Pekka Nousiainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aloitteessani ehdotan, että yritystoiminnan
tukemisesta annettua lakia muutetaan siten, että sen 8 §:n
lisätään 2 momentti, mikä tarkoittaa,
että tavoite 1 -alueiden yrityksille ja kiinteistöyhtymille
myönnetty tuki voidaan siirtää vuokran
tai muun vastikkeen perimisen yhteydessä kiinteistössä toimivalle
taikka kiinteistön tai sen osan lunastaneille yrityksille.
Esitän, että muutos olisi voimassa tavoite 1 -ohjelmakauden
loppuun 2006 saakka ja että sitä sovelletaan jo
vuonna 2000 vireille laitettuihin investointihakemuksiin.
Esitetyn muutoksen tavoitteena on, että kehityksessä heikompien
alueiden tukea voitaisiin paremmin suunnata hyvät kasvuedellytykset omaaville
pienille ja keskisuurille yrityksille ja tätä kautta
poistaa yritystoiminnan esteitä, panostaa yritystoiminnan
kasvua edistäviin toimenpiteisiin sekä parantaa
ja monipuolistaa kehityksessä jälkeen jääneiden
alueiden elinkeinotoimintaa.
Kun Euroopan yhteisön ohjelmakautta 2000—2006
koskeva yritystukilainsäädäntö astui
voimaan tämän vuoden alussa, kehitysalueen investointituki
ja pienyritystuki yhdistettiin yhdeksi tukimuodoksi, investointitueksi,
ja samalla laista poistettiin nyt esitetty 8 §:n 2 momentti, jonka
mukaan kiinteistöyhteisön tai kunnan tuli siirtää tuki
kiinteistössä toimivalle yritykselle. Lisäksi
säännöstä sovellettiin takautuvasti
jo vuonna 2000 jätettyihin tukihakemuksiin.
Tätä ennen maassamme noudatettiin käytäntöä,
jossa kehitysalueiden kuntien pienten ja keskisuurten yritysten
käyttöön rakennettaviin yritystiloihin
haettu ja saatu investointituki voitiin siirtää yritysten
eduksi, niin että tuki huomioitiin vuokraa tai lunastushintaa
alentavana eränä. Tämä hyväksi
havaittu käytäntö on nyt poistunut, ja
voidaan kysyä, kuinka monella pienellä tai keskisuuren
yritystoiminnan yrityksellä on kehitysalueilla varaa rakentaa
toimitilat itselleen. Tuo lainmuutos on merkinnyt sitä,
että tavoite 1 -alueilla investoinnit
ovat selvästi vähentyneet, tai jopa sitä,
että aikaisemman lain voimassa ollessa laitetut hakemukset
on peruttu.
Uusi laki on johtanut käytännössä siihen,
että pienempien yritysten asema suhteessa suurempiin ja
vakavaraisempiin yrityksiin on heikentynyt samoin kuin tuen vaikuttavuus
kehityksessä jälkeen jääneille
alueille. Voimassaoleva lainsäädäntö on
vinouttanut kilpailua, sillä suuret yritykset voivat käyttää investointitukea,
vaikka niiden tarve investointitukeen ei monestikaan ole yhtä lailla
konkreettinen ja perusteltu kuin pienillä yrityksillä.
Sopivilla yritystukitoimilla on mahdollista perustaa seuraavan kolmen
vuoden aikana jopa 50 000 uutta työpaikkaa kehitysalueille,
mikäli talouden kasvu-ura saadaan nousuun ja palaamaan
pitkän aikavälin myönteiselle kasvu-uralle.
Tämä lakiehdotus toteutuessaan edellyttää myöskin
yritystoiminnan tukemisesta annetun asetuksen 15 §:n 3
momentin muutosta, ja siitä on tarkoitus tehdä toimenpidealoite.
Lisäksi on huomioitava, että silloin, kun hallitus
valmisteli yritystukilainsäädäntöä,
jäi vaille huomiota se, että Rooman sopimus mahdollistaa
kyllä nuo kilpailuoikeuksista poikkeamiset, ja siinä määrin myös
Euroopan unionin säännösten mukaan tämän
tulisi olla mahdollista.
Pekka Ravi /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Nousiainen aloitteessaan puuttuu
erittäin merkittävään ongelmaan.
Nimenomaan ykköstukialueella on todellakin käynyt
näin kuin hän tuossa perusteluissaan kuvasi. Eräänä syynä on se,
että noilta alueilta puuttuvat toimivat yksityiset markkinat
teollisuustilojen rakentamisessa. Eräänä syynä siihen
on se, että noilla teollisuustiloilla on hyvin pienet tai
lähes olemattomat vakuusarvot.
Mutta siitä en ole täysin varma, onko muoto, jota
ed. Nousiainen esittää oivallisen tavoitteen saavuttamiseksi,
oikea. Muistan, että kun tätä asiaa käsiteltiin
hallintovaliokunnassa, niin silloin nimenomaan kauppa- ja teollisuusministeriö lähti
siitä, että 2 momentti, jota minun ymmärtääkseni
saman sisältöisenä ed. Nousiainen nyt
lakialoitteessaan esittää, tulee poistaa siksi, että varmistettaisiin
yritystukilain voimaantulo muilta osin. Minulle on jäänyt
vähän epäselväksi, millä tavalla
asia aiotaan saada kuntoon. Muistelen sellaista, että asiantuntijakuulemisessa
olisi esitetty ratkaisuksi, että asia käsiteltäisiin erillään.
Olisi kyllä hyvin mielenkiintoista kuulla nyt jossakin
vaiheessa, missä vaiheessa asian kuntoon saattaminen on.
Mutta tavoite on ehdottomasti oikea, ja tavalla tai toisella asia
täytyy saattaa kuntoon.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Aiemmin päivällä eduskunta
keskusteli yrittäjyydestä ja yrittäjyyden
edellytyksistä. Laaja yksituumaisuus tässä salissa
on siitä, että yrittäjyyden esteitä on
poistettava. Edelleen nähdään, että pieni
ja keskisuuri yritystoiminta on se, jolla parhaiten lisätään
työllisyyttä ja jota kipeimmin nyt tulisi kaikin
tavoin edistää.
Mielestäni, arvoisa puhemies, lakialoite osuu kyllä erittäin
hyvin naulankantaan. Muistan hyvin, että kun tätä yritystukilakia
lausuntoasiana hallintovaliokunnassa käsiteltiin, me kiinnitimme
huomiota tähän ongelmaan. Kuten ed. Ravi totesi,
meille jäi sellainen kuva, että tämä kysymys
tullaan hoitamaan. Tämä lakialoite, arvoisa puhemies,
antaa yhden ja, niin uskon, käyttökelpoisen mallin
asian hoitamiselle. Toinen vaihtoehto on se, että hallitus
ripeästi tuo oman ehdotuksensa tähän
ongelmaan, sellaisen ratkaisun, jolla vastaavaan tulokseen päästään.
Nyt kuitenkin tilanne on todella se, että eritoten ykköstukialueella,
missä tarve on kipein, ei ole ollut mahdollisuuksia saada
riittävästi toimitilainvestointeja. Niihin ei
ole ollut taloudellisia edellytyksiä. Tällä tavoin
tämän lakialoitteen tai tämän
suuntaisen ratkaisun myötä asia tulisi nyt ripeästi
hoitaa.
Keskustelu päättyy.