Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme hyväksymässä verosopimusta Kyproksen kanssa. Joku saattaa kysyä, onko ajankohdalla jokin merkitys. Voin sanoa, että ei ole. Tilanne on se, että Suomella on kaikkien muitten Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa sopimus kahdenkertaisen verotuksen ehkäisemisestä ja Kypros on ainoa valtio, jonka kanssa tätä sopimusta vielä ei ole. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista, että verosopimusjärjestely kattaa kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot.

Kysymys on siis kahdenkertaisen verotuksen ehkäisemisestä. Viime aikoina, kun salissa on käsitelty näitä asioita, on keskusteltu lähinnä verotietojen vaihtoa koskevista sopimuksista. Kaiken kaikkiaan Suomella on 72 kahdenkertaisen verotuksen ehkäisemistä koskevaa sopimusta, joten tämä sopii hyvin tähän verkkoon.

Erityisen tärkeää sopimuksen osalta on se, että se on OECD:n mallisopimuksen mukainen eli että kukaan ei saa mitään erityisiä etuuksia tässä yhteydessä. Tältä osin on oltu hyvin tarkkana, että se pohjautuu OECD:n malliverosopimukselle ja noudattaa sitä lähestulkoon kaikilta osin. Se, mikä on erityisen tärkeää näissä kahdenkertaisen verotuksen ehkäisemistä koskevissa sopimuksissa, on se, että siellä on 24 artikla mallisopimuksessa, joka lähtee siitä, että verotustietoja vaihdetaan. Se asettaa Kyprokselle velvoitteen antaa Suomelle verotietoja ja Suomelle antaa verotietoja Kyprokselle. Tässä tilanteessa se, että tämä verotietojen vaihto saadaan aikaan, on mielestäni erittäin tärkeää ja tarkoituksenmukaista. Se on ehkä tämän sopimuksen kaikkein olennaisin elementti. Tähän täytyy vielä lisätä se, että nyt verotietojen vaihtoa on tarkoitus tehostaa vuoden alusta voimaan tulleen ja uuden niin sanotun virka-apudirektiivin nojalla eli Euroopan unionin direktiivin nojalla, ja tämäkin parantaa mahdollisuuksia saada näitä tietoja Kyprokselta.

Kaiken kaikkiaan todennäköisesti joudumme käsittelemään Kyproksen tapausta maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla. Täytyy sanoa, että tällä ei ole mitään yhteyttä näihin Kyproksen mahdollisiin pelastustoimenpiteisiin, vaan tarkoitus on nimenomaan se, että mikäli siellä esiintyy veronkiertoa ja varojen väärinkäyttöä, niin tältä osin Suomen verottaja saa mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin tietoja Suomeen.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka tässä todetaan, että käsiteltävä verosopimus on itsenäinen valtiosopimus eikä sillä ole suoraa linkkiä näihin Kyproksen talouden kuntoon saattamista koskeviin EU:n euroalueen hankkeisiin, niin kuitenkin kun olette Kyproksen tilannetta käsitelleet valiokunnassa, niin varmaan tämä sopimus on perusteltua hyväksyä. Meillä kuitenkin lähiaikoina keskustelu Kyproksesta kaiken järjen mukaan jatkuu. Näyttää siltä, että Kypros jonkinnäköisen tukipaketin tarvitsee. On esitetty paljon kritiikkiä sen suhteen, onko Kyproksella harmaata taloutta kuinka paljon, miten pankkijärjestelmä toimii, mikä on Kyproksen taloudellinen tilanne, miten suhtautua rahanpesuväitteisiin, mitä on esitetty. Oikeastaan haluaisin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalta Sasilta kysyä: oliko teillä tämä Kyproksen tilanne laajemmin esillä, kun pohditte sitä, voiko Suomi hyväksyä tämän sopimuksen, mikä nyt esillä on? Yhteys näillä asioilla kuitenkin on olemassa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, että Kyproksen tilanteella, vaikka se ei suoraan tähän verosopimukseen liity, on tähän kuitenkin vahva asiallinen liittymäkohta. Kyproksen harmaan talouden ja rahajärjestelmän myös talousrikollisuuteen liittyvät vakavat piirteet aina venäläistä mafiaa myöten vaativat kyllä Suomen eduskunnalta ja valtiovarainvaliokunnalta myös jatkossa erittäin asiallista paneutumista.

Tältä osin en malta olla kyllä huomauttamatta, että juuri tällaisia tilanteita varten euroalueen ja EU:n rahoitusmarkkinoiden valvonnan ja juuri pimeän ja rikollisen rahoituksen avoimuuden ja julkisuuden lisäämiseksi tarvittaisiin juuri rahoitusmarkkinaveroa, josta on nimenomaan hallitusohjelmassa, jonka puolivälitarkastelu on nyt kohta. Toivoisi, että kokoomus lukisi liitteen 3 erittäin tarkkaan: "Suomi kiirehtii keinotteluluonteiseen toimintaan puuttuvan kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa mahdollisimman kattavasti maantieteellisesti. Tavoitteena tulee olla globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös vain EU-tasolla toimeenpantava järjestelmä." Nyt Viroa myöten Saksa, keskeiset EU-maat pitävät välttämättömänä tätä, että pitää saada rahaliikkeet näkyviksi, pitää päästä oikeasti valvomaan tätä kasinokapitalismia ja tätä todella vakavaa rikollistakin toimintaa, jonka laskua nyt maksavat sadat miljoonat syyttömät eri puolilla Eurooppaa, nuoret toivottomuutena Euroopan maissa ja pitkäaikaistyöttömyytenä ja sosiaalisena ja poliittisena ja taloudellisena epävakautena, joka järistää maaperää. Tältä osin toivoisi, että nyt Kyproskin auttaisi kokoomuksen takaisin hallitusohjelman liite 3:n tulkintaan.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä verosopimus on varmasti paikallaan, ja niin kuin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kimmo Sasi totesi, tämä verotietojen vaihto, sen edistyminen Suomen ja Kyproksen välillä, on varmasti perusteltua. Se saattaa auttaa myös suomalaisten verokonnien kiinni saamisessa.

Mutta Kypros on todellakin ajankohtainen, niin kuin tässä keskustelussa on todettu, myös sen takia, että Kypros on pyytänyt EU:lta taloudellista tukipakettia, kun Kyproksen pankkijärjestelmän ongelmat ovat saattaneet koko Kyproksen valtion erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.

Kyproksen pankkijärjestelmä on aivan ylisuuri suhteessa valtioon, ja Kyproksen pankkijärjestelmän on epäilty olevan tällainen Välimeressä kelluva rahapesunlaitos, enkä ole täysin vakuuttunut siitä, etteikö näissä epäilyissä olisi aika paljon perää. Varsinkin venäläisen rahan on arveltu hakeutuneen Kyprokselle ja Kyproksen kautta sitten takaisin Venäjälle, muun muassa sen vuoksi, että Kyproksen pankkijärjestelmä on mahdollistanut tämän rahan alkuperän häivyttämistä tai muuta rahanpesua, joka on ollut rikollisista syistä tarpeen.

Suhtaudun henkilökohtaisesti äärimmäisen varauksellisesti tähän Kyproksen pelastamiseen Euroopan unionin veronmaksajien rahoilla. Luulen, että pelastamatta jättämisestä koituva lasku Euroopalle erilaisina seurannaisvaikutuksina voisi kuitenkin olla siedettävä. Ja jos kerta pankkijärjestelmä on pelastettava, niin ehkä venäläiset oligarkit olisivat siihen oikeampia pelastajia kuin eurooppalaiset veronmaksajat.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt kuuluu oikea ääni: annan tunnustuksen siitä, mitä äsken edustaja Zyskowicz sanoi. Juuri näin pitäisi kaiken järjen mukaan menetellä. Tuskin Euroopan unionin alueella on toista maata, jonka pankkijärjestelmään pesiytyy tämänsorttinen raha — jolle voi nyt antaa monia nimikkeitä, mutta välttämättä mitkään niistä eivät ole kovin mairittelevia nimikkeitä — kuin mikä on totuus Kyproksen tapauksessa.

Tämä verosopimus sinänsä on ihan hyvä ja perusteltu ja tärkeä asia nyt Kyproksen ja Suomen välillä. On toivottavaa, että tämäntapaiset verosopimukset, OECD:n mallin mukaiset verosopimukset, yleistyisivät Kyproksen ja muidenkin eurooppalaisten maiden välillä. Silloin sitä ongelmaa, mihin tässä Zyskowiczkin viittasi, voitaisiin ehkä vähän vähentää.

Tällä hetkellä ilmeisesti Kyproksen pankkisektorin suuruus on noin 7—8-kertainen kansantuotteeseen verrattuna. Olin Pietarissa muutama vuosi sitten eräässä kokouksessa, jossa kävi ilmi, että 2009—2010 tuo Kyproksen pankkisektori oli noin 10—11 kertaa suurempi kuin Kyproksen kansantalous. Jokainen ymmärtää, että se ei ole tervettä rahaa, mikä niihin pankkeihin oli pesiytynyt. Ja ilmiselvästi ne ongelmat, mitkä Kyprosta kohtaavat tällä hetkellä, ovat osin seurausta tästä kaikesta.

Eli otan kopin kiinni ja hyvin mieluusti kaikessa siinä jatkokäsittelyssä, kun Kyproksen asiat tulevat täällä vastaan, suhtautumiseni on samansorttinen kuin edustaja Zyskowiczin täällä. Toivon, että edustaja Zyskowicz ei muuta kantaa, niin että me voimme kulkea tällä tiellä hänen kanssaan rinnakkain Kypros-kysymyksen loppuun saakka.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kaikkoselle on syytä todeta, että valtiovarainvaliokunta ei tässä yhteydessä kuullut tämän kahdenkertaisen verotuksen ehkäisemistä koskevan sopimuksen osalta Kyproksen taloustilanteesta. Mutta samana päivänä toisessa yhteydessä kuultiin valtiovarainministeriön asiantuntijoita, jotka kertoivat myöskin Kyproksen tilanteesta. Tällä tavalla valiokunta koko ajan sitä seuraa, ja meillä on keskusteltu siitä, että ennen kuin maaliskuun lopulla tehdään päätöksiä, valiokunta haluaa aika tarkat selvitykset siitä, missä Kyproksella mennään ja millä tavalla näitä ratkaisuja on valmisteltu ja muotoiltu.

Mitä tulee rahoitusmarkkinaveroon, niin valitettavasti veron vaikutus todennäköisesti on se, että ne, jotka käyvät valuuttakauppaa, siirtävät kaupan veroparatiiseihin. Eli rahoitusmarkkinavero ilmeisesti suosii nimenomaan veroparatiiseja. Se ei ollut tarkoituksenmukaista, mutta tällä verotuksen sopimusverkostolla voidaan pyrkiä pitämään huolta siitä, että Kypros olisi mahdollisimman vähän veroparatiisi kaiken kaikkiaan.

Mielestäni on erittäin hyvä, että tässä on käyty keskustelua myöskin tästä Kyproksen pelastuspaketista. Tällä hetkellähän siellä on arvioija, joka arvioi Kyproksen pankkijärjestelmää ja niitä menettelytapoja, joita siellä on noudatettu. Kypros sanoo, että lainsäädäntö on kohdallaan, mutta minkälaista käytäntöä tosiasiassa on noudatettu, siitä on suuria epäilyjä. Kun tämä arviointi saadaan, niin sillä tietysti tulee olemaan suhteellisen paljon merkitystä.

Mielestäni on tärkeätä, että tässä vaiheessa jo hallitukselle lähtee tästä salista sellainen signaali, että Kyproksen pankkijärjestelmän pelastamisen suhteen täytyy olla erittäin varovainen, koska se ei varmastikaan ole täysin puhdas ja se on ylimitoitettu, ja tässä suhteessa en usko, että sillä on myöskään systemaattista vaikutusta koko Euroopan unionin rahoitusjärjestelmään. Tässä suhteessa sille, että mentäisiin pelastamaan näitä pankkeja, täytyy kyllä esittää aivan poikkeuksellisen vahvat perusteet, jotta eduskunta voi sellaisen ratkaisun hyväksyä.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä ovat hyviä puheenvuoroja käyttäneet edustajat Rajamäki, Zyskowicz, Pekkarinen, muutkin. Näihin voi yhtyä.

Verojaostossa toki ei kuultu asiantuntijoita erikseen tästä Kyproksen tilanteesta, mutta asiantuntijoille toki esitettiin kysymykset tämän asian kohdalla, ja siksihän tänne on lyhyesti todettu, että "on itsenäinen valtiosopimus, eikä sillä ole liittymää Kyproksen talouden kuntoonsaattamista koskeviin EU:n euroalueen hankkeisiin". Eli emme toki olleet verojaostossa tässä kohtaa hiljaisia emmekä ymmärtämättömiä, vaan asia nostettiin esille, vaikkei mitään erityisiä asiantuntijoita sitä varten kutsuttu.

Venäjällä ja Kyproksellahan on omat sopimuksensa, ja jos jollakin sopimuksella on merkitystä tässä asiassa, niin niillä sopimuksilla on merkitystä — tämän käsityksen me saimme vastauksista. Mutta kuten sanottu, tässä erittäin vakavassa asiassa sinänsä tällä sopimuksella ei ole merkitystä eikä mitään sellaista, joka varsinkaan rajaisi mitään sellaista, mikä Suomen pitää saada tietää.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Olen hyvin tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan ja kokoomuksen edustajien ja sosialidemokraattisten valtiovarainvaliokunnan jäsenten ja myös KD:n näkemykset ovat hyvin yhteneviä tässä Kypros-kysymyksessä. Kyproksen rahoitus- ja verotusjärjestelmässä on niin vakavia ilmiöitä, että on käsittämätöntä ylipäänsä, että kyseinen maa on euromaa ja että tästä ylipäänsä ollaan keskustelemassa. Tällä hetkellä laskujen oikea lähetysosoite on Moskova.

Toinen asia on sitten, että jos tässä tehdään nyt ratkaisuja pankkijärjestelmän osalta, tehdään semmoinen linjaratkaisu, jonka jälkeen ei ole paluuta ylipäänsä oikein mistään. Tältä osin Wolfgang Schäuble viime viikolla totesi valtiovarainministerikokouksen jälkeen minusta erittäin sattuvasti, ainakin Frankfurter Allgemeinen keskiviikon numeron mukaan, että EVM:n järjestelmää ei ole luotu pankkien pääomittamiseen vaan ylivelkaantuneiden maiden tukemiseen, ja tältä osin myöskin hänen kriittinen asenteensa toivon mukaan sitten jatkuu.

Mutta tältä osin on myöskin huomattava, että kaikki tämä kumulatiivinen ajautuminen ja ajelehtiminen on vakavalla tavalla nyt kyllä päätepisteessään ja viimeisessä tiehaarassa. 2010 toukokuussa tehtiin Kreikan vastikkeettomien lainojen takaus tässä salissa, jota SDP esitti hylättäväksi, ja silloin olisi pitänyt ehdottomasti tämä hylkäysratkaisu tehdä ja lähteä EU-periaatteiden mukaisesti siitä, että kukin maa vastaa veloistaan, noudatettaisiin EU-sopimuksia, eikä siitä, mitä koko ajan nyt EU:n ja euron historia on ollut — siitä tehtyjen sopimusten ja päätöksien jatkuvaa pettämistä ja kieltämistä ja hylkäämistä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Kun puhumme kaksinkertaisen verotuksen sopimisesta viimeisen EU-maan Kyproksen kanssa, niin siinä ei liene tässä kohtaa ongelmia. Mutta kun puhumme Kyproksesta ja verotuksesta, niin me myös tiedämme, että Kyproksen yhteisövero on vain 10 prosenttia, ja kun lähdemme sitten erikseen toisissa mekanismeissa katsomaan, joudummeko osapuoleksi avustamaan ja miettimään, miten Kypros tästä pankkisektorinsa kriisistä nousee, niin en malta olla myös muistuttamatta tuosta kohdasta, koska verokilpailu ei oikein Euroopan sisälle sovi.

Silloin pitää aina hälytyskellojen soida myös, kun kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä puhutaan, sillä se on ollut myös tapa rakentaa koko maailmaan verotuksen välttämisen järjestelmä. Jos tutustuu veronkierto-, veroparatiisikirjallisuuteen, niin tämä on ollut se tie, jolla ollaan menty. Tämä kyseinen sopimus ei ole ehkä siihen syynä, kun tämä on OECD:n mallisopimuksen pohjan mukainen, mutta haluan, että aina mietitään verotuksen jonnekin muualle lähtemisen kohdalla, miten pystytään kokonaisuudesta pitämään kiinni.

Kyproksen valtion ja sen pankkisektorin ohjelman valmistelun vaiheessa haluan muistuttaa, että aina kun pankeista edes puhutaan, sijoittajavastuu on ensimmäinen. EU on ollut tässä huono. Se ei ole näyttänyt sijoittajille merkkiä, että ei ole aina jotain muuta, joka sosialisoi sen kriisin eli ottaa sitten julkiselle vastuun. Meidän täytyy EU:ssa pystyä näyttämään kovemmin se, että sijoittajalla on sijoittajariski, koska sillä on myös oletuksia, että jotain sieltä saa. Sovittu on kyllä näin, että sen jälkeen tulee valtion omavastuu ja vasta aivan viimesijaisena keinona voi kääntyä yhteiseen eurooppalaiseen apuun.

Täällä kollega Rajamäki kertoi Schäublen terveisistä. Valitettavasti vain muutaman kerran on käynytkin niin, että kun valtiovarainministerit ovat olleet todella tiukkoina, niin pääministerit ovat tulleet ja poliittisesti sitten jonkun maan aina pelastaneet.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kyproksen tilanne on hyvin poikkeuksellinen, eikä sitä voi verrata Espanjaan tai Kreikkaan. Erityisen ongelmallinen on tietysti tämä massiiviseksi, muhkeaksi paisunut pankkisektori, joka ei suinkaan ole tavallisten kyproslaisten ihmisten syytä vaan nimenomaan sinne virranneen harmaan rahan ja ulkomaisten sijoittajien syytä. Siksi onkin erittäin tärkeää, että tavalliset kyproslaiset eivät joudu kärsimään tästä tilanteesta.

Kyproksen taloudellinen ahdinko on myös kytköksissä rahoihin, mitä Kypros on lainannut Kreikalle ja nyt sitten Kreikan kriisin myötä menettänyt. Kyproksen talous on tietysti riippuvainen turismista, joka sekin on viime vuosina romahtanut. Kyproksen kohdalla on erittäin tärkeää, että erotetaan tämä pankkisektori ja siellä tapahtuneet väärinkäytökset, rahanpesut ja muut, tavallisten ihmisten arkitaloudesta. Kyproslaiset pienenä, 700 000 ihmisen kansana eivät pysty missään nimessä kompensoimaan niitä vaurioita, mitä pankkisektorilla on olemassa. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö kyproslaiset joutuisi laittamaan ja etteikö heidän pitäisi laittaa arkitalouttaan kuntoon. Tietysti EU:lla on oikeus ennen mahdollista apupakettia vaatia, että verot maksetaan, ja uskon, että tavalliset kyproslaiset, suurin osa heistä, ovat kyllä maksaneet tähänkin päivään asti. Mutta rötösherrat kiinni, se on ensimmäinen asia.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä nyt ollaan taas ison asian kanssa tekemisissä. Otanpa muutaman esimerkin, miten Kypros itseään mainostaa: Kyproksella on EU:n alhaisin yritysveroaste, se on 10 prosenttia. Laillista verosuunnittelua mainostetaan, mainostetaan jopa, että viranomaisilta saa tähän apua. Laivayhtiöiden veroaste on 0 prosenttia. Tätä voi jatkaa vaikka kuinka kauan. On se nyt sitten pieni lohtu, että tässä lukee, että valiokunta selvyyden vuoksi toteaa, että käsittelyssä on verosopimus, joka ei liity tähän euroalueen kriisiin.

Arvoisat kollegat, maaliskuussa päätetään uudesta tukipaketista Kyprokselle, koska rahat ovat loppu kesäkuun alussa. Tämä sali voisi vihdosta viimein ryhdistäytyä ja ilmoittaa, että me emme tee EU-lainsäädännön, sen perustuslain 123 ja 125 §:n, vastaisia bail-out-järjestelyitä emmekä pankkipelastamisia. On mielenkiintoista nähdä, kuinka kokoomus suhtautuu laillisuuspuolueena tähän jatkuvaan EU:n omien sääntöjen rikkomiseen. Tässä pelastetaan eurooppalaista veroparatiisia, ja aivan kuten edustaja Rajamäki sanoi, taitaa olla moskovalaista rahaa — tässä on sekä vanhaa Moskovaa että uutta Moskovaa, joka on tämä länsinen suunnitelmatalous eli Bryssel.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Emme voi välttää keskustelua Kyproksen taloustilanteesta, ja sen takia myös tähän keskusteluun osallistun, vaikka se on asianomaisen kohdan vähintäänkin sivujuonne.

Edustaja Soinilta hakisin vähän ratkaisuja, mitä tehdä. Pitäisikö meillä olla enemmän eurooppalaista veroharmonisointia tai ainakin minimisäännöksiä ja yhteisiä pelisääntöjä vielä enemmän harmaan talouden välttämiseen ja veroparatiisivastaiseen toimintaan? Näitä asioita vain täytyy jonkun tehdä. Arvostan sitä, että meillä on valtiovarainministeri aktiivisesti tekemässä, puuttumassa tämmöiseen jättimöhkäleeseen, kuten veroparatiiseihin ja veronkiertoon, niin lailliseen kuin sitten myös siihen laittomaan, jota kaikkien tutkimusten mukaan on aivan käsittämättömän suuria määriä myös eurooppalaisissa valtioissa.

Tahdon sanoa, ehkä vain ainoana Kyproksen puolelta, mitä on yhteyksissä paljon sanottu, että he ovat sitten valmiita täyteen avoimuuteen. Vähintäänkin, jos rahaa käytetään, sen täyden avoimuuden täytyy olla siinä mukana, jos joudutaan tilanteeseen, että jotenkin kansalaisia ja sitä yhdyskuntaa siellä meidän tarvitsee eurooppalaisilla takauksilla pelastaa. Mutta en missään nimessä halua nähdä, että eurooppalaista yhteistä kriisinhallintajärjestelmää koetetaan käyttää sijoittajien, vaikkapa sitten venäläisten sijoittajien, tekemisiin. Kyproslaiset kovin mielellään sanovat, että heillä on juuri tämä sama kahdenvälinen verosopimus myös Venäjän kanssa ja paljon finanssialan osaamista ja siksi näin paljon on sinne venäläisten rahaa tullut. Näemme, että ei ole kestävästi tullut, kun näin suuri pankkisektori on kaatunut. Se ei ole itse itseänsä mitenkään näköjään vakuuttanut.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana tästä Kyproksesta ja periaatteesta: Periaate on se, että jos pelaa pörssissä, niin pelaa sillä riskillä, että tietää, että voi voittaa tai hävitä. Jos voittaa, niin usein nämä pelurit pistävät rahat omaan taskuunsa. Mutta kun häviää, he levittävät sen eurooppalaisen veronmaksajan taskuun. Tämä ei käy! Minä ihmettelen, miten Suomen hallitus jatkuvasti voi näitä tukipaketteja hyväksyä, koska niin kauan kuin niitä annetaan, niin kauan niitä tulee. Eikö tämä nyt mene perille?

Sitten vielä semmoinen pieni vihje siihen kysymykseen, että kun tämä Kyproksen tukipaketti tulee joka tapauksessa, vaatiiko Suomi sillekin vakuudet, että ilmoitan, että perussuomalaiset eivät hyväksy tätä tukipakettia, vakuuksilla tai ilman. Me vaadimme, että Suomen eduskunnassa noudatetaan EU:n perussopimusta, artikloja 123 ja 125, joissa taloudellinen bail-out-systeemi, tukipaketit, kielletään. Palataan laillisuuslinjalle.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Me olemme nyt kyproslaisessa avoimuudessa, italialaisessa suoraselkäisyydessä ja espanjalaisessa nopeudessa. Tämä on se sekamelska, minkä me joudumme kohtaamaan, kun me olemme EU:n sekametelisopassa pyörimässä. Minä toivoisin, että hallitus tekee nyt ryhtiliikkeitä, vaikkei tämä asia nyt ihan suoraan näitä takauksia koskekaan.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Soini palautti keskustelua siihen peruskysymykseen, miksi Suomen hallitus on ollut valmis osallistumaan eräiden eurooppalaisten ja euromaiden pelastuspaketteihin antamalla luottoja tai takauksia. Kuten edustaja Soini vallan hyvin tietää, näihin on menty mukaan sen vuoksi, että on pyritty tällä tavoin estämään velkakriisin hallitsematon leviäminen ja sitä kautta myös erittäin rajut Suomen talouteen ja sitä kautta työllisyyteen kohdistuvat iskut. Tällä hetkellä eurooppalaisella tasolla näyttää vähän rauhallisemmalta, mutta Italian vaalit, Espanjan mahdollinen hallituskriisi ja muut arvaamattomat tekijät saattavat hyvinkin nopeasti muuttaa tilanteen.

Mitä sitten Kyprokseen tulee, niin tässähän joutuu hallitus ja muut euromaat miettimään, onko varaa olla Kyprosta ja sen pankkijärjestelmää käytännössä pelastamatta, mitä kielteistä siitä mahdollisesti seuraa ajatellen muita euromaita. Mutta kuten sanoin, henkilökohtaisesti uskon siihen ja katson näin, että Kyproksen kaatuminen, lainausmerkeissä, ei suistaisi koko eurojärjestelmää ongelmiin, ja hyvin varauksellisesti todellakin suhtaudun pelastuspaketin antamiseen Kyprokselle niistä syistä, joihin jo viittasin.

Mitä sitten tulee tähän jatkoon, kun edustaja Kumpula-Natri ihan oikein kysyi, mitä pitäisi tehdä, kysyi perussuomalaisten lääkkeitä, niin nyt on ollut hyvin tärkeää se selvitystyö, jota yhtäältä Yhdysvalloissa, Englannissa ja myös EU-tasolla on tehty pankkijärjestelmän uudistamiseksi niin, että ei jatkuisi tilanne, jossa voitot ovat yksityisiä mutta tappiot veronmaksajien piikissä. Eli tämä too big to fail -ilmiö on todella ongelma, ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on tehnyt erittäin hyvää työtä vetäessään unionitasolla työryhmää, jolla tähän ongelmaan on pyritty löytämään ratkaisua.