Janne Seurujärvi /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen erittäin iloinen, että edustajat näin suurilukuisesti ovat tulleet kuuntelemaan ja kannattamaan tätä tekemääni lakialoitetta, joka siis koskee työttömyysturvalain 2 luvun 2 §:n muuttamista. (Ed. Skinnari: Edustaja niin harvoin esiintyy täällä!)

Lakialoitteessa ehdotetaan, että vapaaehtoisen palokunnan toimintaan osallistuvilta työttömiltä ei vähennetä työttömyysetuuksia hälytyskorvausten takia. Perusteluna esitykselleni on vapaaehtoisen palokuntatyön merkitys yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta tukevana ja ihmishenkiä pelastavana toimintana.

Vallitsevan käytännön mukaan vapaaehtoiseen palokuntaan kuuluvien työttömien hälytyskorvauksen vastaanottamisessa sovelletaan soviteltua päivärahaa täyden päivärahan sijaan. Tulkinnan mukaan hälytyskorvauksen vastaanottaminen tekee heistä vain osittain työttömiä. Saatu korvaus katsotaan ansiotuloksi, jonka vuoksi täydestä työttömyysturvaetuudesta vähennetään 50 prosenttia.

Pelastuslain 5 §:n nojalla pelastustoimen alueella tulee olla pää- ja tarvittaessa myös sivutoimisesta henkilöstöstä koostuva pelastuslaitos. Lisäksi alueen pelastustoimen järjestelmään voi kuulua vapaaehtoisia palokuntia, laitospalokuntia ja tehdaspalokuntia sen mukaan, kuinka alueen pelastustoimi on niiden kanssa sopinut. Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimuspalokuntatoiminta ja sivutoimisen sopimushenkilöstön käyttö ovat välttämättömiä tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiseksi. Erityisesti harvaanasutuilla alueilla pelastustointa ei taloudellisistakaan syistä ole mahdollista rakentaa pelkästään päätoimisen henkilöstön varaan. Taajaan asutuilla alueilla sopimuspalokunnat muodostavat päätoimista henkilöstöä tukevan reservin.

Lääninhallitukset ovat selvittäneet sisäasiainministeriön toimeksiannosta työttömien osuutta kaikista sopimuspalokuntalaisista. Selvityksen mukaan työttömien sopimuspalomiesten määrää ei pidetä valtakunnallisesti suurena, mutta alueellisten ja paikallisten erojen voidaan arvioida olevan merkittäviä. Selvitys paljasti myös sen, että ongelma työttömyyskorvauksen yhteensovittamisessa on valitettavasti johtanut monen työttömän lopettamaan toimintansa vapaapalokunnassa. Samaan aikaan monessa sopimuspalokunnassa podetaan kuitenkin akuuttia miehistöpulaa.

Suomessa on laitos- ja tehdaspalokuntia 153, joissa toimii päätoimisia ammattipalomiehiä noin 4 000. Vapaapalokuntia on puolestaan 635, ja sivutoimisia tai vapaapalokuntalaisia on noin 8 800. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Esimerkiksi Lapin pelastuslaitoksen vakituisen henkilöstön määrä on 146. Vuonna 2008 toimenpidepalkkaa saavia vapaapalokuntalaisia oli peräti 894. Lapin viime vuoden reilusta 4 000 kiireellisestä pelastustoimen tehtävästä vakituinen henkilökunta hoiti 44 prosenttia ja vapaapalokuntalaisiin tukeuduttiin 56 prosentissa.

Lapissa kirjattiin viime vuonna reilut 2,3 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä. Merkittävä ja vahvasti kasvava osuus majoittujista on kansainvälisiä matkailijoita. Hyvänä esimerkkinä vapaapalokuntalaisten merkityksestä pelastustehtävissä ovat olleet Lapin matkailukeskusten sopimuspalokuntalaisten sammutusosastot, jotka ovat ripeällä toiminnallaan estäneet suuria taloudellisia menetyksiä sekä pelastaneet ihmishenkiä. Voimakkaasti sopimuspalokuntalaisten apuun nojaavat alueet ovat erityisen huolissaan yksiköiden henkilöstömäärän turvaamisesta, mitä ei auta työttömien päivärahan leikkaaminen pienen hälytyskorvauksen takia.

Sisäasiainministeriö on useaan otteeseen neuvotellut sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vapaaehtoishenkilöstön työttömyysturvan yhteensovittamiseen ja maksatukseen liittyvistä ongelmista. Sisäasiainministeriö on esittänyt, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyisi asiantilan korjaamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sisäministeri Holmlund on viimeksi reilu viikko sitten ansiokkaasti kiinnittänyt huomiota asiaan ja on osaltaan luvannut viedä asiaa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä koko maan pelastustoimen järjestämisen kannalta vähäinen mutta joidenkin alueiden osalta merkittäväksi koettu epäkohta laissa korjataan mahdollisimman pikaisesti.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Täytyy sanoa, että ed. Seurujärvi on tehnyt erittäin hyvän aloitteen. Sen sisältö on täysin ainakin kokoomuksen ajatusten mukainen, mitä hallitusohjelman henkeen tulee. Kaiken työn tulee olla kannattavaa. Vpk:han tekee erittäin tärkeää työtä, kun se pelastaa ihmishenkiä ja on paikalla silloin, kun on hätä.

Aloitteessa todetaan, että kysymys on hyvin vähäisistä määristä ihmisiä, joita tämä koskee, mutta mielestäni jokainen ihminen on tärkeä ja jokainen työtön, joka saadaan pysymään työn syrjässä, ja kaikki keinot, joilla voimme ehkäistä syrjäytymistä, ovat tärkeitä. Mielestäni tämä aloite tukee sitä.

Suurista summista ei suinkaan ole kysymys. Korvaukset, joita ihmiset saavat, ovat varsin pieniä, 8—9 euroa tunnilta, jos sitäkään. Mutta se periaate, että saatu hälytyskorvaus katsotaan ansiotuloksi, minkä vuoksi etuudesta vähennetään 50 prosenttia, on mielestäni kohtuuton nykyaikana. Mielestäni tähän tulee tehdä muutos.

Lisäksi pelastusalalle on saatava riittävästi väkeä. Muistan, että kun toimin palosuojelutoimikunnassa, niin silloin oli päämääränä, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Se on todella erittäin kunnianhimoinen tavoite näin suurelle maalle, joka on näinkin harvaanasuttu. Uskallan epäillä, onnistutaanko tässä tavoitteessa, mutta ainahan voi olla kunnianhimoa ja voidaan pyrkiä siihen.

Joka tapauksessa vpk:n työtä tulee tukea, ja mielestäni tämä lakialoite on hyvä. Tämä epäkohta, mikä on näitten työttömien kohdalla siinä kohdin, kun he saavat sitten tätä korvausta tehdystä vapaaehtoistyöstä, on mielestäni ehdottomasti korjattava. Tässä ei voi paeta ollenkaan sen taakse, että kyse on vähäisistä määristä henkilöitä.

Toivon, että tämä asia voidaan käsitellä ja tämän voisi ottaa myös osaksi Sata-toimikunnan työskentelyä aivan asiallisesti.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! On ollut mielenkiintoinen viikko sikäli, että useampia merkittäviä lakialoitteita edustajilta on tullut. Tässä viikolla käsiteltiin ed. Kaltiokummun perusteltua lakialoitetta, ja minun mielestäni tämä ed. Seurujärven lakialoite on hyvin lähellä sitä ajatusta myöskin, mikä ed. Kaltiokummun lakialoitteessa oli.

Tällä hetkellä on käynyt ilmi se, että kun on keskitetty toimintaa pelastusviranomaisten osalta, niin reuna-alueille ei ole jäänyt vakituista henkilöstöä juuri lainkaan, ja tällaiset erikoiset tulkinnat ovat vähentäneet nyt sitä nopeaa avunsaantia. Koska tässä ei ole kyse rahasta vaan periaatteesta, niin toivoisin kyllä, että asianomainen valiokunta voisi ottaa tämän lakialoitteen käsittelyynsä, koska tosiaan, arvoisa puhemies, niin kuin totesin, tässä ei ole kyse siitä, että rahaa menisi turhaan. Tässä on kyse monta kertaa myös ihmishengistä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Seurujärven aloite on sinällään asiana hyvä. Tästä on vuosien varrella, kun tuossa katsoin netin kauttakin, tehty aloitteita aika paljon. Itse muistaakseni olen tehnyt vuonna 95 ensimmäisen kirjallisen kysymyksen aiheesta, että tämä pitäisi korjata, koska näissä vpk-hommissa tavallaan, ja vaikka ei olisi vpk:ssakaan, sehän on kansalaisvelvollisuus lähteä, jokaisen työttömän velvollisuus on lähteä palo- ja pelastustehtäviin, jos semmoinen käsky käy. Tämä vpk-homma on vähän enemmän vielä järjestäytynyttä, koska tässä käydään harjoituksissa ja saadaan jotain palkkiota siitä harjoituksissa käynnistä, johon velvoitetaan.

Siinä mielessä tämä työttömyysturvakytkentä tässä on hyvin omituinen. Nimittäin jos sattuu niin, että tuolla jossakin on tulipalo syttynyt ja siellä tulee komento, että hei, nyt kaikki kulkukuntoiset ja selvin päin olevat miehet sammuttamaan tulipaloa sinne, niin se on vaan lähdettävä, ja siinä äkkiä työtön kääntyy nurkan taakse ja lähtee kävelemään, kun tietää, että siinä voi työttömyyskorvauksen saanti viivästyä useammalla viikolla ja sitten se korvaus leikkaantuu. Jokainen euro leikkaa 50 senttiä, mitä sattuu saamaan, sitä korvausta. Sen takia tämäntyyppinen työ, jota tehdään, on tämmöistä yleishyödyllistä työtä, joka koituu kaikkien meidän hyväksi. On se ihme, kun tätä ei ole saatu pois tästä sillä tavalla, että tämä olisi sellaista työtä, joka ei vähennä työttömän työttömyysturvaa.

Tähän stilistiikkaan en hirveästi puutu, mitä tässä ed. Seurujärvi on esittänyt. Kun tässä pykälässä lukee, jotta "osallistuu vapaaehtoispalokunnan toimintaan", niin sehän ei ole vielä este ollenkaan työttömyysturvan saannille, vaan se korvaushan tekee sen, joten tämä muoto tässä on vähän omituisesti kirjoitettu, koska kysehän on siitä, jotta jos saa mistä hyvänsä jotain etuutta, niin työttömyysturva leikkaantuu aina. Se menee sovittelun piiriin, ja soviteltu päiväraha on sitten semmoinen, jotta se leikkaa 50-prosenttisesti sitä saatua euroa aina.

Se on sitten sen ajan murhe, mitä tuolla valiokunnassa tehdään — toivon mukaan tämä menee eteenpäin — tämän osalta. Toivon mukaan viedään jollakin tavalla eteenpäin tämä. Olisin toivonut, että tähän olisi kerätty enemmän nimiä, koska se sata nimeä kun olisi kerätty tähän, niin tämä olisi todennäköisesti sitten saatu ainakin nopeammin läpi. Mutta toivon mukaan hallitus nyt on sen verran fiksu ja kuuntelee näitä puheita ja lukee pöytäkirjoja, jotta tähän asiaan saataisiin korjaus mahdollisimman pikaisesti.

Oikeastaan ei muuta. Toivotan menestystä tälle ja toivon, että mahdollisimman äkkiä saadaan tämä aikaan, jotta tämä epäkohta ei olisi ainakaan este vapaaehtoistyöhön lähtemiselle.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä ed. Lahtelan asiasta on helppo muutamalla sanalla jatkaa. Itse asiassa se on juuri näin. Ensinnäkin tämä ed. Seurujärven aloite on erittäin hyvä kokonaisuutena, mutta tämä ei ole siis vailla ongelmia. Tämä vaatii paljon laajoja selvityksiä, ennen kaikkea juuri siitä syystä, että joissain tapauksissa on arvioitu, että tämä järjestelmän muuttaminen saattaisi aiheuttaa ongelmia sitten myöskin vakinaisen palokunnan palkkausteknillisiin kysymyksiin.

Eräs sellainen — tässä aloitteessakin mainittu — asia, mikä on tärkeä huomioida, on se, että tämä järjestelmä on hyvin erilainen eri puolilla maata ja yhtä yhtenäistä mallia ei ole olemassa. Se on se ensimmäinen ongelma.

Toinen asia — totta kai erittäin tärkeä — on se, että koko maan pitää olla pelastustoimen alla tavalla tai toisella, siinä yhdyn kyllä ed. Seurujärven aloitteeseen täysin 100-prosenttisesti.

Mutta vailla ongelmia tämä ei missään tapauksessa ole. Lähtökohtaisesti kannatan, että nämä asiat ainakin selvitetään.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti haluan todeta, kun alussa todettiin, että tämä ei ole välttämättä iso kysymys, että kun esimerkiksi Pohjois-Savossa Juankoskella Stromsdalin tehtaan loppumisen myötä 200 tehtaan työntekijää jäi työttömäksi, niin itse asiassa koko palokuntatoiminta lepää juuri näiden miesten harteilla. Eli kysymys on huomattavasti laajempi kuin yksistään tällainen työttömyysturvaan liittyvä kysymys, ja ehdottomasti tämä lakialoite täytyy viedä tuolta ministeriön kautta tai eduskunnan kautta eteenpäin.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Seurujärven aloite puuttuu tärkeään asiaan, mutta tämän aloitteen sisältö olisi vaatinut vähän enemmän pohtimista. Perusteluosassa on ihan ylimalkaisia huomautuksia siihen liittyen, mikä on sovitellun työttömyyskorvauksen menettely nykyisen lainsäädännön mukaan, ja itse pykälämuutos puuttuu oikeastaan eri asiaan kuin mistä nyt on kyse. Ed. Lahtela sanoi aivan oikein, etteihän sinällään vapaaehtoispalokunnan toimintaan osallistuminen evää mitään työttömyysturvaa. Ei sellaisen työttömän katsota olevan työmarkkinoitten ulkopuolella, eikä hän sitä kautta menetä työttömyysetuutta, vaan se maksettava korvaus sen tekee, josta jokainen maksettava euro vähentää muuten maksettavaa työttömyysturvaa 50 sentin verran, ja se on se ongelma.

Kaiken kaikkiaan tätä aloitetta olisi voinut laventaa niin, että olisi otettu mukaan vanhan työttömyysturvalainsäädännön mukainen suoja-osuus työttömyysturvaan. Markka-aikana se oli 750 markkaa kuukaudessa, minkä alle jäävät ansiotulot tai mitkä hyvänsä tulot eivät vaikuttaneet muuten maksettavaan työttömyysturvaan millään lailla. Kun tuo raja tarkistettaisiin ja otettaisiin uudelleen käyttöön, se tekisi sen, että myöskin pienet tulot ilmoitettaisiin, niin kuin ne kuuluu ilmoittaa, verottajalle. Sitä kautta tämä järjestelmä olisi huomattavasti joustavampi ja myöskin toimivampi, ja silloin muutkin kuin vapaaehtoistoiminnasta maksettavat korvaukset olisivat samalla viivalla.

Kaiken kaikkiaan Vanhasen ykkös- ja kakkoshallituksen aikanahan on kaikista suurin virhe ollut se, että työttömyyden aikaiseen perusturvaan ei ole tullut sentinkään korotusta, ei tule kahdeksaan vuoteen, ja nyt sitten sosiaalitupossa ja Sata-komiteassa siunataan se, että toistakymmentä vuotta menee varmuudella niin, että perusturvaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, ei koroteta senttiäkään. Enkä kyllä ymmärrä sitä, mitä sosiaalisuutta sellaisessa sosiaalitupossa on, joka sivuuttaa sen ryhmän kokonaan, mistä aiheutuu suurin suomalainen köyhyys. Kaikista kurjimmassa tilanteessahan ovat juuri ne henkilöt, jotka elävät peruspäivärahan turvin ja työmarkkinatuen turvin. Aika monet heistä joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Nythän ansio-sidonnaisen ja perusturvan kytkös poistettiin sillä tapaa tässä sosiaalitupossa, että ansiosidonnaista kyllä parannetaan, mutta työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa ei koroteta. Tähän asti ainakin ammattiyhdistysliike on ilmoittanut, että se on heille pyhä asia, että tätä kytköstä ei pureta, mutta nyt se purettiin niin, että ne kaikista vaikeimmassa tilanteessa elävät jätettiin elämään siihen omaan kurjuuteensa.

Tähän oikeuteen saada työttömyysturvaa liittyy myös se, että jos työtön osallistuu esimerkiksi luottamustehtävän hoitamiseen, niin joissain työvoimatoimikunnissa, vanhojen työvoimatoimikuntien aikana, on katsottu, että sellainen henkilö ei ole työmarkkinoitten käytettävissä. Tässä minusta olisi esimerkiksi perustuslakivaliokunnalle pohdittavaa, voiko olla niin, että jos henkilö joutuu työttömäksi, niin häneltä evätään etuus elikkä oikeus toimeentuloon siitä syystä, että hän on yhteiskunnallisesti aktiivinen. En tiedä, meneekö tämä perusoikeuksien kanssa yhteen, mutta tällainen käytäntö on ollut aika monessa työvoimatoimikunnassa, eli käytännössä on evätty työttömän oikeus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Seurujärven lakialoite on varsin hyvä, ja se on täällä todettu. Tietysti tämä kuuluu siihen sarjaan, mitä täällä tällä viikolla on ollut: hyviä lakialoitteita, jotka toivon mukaan otetaan kopiksi valtioneuvoston puolella ja joiden pohjalta valtioneuvosto tuo sitten omaa lainsäädäntöään tänne.

Tuo puhe siitä, että olisi ehkä sata nimeä ollut hyvä kerätä, on ihan perusteltu. Silloin myöskin valiokunta voisi itse edistää näiden lakialoitteiden käsittelyä ja toteuttaa niitä esimerkiksi sillä tavalla kuin joskus on tehty. Otan esimerkin Repoveden kansallispuistoa koskevasta lainsäädännöstä: lakialoite voidaan viedä eteenpäin kuten hallituksen esitys ja tuoda tänne täysistuntoon ja käsitellä täällä.

Kaiken kaikkiaanhan näitä perusteluja voi aina saada paremmiksi, mutta se, että lakialoitteen kuvaamalla tavalla työttömyysturva häviää tai pienenee, on kestämätöntä. Siinä mielessä tämä aloite on hyvä.

Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! Ed. Mustajärven esille ottama asia, että tämä hallitus ei olisi parantamassa kaikista heikoimmassa asemassa olevan ihmisen toimeentuloa, ei kyllä pidä paikkaansa, mutta se ei suoranaisesti liity tähän aloitteeseen. En näin ollen käy siihen tarkemmin.

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Seurujärvi on puuttunut erittäin tärkeään epäkohtaan. Vapaaehtoistyö, vieläpä pelastustyö, toisen auttaminen, välittäminen, yhteisvastuu — erittäin arvokasta inhimillisesti. Siitä ei pidä missään olosuhteissa käydä rankaisemaan taloudellisesti. Se on yhteiskunnan kannalta erittäin merkittävää ja tärkeää työtä. Tiedän moni alueita Suomessa, joilla vpk:lla on erittäin suuri rooli, alueita, joilla on 5 vakinaista työntekijää ja peräti 60 vpk:laista toimii alueella. Näin ollen vpk:n merkitys on kiistaton ja erittäin tärkeä.

Tässä ei pidä käydä pilkkua viilaamaan, vaan on syytä huomioida aloitteen henki ja siirtää kyllä tämä aloitteen tarkempi pohtiminen Sata-komiteaan, jossa juuri tällaisia pullonkauloja, epäkohtia, päästään purkamaan. Uskon, että ministeri Hyssälä tulee ottamaan tämän voimakkaasti esille.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Puumalalle lyhyesti vaan se, että on kiistaton tosiasia se, että Vanhasen kummankaan hallituksen aikana peruspäivärahalla elävälle ja työmarkkinatukea saavalle ei ole tullut sentinkään tasokorotusta. Sata-komiteassa tämä on siunattu, sosiaalitupossa tämä on siunattu, elikkä se aika jatkuu siitä eteenpäin vielä toistakymmentä vuotta, ettei tule minkäänlaista tasokorotusta tälle ryhmälle. Se on pomminvarma tosiasia.

Totta kai myöskin perusturvan taso liittyy siihen ja kytkeytyy myöskin tähän lakialoitteeseen niin, että jos siitä mitättömän pienestä peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta vähennetään vielä se korvaus, minkä saa vapaaehtoistoiminnasta, niin totta kai siltä henkilöltä vähennetään jo entisestään heikkoa perusturvaa sen korvauksen sovittamisen myötä.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ed. Mustajärven kanssa samaa mieltä siitä, että jos muodostetaan sidos ansiosidonnaisen turvan parantamiseen ja toisaalta perusturvan parantamiseen, niin kaikista heikoimmassa asemassa olevan toimeentuloa ei ole helppo parantaa.

Mielestäni Suomesta köyhyys voidaan kyllä poistaa, jos siihen riittää tahtoa. Nythän tämä hallitus on päässyt jo toimenpiteisiin. Esimerkiksi pienimmät eläkkeet nousevat 700 euroon 500 eurosta. Pienintä eläkettä saavat ovat olleet niitä, jotka ovat olleet kaikista pienimmällä toimeentulolla, aivan samaan tapaan kuin monet perheelliset. Nyt kun lapsilisät sidotaan indeksiin, niin myös tässä asiassa päästään merkittävästi eteenpäin.

Toivon, että koko perusturvan tasoa saadaan Suomessa ylöspäin, mutta se ei onnistu, jos sidomme sen myöskin ansiosidonnaisen turvan parantamiseen, siitä olen kanssanne samaa mieltä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minulle tuli aivan samalla tavalla kuin ed. Rossille tässä mieleen tämmöinen teollisuuspaikkakunta, jolla aina yksi suuri teollisuuslaitos on pitänyt työllisyydestä huolen. Sitten kun se tehdaslaitos lopetetaan, niin se tehdaspalokunta, joka on ollut, tietysti lakkaa teollisuuslaitoksen lopettamisen myötä ja seurauksena on pitkäaikainen suurehko työttömyys, ja juuri siihen porukkaan, joka olisi nyt ammattilainen hoitamaan näitä vpk-hommia, tämä tässä aloitteessa mainittu epäkohta puree. Elikkä siis toisin sanoen tulee ketjureaktio, joka vaikuttaa koko sen yhdyskunnan toimintaan. Tässä katsannossa minusta tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa ja taloustilanteessa, missä nyt eletään, tämä on todellakin hoidettava asia.