilpailunäkökulmaa ja markkinanäkökulmaa, mutta nyt on keskeistä kuitenkin, että se vaikuttaa työntekijöitten ja palkansaajien asemaan ja heidän toimintaedellytyksiinsä näissä yrityksissä. Sen vuoksi tämän tyyppisen organisaation luomisessa Suomi voisi olla edelläkävijä nimenomaisesti palkansaajan näkökulmasta katsottuna näiden yritysfuusioiden ja -kauppojen osalta. Toivottavasti lakialoite etenee ja luo mahdollisuuden myös koko Euroopan unionin tasolla tarkastella tämän tyyppistä edunvalvontaa.