Täysistunnon pöytäkirja 120/2001 vp

PTK 120/2001 vp

120. KESKIVIIKKONA 24. LOKAKUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

11) Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 6 §:n muuttamisesta

 

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni koskee maatalousyrittäjän lomituspalvelulain 6 §:n muuttamista, ja tässä ehdotetaan, että viljelijöiden lomaoikeutta lisätään yhdellä päivällä. Esitin vastaavan lakialoitteen eduskunnalle vuonna 95 ja näiden valtiopäivien alussa 99. Viime syksynä niin sanotussa viljelijätupossa hyväksyttiin viljelijöille yksi lomapäivä lisää. Kun nämä päivät on kirjattu pykälään, on paikallaan taas lakialoite uusia. Tässä esitetään yhtä lomapäivää edelleen lisää niin, että viljelijällä olisi 24 päivää vuodessa vuosilomaa.

Viime syksynä, kun käytiin viljelijätupoa, siinä tuli hyvin laajalti sellainen käsitys, että niin sanottuun tupoon sisältyy kaksi lomapäivää eli lomapäivä tänä vuonna ja yksi lomapäivä lisää ensi vuonna. Kuitenkaan tätä esitystä ei hallituksen budjetissa ole. Lomapäivän lisäämisen rahoitushan perustuu siihen, että siinä ei tarvita sinällään uutta rahaa, vaan kun viljelijöitten määrä, lomaoikeutettujen määrä, vähenee, tulee kustannussäästöjä noin 25 miljoonaa markkaa, joka on suurin piirtein yhden lomapäivän hinta. Se raha riittää, mikä budjetissa nyt on, koska lomaoikeutettujen määrän vähentyessä voidaan lisätä yksi lomapäivä.

Maatalousyrittäjien määrän vähenemisen myötä tilakoot ja hoidettavat karjat suurenevat ja samoilla tiloilla työmäärä lisääntyy ja työn rasittavuus kasvaa. On myös todettu, että maatalouden murrosvaiheessa henkinen rasittavuus on lisääntynyt. Siten tarve loman pitämiseen ja työstä irrottautumiseen kasvaa. Loman pidentäminen 24 päivään merkitsee kuitenkin edelleen sitä, että karjatalouden hoitaja on senkin jälkeen sidottuna karjanhoitoon 345 päiväksi vuodessa. Vapaa-ajan pidentämisellä voidaan vähentää maatalousyrittäjän työsidonnaisuutta, kokonaistyöaikaa ja fyysistä ja henkistä rasittuneisuutta sekä lisätä näin työnteon ja elämisen mielekkyyttä sekä yrittäjien henkisen ja fyysisen työkunnon säilymistä ja kohottamista.

Toivon todella, että tämä johtaa jossakin vaiheessa eduskuntakäsittelyssä siihen tulokseen, että viljelijät saavat yhden lomapäivän lisää. Kun 95 esitin yhden lomapäivän lisäystä, niillä valtiopäivillä se ei vielä edennyt. Kun 99 valtiopäivien alussa esitin lakialoitteen uudelleen, en väitä, että lakialoitteeni johti tähän tulokseen, vaan se oli hallituksen ja MTK:n, tuottajaetujärjestöjen, välistä neuvottelua ja sitä kautta niin sanotusti realisoitui. Mutta oli miellyttävää todeta, että hallituksen lakiesityksessä oli hyvin pitkälle samat perustelut tälle asialle kuin minun aikoinaan esittämässäni lakialoitteessa.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Mikkola.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Ed. Lämsän ym. lakialoite on mitä tähdellisin. Me tiedämme, että maatalousyrittäjien lukumäärä on tuntuvasti vähentynyt ja tulee vähenemään jatkossakin. Karjakoot ovat lypsykarjatiloilla, kotieläintiloilla, kasvaneet. Työn vastuullisuus ja vaativuus ovat monin tavoin lisääntyneet. Samaan aikaan ansiokehitys on ollut hyvin hidas ja työpanoksen tarve kasvava ja myös velkaantuminen on tuntuvasti lisääntynyt. Kaiken tämän paineen keskellä, herra puhemies, karjatalousyrittäjyyttä harjoittavat viljelijät, joiden määrä on vähentynyt, ovat sekä henkisesti että fyysisesti entistä tiukemmalla. Mielestäni tässä tilanteessa vähintä, mitä yhteiskunnan osalta voidaan heidän sosiaaliturvaansa tehdä, on vuosiloman pidentäminen.

Ed. Lämsän lakialoite edellyttäisi varsin pientä panostusta. Tässä vaiheessa vuosiloman pidentämistä on edelleen mielestäni jatkettava. Muussa tapauksessa meillä tulee tilanne, että emme todella saa ammattitaitoisia jatkajia tiloille emmekä saa myöskään ammattitaitoisia lomittajia. Nythän käy niin, että kun tilat harvenevat, myös lomittajien työllistymismahdollisuus heikkenee ja välimatkat pitenevät. Tästä syystä, arvoisa puhemies, ehdotus on mitä kannatettavin.

Keskustelu päättyy.