Arvoisa puhemies! 13 000—36 000 euroa vuodessa ansaitsevien eläkeläisten kireämpää verotusta oikaistiin vuoden alussa samalle tasolle kuin millä se on palkansaajilla. Tämä on hyvä asia. Osa eläkeläisistä jää kuitenkin näiden parannusten ulkopuolelle. 12 000—23 000 euroa vuodessa saavilla eläkeläispuolisoilla käteenjäävä osa on edelleenkin pienempi kuin palkansaajilla samassa tuloryhmässä. Noin 50 000 eläkeläispuolisoa kuuluu tähän joukkoon.

Aikooko hallitus korjata tämän epäkohdan ja siten pitää kiinni vaalilupauksistaan saattaa eläkeläisten verotus tasa-arvoiseen asemaan palkansaajien kanssa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Pitää todellakin paikkansa, että eläkkeensaajien verotusta alennettiin. Tuloverotus on käytännössä kysyjän kohderyhmää lukuun ottamatta kaikilla eläkkeensaajilla alhaisempaa kuin palkansaajien verotus vastaavalla tulolla. Minä yritin päästä siihen, että se olisi samalla tasolla, mutta sitä oli mahdoton saada. Verokäyrät menevät siihen malliin, että nyt valtaosalla eläkeläisistä on alhaisempi verotus kuin palkansaajilla. (Ed. Kallis: Ei ole!)

Tämä kohderyhmä, jonka kysyjä mainitsi, on edelleen ongelmallinen, mikä johtuu siitä, että yksin elävällä eläkkeensaajalla on suurempi vähennysoikeus kuin puolisoeläkkeensaajalla. Tämä on käytännössä tämmöinen eläkepoliittinen kysymys johtuen siitä, että vähennys on suurempi yksin elävällä kuin puolisolla. Meidän täytyy nyt katsoa, mitä tälle asialle voi tehdä.

Arvoisa puhemies! Toki on erittäin hyvä, että eri puolueiden kannattama veronkorjaus saatiin edes epätäydellisenä tehtyä. Edellisen hallituksen ansiosta saatiin myöskin poistettua kuntien kalleusluokitus kansaneläkkeistä. Tämän vuoden alusta kansaneläkettä nostettiin hieman. Hallitus aikoo kuitenkin viedä pienituloisilta eläkeläisiltä nämä korotusten tuomat hyödyt pois sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen korotuksilla ja aikoo myöskin sitoa ne pysyvästi indeksiin jo tänä vuonna.

Miten hallitus aikoo turvata pienituloisten eläkeläisten aseman kuntapalvelujen käyttäjinä? Onko heidän sitten vastedes hoidettava itse itsensä, jos rahat eivät riitä palvelumaksuihin?

Valtiovarainministeri  Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Se ei ihan pidä paikkaansa eikä lähestulkoonkaan pidä paikkaansa, että palvelumaksut söisivät kansaneläkkeen korotukset, koska kansaneläkkeiden korotus tuo, niin kuin nyt kaikki tiedämme, jokaiselle 20 euroa lisää ja kuntien kalleusluokituksen poistuttua vielä 75 prosentille kansaneläkeläisistä tulee toiset 20 euroa, ehkä vähän jopa enemmänkin. Elikkä korotukset ovat valtaosalle kansaneläkettä saavista noin 40—50 euroa kuukaudessa lisää. Niin kuin kaikki tiedämme, kansaneläkkeetkin on sidottu indekseihin, ja indeksikorotukset aikanaan aina tulevat pitämään huolta hintojen nousun vaikutuksista.

Eli kysymys: oli hyvä, että sain siihen vastata, mutta se ei aivan pitänyt paikkaansa.

Herra puhemies! Perusongelma eläkeläisten osalta tällä hetkellä kuitenkin on se, että eläkkeet laahaavat palkkakehityksen jäljessä. Palkat nousevat enemmän kuin eläkkeet, ja tämä johtuu siitä, että eläkkeissä on niin sanottu taitettu eläkeindeksi, joka joka vuosi leikkaa eläkeläisten toimeentuloa. (Ed. Manninen: Säädettiin ed. Laakson puolueen hallitusaikana!)

Mitä tämä hallitus aikoo tehdä, jotta tämä perusongelma korjattaisiin? Onhan aivan kummallinen tilanne, että joka vuosi eläkeläiset menettävät ja joka vuosi he jäävät jälkeen palkansaajien tulokehityksestä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Niin, me teimme tämän taitetun indeksin yhdessä ed. Laakson kanssa sinipunahallituksen aikaan, ja sen jälkeen — jossa olivat myös demarit mukana — kaikki hallitukset, sekä punamultahallitus että tämä hallitus, ovat pitäneet tämän päätöksen voimassa. Olen sanonut aina ennen vaaleja ja vaalien jälkeen, että tätä perusratkaisua ei tulla muuttamaan. Mutta siitä syystä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkkeensaajien asemaa on haluttu parantaa ja oikaista myös siten tämä veroero. Eli hyvin merkittäviä eläkkeensaajien ostovoimaan liittyviä muutoksia on tehty tämän hallituksen toimesta. Nimenomaan kansaneläkkeen tasokorotus on, kaikki me tiedämme, suurin ainakin kymmeniin vuosiin — en tiedä, mikä on Suomen suurin tasokorotus kautta historian, mutta ei tämä nyt tehty kauhean kauaksi jää — mutta tätä taitetun indeksin problematiikkaa me emme tule muuttamaan. Kysymys on eläkejärjestelmän kestävyydestä. Tämä on kolmikantaisesti aikoinaan sovittu ja eduskunnassa päätetty sinipunahallituksen (Puhemies koputtaa) aikana, ja samaa linjaa ovat noudattaneet sen jälkeiset hallitukset.

Herra puhemies! Alkuperäinen kysymys koski sitä eläkeläisryhmää, joka kuuluu luokkaan 12 000—17 000, ja joka on naimisissa. Vastoin kaikkia lupauksia näitä verotetaan ankarammin. Tämä ei ole eläkepolitiikkaa, vaan se on veropolitiikkaa. Eduskunta äänesti budjettikäsittelyn yhteydessä tästä asiasta, ja oli esitys, joka olisi poistanut tämän epäkohdan. On erittäin vaarallista luoda sellainen laki, joka synnyttää katkeruutta ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta kansalaisten keskuuteen. Sen takia eläkeläiset reagoivat niin voimakkaasti, kun heitä verotettiin ankarammin kuin palkansaajia. Nyt tähän ryhmään kuuluvat, 200 000, kokevat, että heitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, kun he maksavat enemmän kuin palkansaajat vastoin poliittisten (Puhemies koputtaa) puolueiden lupauksia.

Ja kysyn, miksi sitä opposition esittämää esitystä ei voida hyväksyä.

Valtiovarainministeri  Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Äskeisellä kysyjällä taisi olla toisenlainen luku, oli kysymys 50 000:sta. No, oli niin tai näin, kysymys on kuitenkin relevantti. Kaikilla, paitsi tällä kohderyhmällä, jonka mainitsitte, kaikilla muilla eläkkeensaajilla ei ole verotus alhaisempaa kuin palkansaajan. Tämä on tietysti epäoikeudenmukainen tilanne, mutta minä luulen, että täälläkään kukaan ei halua sitä muuttaa toiseen suuntaan.

Me katsomme, mitä tälle asialle voi tehdä. Minun arvioni mukaan se kustannusvaikutus on noin 50 miljoonaa euroa, mutta katsotaan, mitä siinä voi tehdä. Se perusongelma lähtee nimenomaan siitä, että yksin elävällä eläkkeensaajalla ja puolisoeläkkeensaajalla on erilainen vähennysoikeus, joka tulee nimenomaan erisuuruisesta kansaneläkkeestä. Tämä on se perusongelma. Pitää katsoa, pitääkö tälle vähennysoikeudelle tehdä jotakin vai mikä on se ratkaisu.

Arvoisa herra puhemies! Nämä eläkeläisväliinputoajat ovat ongelma ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut, joita hallitus nyt suunnittelee nostettavan, maksuja yleisesti 16,6 prosenttia, hammashoidon maksuja 19,7 prosenttia, plus nämä maksut sidotaan indeksiin. Eläkeläisväliinputoajat eivät ole saaneet verotuksen kautta tähänkään mennessä mitään. Viime viikolla kun katsottiin lehdestä Veronmaksajien selvitystä, niin Suomessa verotetaan lapsiperheitä eurooppalaisen mittapuun mukaan kireästi. Tähän asti Suomessa päivähoitomaksut ovat olleet kohtuullisella tasolla, ja tämä yhtälö on luonut sen, että kun on verotettu tiukasti ja päivähoitomaksut ovat olleet kohtuulliset, niin lapsiperheitten tilanne ei ole ollut katastrofaalinen. Nyt kun suunnitellaan näitä päivähoitomaksujen korotuksia ja sitä, että kalleinta maksuluokkaa ollaan nostamassa 233 euroon per lapsi kuukaudessa ja koko järjestelmää ollaan muuttamassa niin, että kaikista lapsista maksetaan päivähoitomaksua, (Puhemies: Minuutti!) niin mitä hallitus vastaa:

Miten käy näitten keski- ja pienituloisten lapsiperheitten plus näitten eläkeläisten, jotka maksavat näitä korotettuja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä todeta se, että nollamaksuluokkahan jää. (Ed. Gustafsson: Ainoa positiivinen asia!) Toiseksi, sosiaalipalvelujen palvelumaksuja on syytä korottaa aina aika ajoin. Näin on aina tehty, koska myös kustannukset muuttuvat. On perusteltua korottaa näitä maksuja, mikäli halutaan niillä olevan joku vastaavuus ylipäänsä kustannusten kasvun kanssa.

Mutta kun mainitsitte Veronmaksajien Keskusliiton tutkimuksen, siinä keskeisenä lääkkeenä oli tuloverojen alentaminen, ja sitä me tulemme kyllä tekemään. Se on työnteon palkitsevuuden, työpaikkojen tarjonnan kannalta olennainen toimi ja myös sitten tietysti kun ostovoimaa jää enemmän, niin sitä voi sitten käyttää palveluihin, joko sosiaalipalveluihin tai muihin palveluihin.

Arvoisa puhemies! Päivähoitomaksut ovat esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa toki perheitten verotus on kevyempää, lähes 1 000 euroa kuussa. Varmaan tänne emme haluaisi mennä.

Lisäksi, eikö hallitus ole tehnyt monia muita hyviä tekoja ja on tekemässä lapsiperheille, vai kuinka?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä on. Kiitos kysymyksestä. Kyllä on.

Minä luulen, että sosiaali- ja terveysministerit varmasti pystyisivät osaltaan vastaamaan niihin etuuskysymyksiin, joita tämä hallitus aikoo tuoda. Mutta kannattaa perehtyä todella siihen Veronmaksajien laskelmaan, jossa on eritelty oikeastaan aika fiksulla tavalla, mitkä ovat poikkeavuuksia eri maiden välillä. Kysyjä otti esille päivähoitomaksut, ja ne ovat Suomessa edelleenkin verraten alhaisia verrattuna moneen muuhun maahan. Maat vaihtelevat monelta osaltaan, ja lapsiperheidenkin ostovoimaa me tulemme lisäämään nimenomaan tuloverotuksen keventämisen kautta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Näillä eri palvelumaksujen korotuksilla yritetään nyt selittää jokainen asia, että ihmisten toimeentulo heikkenee. Palvelumaksuja korotetaan kaikkiaan noin 60 miljoonalla eurolla. Sen sijaan erilaisten tulonsiirtojen ja veronkevennysten yhteisvaikutus tulee olemaan satoja miljoonia euroja. (Ed. Jaakonsaari: Entä inflaatio?) Tämä palvelumaksujen korotus, 60 miljoonaa, on kertaluontoinen, mutta monissa näissä muissa erissä tulot kasvavat vuosittain, eli pelkästään esimerkiksi tähän ensimmäiseen kysymykseen kansaneläkkeisiin liittyen: kansaneläkkeidenkin korotus oli tuntuvasti enemmän kuin tämä koko 60 miljoonaa yhteensä. Eivät kansaneläkkeellä olevat maksa siitä 60 miljoonasta kuin yhden siivun.

Arvoisa puhemies! Kuntien palvelut turvataan sillä, että meillä on vahvat peruskunnat, me teemme palvelurakenteeseen uudistuksia ja nostamme tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia samaan aikaan. Maksut ovat osa tätä rahoitusta, mutta on käsittämätöntä, miksi hallitus nostaa palvelumaksuja mutta ei jätä sitä rahaa kuntiin palvelujen tuottamiseen. (Ed. Zyskowicz: Hyväksyisittekö, jos jättäisivät?) Silloin kun arvioidaan tätä kokonaisuutta, miten ihmisten kustannukset nousevat, niin ei ole kyse pelkästään näiden maksujen korotuksesta vaan siitä, että meillä on inflaatiovauhti kiihtynyt ja monet hallituksen tekemistä päätöksistä myös kiihdyttävät inflaatiota. Se ei ole meille kansainvälisestä taloudesta ainoastaan ikään kuin annettuna tullutta.

Miten hallitus näkee tämän rahojen pois kunnista ottamisen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Täytyy tehdä nyt alkuun selväksi se, että tämä päätös 60 miljoonasta, joka siis palvelumaksuilla yhden vuoden aikana kerätään lisää ja joka tuli valtion muiden toimintojen katteeksi, on vain siis yhtä vuotta koskeva päätös ja mahdollistaa muun muassa nyt kaiken muun, mitä me teemme, pienimpien äitiys-, isyys-, sairauspäivärahojen tason noston vaikkapa työmarkkinatuen tasolle, opintotuen korotukset, tämän kaltaiset, kansaneläkkeiden korotukset.

Mutta tästä inflaatiosta, hyvä kun otitte sen esille. Sehän on ennätysmäisen korkealla ollut nyt tammikuussa, ja siitä noin 0,6 prosenttiyksikköä selittyy hallituksen toimenpiteiden seurauksena, elikkä viinaveron noston — oletin, että täällä oli hyvinkin suurta painetta vielä suurempaan inflaatiokorotukseen tätä kautta — energiaverojen noston elikkä ympäristöverojen noston ja sitten palvelumaksujen. Näitten yhteisvaikutus on 0,6 tästä 3,8 prosentista, joka on inflaatio. Mutta suuremmat inflaatiopaineet tulevat pysyvällä tavalla muun muassa Aasian elintason nousun kautta. Yhä enemmän viljaa menee rehuun, koska aasialaiset syövät enemmän lihaa muun muassa. Bioenergian tuottaminen kallistuttaa polttoaineiden hintoja ja tämän kaltaista. Myös palkkainflaatio on erittäin suuri. Palkankorotukset vaikuttivat inflaatioon Suomessa ennätysmäisen paljon tänä vuonna.

Arvoisa puhemies! Kun tässä kävi ilmi, että vaalilupaukset on toteutettu tuon eläkkeiden poikkeavan verokohtelun osalta, niin toinen vaalilupaus eläkkeisiin liittyen, joka myös hallitusohjelmaan kirjattiin, oli tuo eläkeindeksin rakenne ja sen korjaaminen.

Kysyisin, missä vaiheessa sen asian valmistelu on tällä hetkellä.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä työ on menossa, nimenomaan katsotaan se korin rakenne, miten se palvelee eläkeläisiä ja miten se vaikuttaa nimenomaan tältä kannalta. Tämä oli hallitusneuvotteluissa esillä ja se sovittiin, ja työ on menossa, ja mehän kytkemme sen tähän Sata-komitean työhön, jossa katsotaan tätä kokonaisuutta, miten pienimpien eläketulojen varassa elävien ihmisten asema kehittyy, ja tästähän meillä on kirjaus, että sen pitää tapahtua vuoden 2009 loppuun mennessä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tarpeellinen keskustelu, koska tätä palautetta siitä, mikä on kotitalouksien arki, tulee tänä päivänä sekä eläkeläiskotitalouksilta että lapsiperheiltä. Tosiasia on, että ruoan hinta on noussut erittäin dramaattisesti. Ilmiö, jota me emme ole nähneet. Tulemme näkemään tilanteen, jossa kauppa ja myös teollisuus laittavat jo etukäteen hintoihin lisää sen, mitä tämä paljon puhuttu ja luvattu ruoan arvonlisävero tulee olemaan. Eli ruoan hinta tulee olemaan vaalikauden lopussa hiukan korkeammalla kuin se oli vaalikauden alkaessa.

Mutta ihmettelen sitä välinpitämättömyyttä, mikä hallituksen edustajien puheenvuoroissa on näkynyt tähän hintojen nousuun nähden, eläkeläistalouksien kohdalta — tulossa on terveyskeskusmaksujen nostot, sitten vanhustenhoidon maksujen nosto, poliklinikkamaksujen nostot — ja päivähoitomaksut kaksilapsisessa perheessä, jossa molemmat lapset ovat päivähoidossa, ovat vuodessa lähes 800 euroa. Eikö nyt olisi oikeudenmukaista luopua näistä maksukorotuksista, kun nähdään, että nämä tulevat syömään tavallisten (Puhemies koputtaa) kotitalouksien ostovoiman lisäyksen kokonaan tänä vuonna?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Itse asiassa eivät tule syömään kokonaan. Jos me puhumme nyt 60 miljoonan euron suuruisesta maksujen korotuksesta, ja kun siihen laskemme tulonsiirtojen korotukset, jotka ovat satoja miljoonia, kun siihen laskemme palkankorotukset, jotka ovat huikeita, niin ostovoima tulee olemaan ennätysmäisen korkea.

Minä olen huolissani inflaatiokehityksestä. Todellakin olen huolissani inflaatiokehityksestä ja nimenomaan esimerkiksi ruoan hintojen noususta, jossa on kansainvälisiä paineita. Hallitus tulee tekemään ruoan arvonlisäveron alennuksen, jolla toivon mukaan on vaikutusta hintoihin. Siinä kuluttajat ovat tietysti kuninkaita vahtiessaan, että hinnat todellakin alentuvat vähintäänkin sen verran kuin veronalennus on. Samoiten sitten me voimme kotimaassa kantaa huolta siitä, ettemme päästä palkkainflaatiota laukkaamaan; nyt esimerkiksi monien vähittäiskaupassa olevien tuotteiden hinnat ovat nousseet sen takia, että palkankorotukset ovat olleet niin suuria. Tämä on kaikille selvä.