Täysistunnon pöytäkirja 120/2001 vp

PTK 120/2001 vp

120. KESKIVIIKKONA 24. LOKAKUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

14) Laki yritystoiminnan tukemisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta

 

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aloitteessani ehdotan, että yritystoiminnan tukemisesta annettua lakia muutetaan siten, että sen 8 §:n lisätään 2 momentti, mikä tarkoittaa, että tavoite 1 -alueiden yrityksille ja kiinteistöyhtymille myönnetty tuki voidaan siirtää vuokran tai muun vastikkeen perimisen yhteydessä kiinteistössä toimivalle taikka kiinteistön tai sen osan lunastaneille yrityksille. Esitän, että muutos olisi voimassa tavoite 1 -ohjelmakauden loppuun 2006 saakka ja että sitä sovelletaan jo vuonna 2000 vireille laitettuihin investointihakemuksiin.

Esitetyn muutoksen tavoitteena on, että kehityksessä heikompien alueiden tukea voitaisiin paremmin suunnata hyvät kasvuedellytykset omaaville pienille ja keskisuurille yrityksille ja tätä kautta poistaa yritystoiminnan esteitä, panostaa yritystoiminnan kasvua edistäviin toimenpiteisiin sekä parantaa ja monipuolistaa kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden elinkeinotoimintaa.

Kun Euroopan yhteisön ohjelmakautta 2000—2006 koskeva yritystukilainsäädäntö astui voimaan tämän vuoden alussa, kehitysalueen investointituki ja pienyritystuki yhdistettiin yhdeksi tukimuodoksi, investointitueksi, ja samalla laista poistettiin nyt esitetty 8 §:n 2 momentti, jonka mukaan kiinteistöyhteisön tai kunnan tuli siirtää tuki kiinteistössä toimivalle yritykselle. Lisäksi säännöstä sovellettiin takautuvasti jo vuonna 2000 jätettyihin tukihakemuksiin.

Tätä ennen maassamme noudatettiin käytäntöä, jossa kehitysalueiden kuntien pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön rakennettaviin yritystiloihin haettu ja saatu investointituki voitiin siirtää yritysten eduksi, niin että tuki huomioitiin vuokraa tai lunastushintaa alentavana eränä. Tämä hyväksi havaittu käytäntö on nyt poistunut, ja voidaan kysyä, kuinka monella pienellä tai keskisuuren yritystoiminnan yrityksellä on kehitysalueilla varaa rakentaa toimitilat itselleen. Tuo lainmuutos on merkinnyt sitä, että tavoite 1 -alueilla investoinnit ovat selvästi vähentyneet, tai jopa sitä, että aikaisemman lain voimassa ollessa laitetut hakemukset on peruttu.

Uusi laki on johtanut käytännössä siihen, että pienempien yritysten asema suhteessa suurempiin ja vakavaraisempiin yrityksiin on heikentynyt samoin kuin tuen vaikuttavuus kehityksessä jälkeen jääneille alueille. Voimassaoleva lainsäädäntö on vinouttanut kilpailua, sillä suuret yritykset voivat käyttää investointitukea, vaikka niiden tarve investointitukeen ei monestikaan ole yhtä lailla konkreettinen ja perusteltu kuin pienillä yrityksillä. Sopivilla yritystukitoimilla on mahdollista perustaa seuraavan kolmen vuoden aikana jopa 50 000 uutta työpaikkaa kehitysalueille, mikäli talouden kasvu-ura saadaan nousuun ja palaamaan pitkän aikavälin myönteiselle kasvu-uralle.

Tämä lakiehdotus toteutuessaan edellyttää myöskin yritystoiminnan tukemisesta annetun asetuksen 15 §:n 3 momentin muutosta, ja siitä on tarkoitus tehdä toimenpidealoite. Lisäksi on huomioitava, että silloin, kun hallitus valmisteli yritystukilainsäädäntöä, jäi vaille huomiota se, että Rooman sopimus mahdollistaa kyllä nuo kilpailuoikeuksista poikkeamiset, ja siinä määrin myös Euroopan unionin säännösten mukaan tämän tulisi olla mahdollista.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Nousiainen aloitteessaan puuttuu erittäin merkittävään ongelmaan. Nimenomaan ykköstukialueella on todellakin käynyt näin kuin hän tuossa perusteluissaan kuvasi. Eräänä syynä on se, että noilta alueilta puuttuvat toimivat yksityiset markkinat teollisuustilojen rakentamisessa. Eräänä syynä siihen on se, että noilla teollisuustiloilla on hyvin pienet tai lähes olemattomat vakuusarvot.

Mutta siitä en ole täysin varma, onko muoto, jota ed. Nousiainen esittää oivallisen tavoitteen saavuttamiseksi, oikea. Muistan, että kun tätä asiaa käsiteltiin hallintovaliokunnassa, niin silloin nimenomaan kauppa- ja teollisuusministeriö lähti siitä, että 2 momentti, jota minun ymmärtääkseni saman sisältöisenä ed. Nousiainen nyt lakialoitteessaan esittää, tulee poistaa siksi, että varmistettaisiin yritystukilain voimaantulo muilta osin. Minulle on jäänyt vähän epäselväksi, millä tavalla asia aiotaan saada kuntoon. Muistelen sellaista, että asiantuntijakuulemisessa olisi esitetty ratkaisuksi, että asia käsiteltäisiin erillään. Olisi kyllä hyvin mielenkiintoista kuulla nyt jossakin vaiheessa, missä vaiheessa asian kuntoon saattaminen on. Mutta tavoite on ehdottomasti oikea, ja tavalla tai toisella asia täytyy saattaa kuntoon.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Aiemmin päivällä eduskunta keskusteli yrittäjyydestä ja yrittäjyyden edellytyksistä. Laaja yksituumaisuus tässä salissa on siitä, että yrittäjyyden esteitä on poistettava. Edelleen nähdään, että pieni ja keskisuuri yritystoiminta on se, jolla parhaiten lisätään työllisyyttä ja jota kipeimmin nyt tulisi kaikin tavoin edistää.

Mielestäni, arvoisa puhemies, lakialoite osuu kyllä erittäin hyvin naulankantaan. Muistan hyvin, että kun tätä yritystukilakia lausuntoasiana hallintovaliokunnassa käsiteltiin, me kiinnitimme huomiota tähän ongelmaan. Kuten ed. Ravi totesi, meille jäi sellainen kuva, että tämä kysymys tullaan hoitamaan. Tämä lakialoite, arvoisa puhemies, antaa yhden ja, niin uskon, käyttökelpoisen mallin asian hoitamiselle. Toinen vaihtoehto on se, että hallitus ripeästi tuo oman ehdotuksensa tähän ongelmaan, sellaisen ratkaisun, jolla vastaavaan tulokseen päästään. Nyt kuitenkin tilanne on todella se, että eritoten ykköstukialueella, missä tarve on kipein, ei ole ollut mahdollisuuksia saada riittävästi toimitilainvestointeja. Niihin ei ole ollut taloudellisia edellytyksiä. Tällä tavoin tämän lakialoitteen tai tämän suuntaisen ratkaisun myötä asia tulisi nyt ripeästi hoitaa.

Keskustelu päättyy.