Jyri Häkämies /kok:
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeri Leena
Luhtasen johtama ministerityöryhmä julkisti viime
perjantaina esityksensä, jossa listataan lähivuosien
tärkeimmät tie- ja ratahankkeet. Näiden
esitysten yhteenlaskettu kustannusvaikutus budjettiraameihin on
lähes 700 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan myöskin
arvonlisävero. (Ed. Kuosmanen: Miljoona euroa on oikea!)
Kysyisin nyt valtiovarainministeri Kalliomäeltä:
Mikä on valtiovarainministeriön kanta näihin esityksiin,
löytyykö rahoitusta?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Tämä asiahan on ollut talouspoliittisen
ministerivaliokunnan käsittelyssä, ja siellä on
hyväksytty se linjaus, että tämän
kaltainen prioriteettijärjestys, joka pitkän työn
tuloksena ministerityöryhmässä aikaansaatiin,
on hyvä, ja on syytä, että tämän
kaltainen valmistelu on tehty, jotta logistiset järjestelmät,
koko tämä laaja alue, voidaan meillä kartoittaa
hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen.
Rahoitus on sitten tietysti myöskin pitkän
aikavälin kysymys, ja tässä työssä on
pohdittu erilaisia rahoitusmalleja siitä lähtökohdasta
ja se muistaen, että tämän vaalikauden
kuluessa pyritään kaikin tavoin pysymään
niissä budjettikehyksissä, jotka hallituksen alkaessa
aikaansaatiin. (Ed. Zyskowicz: Eli mikä oli vastaus?)
Jyri Häkämies /kok:
Arvoisa puhemies! Nämä esitykset ovat herättäneet
voimakasta kritiikkiä eri puolilla Suomea, ja on jopa syytetty, että tässä palataan
vanhaan punamullan jakopolitiikkaan, mutta ei pelkästään
maakunnissa eri puolilla Suomea, vaan myöskin kauppa- ja
teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, kun vieraili Haminassa tässä tiistaina,
perusteli, miksi E18-moottoritien valmistuminen siirtyy pitkälle
ensi vuosikymmenelle. Hän totesi, sanatarkka lainaus: "Olen
liikkunut monella suunnalla, eikä missään
ole tykätty väylätyöryhmän
esityksestä, oma maakuntani mukaan lukien." Kysynkin nyt liikenne-
ja viestintäministeri Luhtaselta:
Aikooko hallitus vielä tarkistaa omaa esitystään,
kun hallituksen sisältäkin tulee tällaisia viestejä?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Voin sanoa, että ei ihan kaikki ole
kuitenkaan olleet kritisoimassa tätä esitystä,
vaan se, että olemme saaneet aikaiseksi pitkäjänteisen,
monivuotisen, jäntevän ja alueellisesti tasapainoisen
infrasuunnitelman käyttöömme, on koettu
erittäin myönteisenä asiana, ja ennen
kaikkea se on myönteinen tietysti päätöksentekijöille.
Voin sanoa näin, että Suomi on yksi Euroopan viimeisimpiä maita,
joissa tehdään tällainen pitkäjänteinen
suunnitelma, ja voinpa sanoa, että kyllä täältä eduskunnasta
nyt on kuitenkin varsin paljon, jos kiitoksia kaivataan, myös
niitäkin tullut.
Mutta toki on näin — en mene ministeri Pekkarisen
puolesta vastaamaan, mitä hän on siellä puhunut
(Naurua) — että joka tapauksessa asia etenee nyt
sillä tavalla, että olemme tehneet tasapainoisen
investointiohjelman ja, niin kuin valtiovarainministeri tässä totesi,
otamme asian varsinaiseen käsittelyyn, eli nyt on toisin
sanoen tilanne se, että kehysten yhteydessä käymme
faktiseen päätöksentekoon siinä mielessä,
että kehysten yhteydessä päätämme
siitä, miten monta erilaista pitkäjänteistä investointihanketta
voidaan kehysten yhteydessä avata, päätämme
siitä, montako hanketta toteutetaan elinkaarimallilla jne.
Minä sanoisin näin, että lähtökohta
on tietysti ihan eri asia kuin se, mistä nyt puhumme. Jos sanomme,
että pitää hoitaa investoinnit kehysten puitteissa,
se tarkoittaa tosiasiassa sitä, että meillä ei
olisi varaa yhteenkään uuteen investointiin vaan
olisi hoidettava loppuun ne investoinnit, mitkä ovat käynnissä.
Toisin sanoen nyt kehysten yhteydessä tämän
suunnitelmamme pohjalta siinä prioriteettijärjestyksessä esitämme
erilaisia hankkeita eteenpäin vietäviksi.
Sen voin vielä sanoa, että väljyyttä tähän
asian käsittelyyn antaa myös se erittäin
merkittävä lähtökohta tälle
meidän työryhmämme työlle, (Puhemies:
Aika!) joka hyväksyttiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa,
että tulemme päättämään
myös muutamasta niin sanotusta ulkopuolisesta rahoitusmallista,
(Puhemies koputtaa) joilla voidaan muutamia hankkeita toteuttaa.
Irja Tulonen /kok:
Arvoisa puhemies! Kun tämä mietintö on
nyt tehty kolmeksi vaalikaudeksi, 12 vuodeksi, siinä on
järkeä, koska tietysti on niin, että joka
jouluviikolla on eduskunnassa käyty tiekampanja ja se ei
tietysti eduskunnan arvovallallekaan välttämättä ole
hyvä. Tietysti toivoo nyt, kun tämmöinen
iso tehtävä on suoritettu, että siihen
löytyisi nyt sitten kehyksistä tai jostain rahaa.
Muutenhan se jää pölyttyväksi
paperiksi. Henkilökohtainen kysymys ministeri Luhtaselle:
Kun sieltä puuttuu Tampereen kehätie nyt sitten
(Naurua) ja kun on ilman muuta selvää, että se
on yksi tämän maan vilkkaimpia, negatiivisesti
vilkkaimpia, teitä, niin voiko tätä meidän
Tampereen kehätietä muuttaa toteutettavaksi elinkaarimallilla
ja ottaa sitä sitten tämän E18-tien kanssa
yhdeksi näistä kahdesta kolmesta, kun tiedän, että ministeri
on miettinyt, että elinkaarimalliin (Puhemies: Aika!) otetaan
E18:n lisäksi vielä yksi tai kaksi tietä?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Ei se mitenkään sieltä puutu,
koska se ei ole siellä millään listalla koskaan
aikaisemmin ollutkaan. (Naurua) Voin sanoa näin, että Tampereen
läntinen ohikulkutie on otettu jälkimmäiselle
investointikaudelle tarkan harkinnan jälkeen. Nimittäin
hallituskauden investointeja kokonaisuudessaan on ainoastaan 15.
Minusta silloin sopii kysyä, kun on kyse koko maan investoinneista,
mitä sieltä pitäisi poistaa, jotta Tampereen
läntinen ohikulkutie olisi päässyt ykköshankkeisiin.
Ensinnäkin Tampereen läntinen ohikulkutie on
rakennusvaiheessa. Sitä rakennetaan vähintään
vuoteen 2006 saakka, se on iso hanke, ja näin ollen näimme
sen sillä tavalla harkittuna vaihtoehtona, että jälkimmäisellä kaudella
jatkaisimme sitten myös tätä ohikulkutietä.
Ja se seikka vielä on tietysti, että Tampereen
seutu on viime vuosina, kiitos edellisten ministereiden ja edustajien,
saanut erittäin runsaasti erilaisia liikennehankkeita,
(Puhemies: Aika!) ja myös tämä paketti
sisältää hyvin monia Tamperetta elvyttäviä liikennehankkeita.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Ministeri Luhtanen oli erittäin rehellinen.
Jollei kehyspäätöksen yhteydessä viime
keväänä sovittua kehystä, alijäämärajoitetta
ja tätä tiukkaa linjausta pureta, niin se lista,
jota toteutetaan seuraavien vuosien aikana, on juuri tällainen
(edustaja näyttää tyhjää paperia) — tyhjä paperi,
ei yhtään ainutta hanketta. Sen vuoksi toistan
ed. Häkämiehen kysymyksen valtiovarainministerille:
Onko valtiovarainministeriö ja valtiovarainministeri
nyt henkisesti valmistautumassa budjettikehysten muuttamiseen, jotta
tämä mainio listaus, joka talouspoliittisessa
ministerivaliokunnassa on saatu aikaiseksi, ryhtyisi myöskin toteutumaan
tällä vaalikaudella? Tästä on
kysymys. Ei nyt pistetä näitä hankkeita
riviin ja ruveta niitä tässä kilpailuttamaan,
vaan tämä on oleellinen kysymys, muuttuvatko kehykset
kehysriihessä.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Tämä on uusi, mielenkiintoinen piirre
vasemmistoliiton talouspolitiikassa, toki saman suuntainen kuin
aikaisemminkin. Nyt te haluatte purkaa tämän yhden
hankkeen osalta budjetin alijäämärajoitteen,
-2,75 prosenttia. Siitä on hyvin lyhyt askel siihen tilanteeseen,
jossa me olemme sitten Euroopan unionin siinä heikoimmassa
kastissa, niissä vaikeuksissa, joissa tällä hetkellä ovat
Euroopan unionin suuret maat, joihin vaikeuksiin meidän
ei koskaan pidä joutua. Tämä hallitus
ei sitä tule hyväksymään, sen
tyyppistä kehitystä. Siitä voitte olla
varmoja.
Tämän hankkeen hyvät puolet jo kerroin.
Ministerityöryhmän toimeksiannossa todettiin,
että budjettikehysten puitteissa valmistellaan tämän vaalikauden
osalta ja jatkossa tietenkin samalla tavalla. Se tarkoittaa sitä,
että kyse on pitkän aikavälin hankkeista.
Keskeisintä tässä on se tärkeysjärjestys,
jonka puolesta ministerityöryhmä on ennen kaikkea
tehnytkin työtä ja tehnyt minusta ihan hyvän
työn. Se ei voi kaikkia miellyttää, (Puhemies:
Aika!) mutta näin piti kuitenkin toimia.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa
niinpäin, että kun otetaan vakavasti se, mitä valtiovarainministeri äsken juuri
sanoi, niin onko nyt sillä tavalla, että kun asianomaisen
pääluokan kokonaissumma on pantu lukkoon ja kun
ruvetaan näitä väylähankkeita
toteuttamaan, niin esimerkiksi perustienpidon määrärahasta
nipistetään, niin että pystytään näitä väylähankkeita
viemään eteenpäin. Tähän totean
huolestuneisuuden siitä, että jo nyt ollaan siinä tilanteessa,
että elinkeinoliikenne vaarantuu, jolloinka se peruselinkeinon,
savupiipputeollisuuden, pohja murtuu.
Elikkä voisiko arvoisa ministeri vielä kerran, kolmannen
kerran, yrittää selvittää, kuinka
tämä asia oikein on?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Olen aivan varma, että kolmaskaan kerta ei
ed. Pulliaiselle riitä, joten turha sitä on nyt
tässä enää toistaa. Tässä on,
kun tiedetään tiukkuus, pyritty siihen, että on
myöskin rahoitusmalleja, joita arvioidaan nimenomaan pidemmän
aikavälin näkymän perusteella, ja silloin tämä elinkaarimalli — tämä on
myöskin päätöksenteon osalta
jo todettu talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa — sopii
tämän E18:n rakentamiseen. Budjettikehysten yhteydessä arvioidaan,
tuoko tämä ehkä jotain lisäväljyyttä kehyksiin,
koska siellä on budjetoitua rahaa, kun aikaisemmin lähdettiin
eri periaatteesta tämän osalta. Mutta juurikaan
muuta uutta väljyyttä ei ole.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Tämä hallituksen lista, jolle
sinänsä annan kiitoksen ja tunnustuksen, on kyllä pelkkä lista,
ellei näitä uusia rahoitusmuotoja oteta käyttöön. Valtiovarainministeri
totesi, että kehyksissä pysytään
nyt ja tulevaisuudessakin, mikä on sinänsä perusteltua.
Sanoitte, ministeri Kalliomäki, että E18-tie voidaan
tällä elinkaarimallilla hoitaa loppuun. Kysyn:
Ovatko nämä muut jäämässä sitten
vain toiveiksi, vai voidaanko valtiovarainministeriön näkökulmasta
esimerkiksi E75:n eli Nelostien Lusi—Vaajakoski-väli
toteuttaa elinkaarimallina? (Ed. Laitinen: Se on siellä korissa!) — Elinkaarimallilla,
ed. Laitinen. Haluaisin sen toteutettavan mahdollisimman pian.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! En tiedä, onko ed. Kankaanniemellä syvällisempää tietoa
elinkaarimallin erinomaisuudesta, sen vahvuuksista ja heikkouksista.
Ministerityöryhmä on tässä kyllä tehnyt
minusta hyvää työtä. On pyritty
olemassa olevien kokemusten perusteella, ennen kaikkea Lahdentien
osalta, arvioimaan juuri vahvuuksia ja heikkouksia. Palaute tällä hetkellä on
se, että ei E18:n tarvitse jäädä viimeiseksi
tällä mallilla toteutetuksi. Mutta nyt ensimmäisessä vaiheessa
kehysten yhteydessä sitten katsotaan, mitä muita
mahdollisesti ja kuinka pitkälle kannattaa tässä vaiheessa
näillä edetä, koska siinä kuitenkin
riskiä otetaan tulevaisuuteen kauaksi ja sitä ei
voi ottaa liikaa. Ei kannata syödä kuitenkaan
lastenlastemme eväitä näilläkään
malleilla.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Erinomaistahan on tietenkin se, että nyt
hallitus ensimmäistä kertaa on laatinut todellakin
pitkäjänteisen investointiohjelman, ja myöskin
se, että on selvittänyt hyvin huolella tämän
elinkaarimallin käyttökelpoisuuden. Tämä Lahden
moottoritie -malli on siitä hyvä esimerkki, miltä pohjalta
pitäisi hankkeita myös jatkossa viedä.
Pulma on tietenkin siinä, että Sasi söi
rahat. (Naurua) Liikenneministeri Sasin toiminnan jäljiltä ei
ole mitään, millä rakentaa uutta. Tässähän
eduskunta (Hälinää) nyt on, ja pitäisi
kaivaa uutta. Muistakaa, tamperelaiset, tämäkin
kysymys.
Mutta, arvoisa liikenneministeri Luhtanen, peruskysymys on nyt
myös tässä priorisoinnissa se, että tämän
vaalikauden aikana tietysti pitäisi pystyä säilyttämään
kokonaisinvestoinneissa se vaalikauden mittainen taso, mikä on
ollut myöskin aikaisempina vaalikausina. Silloin on kysymys siitä,
että me tarvitsemme myöskin elinkaarimallin aloittamiseen
ja sen toteuttamiseen uutta rahaa. Mistä se raha on tarkoitus
sitten sen yksityisen rahan, Public Private Partnership -mallin, mukaisella
tavalla ottaa?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! On ehkä syytä kerrata todella
sitä, että on aivan eri asia, jos toteamme, että kehysten
puitteissa asia ratkaistaan kuin kehysten ja budjetin yhteydessä.
Näillä on tarkka ero ja myös ihan sellainen
tosiasiallinen ero, joka johtaa myös käytäntöön.
Ed. Laukkanen toi esille, että rahoja ei ole. Nythän
meidän kehyksissämme on rahaa, mutta ne ovat sidottuja
investointirahoja edellisen kauden hankkeiden loppuunsaattamiseen,
mikä on tietysti aivan järkevää,
mutta uusiin hankkeisiin kehyksissämme on 0 markkaa. Silloin
jos sanotaan "kehysten puitteissa", se tarkoittaa sitä,
että on turha tehdä yhtä ainutta investointisuunnitelmaa.
Mutta tämä meidän lähtökohtamme,
ja nyt tulen sitten hallituksen päätökseen:
Hallituksen päätös ei ollut, että "kehysten
puitteissa", vaan että "kehysten yhteydessä" ja
"budjetin yhteydessä" päätetään
ne hankkeet, joiden kanssa menemme eteenpäin. Tämä on
sanatarkasti näin. Samassa yhteydessä harkitaan
ja erikseen päätetään ne hankkeet,
joissa käytetään niin sanottuja ulkopuolisia
rahoitusmalleja. (Puhemies: Aika!) Eräs työryhmämme
työn lähtökohta on ollut se, että voisimme
(Puhemies: Ministeri!) investointeja hankkia ikään
kuin avarammin, eikä pelkän budjettirahoituksen
puitteissa, juuri erilaisilla elinkaarimallihankkeilla.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Ensinnäkin haluan todeta, että ministeri
Luhtasen edeltäjiltä ei löytynyt moista
ohjelmaa, ei sinne päinkään. (Hälinää)
Onhan tämä edistysaskel. Sitten kysyn:
Sasi ei syönyt rahoja, mutta Rajamäki runttasi vähän
lisää. (Naurua) Mikä on hallituksen todellinen
sitoutumisaste? Sen perään vielä tivaan. Liikennepoliittisesti
kiinnostaa, tehdäänkö priorisointeja
aluepoliittisin perustein vai hyötykustannusindeksin perustein.
Porotalouttakin tuetaan siellä, missä on poroja;
toivoisi, että liikennettä siellä, missä on
liikennettä. Onko mahdollista, että tulisi myös
korvamerkittyjä tuloja liikenteen tarpeisiin?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Ed. Saarinen ilmeisesti tarkoittaa hallitusohjelman
kirjausta, jossa käsitellään niin sanottuja
kertaluonteisia satunnaistuloja esimerkiksi omaisuuden myynnistä.
Siellähän on sen tyyppinen kirjaus, että sitten
kun on tuommoinen 500 miljoonaa tullut, niin pieni osa niistä voidaan
ennen kaikkea osaamispainotteisille alueille tutkimus- ja kehityspanostuksiin
laittaa. Ei kannata hirveästi nyt odottaa ylipäätäänkään
tällaisista tuloista uutta pontta.
Tähän on hyvä sitten lisätä,
että todella viime vaalikaudella jo täältä eduskunnasta
lähtivät aloitteet, joilla me kertaluonteisesti — päätös
oli, että kertaluonteisesti — satsaamme merkittäviin,
isoihin liikennekohteisiin, oikorata ja E18 jo silloin ylimpinä,
suurimpina panostuksina. Ne ovat nyt liikkeellä, ne ovat
liikkeellä, ja liikenteeseen on panostettu tämän
vaalikauden aikana reaalisesti erittäin paljon. Kannattaa
muistaa tämä. Silloin sovittiin, että ne
eivät mene budjetin tasoon, vaan ne ovat kertaluonteisia
panostuksia.