Arvoisa puhemies! Ihmiset ovat hyvin huolissaan terveydenhuollon toimivuudesta. Kuntaliiton toimitusjohtajan Risto Parjanteen mukaan terveydenhuollon menojen kasvu aiheuttaa kunnille 3 miljardin euron lisäkustannukset vuoteen 2008 mennessä, mikäli terveysmenojen vuotuinen kasvu saadaan pudotettua 5 prosenttiin. Suunnitelmat valtionosuuksien lisäämisestä kattavat kuitenkin tästä vain viidenneksen eli noin 20 prosenttia, ja äskenhän kuulimme, että rahaa ei kehyksissä tule olemaan lisää. Samaan aikaan kuitenkin kuntien verotulot ovat pienenemässä ja viime vuonna esimerkiksi putosivat peräti 4,1 prosenttia edellisvuodesta. Kysynkin:

Miten nyt Kansallisen terveyshankkeen käy, jos kunnat eivät pysty omaa osuuttaan laittamaan ja tämä valtionkin lupaama puolet on tiukassa? Miten on, ministeri Hyssälä, voidaanko Kansallinen terveysohjelma toteuttaa?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kansallinen terveyshanke on menossa suunnitellusti eteenpäin, ja siihen tulee tällä vaalikaudella, kuten kaikki tiedätte, lisää rahaa. Tämähän tarkoittaa myös sitä, ettei pelkästään rahan laittamisella vaan myöskin toimintakäytäntöjen muutoksilla saadaan aikaan hyötyjä ja uusia tapoja tuottaa palveluja, jotka ovat entistä tehokkaampia, edullisempia ja asiakaslähtöisempiä. Me olemme vielä esimerkiksi terveydenhuollon teknologian käytössä aika lailla alkumetreillä, ja kun me saamme kaikki nämä terveyshankkeen osahankkeet lävitse tällä vaalikaudella, kuten esimerkiksi juuri teknologiahankkeen, niin me olemme aivan toisissa sfääreissä siinä, miten terveydenhuolto toimii.

Nyt kun meillä on perusterveydenhuollon kenttäkierros menossa, jossa on 24 tilaisuutta ympäri Suomea, niin siellä on selvästi aistittavissa optimismi ja muutoshalukkuus ja yhteistyön henki. Totta kai on kuntien välillä eroja ja suuria haasteita näihin asioihin liittyy, mutta semmoinen tekemisen meininki suomalaisessa terveydenhuollossa on tällä hetkellä menossa ja minä olen aivan vakuuttunut siitä, että me selviydymme näistä haasteista. Milloin Suomessa on parempi aika toteuttaa se, että potilaat pääsevät sujuvasti hoitoon, jos ei nyt? Nyt meillä on muuhun Eurooppaan nähden paljon henkilökuntaa ja myöskin taloudellisia resursseja. Kyllä me selviämme, mutta meillä on ollut sellaista sanotaanko nyt, että pitkän aikaa on totuttu toimimaan tietyllä lailla, ja nyt, kun tulevat uudistukset, voi olla uudistuksiin muutosvastarintaa. Mutta nyt ollaan ihan aikataulussa ja putkessa ja terveyshanke menee suunnitellusti eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen suunnitelmissa on todellakin tehdä uudistuksia, ja kyllä niitä kunnissakin tehdään ihan aidosti, on tehty jo vuosikymmen. Teillä on tarkoitus toteuttaa hoitotakuu ensi vuoden alusta, ja se tarkoittaisi terveydenhuollon asiakkaille tietoa siitä, milloin pääsee hoitoon, ja jonotilanteessa myöskin nopeampaa hoitoonpääsyä. Jos sairaala ei pysty järjestämään esimerkiksi jonon takia hoitoa itse, niin sehän tarkoittaisi sitä, että sairaala joutuu sen palvelun ostamaan yksityiseltä sektorilta, ja nyt on epäilyksiä, että yksityisen sektorin hinnat nousevat pilviin tämän kautta, kun sinne tulee enemmän kysyntää. Miten aiotte nyt tämän hoitaa? Tämähän tarkoittaisi sitä, että kunnilla on yhä vähemmän liikkumavaraa, jos nämä hinnat nousevat kovin korkeiksi yksityissektorilla, ja sitä kautta myöskin kuntien lääkäreitä voi siirtyä yhä enemmän yksityissektorille. Eikö tässä ole omat vaaransa myös?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Sairaanhoitopiirit voivat myöskin ostaa palveluja toiselta sairaanhoitopiiriltä. Ei tarvitse ostaa yksityissektorilta, vaan piirit voivat myöskin keskenään tehdä yhteistyötä. (Ed. Huotari: Jonoja on joka paikassa!) Meillä tähän saakka — viittaan professori Brommelsin työryhmän mietintöön — osa toimenpiteitä, joita meillä tehdään väestön terveystarpeeseen nähden paljon, on tehty liian löysin kriteerein ja osa liian tiukoin kriteerein. Meillä tehdään väestön terveystarpeisiin nähden esimerkiksi pallolaajennuksia liian vähän, mutta liian paljon vaikkapa suonikohjuleikkauksia, kohdunpoistoleikkauksia, liian löyhin perustein kaihileikkauksia. Kun me nämä kriteerit yhtenäistämme, tätä työtähän nyt sairaanhoitopiireissä tehdään, ja koko maassa potilaat pääsevät samoin perustein hoitoon ja leikkaukseen ja voivat seurata toivon mukaan reaaliajassa netissä, miten nämä etenevät, niin tämä on suuri edistysaskel. (Puhemies: Aika!)

Arvoisa puhemies! Kansallista terveysohjelmaa viime hallituskaudella rakennettiin suurella hartaudella, ja totta kai toivon, että se saa riittävät resurssit. Nyt on nähtävissä kuitenkin erittäin suuria puutteita esimerkiksi siinä, miten ennalta ehkäisevä terveydenhuolto järjestetään. Välttämättä kunnat eivät ymmärrä satsata tähän puoleen riittävästi. Myös viime syksynä kiistelimme siitä, miten psykoterapia ja mielenterveystyö tulisi järjestää. Kysyisin:

Miten näillä kahdella merkittävällä osa-alueella hallitus aikoo edetä? Riittävätkö vain nämä kehittämisprojektit, vai onko joitakin konkreettisia suunnitelmia? Nyt on kansalaisilla esimerkiksi suuri huoli juuri siitä, millä lailla lapset, nuoret ja myös aikuiset saavat asianmukaiset psykoterapiapalvelut.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Minä vastaan tähän ehkäisevän terveydenhuollon kysymykseen. Minä olen aivan samaa mieltä kuin ed. Anttila tästä. Meillä on jäänyt ehkäisevä terveydenhuolto jollakin tavalla tässä vähän nyt taustalle, ja sen asemaa on syytä nyt nostaa koko ajan. Tätä teemme tällä kenttäkierroksellakin. Meillä on kuntia, joissa ei ole lainkaan lääkärijohtoista ehkäisevää terveydenhuoltoa suunnitelmallisesti teon alla. Esimerkiksi suun terveydenhuollosta olemme todella huolestuneita, kun karkkiautomaatit ja limsa-automaatit ovat tulleet kouluihin samalla kun ehkäisevä terveydenhuolto on tältäkin alalta miltei lakannut, kouluissa tehtävä työ ainakin. Jos tämä kehitys jatkuu, niin ei mikään mainen mahti jaksa terveydenhuoltoa rahoittaa, jos ehkäisevä puoli ei ole kunnossa. Kuten ed. Anttila totesi, kyllä se on sitä tärkeintä puolta, ja se tuottaa säästöt tulevaisuudessa. Tähän yritämme kyllä koko ajan panostaa.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on erikoissairaanhoidon jonoissa 150 000 ihmistä, ja heistä 60 000 on jonottanut yli puoli vuotta. Vaikka me kuinka järjestelemme sen Brommelsin esityksen mukaisesti niitä potilaita, niin kentältä kuuluu, että ainoastaan noin 10 prosenttia voidaan poistaa jonosta, eli meille jää 54 000 ihmistä ensi vuoden alkuun, jotka meidän yhtäkkiä pitäisi hoitaa. Kysyn sen takia ministeri Hyssälältä:

Emmekö saisi jo tänä vuonna alkaa purkaa sitä proppua, joka nyt näiden hoitamattomien potilaiden suhteen on muodostunut? Emmekö saisi tehdä lisätyötä sairaaloissa? Ainakaan Husissa se ei ole millään mahdollista, sillä meillä on vähemmän rahaa kuin viime vuonna.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Hus-piirillä on varmasti suurempia ongelmia kuin monella muulla sairaanhoitopiirillä. Olin eilen juuri Lapin sairaanhoitopiiriin tutustumassa, ja hoitoonpääsyn turvaaminen onnistuu siellä. Näin minulle vakuutettiin. Iso mylly siellä erikoissairaanhoidossa pyörii, ja siellä se lähtee kyllä liikkeelle, mutta Hus-piirillä on varmasti omia isoja ongelmia. Kyllä näitä asioita sairaanhoitopiirien sisälläkin täytyy tarkastella vähän uudestakin näkökulmasta. Yhteistyön myöskin Hus-piirin sisällä toivoisi kyllä paremmin kuin tähän saakka sujuvan, mutta ministeriö on valmis tässä Hus-piirin kanssa käymään myös neuvotteluja.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten psykoterapiasta ed. Anttila oli huolissaan. Tälle vuodellehan on nyt käytettävissä näitä korvamerkittyjä Kelan rahoja enemmän kuin viime vuodelle, ja niiden hallinnointi on järjestetty niin, että sairaanhoitopiirit yhdessä Kelan vakuutusalueen kanssa nyt kontrolloivat ja seuraavat tiukasti sen rahan käyttöä. Me teemme neljännesvuosittain itsellemme selvitystä siitä, miten lapset ja nuoret pääsevät erilaisiin terapiamuotoihin ja miten raha riittää — tavoitteena se, että rahat eivät lopu kesken vuoden. Tämä on minusta nyt hyvin tärkeä uudistus. Missään tapauksessa minkään muotoisen terapian osalta ei ole asetettu prioriteetteja, vaan hoitava henkilökunta arvioi, mitä terapiaa milloinkin tarvitaan, ja rahoitus varmasti sairaanhoitopiirin ja vakuutusalueen yhteistyönä järjestyy nyt paremmin kuin aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Hyssälältä:

Kun poikkihallinnollisesti varmasti teette hallituksessa työtä myös näiden terveydenhuollon palvelujen osalta mahdollisimman hyvän julkisen terveydenhuollon perustan turvaamiseksi, niin mitä olette tehneet kilpailulainsäädännön kehittämiseksi siten, että kunnalliset palvelujentuottajat ovat mukana kilpailussa yhdenvertaisesti, ja miten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen osuus kilpailulainsäädännössä on huomioitu, jotta tästä ei tule vain kapeasti yksityisten palveluja tuottavien firmojen temmellyskenttä?

Lisäksi haluan tiedustella: Mitä kuuluu palvelumaksuasetukselle? Kerroitte viime syksynä pääministerin vahvistamana julkisuudessa, että omaishoitajien sijaisuudet hoidetaan säädetyllä palvelumaksulla, joka on huomattavasti nykyistä alempi? Nyt ei ole kuulunut syksyn jälkeen mitään.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kilpailulainsäädäntö kuuluu ministeri Pekkarisen toimialueeseen, mutta vastaan tähän sairaanhoitopiirien osalta, että yksittäiset kunnathan eivät siinä kilpailuta vaan sairaanhoitopiirit — jos ymmärsin oikein tämän kysymyksen. Mutta ministeri Pekkarinen vastaa kilpailulainsäädännöstä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sikäli kuin oikein ymmärrän, niin kilpailulainsäädännössä ei ole sellaisia esteitä, etteikö kilpailuttamisessa voitaisi ottaa uusia, pitemmälle meneviä askeleita. Kiinnitän huomiota siihen, että tämän vuoden ensimmäisestä päivästä lähtien Suomen Kuntaliiton toimitiloissa on avattu neuvontapalvelu, jonka idea on nimenomaan auttaa kuntia hankintatoimen järjestämisessä niin, että hankintapäässä osataan toimia tavalla, joka toteuttaa kilpailulainsäädännön ideaa ja toteuttaa samalla näitten palvelujen tuottamisen mahdollisimman tehokkaalla tavalla.